|
21.2.2020

Arto Satosen viikkoviesti – Maatalouden, maaseudun ja Suomen rahat uhattuna

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eniten esillä on ollut ulkoministeri Pekka Haaviston joutuminen esitutkintaan liittyen konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämiseen toisiin tehtäviin. Ministerin joutuminen esitutkintaan on erittäin harvinaista. Edellisen kerran tämä tapahtui Kauko Juhantalon kohdalla. Silloin kyse oli kuitenkin täysin erityyppisestä asiasta.

Esitutkinta kestänee syksyyn asti, joten tähän asiaan palataan silloin. Tässä on liitteenä perustuslakivaliokunnan tiedote, jossa on sanatarkasti kerrottu, mitä perustuslakivaliokunta Case Haavistosta tässä vaiheessa päätti. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta-pyyt%C3%A4%C3%A4-esitutkinnan-suorittamista-ulkoministeri-Haaviston-ministerivastuuasiassa.aspx

MAATALOUDEN, MAASEUDUN JA SUOMEN RAHAT UHATTUNA

Pääministerit käyvät parasta aikaa neuvotteluja EU:n tulevasta rahoituskehyksistä vuosille 2021-27. Neuvottelujen yksityiskohdat ovat salaisia, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomi on Euroopan neuvoston puheenjohtajan Michelin ehdotuksessa menettämässä 310 miljoonaa euroa maatalouden tukia ja maaseudun kehittämisrahoja. Samalla Suomen nettomaksuosuus kasvaisi merkittävästi.

Uusiin rahoituskehyksiin Suomen hallitus otti ensimmäisen kerran kantaa jo Sipilän hallituksen aikana. Suomen tavoitteena on koko ajan ollut puolustaa maaseudun kehittämisrahoja, koska ne mahdollistavat viljelijöille investoinnit ympäristöystävälliseen tuotantoon. Samanaikaisesti on huolehdittava sekä maatalouden kannattavuudesta, että kehittämismahdollisuuksista. Tukien leikkaus löisi molempia tavoitteita korville. Viime kädessä kyse on kotimaiseen ruuan saatavuuden turvaamisesta.

Maaseudun kehittämisrahat ovat tärkeitä myös maaseudun elinvoiman kannalta. Leader-hankkeilla on luotu työpaikkoja pieniin yrityksiin, viety eteenpäin kylien yhteisiä hankkeita ja monin tavoin edistetty maaseudulla elämisen edellytyksiä. Jos nämä rahat nyt merkittävästi pienenevät, niin väestön keskittyminen kaupunkeihin kiihtyy edelleen.

Michelin ehdotus poikkeaa merkittävästi Suomen puheenjohtajamaana tekemästä esityksestä. Maaseudun kehittämisrahojen leikkauksen lisäksi Suomen ajama oikeusvaltioperiaate on vesitetty. Onkin hyvä kysyä mitä Suomen EU puheenjohtajuudelta on jäänyt elämään, kun välittömästi kautemme jälkeen Suomelle keskeiset asiat on vesitetty?

Maaseudun rahat ovat satojen miljoonien asia, joten hallituksen vastaukseksi ei riitä: ”Teen parhaani ja katson mihin se riittää…” Edellisellä kierroksella pääministeri Jyrki Katainen ja Eurooppa-ministeri Alexander Stubb saivat neuvoteltua Suomen maaseudulle merkittävän erityisrahoituksen. Samaan pitäisi kyetä nyt. Nyt on näytön paikka.

Kyselytunnilla Kokoomus nosti maatalouden ja maaseudun ahdingon esille. Hallitus lupaili viljelijöille kotimaista kompensaatiota EU tuen menetyksiin. Mittaluokka on kuitenkin niin iso, että sitä on mahdoton kotimaisin rahoin kokonaan täyttää ilman, että mennään kehysten yli, joka merkitsee valtion lisävelkaantumista.

YLIVELKAANTUNEISUUS KESKUSTELUSSA – PIKAVIPPIEN MARKKINOINTIKIELTO TARVITAAN

Eduskunta kävi keskiviikkona ajankohtaiskeskustelun kotitalouksien velkaantumisesta ja ylivelkaantumisen aiheuttamista ongelmista. Salin kaikilta puolilta oltiin erittäin huolestuneita nykytilanteesta. Luottohäiriömerkintöjä on jo lähes 400 000 suomalaisella ja merkintöjen määrä on kasvanut talouskasvusta ja työllisyyden noususta huolimatta.

Keskustelussa painotettiin koulussa annettavan talousopetuksen merkitystä. Esillä olivat myös jo tehdyt toimenpiteet, kuten pikavippien korkokatto, joka tuli voimaan viime syyskuun alusta. Valmistelussa on myös positiivinen luottorekisteri, jolla ennaltaehkäistään ylivelkaantumista, kun luotonantaja näkee kaikki luottoa pyytävät aiemmat luotot. Eduskunnan vahva tahto on huolehtia myös siitä, että velkansa maksaneiden luottohäiriömerkintä poistetaan välittömästi. Myös sosiaalisen luototuksen kehittämistä tuetaan.

Nostin jälleen esille pikavippien markkinointikiellon Hollannin mallin mukaisesti. Markkinointikielto poistaisi pikavippien heräteostot ja estäisi siten monilla kierteen alkamisen. Kielto toimisi käytännössä niin, että Finanssivalvonta valvoisi kieltoa ja pitäisi yllä listaa niistä rahoitustuotteista, joita ei saa mainostaa. Viime kaudella lakialoitteeni sai eduskunnan enemmistön tuen. Toivon asian pikaista etenemistä. Eduskuntapuheeni asiasta löytyy tästä linkistä https://www.facebook.com/satonen/videos/644013093001159/

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.