Arto Satosen viikkoviesti – Brexit päivä

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla Kokoomuksen kansanedustajat ovat kiertäneet Suomea isolla joukolla pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Kaikissa tilaisuuksissa on ollut väkeä todella paljon paikalla ja kansalaisten puheista välittyy syvä huoli Suomen tilanteesta. Luottamus maan hallituksen kykyyn valtiontalouden hoitajana on heikko. Myös lukuisat lakot ja työsulut huolettavat kansalaisia. Lakoille tuntuu olevan hyvin vähän ymmärrystä. Lisäksi ympäri Suomen puhuttavat erityisesti teiden kunto ja autoilun kustannukset.

Tällä viikolla saatiin myös virallinen arvio maan taloudesta, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto jätti raporttinsa Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Se oli hyvin karua luettavaa. Tässä kiteytetysti maan viiden riippumattoman professorin näkemysten pääkohdat:

 

– Finanssipolitiikka on suhdanteeseen nähden liian löysää. Hidastunut talouskasvu johtuu rakenteellisista ongelmista, joita ei korjata kasvattamalla julkisia menoja ilman vastaavaa tulonlisäystä.

 

– Työllisyyden kasvattaminen on hyvä, mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite. Ensin olisi pitänyt nostaa työllisyyttä, sitten vasta menoja.

 

– Olisi tehtävä kunnollinen suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Velan BKT-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. (EU vakaus- ja kasvusopimuksen raja 60 prosenttia)

 

– Ns. Tulevaisuusinvestoinnit sisältävät paljon menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja, minkä vuoksi niiden rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista.

 

TÄNÄÄN BREXIT PÄIVÄ – TULEVAISUUS KUIN KULKU LONTOON SUMUSSA

 

Ensi yönä Iso-Britannia jättää virallisesti Euroopan Unionin, tosin eron vaikutukset realisoituvat vasta ensi vuoden alussa, kun siirtymäkausi päättyy. Brexitissä toteutuu Iso-Britannian kansan enemmistön tahto. Itse asiassa britit äänestivät Brexitin puolesta kahdesti. Ensin kansanäänestyksessä ja sitten viime vuoden lopulla parlamenttivaaleista, jossa Brexitiä ajava Boris Johnsonin Konservatiivi-puolue sai selvän enemmistön parlamenttiin.

 

Eroamisen vaikutuksia on vaikea ennakoida ja ne ovat varmasti erilaisia eri väestöryhmille ja alueille Iso-Britanniassa. Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että sopimuksellinenkin ero johtaa merkittävään elintason laskuun. Toivottavasti äänensä Brexitille antaneet ovat myös siihen valmiita ja varautuneita. Tässä erossa kala tulee syötäväksi ruotoineen, niin merkittävät sisämarkkinat Iso-Britannia jättää taakseen. Kaikkia vaikutuksia on mahdoton arvioida etukäteen, joten kulku on siten kuin Lontoon sumussa.

 

Koko tämä vuosi kuluu neuvotteluun EU:n ja Iso- Britannian välisestä uudesta suhteesta. EU-Kanada tyyppinen vapaakauppasopimus varmaan saadaan aikaan, mutta kuinka paljon sen lisäksi. Paljon on kiinni siitä kuinka paljon Iso-Britannia haluaa säilyttää omaa itsenäistä päätösvaltaansa. Se on kuitenkin selvää, että sisämarkkinat jäävät taakse ja jonkinlainen tullimuuri rajalle syntyy.

 

Sopimuksellisen ero takaa nyt Britanniassa asuvien suomalaisten oikeudet ja Suomessa asuvien brittien oikeudet. Jatkossa Iso-Britannia on kuitenkin ns. kolmas maa, mikä näkyy myös sinne jatkossa muuttavien suomalaisten arjessa. Työlupaa on vaikeampi saada, lukukausimaksut yliopistoissa ovat merkittävästi korkeammat ja todennäköisesti roaming-maksut ovat Suomen ja Britannian välisessä tietoliikenteessä selvästi nykyistä korkeammat. Myös suomalaisten terveydenhoitoon Iso-Britanniassa voi tulla muutoksia.

 

Iso-Britannia on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Kaupan teko vaikeutuu, mutta tuskin kohtuuttomasti. Iso-Britannia on läntisen Euroopan vahvin sotilasmahti ja puolustuspoliittisen yhteistyön jatkaminen Suomen ja Iso-Britannian välillä on tärkeää. Suomalaisilla korkeakouluilla on myös paljon yhteistyötä Brittien yliopistojen kanssa. Tältä yhteistyöltä putoaa osittain pohja pois, koska EU rahoituksen saaminen yhteisille tutkimushankkeille vaikeutuu. Tärkeää on jatkossa pitää yllä Suomen ja Iso-Britannian kahdenvälisiä suhteita.

 

Hyvää viikonloppua!

 

Terveisin Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.