|
10.9.2021

Arto Satosen viikkoviesti – Hallitus hukkasi historiallisen mahdollisuuden purkaa kannustinloukkuja

Arvoisa lukija,

Tämä viesti keskittyy erityisesti budjettiriiheen ja erityisesti budjetin sisällä oleviin ja toisaalta tekemättä jäämiin työllisyyspäätöksiin. Kun maa on suuressa työvoimapulassa, niin juuri nyt olisi ollut aika tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä ja purkaa kannustinloukkuja. Hallitus tyytyi tekemään vain muutaman täsmäpäätöksen, mutta isoja ratkaisuja siirrettiin edelleen. Tämä on vastuutonta talouspolitiikkaa, mikä kasvattaa kansalaisten velkavuorta, sekä tekee tulevan hallituksen elintilan kapeaksi.

 Aivan aluksi kuitenkin turvallisuudesta. Eilen julkistettiin uusi puolustuspoliittinen selonteko ja eduskunta tulee käsittelemään sitä perusteellisesti syksyn aikana. Osallistun käsittelyyn ulkoasiainvaliokunnassa. Puolustusselonteon keskeinen viesti on, että jännitteet ovat lisääntyneet Suomen lähialueilla, vaikka Suomeen ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa. Olennaista on myös havaita, että sodan ja rauhan raja on hämärtynyt, koska kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen ovat jatkuvaa. Puolustusselonteko linjaa myös, että puolustusvoimien henkilöstöä vahvistetaan 500 henkilöllä. Puolustusselonteko kokonaisuudessaan löytyy täältä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163405/VN_2021_78.pdf?sequence=1&isAllowed=y

HALLITUS HUKKASI HISTORIALLISEN MAHDOLLISUUDEN PURKAA KANNUSTINLOUKKUJA

Työvoimapula näkyy kaikkialla. Se on luettavissa avoimista työpaikoista ja työnantajien lausunnoista. Olen vieraillut kesän aikana lukuisissa yrityksissä teollisuuden ja palvelun aloilla ja lähes kaikki nostavat työvoimapulan suurimmaksi haasteeksi. Jos yritys ei saa osaavaa työvoimaa, se ei voi kasvaa ja kun yritykset eivät kasva, niin ei kasva myöskään kansantalous. Kansantalouden kasvu on puolestaan ehto sille, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestää. Viime kädessä työllisyyden kasvu onkin tärkeintä niille, joiden oma tulo riippuu yhteiskunnan kantokyvystä. Työllisyyden hoito on siten myös sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaa.

 

Työllisyydessä puhutaan isoista luvuista. Kun 30 000 ihmistä siirtyy työttömyyskorvaukselta töihin, niin kansantalous vahvistuu lähes miljardilla vuodessa. Kun valtio ensi vuonnakin velkaantuu 6,9 MRD, niin tästä tulisi taklattua lähes kolmannes, jos työllisyys vahvistuisi noin 70 000 ihmisellä, mikä tässä tilanteessa olisi täysin mahdollista.

 

Kannustinloukut tarkoittavat sitä, että työttömyyskorvaukselta työhön siirtyvälle ei jää työllistymisen johdosta juurikaan enempää käteen, koska hän menettää yhteiskunnan tuet. Tämä koskee erityisesti pk-seutua ja muita kalliimpia asuinalueita, jolloin työllistyminen usein vie tai ainakin pienentää myös asumistukea.

 

Kannustinloukkuja voidaan käytännössä purkaa kahta kautta. Keventämällä matalampien työtulojen verotusta ja muuttamalla työttömyysturvan rakennetta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen työttömyyden keston mukaan olisi tehokkain lääke, kuten muista pohjoismaista tiedetään. Kun ansiosidonnainen alenee työttömyyden kestäessä, niin houkutus ottaa vastaan työpaikkoja kasvaa. Tämä yhtälö toimii erityisesti työvoimapulatilanteessa, jolloin työtä on hyvin tarjolla. Päätös vaatii toki poliittista rohkeutta ja sitä Marinin hallituksella ei ole.

 

Marinin hallitus teki pieniä täsmätoimia budjettiriihessä. Opiskelijoille tulee vuodeksi mahdollisuus tienata enemmän menettämättä opintotukia, yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan ja työperäisen maahanmuuton lupaprosessi osalla työnhakijoista sujuvoituu. Nämä ovat sinällään kannatettavia, mutta ne eivät alkuunkaan riitä ratkaisemaan työvoimapulaa.

 

Rinteen hallituksen aloittaessa julkisen talouden tasapainottaminen rakennettiin työllisyystoimien varaan. Nimenomaan piti tehdä toimia, jotka sekä lisäävät työllisyyttä, että vahvistavat julkista taloutta. Tämän periaatteen demarit ovat matkan varrella onnistuneet vesittämään. Hallitus on toki tehnyt sinänsä hyviä toimia, kuten esimerkiksi työllisyyden hoidon siirtämisen kunnille. On kuitenkin selvää, että jos uusi työpaikka syntyy palkkatuella tai muutamien ihmisten työllistyminen edellyttää asiaa hoitavan virkailijan palkkaamista, niin nettohyöty julkiselle taloudelle ei ole sama kuin vapailla markkinoilla syntyvästä työpaikasta.

 

Nimenomaan ne toimet ovat jääneet puuttumaan, joilla olisi samanaikaisesti vahvistettu sekä työllisyyttä, että julkista taloutta. Kyse on niin suuresta asiasta, että tämän seurauksena putoaa pohja pois koko hallituksen talouspolitiikalta. Lopputuloksena velkavuori ja veronmaksajan taakka kasvaa.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.