Arto Satosen viikkoviesti – tiedustelulaki ja turvallisuus

Arvoisa lukija,

Tämä viesti keskittyy turvallisuusasioihin. Tiedustelulain käsittely on alkanut eduskunnan suuressa salissa, kaksoiskansalaisten mahdollisuus toimia puolustusvoimissa ja rajavalvonnassa on tapetilla, sekä Airiston Helmen- tapaus on nostanut keskusteluun valmistelussa olevan maakauppoja rajoittavan esityksen.

TURVALLISUUTTA SÄÄTELEVÄT LAIT ON PÄIVITETTÄVÄ NYKYTILANTEESEEN

 

Turvallisuustilanteen kiristyminen lähialueilla Krimin valtauksen jälkeen, terroristiteot Euroopassa, laajamittaiset hybridihyökkäykset, sekä suuren luokan rahanpesuoperaatiot ovat merkittävällä tavalla muuttaneet myös Suomen turvallisuustilannetta.

 

Lainsäädäntömme pohjautuu kuitenkin vielä pääosin aiempaan turvallisuusympäristöön. Sen vuoksi nyt on aika päivittää lakeja vastaamaan tämän päivän turvallisuusuhkia. Tästäkään eivät toki kaikki ole eduskunnassa samaa mieltä. Vasemmistoliitto totesi eilen, että heidän mielestään nyt ei ole sellainen tilanne, että olisi aika kiirehtiä tiedustelulakia. Väärin. Juuri nyt on sellainen tilanne. Uskon ja toivon, että eduskunnasta löytyy 5/6 enemmistö, joka nopeasti voi viedä tiedustelulain läpi. Laki lisää merkittävästi mahdollisuuksia ennaltaehkäistä kriisitilanteita ja se parantaa sekä siviili-, että sotilastiedustelun toimintaedellytyksiä.

 

Airiston Helmi-tapauksen osalta tutkinta on kesken ja tällä hetkellä on tutkinnassa puhuttu rahanpesusta ja pidätetty yrityksen avainhenkilöitä. Tutkinta selvittää aikanaan perin pohjin tämän tapauksen. Kiistatonta on, että Airiston Helmen omistukset sijaitsevat strategisella alueella. Hallituksen tuleekin kiirehtiä lakia, jolla maan myyntiä rajoitetaan strategisilla alueilla. Tästä on sovittu jo hallitusohjelmassa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva muistutti asiasta viikonloppuna.

 

Kategorista kieltoa kaikkeen ulkomaalaisten maanostoon Suomessa ei tule asettaa. Valtaosa maanostoista ei kohdistu strategisesti merkittäviin kohteisiin ja itse asiassa eniten kiinteistökauppoja Suomessa tekevät virolaiset, joista monet ovat täällä työssä käyvää ja pysyvästi asuvaa väkeä. Mahdollisuus ostaa maata ja kiinteistöjä toisesta maasta on normaalia toimintaa. Myös monilla suomalaisilla on omistuksia ulkomailla.

 

Aivan eri asia on, jos maanostoa kohdentuu strategisille alueille ja käyttötarkoitus ei ole normaalia asuin- tai matkailukäyttöä. Näihin tilanteisiin on voitava puuttua jo kaupantekovaiheessa ja siksi uusi laki tarvitaan.

 

Kaksoiskansalaisten mahdollisuus toimia puolustusvoimien tai rajavalvonnan palveluksessa on myös ollut tapetilla tällä viikolla. Tämä asia on sukua edelliselle. Suomessa on paljon ihmisiä, joiden vanhemmista toinen on ulkomaalainen ja lapset saattavat siten olla kahden maan kansalaisia. Myös tässä asiassa on vaikeaa asettaa kategorista kieltoa kaikille kaksoiskansalaisille, joka estäisi heidän toimimisen puolustusvoimissa tai rajavalvonnassa. Tuskin on kenellekään haittaa siitä, että rajavalvonnassa toimii vaikka Suomen ja Sveitsin kaksoiskansalainen.

 

Maailmassa on kuitenkin maita, kuten Venäjä, jotka eivät hyväksy kaksoiskansalaisuutta ja Venäjä omien lakiensa mukaan edellyttää lojaliteettia myös ulkomailla asuvilta kansalaisiltaan. Tällöin ollaan potentiaalisen ongelman edessä, koska tietenkin Suomen puolustusvoimien tai rajavalvonnan parissa toimivien henkilöiden tulee olla lojaaleja vain Suomelle. Asiaan on siis löydettävä ratkaisu, joka huomioi edellä mainitut asiat.

 

ENSI VIIKOLLA ASIAA BREXITISTÄ

 

Ensi viikon alussa suuntaan brittikonservatiivien puoluekokoukseen Birminghamiin. Edessä on erittäin mielenkiintoinen kokous, koska puolueen pitäisi määritellä kantansa Brexitiin ja konservatiivien sisällä on hyvin erilaisia näkemyksiä asiasta. Entinen ulkoministeri Boris Johnson on jo varsin avoimesti haastanut pääministeri Theresa Mayn, ja puoluekokous tuleekin olemaan heidän yhteenottonsa.

 

Olennaista kuitenkin on se voittaako konservatiivien sisällä Brexit-sopimusta tukeva kanta vai tapahtuuko eroaminen ilman sopimusta. Jälkimmäinen vaihtoehto tulisi kalliiksi Britannialle, mutta aiheuttaisi ongelmia koko Euroopalle, myös Suomelle. Tästä lisää ensi viikolla.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto Satonen

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.