Arto Satosen viikkoviesti – Vuonna 2023 ei ole vaalibudjetin aika

Tämän viestin lopussa huomiota ja haasteita taloustilanteesta liittyen kuluneella viikolla julkaistuun Talousneuvoston arviointikertomukseen ja UPM:n Rotterdamin biojalostamon sijoituspäätökseen, mikä oli jo toinen suuri investointipäätös Rotterdamiin kotimaan sijasta. Arvioin sitä mitä tämä kertoo Suomen kilpailukyvystä ja talouden haasteista.

Arvoisa lukija,

Tämän viestin lopussa huomiota ja haasteita taloustilanteesta liittyen kuluneella viikolla julkaistuun Talousneuvoston arviointikertomukseen ja UPM:n Rotterdamin biojalostamon sijoituspäätökseen, mikä oli jo toinen suuri investointipäätös Rotterdamiin kotimaan sijasta. Arvioin sitä mitä tämä kertoo Suomen kilpailukyvystä ja talouden haasteista.

Aluksi kuitenkin aluevaaleihin. Kokoomus voitti aluevaalit koko Suomessa. Erityisen selkeä voitto oli Pirkanmaalla, jossa Kokoomuksen ääniero toiseksi tulleeseen SDPhen oli peräti 3,7%. Voitto oli suuri, kun sitä verrataan esimerkiksi kuntavaaleihin, joissa Tampereella voitto tuli hiuksen hienolla erolla ja RKP:n avun turvin. Yksi huomionarvoinen asia oli, että näissä vaaleissa menestyivät erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja/tai jo aiemmin näillä aloilla hallinnossa toimineet.

Oli hienoa, että Kokoomukseen 21 valtuutetun ryhmään tuli laaja edustus ympäri maakuntaan. Tampereen (12) lisäksi valtuutetut tulivat Sastamalasta, Pirkkalasta, Lempäälästä, Ylöjärveltä, Kangasalta, Nokialta, Orivedeltä, Valkeakoskelta ja Vesilahdelta. Lisäksi varasijalle yllettiin pienestä Kuhmoisista, jossa Kokoomus kannatus oli peräti 59,6 %.

Tarkempi analyysi Pirkanmaan vaalituloksista löytyy täältä https://www.facebook.com/artosatonen/videos/481758816726095

 

VIHREIDEN TAPPIO KIRISTÄÄ TUNNELMIA HALLITUKSEN SISÄLLÄ

Näissä vaaleissa oli suhteessa kuntavaaleihin kaksi suurta häviäjää eli Perussuomalaiset ja Vihreät. Kumpikaan puolue ei saanut kannattajiaan liikkeelle ja lisäksi PS menetti ääniä erityisesti Keskustalle ja Vihreät SDP:lle. Näiden vaalien jälkeen olikin kolme suurta ja ne olivat ne perinteiset kolme suurta. Toki Kokoomus oli selvästi SDP:tä ja Keskustaa edellä. Selvästi näki, että kun kyse oli terveyspalveluista, eikä identiteetti tai protestivaaleista, niin kansa luotti perinteisiin puolueisiin.

Vihreiden vaalitappio tulee todennäköisesti tarkoittamaan puolueen edelleen ärhäköitymistä hallituksen sisällä, mikä lisää jännitteitä erityisesti Keskustan suuntaan. Potentiaalisista riidan aiheista ei ole hallituksessa pulaa, sillä edessä ovat vaikeat kehysneuvottelut, sekä nippu ympäristöpolitiikan tärkeitä kysymyksiä EU:n metsäpolitiikasta biopohjaisten polttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattamiseen, mikä toteutuessaan edelleen nostaisi bensan ja dieselin hintaa. Edessä on siis asioita, joissa Vihreä ympäristöpolitiikka ja maaseudun elämisen edellytykset ovat vastakkain.

Kaikesta huolimatta hallituksen kitkuttelu kohti eduskuntavaaleja todennäköisesti jatkuu. Kokoomus alkaa jo osaltaan valmistautua tuleviin eduskuntavaaleihin, jatkaa vastuullista oppositiopolitiikkaa ja tuo esille oman vaihtoehtonsa Marinin hallituksen politiikalle.

 

VUONNA 2023 EI OLE VAALIBUDJETIN AIKA

Rinteen/Marinin hallituksen talouspolitiikka lähti siitä, että julkisia menoja nostettiin heti hallituksen alkutaipaleella ja julkinen talous piti tasapainottaa työllisyystoimilla. Työllisyystoimien toteuttaminen on takunnut alusta asti ja oikeastaan ainoa merkittävä toimi on ollut eläkeputken poistaminen, josta siitäkään ei vielä ole eduskunnassa hallituksen esitystä.

Koronan ja koronarajoitusten myötä hallitus on voinut vedota poikkeukselliseen tilanteeseen ja velkaantua lisää; valtion menot ovatkin nousseet jo 65 miljardiin. Koronan varjolla on vedottu elvytyspolitiikan nimiin ja tätä onkin tehty sekä EKP:n, USA:n, Kiinan että Marinin hallituksen toimesta. Valtavalla maailmanlaajuisella elvytyksellä eli siis rahan painamisella on saatu työllisyys ja talous kasvuun. Samalla Suomessa on kuitenkin nostettu myös pysyvästi sellaisia julkisia menoja, joilla ei ole koronan kanssa mitään tekemistä. Hyvä esimerkki on oppivelvollisuusiän pidentäminen.

Monet taloustieteilijät ovat pitäneet elvytyspolitiikkaa koronasta toipumisessa järkevänä. On toki ollut selvää, että koronan takia vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja yrityksiä on pitänyt auttaa ja kohonneet terveydenhoitomenot maksaa. Näin pitää toimia siihen asti, kun koronarajoituksia on voimassa. Sen sijaan koronarajoitusten päättymisen jälkeen ei enää ole aika elvyttää, vaan päinvastoin keskittyä koronan aikana kasvaneen velan hallitsemiseen ja menokurin palauttamiseen.

Marinin hallitus on jo aiemmin päättänyt menokehysten rikkomisesta ja siten lisävelkaantumisesta vuonna 2023. Marinin hallitus tulee jäämään historiaan ensimmäisenä hallituksena, joka rikkoi menokehykset ja kaiken lisäksi teki 500 miljoonan euron ylityksen vielä korkeasuhdanteen aikana. Keynes kääntyisi haudassaan.

Riittävää huomiota ei ole myöskään kiinnitetty kilpailukyvyn parantamiseen. Neste ja UPM ovat päättäneet miljardiluokan investoinneista Rotterdamiin Suomen sijasta, niin silloin hälytyskellojen pitäisi soida. Maantieteelle emme voi mitään. Sen sijaan voimme vaikuttaa työmarkkinoiden toimivuuteen ja toimitusvarmuuteen, kuljetuskustannuksiin ja metsien hakkuumääriin. Kun olemme maantieteellisesti takamatkalla, niin muissa asioissa meidän pitäisi olla edellä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen totesi osuvasti, että nyt on aika käydä kestävyysvajeen kimppuun. Arviointineuvosto esitti, että nyt olisi syytä aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen siten, että vuosittain tehtäisiin 800 miljoonan euron sopeutumistoimet. Korkean veroasteen vuoksi nämä painopiste tulisi olla menojen sopeuttamisessa, ei verojen korottamisessa. Arviointineuvosto korostaa myös, että korkeammilla työllisyystoimilla on ratkaiseva rooli julkisen talouden vahvistamisessa.

Talousasiantuntijoiden viesti Marinin hallitukselle on selvä. Hallituksen vastuulla on toteuttaa tarvittavat työllisyystoimet ja menosopeutukset. Jos hallitus ei näin toimi, vaan jatkaa elvytystä eli siis pumppaa velkarahaa talouteen, niin julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen ja myös riski inflaation kiihtymisestä kasvaa. Marinin hallituksen on vihdoinkin tehtävä talouspolitiikassa ryhtiliike. Vuonna 2023 ei ole vaalibudjetin aika.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

 

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.