Arto Satosen viikkoviesti – Lisää työllisyyttä uudistuksilla

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy työmarkkinatilanteeseen ja hallituksen työllisyystyöryhmien työhön. Uusien työllisyyslukujen mukaan työllisiä on nyt 17 000 enemmän kuin vuosi sitten, tosin Pirkanmaalla työttömiä on 7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallinen kasvu ei kuitenkaan riitä siihen, että julkinen talous saataisiin tasapainoon. Siihen tarvitaan tällä vaalikaudella ainakin 100 000 työpaikkaa lisää. Tämä on siis lähtötilanne. Yhtälö vaikeutuu merkittävästi, jos työmarkkinakierroksella lakkojen tai ylisuurien palkankorotusten myötä menetetään kilpailukykyä.

Tällä viikolla työministeri Tuula Haatainen on jo päättänyt siirtää sekä Teollisuusliiton Kemianteollisuutta koskevaa lakkoa, että Ammattiliitto PRO:n lakkoa kahdella viikolla. Työministerillä on lainmukainen oikeus siirtää kerran lakkoa kahdella viikolla, jos lakko vaikuttaa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Kemian lakko vaikuttaa mm. polttoaineiden saatavuuteen. Seuraavat kaksi viikkoa ovat siten hyvin merkittävät. Jos neuvottelutulokseen ei päästä, niin lakot ja niiden aiheuttamat hankaluudet kansalaisille realisoituvat.

 

Tilanne työmarkkinoilla on kireä. Metsäteollisuuden, ainakin sahojen, lakko näyttää myös todennäköiseltä. Sähköalan lakko on edelleen päällä. Valtakunnan sovittelijan toimintaa on jyrkästi arvosteltu joidenkin AY-liikkeen johtajien taholta. Ja pahin on vasta edessä. Julkisen puolen neuvottelut on vasta aloitettu ja erityisesti hoitoalan vaatimuksiin vastaaminen tulee varmasti olemaan vaikeaa. Kuntien rahat ovat nimittäin loppu. Tänä vuonna kaikkineen 57 kuntaa korotti veroäyriä ja näissä kunnissa asuu 1,1 miljoonaa ihmistä. Lähes kaikki kunnat tekevät vuodelta 2019 tappiollisen tilinpäätöksen.

 

Nykyinen työmarkkinatilanne on osaltaan seurausta niistä odotuksista, jotka palkansaajaliikkeelle syntyi Sipilän hallituksen aikana. Silloin Suomen kilpailukykyä parannettiin, työpaikkoja syntyi ja valtion talouden alijäämää supistettiin. Osa AY-liikkeestä vastusti kuitenkin näyttävästi Sipilän hallituksen politiikkaa.

 

Demarien vaalivoitto rakennettiin osittain näyttävillä mielenosoituksilla Sipilän hallituksen työlinjaa vastaan. Samalla kuitenkin luotiin palkansaajille sellaisia toiveita ja odotuksia, että Marinin hallitus ei kykene niihin vastaamaan. Edessä onkin monille pettymysten kevät, kun todellisuus valkenee. Työmarkkinoilla maltin on pakko voittaa tai edessä on kilpailukyvyn menetys, työttömyyden ja velkaantumisen kasvu, sekä kuntien ja sairaanhoitopiirien säästötoimet, jotka heijastuvat kansalaisten palveluihin ja maksuihin.

 

LISÄÄ TYÖLLISYYTTÄ UUDISTUKSILLA

 

Hallituksella olisi toki käytettävissä joukko keinoja, joilla työllisyyttä voitaisiin nopeasti parantaa. Keinot ovat tiedossa, mutta toistaiseksi niistä ei ole löytynyt yksimielisyyttä kolmikannassa tai hallituspuolueiden kesken. Viime kädessä hallitus on vastuussa maan työllisyydestä ja taloudesta, joten se ei voi piiloutua kolmikannan taakse.

 

Tässä muutamia keinoja, joilla saataisiin nopeasti positiivista työllisyysvaikutuksia aikaan:

 

– ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus työttömyyden keston mukaan (kannustaisi nopeampaan siirtymiseen työstä työhön)

– eläkeputken poistaminen (ehkäisisi työkykyisten ennenaikaista siirtymistä eläkkeelle)

– paikallisen sopimisen ulottaminen myös pieniin yrityksiin (lisäisi avointen työpaikkojen määrää)

– EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden lupien saannin nopeuttaminen (helpottaisi työvoimapulaa ja nopeuttaisi avoimien työpaikkojen täyttymistä)

– perhevapaauudistus (kannustaisi nuorten lasten vanhempia nopeampaan paluuseen työelämään)

– aktiivimalli 2  yhdistettynä kuntien työllisyyskokeiluun (edistäisi vailla työkokemusta olevien nuorten, maahanmuuttajien ja pitkä-aikaistyöttömien räätälöityjä polkuja työelämään)

 

Keinoja siis on olemassa, kun vaan on poliittista tahtoa ja rohkeutta tehdä välttämättömiä uudistuksia.

 

Hyvää viikonloppua!

 

Terveisin Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.