Arto Satosen viikkoviesti – Pikavippien markkinointi kieltoon, korot kuriin

Tällä viikolla avattiin vuoden 2022 valtiopäivät, mitkä ovat tämän vaalikauden viimeiset. Tässä viestissä kommenttejani Tasavallan Presidentin puheesta mm. turvallisuustilanteeseen liittyen ja viestin lopussa yhdessä Pauli Kiurun kanssa jättämästäni lakialoitteesta koskien pikavippien markkinointikieltoa ja toimenpidealoitetta koskien korkosääntelyä.

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla avattiin vuoden 2022 valtiopäivät, mitkä ovat tämän vaalikauden viimeiset. Tässä viestissä kommenttejani Tasavallan Presidentin puheesta mm. turvallisuustilanteeseen liittyen ja viestin lopussa yhdessä Pauli Kiurun kanssa jättämästäni lakialoitteesta koskien pikavippien markkinointikieltoa ja toimenpidealoitetta koskien korkosääntelyä.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön puhe oli tällä kerralla normaaliakin odotetumpi, koska turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt erityisesti Venäjän ja Ukrainan rajalla ja lisäksi Venäjä lähetti kirjeitä ETYJ maille, joihin vastaamista EU maat koordinoivat yhdessä. Suomi ja Ruotsi kävivät keskinäiset keskustelut ulkoministeri- ja puolustusministeritasolla. Suomessa kävi tällä viikolla myös EU komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen, joka korosti EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta toisilleen kaikissa tilanteissa.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö totesi puheessaan selkeästi, että Venäjän ne vaatimukset, jotka horjuttavat Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita, on päättäväisesti torjuttu. On itsestään selvää, että länsi ei voi antaa Venäjälle oikeutta määritellä NATOn rajoja tai sitä mitä aseistusta NATO pitää nykyisissä jäsenmaissaan.

Niinistö jätti kuitenkin tilaa myös diplomatialle toteamalla, että ”diplomatian ydin on löytää mahdollinen ratkaisu mahdottomaan tilanteeseen. Tätä meidän on nyt kaikkien tarmokkaasti haettava ja kaikin voimin edistettävä.” Tässä korostuu hyvin se, että länsi ei tinki periaatteistaan, mutta pyrkii etsimään diplomaattisen ratkaisun, jotta ei jouduttaisi laajentuneeseen sotaan Ukrainassa, mikä johtaisi myös mittaviin talouspakotteisiin Venäjää kohtaan, markkinaepävarmuuteen ja mahdolliseen energiakriisiin Euroopassa.

Tasavallan Presidentin puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä https://www.presidentti.fi/puheet/tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-puhe-valtiopaivien-avajaisissa-2-2-2022/

Lisäksi tässä linkki eiliselle kyselytunnilla esittämääni kysymykseen, jolla saatiin lisää painetta hallituksen työllisyyspäätöksiin ja kehysriiheen: https://www.facebook.com/artosatonen/videos/629578271457164

 

PIKAVIPPIEN MARKKINOINTI KIELTOON, KOROT KURIIN

Korona-aikana on ollut väliaikaisesti käytössä vakuudettomien kulutusluottojen eli pikavippien suoramarkkinointikielto ja kymmenen prosentin korkokatto. Nämä lait olivat voimassa 1.7. 2020 – 30.9.2021. Parasta aikaa niiden jatkoa pohditaan oikeusministeriön työryhmissä. Molemmat lait tulisi säätää pysyviksi.

Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli maksuhäiriömerkinnän saaneita henkilöitä lähes 400 000. Viime aikoina tämä lukumäärä ei ole merkittävästi noussut, mutta aiempina vuosina nousu oli räjähdysmäistä. Merkittävä syy taustalla on se, että pikavippejä on ollut helppoa saada ja korot olivat ennen säätelyä satumaiset. Sääntelyn aikana ylivelkaantuneiden räjähdysmäinen kasvu on taittunut.

Markkinointikielto on ollut jo aiemmin käytössä Hollannissa. Kieltämällä pikavippien suoramarkkinointi vaikutetaan erityisesti heräteostoihin. Usein pikavippikierre on saanut alkunsa hetken mielijohteesta. Tämä on ollut erityisen tyypillistä nuorille. Jos luottotietonsa menettää jo nuorena, niin arkielämä vaikeutuu. Asuntoa on vaikeampi saada ja palkasta jää paljon vähemmän käteen, jos on ulosotossa. Markkinointikiellon tarkoituksena on nimenomaan estää harkitsemattomat pikavipit.

On kuitenkin selvää, että osa ihmistä joutuu elämässään tilanteisiin, jossa rahoitusta on vaikea saada ja tarve on välttämätön. Pikavippien suitsimisen ohessa onkin tarpeen kehittää sosiaalista luototusta, jota Suomessa käytetään todella vähän. Sosiaalisessa luototuksessa voitaisiin hyödyntää Kelan osaamista ja verkostoa. Kelan avulla sosiaalinen luototus voitaisiin myös ulottaa koko maahan, kun sitä on tähän asti annettu vain muutamissa kaupungeissa.

Pikavipit perustuvat pitkälti ihmisten hädänalaisen aseman hyväksikäyttämiseen. Hyvin harva pikavippikierteeseen joutunut rikastuu elämänsä varrella ja selviää pikavipeistään ilman ongelmia. Yhteiskunnan on sääntelyllä pyrittävä siihen, että mahdollisimman harva menettää maksukykynsä ja sen vuoksi tarvitaan sosiaalisen luototuksen kehittämistä, korkosääntelyä ja pikavippien suoramarkkinointikieltoa.

On myös hyvin tärkeää antaa toivoa niille, jotka ovat luottotietonsa menettäneet. Nyt ollaan onneksi nopeuttamassa maksuhäiriömerkinnän poistamista velkansa maksaneilta. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt myös, että ulosoton suojaosa korotetaan nykyisestä 678,90 eurosta 900 euroon. Toivottavasti hallitus vie osana työllisyyspäätöksiä tätä eteenpäin. Se olisi konkreettinen kädenojennus, joka kannustaisi ylivelkaantuneita työttömiä takaisin työmarkkinoille.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.