Arvoisa lukija,
Tällä viikolla puhuttaa erityisesti EU:n komission ehdotus elvytysrahastosta. Eduskunta keskustelee asiasta ensi kerran ensi viikolla pääministerin ilmoituksen yhteydessä.
Komissio esittää EU maille peräti 750 miljardin elvytysrahastoa, josta 500 miljardia olisi suoraa tukea ja loput lainaa. Jättilainan ottaisi komissio ja se olisi tarkoitus maksaa takaisin vuoteen 2058 mennessä jäsenmaiden jäsenmaksuja kasvattamalla. Suomen maksuosuus olisi 8,5-9 miljardia. Avustuksina takaisin palautuisi huomattavasti pienempi potti, todennäköisesti 3,5 miljardia.
Seuraavaksi edessä ovat jäsenmaiden väliset neuvottelut. Suomen neuvottelumandaatin myöntää eduskunnan suuri valiokunta ja huomioitava on myös perustuslakivaliokunnan näkemys. Perustuslakivaliokunta arvioi erityisesti sitä, mikä on Suomen sitoumuksen kokonaisvaikutus ja ovatko asetetut ehdot saajamaille riittävän tiukat, jotta Suomen riski ei muodostu kohtuuttomaksi.
Elvytysrahaston ja muiden sitoumusten riskiä on arvioitava huolellisesti. Komission ehdotus lähtee siitä, että takaisinmaksu tapahtuu vuoteen 2058 mennessä. Tosi asiassa ainakaan minä en tule näkemään takaisinmaksun päivää. En, vaikka eläisin 92-vuotiaaksi. Vuoteen 2058 mennessä tulee olemaan monia kriisejä ja jokaisen kriisien jälkeen velat nousevat aina uudelle, entistä korkeammalle tasolle. Avainkysymys on se, missä vaiheessa kamelin selkä katkeaa. Sen vuoksi on oltava päätösten kanssa tarkkana.
Poikkeuksellisina aikoina toki tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Suomen bruttokansantuotteesta 40% syntyy viennistä ja viennistä lähes 60% suuntautuu muihin EU maihin. Joka neljäs käyttämämme euro on siten peräisin toiseen EU maahan myydystä tuotteesta tai palvelusta. Suomella on siten intressi etsiä eurooppalainen ratkaisu, mutta neuvotteluissa on oltava tiukka.
Tähän tilanteeseen on ajauduttu, koska koronasta eniten kärsineet maat ovat Italia, Espanja ja Ranska, joiden talous oli jo valmiiksi heikossa tilassa. Jos suurimmat kärsijät olisivat Ruotsi, Hollanti ja Saksa, niin mitään elvytysrahastoa ei tarvittaisi, koska nämä valtiot saisivat itse edullisesti lainaa markkinoilta.
EU maista kaikkein kriittisimmin elvytysrahastoon ovat suhtautuneet Ruotsi, Itävalta, Hollanti ja Tanska. Erikoisinta koko prosessia on se, että Suomen hallitus ei ole tässä rintamassa mukana. Koko porvarihallituksen ajan Suomi oli johtavia toimijoita ns. HANSA-ryhmässä, joka puolusti talouskuria Euroopan Unionissa. Vain pienten nettomaksajamaiden yhteinen liittoutuminen voi muuttaa elvytysrahaston ehtoja olennaisesti paremmaksi.
TEAMS KOKOUS TÄNÄÄN KLO 18
Tänään on tukiryhmän Teams-kokous, jossa aiheena on EU:n elvytysrahasto sekä muut koronaan liittyvät toimet, kuten matkustamisrajoitusten purku. Mukaan pääsee vastaamalla tähän viestiin tai ilmoittautumalla avustajalleni noora.kalli@eduskunta.fi
Tervetuloa mukaan!
Hyvää auringoista viikonloppua!
Arto
