Arto Satosen viikkoviesti – Matematiikan osaaminen heikkenee, ongelmaan tartuttava

Tämän viikon poliittista keskustelua on käyty pääministeri Sanna Marinin yökerhoillan ympärillä. Kun tätä asiaa on jo käsitelty Dagens Nyheteriä ja Washington Postia myöden, niin tässä viestissä en tähän episodiin puutu. On kuitenkin selvää, että näin herkässä koronatilanteessa valtiojohdon pitäisi toimia esimerkillisesti ja osoittaa johtajuutta. Juuri tämän vuoksi asiasta on myös noussut iso kohu.

Tällä viikolla on tehty isoja päätöksiä ja tärkeitä pieniä päätöksiä. Tuoreeltaan lyhyt arvio HX- hankinnasta ja suurvaltasuhteista, sekä tietoa eduskunnan tekemistä budjettilisäyksistä, joihin sisältyy tiemäärärahoja myös Hämeenkyröön, Parkanoon ja Urjalaan. Viestin lopussa nostan esille huolen siitä, että yläkoululaisten matematiikan taidoissa on taannuttaa jo 20 vuoden ajan. Tämä asia pitäisi jo herättää opetushallituksessa ja opetusministeriössä arvioimaan ovatko viime vuosina tehdyt uudistukset kouluissa olleet askeleita väärään suuntaan?

Arvoisa lukija,

Tämän viikon poliittista keskustelua on käyty pääministeri Sanna Marinin yökerhoillan ympärillä. Kun tätä asiaa on jo käsitelty Dagens Nyheteriä ja Washington Postia myöden, niin tässä viestissä en tähän episodiin puutu. On kuitenkin selvää, että näin herkässä koronatilanteessa valtiojohdon pitäisi toimia esimerkillisesti ja osoittaa johtajuutta. Juuri tämän vuoksi asiasta on myös noussut iso kohu.

Tällä viikolla on tehty isoja päätöksiä ja tärkeitä pieniä päätöksiä. Tuoreeltaan lyhyt arvio HX- hankinnasta ja suurvaltasuhteista, sekä tietoa eduskunnan tekemistä budjettilisäyksistä, joihin sisältyy tiemäärärahoja myös Hämeenkyröön, Parkanoon ja Urjalaan. Viestin lopussa nostan esille huolen siitä, että yläkoululaisten matematiikan taidoissa on taannuttaa jo 20 vuoden ajan. Tämä asia pitäisi jo herättää opetushallituksessa ja opetusministeriössä arvioimaan ovatko viime vuosina tehdyt uudistukset kouluissa olleet askeleita väärään suuntaan?

 

SUOMI VALITSI AMERIKKALAISET HÄVITTÄJÄT

Suomi on päättänyt tarjouskilpailun jälkeen ostaa 64 kpl F-35 -monitoimihävittäjää Yhdysvalloista. Kaupan hinta on 8,4 miljardia euroa. Koneet valmistaa Lockheed Martin. Oli erittäin tärkeää, että valinta kohdistui puolustusvoimien esitykseen. Valinta perustui hyvin laajan asiantuntijajoukon näkemyksiin. Valituksi tuli siis Suomen puolustusjärjestelmän suorituskyvyltään parhaiten soveltuva kone, joka ainoana oli viidennen polven hävittäjä. Monihävittäjähankinta tiivistää edelleen Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyötä, mikä on tässä maailman poliittisessa tilanteessa myös tärkeää. 

TIERAHAA TÄSMÄKOHTEISIIN PIRKANMAALLE

Valtionvarainvaliokunta julkisti tänään budjettimietintönsä. Mietintö sisältää 300 000 euroa Välkkiläntielle Urjalaan. Kävimme tutustumassa kollegoiden Arto Pirttilahti ja Pauli Kiuru kanssa Välkkiläntien tilanteeseen. Tien kunnostus auttaa merkittävästi vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja tien varressa toimivia isoja sikatiloja. Tärkeät kohteet ovat myös Hämeenkyrön maisematie (620 000), johon on myös rahoitusta haettu pitkään. Hyvä, että rahaa tulee myös Parkanoon Alkkiantien päällystämiseen (400 000). Rahoitusta tarvitsevia kohteita on toki ympäri maakuntaa ja jaettavaa on niukasti, mutta joka vuosi joitakin tärkeitä kohteita tulee hoidetuksi.

MATEMATIIKAN OSAAMINEN HEIKKENEE – ONGELMAAN TARTUTTAVA

Tällä viikolla saatiin pysähdyttävät luvut yläkoululaisten matematiikan osaamisen tasosta. Alaspäin on menty jo kaksi vuosikymmentä. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että kun koululainen 20 vuotta sitten saavutti numeron 8, niin nyt taso on 6. Alamäki on siis hurja. Se on niin hurja, että enää ei voi vain seurata katsella, vaan ongelmat pitää tunnustaa ja niihin pitää tarttua.

Jos ottaa vertailun urheilusta, niin tämä tarkoittaisi, että vuodesta toiseen 15-vuotiaat pelaavat jääkiekkoa huonommin kuin edellisenä vuonna saman ikäiset pelasivat. Jos näin olisi menty 20 vuotta, niin Suomi ei tänä päivänä olisi juniorijääkiekkoilun mallimaa, vaan B-sarjalainen. Veikkaan myös, että tuollainen alamäki olisi herättänyt paljon keskustelua jääkiekkoliitossa ja moni valmentaja olisi saanut lähteä toisiin töihin.

Valitettavasti koulumaailmassa asiat nähdään toisin. Vaikka oppimistulokset jatkuvasti laskevat, niin opetushallitus tai ministeriö ei myönnä, että mitään olisi tehty väärin. Opettajat yrittävät kertoa viestiä koulujen ongelmista, mutta niitä ei korkeammalla tasolla kuulla. Ollaan tilanteessa, jossa teoriassa kaikki on kunnossa, mutta käytännössä koulu tuottaa vuosi toisensa jälkeen entistä huonompia oppimistuloksia. Näin ei voida toimia.

Matematiikan järkyttävät tutkimukset on jälleen pyritty verhoamaan sen taakse, että koulujen väliset erot kasvavat. Toki tämäkin pitää paikkansa ja erityisesti osalla maahanmuuttajataustaisista nuorista on vaikeuksia saavuttaa edes keskinkertaisia tuloksia. Perheen sosioekonomisella asemalla on varmasti merkityksensä, mutta se ei selitä yleistä tason laskua.

Matematiikan tuloksista näkyy, että nimenomaan keskitaso on heikentynyt ja keskitaso on myös supistunut. Kun aiemmin suuri osa oppilaista oli perinteisellä Gaussin käyrällä
keskitasolla, niin nyt oppilaat jakaantuvat lähes tasaisesti hyviin, keskitasoon ja huonoihin. Huonoja on siis selvästi enemmän kuin aiemmin ja keskitasolla olevia vähemmän kuin ennen. Tämä on kaiken huolestuttavinta, koska suomalaisen perusopetuksen vahvuutena on pidetty sitä, että valtaosa saa hyvän pohjakoulutuksen jatko-opintoihin. Tämäkään ei enää pidä paikkaansa. Ei ainakaan matematiikassa.

Kun opettajilta kysytään mitä pitäisi tehdä koulutuksen tason nostamiseksi, niin saadaan hyvin konkreettisia vastauksia. Niiden lähtökohta on, että opettajat vain haluaisivat tehdä omaa työtään paremmin. Se edellyttäisi ryhmäkoon pienentämistä ja opettajien ajankäytön kohdistaminen perustehtävään hankehumpan ja toissijaisten tehtävien sijasta. Lisäksi osa vanhemmista kuormittaa opettajia mitä erikoisimmilla pyynnöillä ja vaatimuksilla, mikä voi viedä kohtuuttomasti opettajan aikaa, eikä siten ole eduksi oppimiselle.

Monet opettajat haluaisivat myös rajoittaa älypuhelinten käyttöä tunneilla. Inkluusio nähdään myös isoksi ongelmaksi, vaikka se onkin kaunis ajatus. Kun samaan luokkaan laitetaan käytöshäiriöiset, kielitaidottomat ja nepsyt, niin opettajien aika menee erityislapsista huolehtimiseen, minkä seurauksena lahjakkaimmat turhautuvat ja kaikkien oppimistulokset heikkenevät.

Opettajien käytännön läheiset viestit pitäisi kuulla. Emme voi vain hyväksyä oppimistulosten jatkuvaa heikkenemistä tai koko Suomi putoaa B-sarjaan.

VIIKONLOPPUNA HUITTISISSA JA VESILAHDELLA!

 

Tervetuloa keskustelemaan.

Terveisin Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.