|
17.12.2021

Arto Satosen viikkoviesti – Sisäiset jännitteet luovat ulkoisia jännitteitä

Arvoisa lukija,

Tässä tulee tämän vuoden viimeinen viesti. Eduskunta on käynyt koko viikon läpi valtion budjettia ja se tulee valmiiksi ensi maanantaina. Koronapäätösten vuoksi eduskunta tulee kokoontumaan myös välipäivinä ja tietenkin tarvittaessa pitkin tammikuuta.

Hyvinvointialuevaalit ovat 23.1. ja aluevaalien ennakkoäänestys on 12.-18.1. Tammikuun alku on siten vaalityön aikaa. Olen aktiivisesti mukana kokoomuslaisten vaalityössä Pirkanmaalla ja muualla Suomessa, vaikka näissä vaaleissa en olekaan ehdokkaana. Kokoomus lähtee vaaleihin erinomaisista asemista, koska olemme juuri julkaistussa gallupissa selvästi Suomen suurin puolue.

Tämän viestin lopussa keskityn niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita korona, koronarajoitukset, velkaelvytyksen aiheuttamat muutokset talouteen ja työmarkkinoihin, sekä kansakunnan jakautuminen erilaisiin kupliin on aiheuttanut. Elämme nyt maailmassa, jossa jännitteen valtioiden sisällä ja valtioiden välillä ovat poikkeuksellisen kovat ja siten myös konfliktien riski on olemassa.

Aluksi kuitenkin maataloudesta, jonka heikko kannattavuus on erittäin iso ongelma. Omavaraisuus ja sitä kautta myös huoltovarmuus alkaa olla uhattuna, jos kannattavuus ei parane. Lannoitteiden ja energian hinnannousun myötä maatalous on joutunut kannattavuusahdinkoon. Kun tuotantokustannukset nousevat lopputuotteen hintaa nopeammin, niin yhtälö on pidemmän päälle mahdoton. Osa tiloista onkin jo ajautunut pahoihin vaikeuksiin.

Maatalouden ja koko elintarvikeketjun toiminnan lähtökohtana tulee olla, että jokainen ketjussa mukana oleva taho pärjää tai muuten koko ketju kuihtuu. Politiikan keinot tilanteen muuttamiseksi ovat vähissä. Hallitus päätti juuri Suomen CAP-suunnitelmasta, joka lähtee komission käsittelyyn. Tukitason säilyminen ja jopa hienoinen tukitason nousu yhdessä ympäristötavoitteiden kanssa vuosina 2023-27 on sinänsä poliittinen torjuntavoitto, mutta se ei missään nimessä ratkaise kannattavuuskriisiä. Ainoa kestävä tapa turvata kotimainen maatalous ja huoltovarmuus on, että tuottajat saavat markkinoilta kustannusten nousua vastaavan hinnan.

SISÄISET JÄNNITTEET LUOVAT ULKOISIA JÄNNITTEITÄ

Monissa maissa myllertää nyt rajusti. Korona, koronarajoitukset ja taloudelliset haasteet ovat saaneet aikaan epävarmuutta ja eripuraa ympäri maailmaa. USA:ssa kulttuurisota liberaalien ja konservatiivien välillä on saanut uusia kierroksia, Keski-Euroopassa on ollut suuria koronamielenosoituksia ja Venäjällä hallinto on pakottanut opposition maan alle, mutta kansalaisten tyytymättömyys kuplii pinnan alla.

Sosiaalisessa mediassa levitetään tietoisesti disinformaatiota koronasta ja erityisesti koronarokotteista. Disinformaatio johtaa pahimmillaan epäluottamukseen terveydenhoitoviranomaisia ja hallintoa kohtaan. Rokotusvastaisen informaation välitön vaikutus on kohdistunut terveydenhoitoon, jossa henkilökunta on äärirajoilla ja leikkauksia joudutaan siirtämään, koska koronan hoito syö tehohoidon resurssit.

Uusi kriisi alkaa, jos joudutaan vetämään hätäjarrusta ja rajoittamaan liiketoimintaa uudelleen. Itävallasta tiedämme minkälaisen reaktion rokotuksen tekeminen pakolliseksi puolestaan aiheuttaa. Ihmiset ovat omissa kuplissaan ja suhtautuvat koronaan hyvin eri tavoin. Korkea rokotusprosentti on suoraan verrannollinen yhteiskunnalliseen luottamukseen. Esimerkiksi Venäjällä on koronan kovasta kurimuksesta huolimatta rokotetta on otettu todella vähän, koska vähäinen luottamus viranomaisiin ja esivaltaan kumpuaa sosialismin ajoilta.

Yksilötasolla korona on muuttanut ihmisten taloudellista tilannetta merkittävästi. Niillä menee taloudellisesti paremmin kuin ennen, joiden työ perustuu nettikauppaan, rakentamiseen tai terveydenhoitoon. Ne, joiden palkka on pysynyt entisellään, kärsivät kohonneesta inflaatiosta, mikä näkyy erityisesti energian hinnoissa ja rakentamisen kustannuksissa. Heikoimmin menee niillä, joiden toimeentulo perustuu ihmisten kohtaamiseen. Heille koronapassi on elinehto.

Koronakriisin alkuvaiheessa kansalaiset tukeutuivat valtiojohtoon. Kaikissa länsimaissa maan johtajien suosio nousi huippulukemiin. Nyt tilanne on toinen. CDU hävisi Saksassa, Bidenin ja Johnsonin suosio on laskenut merkittävästi ja Macronin jatkokauden voi pelastaa vain Ranskan opposition hajanaisuus. Venäjällä Putinin suosio on hiipunut jo pitkään, koska tavallisen kansalaisen kukkarossa on jo menty 10 vuotta alamäkeä, vaikka energian hinnannousu onkin nyt vahvistanut Venäjän kansantaloutta.

Mitä kauemmin korona kestää, mitä vahvemmin hinnat nousevat ja mitä enemmän tyytymättömyyttä yhteiskunnassa nousee, sitä arvaamattomammaksi tulevat valtiot ja niiden johtajat.

Sisäisiä ongelmia on perinteisesti ratkaistu ulkopoliittisen keinoin. Tämä voi hyvin olla syy siihen, että USA vetäytyi 2,3 biljoonaa dollaria maksaneesta ja 2 400 amerikkalaisen sotilaan hengen vieneestä Afganistanin sodasta, vaikka maan luovuttaminen talibaaneille onkin vain ongelmien siirtoa. Sisäpoliittiset motiivit voi olla takana myös Venäjän kootessa joukkoja Ukrainan rajalle.

Sisäisten ja ulkoisten jännitteiden kiristyminen sekä USA:ssa, että Venäjällä ja suurvaltasuhteiden kiristyminen sekä USA:n ja Venäjän, että USA:n ja Kiinan välillä tarkoittaa Euroopalle sitä, että omista sisäisistä ongelmista huolimatta on vahvistettava puolustusta ja otettava isompi rooli maailman politiikassa. Suomelle tärkeää on olla aktiivinen eurooppalaisessa yhteistyössä, vahvistaa puolustusyhteistyötä USA:n kanssa ja pitää yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjään.

Hyvää Joulun aikaa ja parempaa uutta vuotta!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.