Arvoisa lukija,
Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu valtion budjetista vuodelle 2021. Tästä teemasta viestin lopulla, mutta ensin koronatilanteeseen. Koronan tartuntamäärät ovat lisääntyneet viimeisen kahden viikon aikana merkittävästi. Huonoin tilanne on Vaasassa ja pk-seudulla. Seuraavina tulevat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Näille alueille kohdistuu tiukempia rajoituksia esimerkiksi ravintoloiden aukioloaikoihin.
Ensi viikolla kaikki puolueet keskustelevat yhteisessä iltakoulussa tartuntalain muutostarpeista. Erikoisinta on se, että voimassaoleva laki niputtaa kaikki ravintolat yhteen. Jokainen ymmärtää, että tartuntariski yökerhoissa on aivan eri luokkaa kuin ruokaravintolassa, jossa istutaan omissa pöydissä oman seurueen kanssa. Samoja sääntöjä ei ole järkeä pitää yökerhoissa ja huoltoasemien baareissa, koska jälkimmäisessä etäisyyttä voi pitää aivan eri tavalla. Samoin on outoa, että molempien asiakasmäärä rajoitettaisiin samalla tavalla.
Kyse on isosta asiasta. Jos ruokaravintoloiden, huoltoasemien ja kahviloiden toimintaa rajoitetaan, niin vaarassa on tuhansia työpaikkoja. Tällä hetkellä ei ole olemassa näyttöä, että Korona olisi merkittävästi levinnyt ruokaravintoloiden tai kahviloiden kautta. Yökerhojen osalta tilanne on toinen.
Koronan leviäminen on huono asia ja se tulee ottaa vakavasti. Jokainen voi vaikuttaa asiaan itse huolehtimalla turvaväleistä, käyttämällä maskia julkisessa liikenteessä ja tiloissa, joissa turvaväliä ei voi pitää ja huolehtimalla käsihygieniasta. On ymmärrettävää, että rajoitusten aiheuttamaa koronaväsymystä alkaa jo olla, mutta vielä pitää jaksaa. Se on lopulta sekä oma, läheisten, että yhteiskunnan etu.
Samaan aikaan on opittava elämään koronan kanssa eikä kannata ajaa alas sellaisia bisneksiä ja yhteiskunnan toimintoja, joiden alasajosta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä koskee myös vakavien sairauksien seurantaa, kuten syöpäseulontoja. Niitä ei kannata jättää koronan pelon vuoksi väliin.
KESKUSTA JÄTTI HALLITUKSELLE TYÖLLISYYSVÄLIKYSYMYKSEN
Budjettikeskustelun mielenkiintoisin puheenvuoro oli Keskustan ryhmäpuheenvuoro, jonka piti Katri Kulmuni. Keskusta vaati hallitukselta paljon kunnianhimoisempaa työllisyyspolitiikkaa. Kulmunin mukaan nyt tehdyt toimet eivät riitä, vaan kevään puoliväliriihessä on tehtävä päätöksiä 30 000 lisätyöpaikasta ja tavoite vuoteen 2027 mennessä tulee asettaa 150 000 työpaikkaan. Lisäksi Kulmuni vaati lisää työpaikoilla tapahtuvaa sopimista. Hän myös totesi, että helpot konstit työllisyyden edistämiseksi on jo aika päiviä sitten käytetty ja vain työllisyyden kasvu pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan, ei ylivelkaantuminen.
Katri Kulmunin puheenvuoro oli erittäin hyvä. Sen sijaan ihmetystä ja kummastusta herätti se, että Kulmunin puheenvuorolla ei ole minkäänlaista yhteyttä Sanna Marinin hallituksen politiikkaan, jossa Keskusta on mukana valtionvarainministeripuolueena. Salista todettiinkin osuvasti, että ääni on Juha Sipilän, mutta kädet ovat Krista Kiurun.
Keskustassa aivan varmasti ymmärretään, että Kulmunin esittämien työllisyyttä edistävien päätösten saaminen läpi Marinin hallituksessa on mahdotonta. Jokainen työllisyystoimi on kiven alla ja kolmikannan lukon takana. Jos Keskusta olisi uskollinen omalle linjalleen, niin se olisi jo ajat sitten lähtenyt nykyisestä hallituksesta. Ilmeisesti taktiikkana on ylläpitää vastuullisen valtionhoitajan retoriikkaa, vaikka se ei hallituksen tekemistä päätöksistä näy. Veikkaan, että kaksilla rattailla ajaminen ei pääty Keskustan kannalta hyvin.
BUDJETTIPUHEENVUOROSSA KOLME POINTTIA
Omassa budjettipuheenvuorossani nostin esille kolme näkökulmaa. Ne olivat riski Suomen ylivelkaantumisesta ja päätyminen Italian tielle , jossa velan hoitomenot kurjistaa kansalaisille tärkeitä palveluita pysyvästi. Ennen koronaa Italian tulot olivat menoja suurempia, mutta korkokulut lisäsivät alijäämää koko ajan. Suomella on sama edessä, jos korkotaso nousee edes 2-3 prosenttiin.
Toisena näkökulmana otin esille paikallisen sopimisen tarpeen juuri nyt, kun monet yritykset taistelevat olemassaolostaan ja työntekijät työpaikoistaan. Joustavuutta tarvitaan myös Koronan jälkeen, kun alkaa kilpailu siitä kuka pääsee nopeinten nousuun mukaan.
Kolmanneksi toin esille sen hallituksen politiikan arkijärjen vastaisen linjauksen, jonka mukaan pysyviä menoja lisätään, vaikka tulopohja pettää. Jokainen tietää, että näin ei voi toimia omassa taloudessa, eikä voi pidemmän päälle myöskään valtio.
Koko budjettipuheenvuoro löytyy täältä https://www.facebook.com/satonen/videos/258862185457313
Hyvää viikonloppua!
Terv Arto
