Arto Satosen viikkoviesti – Ratkaisu työvoimapulaan, työstä enemmän käteen

Eduskunnassa on tällä viikolla käyty reipasta keskustelua opposition vaihtoehtobudjeteista. Avaan tätä keskustelua ja erityisesti Kokoomuksen Työn linjaa viestin lopussa.

Arvoisa lukija,

Eduskunnassa on tällä viikolla käyty reipasta keskustelua opposition vaihtoehtobudjeteista. Avaan tätä keskustelua ja erityisesti Kokoomuksen Työn linjaa viestin lopussa.

Tällä viikolla ovat isot asiat olleet esillä myös ulkopolitiikassa. Venäjän ja Ukrainan rajalla tilanne on kiristynyt, kun rajan tuntumaan on keskitetty joukkoja. Virallisesti kyse on sotaharjoituksista, mutta myös konfliktin riski on kasvanut. Venäjän ja USA:n ulkoministerit tapaavat ensi viikolla.

Tapaamisen alla on käytetty kovia puheenvuoroja. Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatinut Natolta takuita siitä, että NATO ei laajene itään päin. NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan sanoi hyvin selvästi, että Venäjällä ei ole oikeutta vaatia mitään etupiirirajoja, vaan jokainen maa tekee itsenäisesti päätöksen siitä hakeeko NATO jäsenyyttä. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö totesi myös selvästi, että NATO jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja NATOn välinen asia.

On hyvin tärkeää, että lännestä on vastattu selkein sanoin Venäjän vaatimuksiin. Ensi viikon tapaamisen jälkeen tiedämme onnistuvatko USA:n ja Venäjän ulkoministerit tapaamisessaan lieventämään jännitteitä lännen ja Venäjän välillä.

Ulkopoliittiset jännitteet nousevat usein esille silloin, kun on sisäisiä ongelmia. Koronan aiheuttamat haasteet terveydenhoidolle, sekä Koronan monille ihmisille aiheuttamat talousvaikeudet ovat johtaneet laajaan tyytymättömyyteen poliittista johtoa kohtaan monissa maissa. Jokaisen maan pitää kuitenkin kyetä hoitamaan omat ongelmansa. Kansainvälisissä suhteissa tulisi uhittelun sijasta kyetä rakentavaan yhteistyöhön.

 

RATKAISU TYÖVOIMAPULAAN – TYÖSTÄ ENEMMÄN KÄTEEN

Yli puolet työnantajista kohtaa nyt rekrytointivaikeuksia. Monille työttömille työllistyminen lisää tuloja liian vähän, koska työtulojen kasvaessa sosiaaliturva heikkenee. Nyt tarvitaan täsmätoimia, joilla puretaan kannustinloukkuja ja lisätään työn tekemisen kannattavuutta.

Kokoomus on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt toimia, jotka lisäisivät työllisyyttä yli 100 000 työpaikalla. Tämä on mahdollista nyt, kun Suomessa on erityisen suuri työvoimapula. Työllisyyden tason nosto ei onnistu yhdellä taikatempulla, vaan joukolla uudistuksia, joiden kaikkien lähtökohtana on avoimien työpaikkojen nopeampi täyttyminen.

Kokoomus haluaa korottaa ulosoton suojaosan nykyisestä 681,30 eurosta noin 900 euroon, mikä parantaa huomattavasti työtä tekevän ylivelkaantuneen asemaa. Kokoomus haluaa toteuttaa terapiatakuun, jonka avulla mielenterveysongelmasta kärsivä saa apua nopeasti. Tämä on hyvin tärkeää, koska moni mielenterveysongelmasta kärsivä päätyy ennenaikaiselle eläkkeelle. Itse asiassa mielenterveyssyyt ovat jo suurin sairaseläkkeelle jäämisen syy.

Nopeimmin lisää työvoimaa palvelualoille saadaan kannustamalla opiskelijoita töihin. Hallitus päätti korottaa vuodeksi vapaata tulorajaa 25 prosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi tienata vuodessa 3000 euroa nykyistä enemmän menettämättä opintotukia. Tämä on hyvä uudistus. Kokoomus haluaa siitä pysyvän ja tulorajaa tulisi korottaa 50 prosenttia. Tässä uudistuksessa voittavat kaikki, koska se lisää taloudellista toimeliaisuutta ja tuo siten lisää verotuloja valtion kassaan.

Hallitus toteuttaa aktiivimalli kakkosen, jolla pyritään työttömien yksilölliseen palveluun, työnhaun aktivoimiseen ja sitä kautta nopeampaan työllistymiseen. Kokoomus tukee tätä mallia, mutta satsaisimme vaihtoehtobudjetissamme toteutukseen 20 miljoonaa euroa enemmän, jotta virkailijoilla olisi enemmän aikaa työttömien yksilölliseen palveluun.

Hyvin tärkeää on myös, että työtä tekevälle jää enemmän rahaa käteen. Siksi Kokoomus alentaisi tuloveroa 800 miljoonalla eurolla, mikä parantaisi erityisesti pienipalkkaisen työn kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan. Uudistaisimme myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että tuen taso määräytyisi työttömyyden keston mukaan. Se kannustaisi nopeampaan työllistymiseen, kuten muissa pohjoismaissa on tapahtunut. Lisäksi tuplaisimme kansainvälisen rekrytoinnin.

Kaikki edellä mainitut keinot auttaisivat siihen, että avoimet työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työvoimapulasta ei tulisi talouskasvun estettä. Työllisyyden kasvua voitaisiin edelleen kiihdyttää tekemällä uudistuksia, jotka lisäävät työn kysyntää. Näitä olisivat esimerkiksi paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ja kotitalousvähennyksen korottaminen.

On siis monia keinoja nostaa työllisyyttä, parantaa työllistyvien toimeentuloa ja pelastaa samalla Suomen valtiota velkaantumasta. Nämä uudistukset pitäisi toteuttaa juuri nyt, koska työmarkkinat suorastaan huutavat työntekijöitä. Jos tämä historiallinen tilaisuus nyt menetetään, niin hintaa maksetaan vuosikymmeniä kasvaneena syrjäytymisenä ja alempana työllisyysasteena. Tekojen aika on nyt.

Tässä analyysini siitä, mitä pitäisi tehdä työvoimapulan ratkaisemiseksi: https://www.facebook.com/771228544/videos/292050416178298

 

Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.