|
25.10.2019

Arto Satosen viikkoviesti – Bensiinin ja dieselin myyntikiintiöt

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kahteen asiaan. Tällä viikolla puhuttaneeseen Aalto yliopiston taloustieteen tutkijoiden esitykseen kiintiöistä dieselille ja bensiinille, joka todennäköisesti merkitsisi jopa 50 sentin korotusta litrahintaan. Pohdin tämän esityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia kansainvälisten esimerkkien valossa. Toiseksi terveisiä Tanskan maalta. Olin kuntien työvoimahallinnon ihmisten kanssa tutustumassa Tanskan työllisyyspolitiikkaan, jolla on saavutettu erinomaisia tuloksia.

BENSIININ JA DIESELIN MYYNTIKIINTIÖT – JÄITÄ HATTUUN

Aalto-yliopiston tutkijoiden ehdotus liikenteen päästöjen puolustamisesta bensiinin ja dieselin myynnin kiintiöillä on aiheuttanut rajua keskustelua. Syystäkin. Parhaiten asian kiteytti valtionvarainministeri Mika Lintilä toteamalla, että keino on varmasti tehokas. Päästöt vähenevät varmasti, kun haja-asutusalueella asuvilla pientuloisilla ei ole enää varaa yksityisautoiluun. Lintilän mukaan tämä ei ole kuitenkaan hänen arvojensa mukaista. Olen samaa mieltä. Alueelliset ja sosiaaliset näkökulmat on otettava huomioon. On kohtuutonta lähettää lasku niille, joilla ei ole päivittäisessä liikkumisessa yksityisautoilulle vaihtoehtoa, eikä taloudellisesti mahdollista hankkia uutta sähköautoa.

ST1:n Mika Anttonen, jota pidetään luonnonsuojelun edelläkävijänä, esitti huomattavasti järkevämmän vaihtoehdon. Kansallisvaltioiden sijasta pitäisi reguloida kansainvälisiä yhtiöitä, jotka myyvät päästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita. Silloinkin hinta hieman nousisi, mutta se kohdistuisi tasaisesti kaikille ympäri maailmaa ja vaikutukset ilmastolle olisivat todellisia.

Anttosen esityksessä on järkeä myös sikäli, että polttoaineveron korotukset ovat johtaneet kaikkialla maailmassa yhteiskunnallisiin kriiseihin. Näitä on parasta aikaa menossa useissa latinalaisen Amerikan maassa. Eurooppalainen esimerkki on Ranska, jossa asia yritettiin myös ratkaista taloustieteen teorian perusteella. Lopputuloksena oli, että veronkorotuksista jouduttiin luopumaan. Lisäksi Macron joutui vielä myöntämään 10 miljardia euroa keltaliivien muihin vaatimuksiin. Ympäristön tila ei parantunut lopulta lainkaan. Ilman polttoaineveron korotuksien aiheuttamia hulinoita osa tuosta 10 miljardista olisi voitu käyttää ympäristönsuojelua edistäviin asioihin.

Nämä esimerkit osoittavat, että liikenteen verotus on taitolaji. Anttosta kannattaa tässä asiassa kuunnella, koska olennaista on se, että vaikutukset ovat laajat. Samalla kun ne ovat laajat, niin kustannukset yksittäiselle ihmisille ovat myös siedettävät. Jos Suomi yrittää yhdessä muutaman EU maan kanssa hoitaa tätä asiaa vain omalta osaltaan, niin ympäristövaikutukset jäävät pieniksi, mutta yhteiskunnallinen vastakkainasettelu kärjistyy.

En ennusta Suomeen keltaliivejä, mutta yhteiskunnalliset vaikutukset on tärkeä arvioida perusteellisesti, ennen kuin tehdään päätöksiä. Nyt esitetyn mallin välitön seuraus olisi se, että se kiihdyttäisi väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, lisäisi alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, sekä tekisi monille haja-asutusalueiden yrittäjille ja palkansaajille työn tekemisestä kannattamatonta. Todennäköisesti myös vaikutukset vientiteollisuudelle olisivat kohtalokkaat, koska 70% tavaraliikenteestä kulkee tien päällä. On käytännössä mahdotonta kompensoida kiintiöjärjestelmästä saatavia tuloja siten, että edellä mainittuja vaikutuksia ei tapahtuisi.

Nyt olemme kuulleet taloustieteilijöiden esityksen liikenteen päästöjen vähentämisestä. Seuraavaksi haluaisin kuulla yhteiskuntatieteilijöiden esityksen. Se on kuitenkin selvää, että tähän ongelmaan on ratkaisu löydettävä vähintään eurooppalaisella tasolla.

 TANSKASSA TYÖLLISTYTÄÄN NOPEASTI

Tällä viikolla oli mahdollisuus päivittää tiedot Tanskan työllisyysmallista FCG:n järjestämällä matkalla Kööpenhaminaan ja Bröndbyyn. Tulokset ovat puhuttelevia. Työllisyysaste on selvästi Suomea korkeampi ja työttömyys merkittävästi alhaisempi. Tämä on saavutettu yhdistämällä vahvasti resurssoitu kuntien aktiivinen työvoimapolitiikka, korkea työttömyysturva, heikko irtisanomissuoja, yleissitovuuden kaventaminen ja kannustavuus.

Suomessa on jo pitkään keskusteltu Tanskan mallin käyttöönotosta. Asia ei ole kuitenkaan juuri edennyt, koska eri poliittiset puolueet ja etujärjestöt haluavat vain poimia yksittäisiä osia Tanskan mallista, mutta eivät koko järjestelmää. Tämä ei toimi, koska kyseessä on nimenomaan kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat merkityksellisiä.

Tanskan järjestelmän peruspilari on flexicurity eli joustoturva. Tanskassa on helppoa palkata ja irtisanoa työntekijöitä. Kun töitä on paljon myös tarjolla, niin enemmistö työttömistä työllistyy jo 3 kuukauden sisällä uudelleen ja saa väliajan työttömyyskorvausta, joka on 90% palkasta, toki kattona 2460 euroa/kk. Ne, jotka eivät työllisty nopeasti, otetaan tehokkaan henkilökohtaisen palvelun piiriin. Työnhakijan aktiivinen osallistuminen on edellytys sosiaaliturvan saannille. Yksilönvastuu korostuu Tanskassa. Samalla toimivat työmarkkinat ja tehokas ohjaus luovat myös positiivisuutta. Tanskassa työttömyyttä ei pelätä, koska useimmat uskovat pääsevänsä nopeasti uudelleen töihin ja työttömyysturva takaa toimeentulon väliaikana.

Tanskan malli on täysin Suomeen sovellettavissa, mutta se edellyttää, että sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita uudistetaan, aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja vahvistetaan sekä valtion ja kuntien välinen työnjako selkeytetään. Käytännössä toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi. Joko työmarkkinajärjestöt tulevat pois poteroistaan tai muutokset tehdään kolmikannasta riippumatta. On kuitenkin huomattava, että Tanskassa kaikki isot puolueet kannattavat nykyistä järjestelmää ja se sopii sekä yrittäjille, elinkeinoelämälle, että AY-liikkeelle.

Viikonlopputerveisin Arto

PS. Lauantaina Pirkanmaalla merkittäviä juhlia, kun Urjalan Kokoomus täyttää 100 vuotta ja Tampereen aluejärjestö 50 vuotta. Nähdään näissä tilaisuuksissa ja tietenkin tänään Hakametsässä: Tappara-Ilves

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.