KAIKKI LÄHTEE TURVALLISUUDESTA

Toimivan yhteiskunnan lähtökohta on turvallisuus, sisäinen ja ulkoinen. Kun valtio aikoinaan kehittyi, niin aluksi puhuttiin yövartijavaltiosta. Tärkeintä oli se, että valtio kykeni takaamaan kansalaisille turvaa arkeen, jotta kaduilla ei tarvinnut pelätä ja jotta ihmisten omaisuus voitiin turvata. Valtion tehtävänä on myös turvata diplomatian keinoin ja viime kädessä puolustusvoimin, että kukaan ulkopuolinen ei valtaa isänmaata.

Turvallisuuden takaaminen on siis aikojen alusta ollut valtion ykköstehtävä ja on sitä edelleen. Sisäinen turvallisuus on monien asioiden summa. Poliisin resurssien on kyettävä vastaamaan kulloiseenkin turvallisuustilanteeseen. Sen vuoksi oli välttämätöntä, että vuodessa koulutettavien poliisien määrää on lisätty sadalla jo vuodesta 2015. Nyt vuosittain valmistuu 400 poliisia ja eläköityy 250 eli jatkossa poliisien määrä nousee sadalla viidelläkymmenellä vuodessa, kun poliisin määrärahatasosta huolehditaan.

 

Sisäistä turvallisuutta ei hoideta kuitenkaan vain poliiseja lisäämällä, vaan tärkeintä on estää syrjäytymiskehitystä. Nuorten huumeiden käyttö on huolestuttavasti lisääntynyt ja samoin myös huumeista johtuvat rikokset. Myös seksuaalirikosten määrä on noussut. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ja rikoksen tielle ajautumisen riskiryhmässä ovat ne nuoret miehet, joilla ei ole mielekästä tekemistä tai eivät ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa.

 

Tärkeintä onkin siis estää nuorten syrjäytyminen ja onnistua Suomeen asettuneiden nuorten maahanmuuttajien integroinnissa. Kodin ja koulun lisäksi harrastuksilla on tärkeä rooli. Jos nuorella on yksikin hyvä harrastus, niin se pitää elämässä kiinni. Islannissa jokaiselle nuorelle on taattu mahdollisuus harrastaa ja nuoren ihanteet ovat ohjautuneet urheiluun ja kulttuuriin. Samalla päihteiden käyttö ja niistä aiheutuvat rikokset ovat huvenneet murto-osaan. Sieltä on hyvä ottaa oppia.

 

Tärkeää on myös huolehtia Suomen ulkoisesta turvallisuudesta. Yleinen asevelvollisuus ja reserviläistoiminta ovat puolustuksemme kivijalka. NATO-kumppanuus, eurooppalaisen puolustuksen kehittäminen, kahdenväliset yhteistyösopimukset ja yhteiset sotaharjoitukset länsimaiden kanssa takaavat armeijamme puolustuskyvyn. Välttämätöntä on kuitenkin säilyttää myös hyvät kahdenväliset suhteet Venäjään.

 

Puolustusvoimien suorituskyvyn taso on pidettävä korkeana. Maavoimille hankintoja on jo tehty ja merivoimille on tulossa. Tärkeintä on kuitenkin pitää kiinni siitä, että Hornetit korvataan vähintään 64 modernilla hävittäjällä. On todella valitettavaa, että vaalien alla tästäkin on tullut poliittisen keskustelun kohde. Isänmaan puolustuskyvystä huolehtiminen tulee olla kaikkien yhteinen asia.

 

Suomi on ollut itsenäinen maa 101 vuotta. Veteraanisukupolvi voitti toisessa maailmansodassa itsenäisyyden silloin, kun se oli pahiten uhattuna. Juuri nyt Suomi on toisena vuotena peräkkäin todettu maailman onnellisimmaksi maaksi. Olemme siis kulkeneet pitkän tien eteenpäin ja siinä turvallisen elinympäristön takaamisella on ollut iso merkitys. Suomi on maailman turvallisin maa. Pidetään siitä kiinni.

 

Arto Satonen

 

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.