Arto Satosen viikkoviesti – Pienten hoivayritysten alasajo on ollut suuri virhe

Arvoisa lukija,
 
Tämän viikon viesti käsittelee ajankohtaista aihetta eli vanhusten laitoshoidon tilannetta. Viestin lopussa linkit kahteen tällä viikolla julkaistuun tärkeään asiakirjaan: kansliapäälliköiden ehdotuksiin seuraavalle hallitukselle, joka on varsin korutonta luettavaa, sekä uunituoreeseen kansalliseen riskiarvioon, jossa on erittäin hyvin arvioitu Suomea koskevia ajankohtaisia riskitilanteita.

Lisäksi tämän viikon kansantaloustieteen oppituntivideolla käsittelen Islannin mallia, jolla Islanti on saanut aikaan erinomaisia tuloksia nuorten päihteidenkäytön vähentämisessä. Oppitunnin pääset katsomaan tästä: https://www.satonen.fi/ 2019/02/01/ kansantaloustieteen-oppitunti- islannin-malli-videoblogi/

 
KUNNAT AVAINROOLISSA VANHUSTENHOIDOSSA
 
Vanhustenhoidosta on tällä viikolla keskusteltu erittäin laajasti, Esperi Caren yksiköissä paljastuneiden laiminlyöntien johdosta. Sittemmin on käynyt ilmi, että huomattavia ongelmia on myös muilla yksityisillä toimijoilla ja myös kuntien omissa yksiköissä. On kuitenkin syytä muistaa, että monissa hoitolaitoksissa asiat ovat myös kohdallaan ja siellä hoitohenkilökunta tekee tärkeää ja arvokasta työtä.
 
On itsestään selvää, että bisnestä vanhusten hoitokodeissa ei voi tehdä hoidon laadusta tinkimällä. Näihin ongelmiin on puututtava tiukasti ja viime kädessä peruutettava yksikön toimilupa, jos tällaista ilmenee.
 
Nykylain mukaan vastuu vanhusten laitoshoidosta on kunnilla. Kunnat voivat tuottaa palveluita itse, myöntää palveluseteleitä hoitoa tarvitseville tai ostaa hoitopalveluita järjestöjen tai yksityisten yritysten ylläpitämistä hoitokodeista. Ulkoistaminen ei poista kunnan vastuuta. Valvira tekee viranomaisvalvontaa, mutta kunnat valvovat sitä saavatko vanhukset sellaista hoitoa, kun on kilpailutuksessa määritelty. Kunta voi keskeyttää maksut hoitolaitokselle, jos hoidonlaatu ei vastaa sitä mitä on luvattu.
 
Mielenkiintoista on, että erityisen paljon yritysten tarjoamaa laitoshoitoa käyttävät isot kunnat, kuten demarivetoiset Tampere ja Vantaa. Sastamalassa on linjattu siten, että vanhusten laitoshoidossa tulee olla monipuolista tarjontaa. Sastamalassa on kunnan omia yksiköitä, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ylläpitämiä (Sastamala-koti), pienten hoivayrittäjien ylläpitämiä laitoksia (esim. Tupahoiva) ja isojen yritysten omistamia yksiköitä. Ideaalitilanteessa vanhus ja hänen omaisensa voivat valita useammasta eri vaihtoehdosta itselleen soveltuvimman. Valinnanmahdollisuutta toki rajoittaa laitoshoitopaikkojen riittävyys.
 
PIENTEN HOIVAYRITYSTEN ALASAJO ON OLLUT SUURI VIRHE
 
Olen seurannut läheltä joidenkin pienten hoivayritysten elinkaarta. Kun ensimmäiset yksityiset toimijat tulivat vanhustenhoitoon, niin ne olivat pieniä hoitajavetoisia yrityksiä, jossa omistaja itse osallistui hoitotyöhön. Monissa näissä pienissä yrityksissä hoito oli inhimillistä, yhteydenpito omaisiin tiivistä ja ilmapiiri lämmin. Tilat eivät usein olleet aivan uusimpia, mutta hoidon laatu oli kiitettävää.
 
Monet pienet yritykset ajautuivat vaikeuksiin, kun hoidon laatua ryhdyttiin arvioimaan vessojen määrällä ja neliöillä. Pienyrittäjien tilat eivät täyttäneet vaatimuksia ja heidän olisi pitänyt rakentaa kokonaan uudet tilat. Useimmille tämä oli mahdotonta, koska kunnat kilpailuttivat tiheästi ja palveluseteliä käytettiin poukkoilevasti. Investointi uuteen hoitotilaan olisi siis ollut pienyrittäjille liian iso riski ja käytännössä monille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi myydä liiketoiminta Esperi Carelle tai muille isoille toimijoille.
 
Tein tästä asiasta jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen. Yritin puolustaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä vanhustenhoidon alalla. Aika ei ollut kuitenkaan silloin kypsä tällaiselle keskustelulle. Ainoa tulos oli, että tulin haukutuksi Demari-lehdessä, kun uskalsin mennä arvostelemaan tilavaatimuksia. Nyt tiedämme, että silloin kylvettiin nykyisten ongelmien siemen. Jos yksityinen vanhustenhoito perustuisi edelleen pääosin pieniin hoitajavetoisiin paikkoihin, niin ongelmat olisivat varmasti pienempiä ja hoito inhimillisempää. Tätä asiaa kannattaa miettiä uudelleen nyt, kun ratkaisuja etsitään.
 
Kansallinen riskiarvio 2018:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161332
Mahdollisuudet Suomelle:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161329/01_19_ Mahdollisuudet_Suomelle_ VALTOON.pdf?sequence=4& isAllowed=y
 
Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.