Arto Satosen viikkoviesti – Ruotsissa on paremmat demarit ja kepulaiset

Arvoisa lukija,

 Tällä viikolla tapetilla on ollut koulukiusaaminen, kun Vantaan järkyttävä tapaus levisi julkisuuteen. Asiasta käytiin keskustelua lähes koko kyselytunti. Samaan asiaan on toki puututtu aiemminkin ja parasta aikaa opetusministeriö käy läpi asiantuntijaryhmän  esityksiä, joista on tulossa uudistuksia lainsäädäntöön. Tämä ongelman kitkeminen ei kuitenkaan onnistu vain lakia muuttamalla, vaan se on kaikkien vastuulla. Nuorten itsensä, vanhempien, koulun henkilökunnan, kaikkien lasten kanssa tekemässä olevien aikuisten jne… Kasvava ongelma on somessa tapahtuva kiusaaminen, jonka torjuntaa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Toinen esillä ollut asia on maskisuosituksen laajentaminen. Tästä tulee lisää tietoa vielä tämän päivän aikana. Eduskunnassa maskit otettiin jo käyttöön istuntosalityöskentelyssä. Julkisessa liikenteessä suositus on ollut jo voimassa pitkään. Maskien käyttö ei toki ole mukavaa, mutta se on sittenkin helppo keino estää viruksen leviämistä suhteessa siihen, että yhteiskuntaa ryhdytään uudelleen sulkemaan, joka aiheuttaa vaikeuksia monien kansalaisten toimeentulolle.

 

Tämä viesti keskittyy kuitenkin vertailumielessä Ruotsin linjauksiin Koronan taloudellisessa toipumisessa. Tämä vertailu on mielenkiintoinen monestakin syystä. Ensinnäkin Suomi ja Ruotsi ovat samantyyppisiä maita ja monilla sektoreilla myös kilpailijoita keskenään. Toisaalta molempia maita johtaa punavihreä hallitus, jonka vallassa pysymisen takaa Keskustapuolue. 

 

RUOTSISSA ON PAREMMAT DEMARIT JA KEPULAISET

 

Ruotsi ei onnistunut Koronan torjunnassa alkuvaiheessa hyvin, mutta taloudenpidossa se näyttää onnistuvan. Ruotsin BKT supistuu Suomea vähemmän ja ennusteen mukaan palautuu selvästi Suomea nopeammin. Ero on merkittävä. Ruotsille ennustetaan 4% talouskasvua vuosille 2021, 2022 ja 2023, kun Suomessa jäädään alle puoleen siitä. Myös Ruotsin taantuminen vuonna 2020 näyttää jäävään pari prosenttiyksikköä Suomea alemmaksi.

 

Suomen tapaan Ruotsi tekee myös elvyttävän budjetin (10 MRD euroa), mutta sen pääpaino on toinen kuin Suomen hallituksen budjettiesityksessä. Kolmannes elvytyksestä käytetään tuloverojen laskemiseen (yhteensä 2,9 MRD euroa). Keskituloisen verot keventyvät 300 euroa vuodessa ja veronkevennykset ovat pysyviä. Ruotsissa kevennetään myös eläkeläisten verotusta. Tuloverojen keventämisellä vahvistetaan Ruotsin kilpailukykyä ja pidetään yllä kansalaisten ostovoimaa.

 

Talouskasvun vuoksi Ruotsin julkisen sektorin velkaantuminen on tulevina vuosina merkittävästi pienempää kuin Suomen. Tänä vuonna Ruotsi velkaantuu 6% suhteessa BKThen (Suomi 8 %), mutta vuonna 2023 Ruotsin talous on ennusteen mukaan jo ylijäämäinen, kun Suomi velkaantuu edelleen 10 miljardia vuodessa.

 

Suuri ero Ruotsin ja Suomen välillä on siinä, että Ruotsissa on jo ajat sitten tehty työvoiman tarjontaa ja työelämän joustavuutta tukevat työmarkkinareformit ja sen vuoksi talous on merkittävästi kilpailukykyisempi. Tämä oli keskeinen syy myös siihen, että Ruotsin talous toipui finanssikriisistä selvästi nopeammin ja vahvemmin kuin Suomen talous. Sama näyttää nyt tapahtuvan koronakriisistä toipumisessa.

 

Suuri ero on myös Ruotsin ja Suomen nykyisten hallitusten välillä, vaikka niiden taustalla ovat hyvin samantyyppiset puolueet. Molempia maita johtavat sosiaalidemokraatit Vihreiden kanssa ja keskeiset  tukipuolueet ovat poliittiseen keskustaan sijoittuvat puolueet. Politiikka on silti varsin erilaista. Talouspolitiikan hoidossa on valitettavasti todettava, että Ruotsissa on paremmat demarit ja paremmat keskustalaiset!

 

VÄLIKYSYMYSKESKUSTELU ENSI KESKIVIIKKONA

 

Ensi keskiviikkona klo 14 eduskunta käy keskustelun Kokoomuksen ja muiden oppositiopuolueiden jättämästä välikysymyksestä koskien Suomen taloustilannetta ja työllisyyttä. Keskustelusta on odotettavissa tämän syksyn tiukin yhteenotto hallituksen ja opposition välillä. Kokoomuksessa tulee keskustelussa esittämään myös oman selkeän vaihtoehdon hallituksen politiikalle. YLE näyttää keskustelun suorana. Tervetuloa seuraamaan!

 

Hyvää viikonloppua!

 

Arto

 

 

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.