Arto Satosen viikkoviesti – Hyvinvoinnin pelastaminen edellyttää uudistuksia

Arvoisa lukija,

 Tällä viikolla ovat puhuttaneet suurvaltasuhteet ja Itä-Ukrainan kiristyvä tilanne. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jälleen isossa roolissa, kun vuoropuhelua USA:n ja Venäjän välillä yritetään saada käyntiin. Niinistö on tällä viikolla keskustellut sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kanssa. Suomi on myös tarjoutunut mahdollisen Bidenin ja Putinin tapaamisen isännäksi.

Suurvaltasuhteet ovat jännittyneessä tilassa. Venäjän sotaharjoitukset ja joukkojen keskittäminen Ukrainan rajan pintaan ovat lisänneet konfliktin riskiä. Yhdysvallat puolestaan asetti lisää sanktioita Venäjälle, koska uskoo Venäjän pyrkineen vaikuttamaan USA:n vaaleihin. Sanktiot ovat lähinnä taloudellisia ja ne osuvat myös Putinin lähipiiriin. Amerikkalaisia toimijoita on esimerkiksi kielletty ostamasta Venäjän valtion obligaatioita.

Biden on ottanut selvästi Trumpia kovemman otteen Putinia kohtaan, mikä toki oli jo ennakoitavissa ennen vaaleja. USA:n demokraatit muistavat vielä varmasti myös vuoden 2016 presidentinvaalit, jotka monien demokraattien mielestä jopa ratkesivat Trumpin eduksi taitavalla somekampanjalla, jossa Venäjä oli heidän mukaansa aktiivisesti mukana.

USA on tullut nyt aiempaa vahvemmin myös Ukrainan tueksi. Vuoropuhelun käynnistämiseksi Bidenin ja Putinin tapaaminen olisi tärkeää. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee hyvää diplomaattista työtä yrittäessään edistää vuoropuhelua suurvaltojen välillä.

 

 

HYVINVOINNIN PELASTAMINEN EDELLYTTÄÄ UUDISTUKSIA

 

EVA julkaisi tällä viikolla tutkija Juha Pyykösen selvityksen ”Sitkeästi työttömät”, jossa realiteetit käyvät hyvin esille. Kun suomalaisista on nyt vain 43% töissä, niin se ei yksinkertaisesti riitä siihen, että kestävästi voidaan rahoittaa pohjoismaisen tason hyvinvointipalvelut eli korkeatasoinen terveydenhoito, koulutus ja sosiaaliturva.

 

Helsingin Sanomat jatkoi EVAn aloittamaa keskustelua pääkirjoituksessaan perjantaina otsikolla: ”Hyvinvointivaltiota rakastavat jättävät rakkautensa heitteille”, jossa hyvin kuvataan sitä, että hyvinvointivaltiota ei pidetä pystyssä puheilla, vaan teoilla. Jos rahoituspohja pettää, niin hyvinvointi rapistuu, vaikka puhuttaisiin mitä hyvänsä. Hyvinvointivaltion kannalta vaarallisinta onkin se, että vastustetaan välttämättömiä uudistuksia, jotta rahoituspohja saataisiin kestämään.

 

Ennen korona-aikaa suomalainen koululainen söi neljä ateriaa viikossa veronmaksajan piikkiin ja yhden aterian velaksi. Korona-aikana velaksi on syöty kahtena päivänä viikossa. Mitä sitten tehdään, kun velkaa ei enää saada tai korko nousee? On luonnollista, että korona-aikana valtio velkaantuu, mutta jatkuva velkaantuminen ei ole luonnollista. Viime vuosina Suomen julkista taloutta on kyetty vahvistamaan vain Sipilän hallituksen aikana ja sekin jäi osassa tavoitteistaan puoliväliin.

 

EVAn selvitys esittää selkeitä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Niitä ovat sosiaaliturvan uudistaminen kannustavammaksi (perustili, osallistumistulo), työllisyyden hoidon tehostaminen ja siirtäminen kunnille (Tanskan malli), oppisopimuskoulutuksen muuttaminen siten, että työnantajan kustannukset mitoitetaan oppilaan osaamistason mukaan palkkatukea hyödyntäen ja kotouttamiskoulutuksen muuttaminen työssäoppimiseen painottuvaksi. Nämä kaikki ovat vakavasti otettavia ehdotuksia.

 

Kiistaton tosiasia on myös se, että Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia. Kuten EVAn selvitys osoittaa, avoimet työpaikat eivät juurikaan täyty pitkäaikaistyöttömien toimesta, koska työntekijän osaaminen ja työnantajan tarve ei kohtaa. Kun tämän lisäksi työikäisten määrä Suomessa edelleen vähenee lähivuosina, on kansainvälisen rekrytoinnin tuplaaminen välttämätöntä, jotta työt pysyvät Suomessa. Kansakuntana meillä ei ole varaa siihen, että työtä siirtyy ulos, jos Suomessa ei ole tekijöitä. Sen kehityksen myötä hyvinvointivaltio rapistuisi nopeasti.

 

Linkki EVAn raporttiin löytyy täältä: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/04/eva-analyysi-no-92.pdf?fbclid=IwAR2DZvrq6ehAJeOjGEoQz7daaxyjuYGUT1eWBEU9yCuLD8u0M1WBld6JkFg

 

KEHYSRIIHI EDESSÄ – KOKOOMUS ESITTELI OMAT TAVOITTEENSA

 

Ensi viikolla hallituksella on maan talouden hoidossa näytönpaikka, kun päätetään valtiontalouden kehyksistä lähivuosille. Kokoomus esitteli tällä viikolla omat ehdotuksensa kehysriiheen varapuheenjohtaja Elina Lepomäen johdolla. Ne katsovat pidemmälle ja keskittyvät nimenomaan suomalaisten hyvinvoinnin kestävään turvaamiseen kasvattamalla yritysten määrää ja työllisyyttä. Linkki Kokoomuksen esityksiin löytyy täältä https://www.kokoomus.fi/miksi-sydan-on-oikealla-kokoomuksen-esitykset-2020-luvun-talouspolitiikaksi/

Hyvää viikonloppua!

 Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.