Arto Satosen viikkoviesti – Suomen huoltosuhde ja Brexit sopimus

Arvoisa lukija!

Tällä viikolla on puhuttu Suomen väestön huoltosuhteen muuttumisesta ja tietenkin Brexitistä. Tämä viesti käsittelee näitä aiheita

44 SUOMALAISTA SADASTA ON TÖISSÄ – HUOLTOSUHDE ISO HAASTE

Tilastokeskus on päivittänyt uudet väestöennusteet. Syntyvät ikäluokat ovat itsenäisen Suomen ajan pienimpiä. Suomessa syntyi pitkään tyypillisesti noin 60 000 lasta vuodessa, mutta tänä vuonna ollaan jäämässä alle 50 000. Jos tänä ja viime vuonna ollut trendi jää pysyväksi, niin vaikutukset tulevat olemaan suuria lähivuosikymmeninä.

Välitön vaikutus pienillä ikäluokilla on päiväkoteihin ja kouluihin. Kun oppilaita on vähemmän, niin myös opettajia ja muuta henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Tämä on ollut jo pitkään tuttu asia maaseutukunnissa, mutta nyt ikäluokat pienenevät myös kasvukeskuksissa. Suurin vaikutus kohdistuu kuitenkin huoltotaseeseen, joka jo aiemmilla väestöennusteilla oli selvästi heikkenevä.
                              
Muutos huoltosuhteessa on tuntuva. Kun Suomessa 80-luvun lopulla joka toinen suomalainen oli töissä, niin nyt sama luku on 44%, vaikka työllisyysaste on noussut. Työikäisiä on kuitenkin selvästi vähemmän. Suomessa toki eläkkeiden rahastointi osaltaan helpottaa huoltosuhteen haastetta, mutta silti kyse on merkittävästä muutoksesta. Kun huoltosuhde vielä ennustetusti lähivuosina heikkenee, niin haasteet kasvavat.

Kätevän vertailun saa pulkalla liikkumisesta. Yhden on helpompi vetää pulkkaa, jossa on yksi kyydissä, kuin kahden vetää pulkkaa, jossa on kolme kyydissä. Tässä suhteessa nuorten ikäluokkien pieneneminen muuttaa yhteiskuntaa merkittävästi. Toki nyt syntyvät lapset ovat työelämässä vasta 2040-luvulla.

Tutkijat nostavat kolme merkittävää keinoa työllisten määrän lisäämiseksi. Perheuudistuksen avulla voidaan kannustaa äitejä esimerkiksi osa-aikatyön avulla nopeammin takaisin työelämään, todellista eläkeikää voidaan nostaa panostamalla ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen ja työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää. Mikään näistä ei ole yksinään ratkaisu, mutta yhdessä niillä on vaikutusta.
Raporttiin pääset tutustumaan täältä: https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/3022628/Osatyokykyisten+reitit+tyollisyyteen+%28002%29.pdf/c7c62c6e-293b-6122-5cce-83b107454e6b/Osatyokykyisten+reitit+tyollisyyteen+%28002%29.pdf.pdf

BREXITISSÄ HÄVIÄVÄT KAIKKI

Brexitistä on saavutettu neuvottelutulos Iso-Britannian ja EU:n neuvottelijoiden välillä. Neuvottelutulos takaisi järjestäytyneen eron, jolloin Iso-Britannian irtaantuminen Euroopan unionista tapahtuisi hallitusti. Vaihtoehtona on Brexitin toteutuminen ilman sopimusta, jolloin jouduttaisiin pikavauhtia neuvottelemaan satoja kahdenvälisiä sopimuksia yksittäisten jäsenmaiden ja Britannian välillä.

Irtaantuminen ilman sopimusta saattaisi tuoda hankaluuksia moniin käytännön asioihin, jotka koskevat esimerkiksi Iso-Britanniassa asuvia suomalaisia. Esimerkiksi opiskelijoilta voitaisiin jatkossa vaatia terveysvakuutusta jne. Kielteisiä vaikutuksia olisi myös Suomen ja Iso-Britannian väliseen kauppaan, jos tullimuuri tulisi väliin. Merkittäviä seurauksia voisi olla myös rahoitusmarkkinoilla.

Toivoa sopii, että sopimus lopulta menee maaliin. Euroopan unionin toimintatapa on ollut hyvin rakentava. Ongelmat on pyritty ratkaisemaan siinä liikkumatilassa, minkä osapuolien asettamat reunaehdot ovat mahdollistaneet. EU:lla on tietysti myös omia etuja puolustettavanaan. Esimerkiksi lähtevän jäsenmaan yritykset eivät voi saada kilpailuetua suhteessa EU alueella toimiviin yrityksiin. Tältä pohjalta sopimus onkin tehty. Brexit tulee joka tapauksessa aiheuttamaan negatiivisia vaikutuksia sekä Iso-Britannian, että EU maiden talouteen. Kaikki häviävät, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi. Kaikki häviävät kuitenkin paljon enemmän, jos sopimusta ei synny.

Euroopan unionin päämiehet käsittelevät sopimusta kokouksessaan 25.11. Hyvin todennäköisesti sopimus tullaan Euroopan unionin puolelta hyväksymään. Epävarmaa sen sijaan on, tuleeko Iso-Britannian parlamentti hyväksymään erosopimuksen. Tähän mennessä sopimus on saanut osakseen lähinnä jyrkkää kritiikkiä ja se on jo johtanut useiden ministerien eronpyyntöihin. Konservatiivipuolueen sisällä on vireillä myös pääministeri Theresa Mayn aseman haastaminen. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää, että konservatiivien selvä enemmistö äänestää sopimuksen puolesta ja lisäksi tarvitaan lisä-ääniä opposition EU myönteisiltä parlamentaarikoilta. Tässä vaiheessa ei näytä hyvältä.

Hyvää viikonloppua!

Arto

P.S. Huomenna Vammalan torilla klo 10-12 kahvia ja pullaa tarjolla seurakuntavaalien merkeissä ja tänään ollaan kiekon parissa Hakametsän klassikossa Tappara-Ilves!

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.