|
10.6.2019

Arto Satosen viikkoviesti – Hallitusohjelma

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla aloittaa uusi hallitus Antti Rinteen johdolla. Hallituspuolueet ovat hallitusohjelman hyväksyneet ja ministerit on tehtäviinsä valittu. Erityisen iloinen olen siitä, että Sanna Marinista tuli liikenne- ja viestintäministeri. Juuri liikenneministeriä Pirkanmaa nyt kaipaakin. Toivotan Sannalle mitä parhainta menestystä tehtävässään ja uskon yhteistyön hänen kanssaan sujuvan hyvin, vaikka meillä onkin eri käsitys polttomoottoriautojen tarpeellisuudesta.

KERTALUONTEISILLA TULOILLA RAHOITETAAN PYSYVIÄ MENOJA

Hallituksen ohjelman mukaan budjetin loppusumma on vuonna 2023 1,2 miljardia korkeampi kuin vuonna 2019. Rahaa siis jaetaan lukuisiin kohteisiin. Valtaosa siitä kohdistuu tarpeellisiin asioihin, kuten koulutukseen, tieverkon ylläpitämiseen, pieniin eläkkeisiin, maatalouteen, puolustukseen ja terveydenhoitoon. Joiltakin osin hallituksen budjettilisäykset jäävät vajaaksi. Esimerkiksi poliisien määrää nostetaan vaalikauden aikana vain 300:lla, vaikka ennen vaaleja puolueet yhteisesti kaavailivat 650 poliisin lisäystarvetta.

Ongelma ei siis ole menopuoli, mutta sen rahoitus on iso ongelma. Veroja on tarkoitus kerätä 730 miljoonaa enemmän, lähinnä autoilijoilta (250 milj. euroa), tupakoitsijoilta (200 milj. euroa), alkoholin käyttäjiltä (50 milj. euroa) ja kotitalousvähennyksen leikkaamisesta (95 milj. euroa). Näistä toteutunee täysimääräisesti vain polttoaineveron korotus, joka nostaa bensan ja dieselin hintaa 5-7 senttiä. Tämän maksavat erityisesti ne, joille oman auton käyttö on välttämätöntä. Alkoholin ja tupakan veronkorotukset antavat uuden potkun Viron viinarallille ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen johtaa kotitalouksien teettämän työn vähenemiseen ja pahimmillaan jopa harmaan talouden kasvuun.

Toinen uuden hallituksen talouslinjan ongelma on se, että talouden tasapainottaminen vuonna 2023 on laskettu 60 000 uuden työpaikan varaan. Tavoite saattaa kuulostaa vaatimattomalta, koska Sipilän hallituksen aikana uusia työpaikkoja syntyi 140 000. Silti 60 000 työpaikkaa on lujassa nyt, kun talouskasvu hiipuu, Kiinan ja USA:n kauppasota on yllä ja Brexit toteutumassa. Lisäksi nopeimmin työllistyvät työttömät ja kouluista valmistuneet ovat jo pääosin työllistyneet.

Tarvittavat 60 000 työpaikkaa olisi toki saavutettavissa, mutta ne edellyttävät sellaisia muutoksia työmarkkinoille ja työttömyysturvaan, että kolmikantaan tukeutuva vasemmistovihreä hallitus tuskin niihin kykenee. Ei ole siis ihme, että työministerin paikan täyttäminen osoittautui jo heti alussa vaikeaksi.

Kaikkein suurin kupla on ilmennyt vasta, kun papereita on ehditty tarkempaan lukea. Entinen omistajaohjausministeri, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiinnitti huomiota olennaiseen asiaan: Kertaluonteisia tuloja käytetään pysyvien menojen maksuun.

Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että esimerkiksi osa koulutukseen tulevista rahoista hankitaan valtion omaisuutta myymällä. Mitä sitten tehdään, kun ne rahat loppuvat? Loppuvatko myös niillä rahoilla ammattikouluun palkattujen opettajien työsuhteet? Vai myydäänkö taas lisää valtion omaisuutta? Jossakin vaiheessa pää tulee vetävän käteen.

MITÄ MIELTÄ OLET HALLITUSOHJELMASTA?

Mitä mieltä sinä olet hallitusohjelmasta? Mikä siinä on hyvää, mikä huonoa ja mitä pitäisi kehittää? Mielelläni otan kommentteja vastaan. Tässä linkki hallitusohjelmaan, jossa on peräti yli 190 sivua luettavaa http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.