Arto Satosen viikkoviesti – Brexitin tilanne

Arvoisa lukija,

takana on hyvien päätösten viikko. Hallituksen esitys mopoautojen korvaamisesta nopeusrajoitetuilla autoilla on tullut eduskuntaan, EU:sta heltisi lupaa digitaalisten ALV:n alentamiseen ja hallitus teki tasapainoisen esityksen pienten yritysten työnantajariskin pienentämiseen tähtäävästä henkilökohtaisesta irtisanomisesta. Näiden asioiden lisäksi viestin lopussa raportti Iso-Britannian konservatiivien puoluekokouksesta, jossa olin Kokoomuksen edustajana tutustumassa ajankohtaiseen BREXIT-tilanteeseen.

NUORTEN AUTOILU TURVALLISEMMAKSI

Nuorten mopoautoilijoiden turvallisuus on huolettanut eduskunnassa pitkään. Mopoautot ovat kolaritilanteessa hyvin turvattomia normaaliautoihin verrattuna. Surullisia esimerkkejä on paljon. Nyt vihdoin tähän asiaan saadaan merkittävä parannus, kun nuorille mahdollistetaan ajaminen nopeusrajoitetuilla normaaleilla autoilla.

Esitys tulee tiistaina eduskunnan suuren salin käsiteltäväksi ja etenee päätökseen syksyn aikana. Uusi laki on tulossa tällä tietoa voimaan 1.11.2019. Nopeus esitetään rajoitettavaksi 45 kilometriin tunnissa, mutta tästä asiasta varmasti keskustellaan vielä asiaa käsittelevässä liikenne-ja viestintävaliokunnassa. Mopoautoilla voi ajaa jatkossakin, mutta todennäköisesti kohtuuhintaiset nopeusrajoitetut autot tulevat turvallisimpina syrjäyttämään mopoautot markkinoilta lähivuosina.

DIGI ALV:n ALENTAMINEN TÄRKEÄ ASIA SANOMALEHDILLE

Nykyisin tilattavien sanomalehtien ALV on 10 prosenttia, mutta digilehtien ALV on 24 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti digilehtien ALV:tä on pyritty alentamaan. ALV:n muuttaminen vaatii kuitenkin EU-tasolla yksimielisen päätöksen ja siksi asia on kestänyt. Nyt asia on onneksi saatu ratkaistua ja Suomi aloittaa välittömästi valmistelun alempaan Digi- ALV kantaan siirtymisestä.

Sanomalehdille kyse on erittäin tärkeästä asiasta. Koska tilattavien sanomalehtien määrä tekniikan kehittymisen myötä väistämättä laskee, niin digilehdet ovat entistä merkittävämpiä liiketoiminnan kannalta. Alempi ALV-kanta tulee kiihdyttämään digilehtien kasvua ja siten parantaa sanomalehtien toimintaedellytyksiä. Viime kädessä kyse on maakuntalehtien ja paikallislehtien säilymisestä ja siten laadukkaan journalismin saatavuuden takaamisesta. Tämä on erittäin tärkeää nykyisenä someaikana, jota hallitsevat valeuutiset.

ESITYS HENKILÖKOHTAISESTA IRTISANOMISESTA ON NYT KOHDALLAAN

Hallitus teki lausuntokierroksen jälkeen tarkennuksia esitykseen henkilökohtaisesta irtisanomisesta, joka on nyt kohdallaan. Lain tarkoituksena on työnantajariskiä alentamalla ottaa käyttöön pienten yritysten työllistämispotentiaali. Yrityskoon raja on nyt rajattu 10 henkilöön, mikä on kansainväliseen vertailuun perustuva. Samalla karenssisäännöksiä lievennettiin.

Kun Suomi tavoittelee pohjoismaista 75-80 prosentin työllisyysastetta, niin tarvitsemme myös lisää työnantajayrityksiä. Vuosikausia meillä on noussut yksinyrittäjien määrä, mutta työantajayritysten määrä on sen sijaan noussut hyvin vähän. Työnantajariskin kohtuullistaminen on pienen yrittäjän työllistämiselle kohtalonkysymys. Asia on iso myös niiden työttömien kannalta, joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikommat. Kun työtä tulee lisää tarjolle, niin se auttaa monia työllistymään. Näin on käynyt Saksassa ja niin tulee käymään Suomessakin.

SAK ja STTK ovat suhtautuneet tylysti hallituksen tekemään uuteen esitykseen. On harmillista, jos liitot edelleen jatkavat työtaisteluita. Ne kohdistuvat isoihin yrityksiin, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Kaikille pitäisi myös olla selvää, että päätösvalta asiassa on eduskunnalla. Kansanedustajilla on myös vastuu Suomen työllisyydestä ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta. Sitä vastuuta ei voi siirtää etujärjestölle. Eikä pidäkään. Toivon sen oppositionkin ymmärtävän.

PEHMEÄ BREXIT, UUSI KANSANÄÄNESTYS VAI KOVA BREXIT?

Iso-Britannian konservatiivien puoluekokous Birminghamissa oli mielenkiintoista seurattavaa. Myös keskustelut brittikollegoiden kanssa olivat avartavia. Kokousta hallitsi yksiselitteisesti Brexit, ja puolue on siinä ihan hajallaan.

Pääministeri Theresa May ja puolueen johto ajaa voimakkaasti Checquers planiksi kutsuttua ehdotustaan, joka takaisi tavaroiden vapaan liikkumisen EU:n ja Britannian välillä Brexitin jälkeenkin ja estäisi rajaongelman syntymisen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille. Britit odottavat EU:lta vastaantuloa. Asia on kuitenkin hyvin vaikea, koska EU:sta ei voi napsia rusinoita pullasta. Tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuminen EU valtioiden välillä on EU:n keskeinen periaate ja siitä on vaikea tehdä poikkeusta.

Osa konservatiiveista ex-ulkoministeri Boris Johnsonin johdolla haluaisi lähteä EU:sta rytinällä ja rakentaa uusi EU-suhde Britannialle Kanadan vapaakauppasopimuksen tapaan. Johnsonin paljon huomiota herättänyt puhe maalaili globaalia Britanniaa, joka hakee EU:n sijasta uusia kauppakumppaneita maailmalta.

Tämä saattaa upota osaan äänestäjistä 1800-luvun Britannian suurvaltahengessä, mutta on vailla realistista pohjaa. Jos kova Brexit ensi maaliskuussa toteutuu, niin todennäköisesti monet pankit Lontoon Citystä ja monet isot tehtaat teollisesta Englannista siirtävät paljon työtä EU-alueelle. Kovasta Brexitistä voi tulla sananmukaisesti kova monille tavallisille briteille. Teollisuusalueilla on ennustettu brittien omien laskelmien mukaan jopa 8 prosentin BKT:n alenemaa.

Kova Brexit aiheuttaa ongelmia myös EU maille. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Irlantiin ja Hollantiin, sekä britteihin työvoimaa lähettäviin itä-Euroopan maihin. Silti vaikutukset heijastuvat myös Suomeen. Suomelle Britannia on tärkeä kauppakumppani, joten vapaakaupalla jatkuminen olisi tärkeää. Jos lähtö ilman sopimusta toteutuu, niin kahdenvälisesti joudutaan sopimaan nopeasti monista kansalaisille tärkeistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi Suomen kansalaisten oikeudet Britanniassa, brittien oikeudet Suomessa, sujuvan lentoliikenteen takaaminen ja molemminpuolisen lääkekaupan toimivuuden varmistaminen.

Seuraavan kuuden viikon aikana näemme, löytyykö EU:n ja Britannian välille sopimusta pehmeästä Brexitistä ja läpäiseekö mahdollinen sopimus Iso-Britannian parlamentin. Jos ratkaisua ei löydy, niin sen verran kovana lyövät laineet Britannian suunnalla, että tyrskyt tuntuvat täälläkin.

Viikonlopputerveisin ja hyvää maailman opettajapäivää toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.