Arto Satosen viikkoviesti – hallitus jatkaa työllistämisen esteiden purkamista

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunnan työ lähti täyteen vauhtiin. Heti ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin kiihkeä keskustelu hallituksen esityksestä helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Pääsin myös käyttämään tuossa keskustelussa puheenvuoron, joka perustui omaan kokemukseeni työnantajana grillissä. Tämän viikon viesti käsittelee tätä aihetta, josta näyttää tulevan syksyn kuumin asia.

HALLITUS JATKAA TYÖLLISTÄMISEN ESTEIDEN PURKAMISTA

 

Nykyisen hallituksen aloittaessa työllisyysaste oli 68 prosentin luokkaa. Hallitus lähti johdonmukaisesti tekemään työn tekemisestä ja työn teettämisestä kannattavampaa. Tämä on tapahtunut esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, lyhentämällä takaisinottovelvoitetta, muuttamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan pelisääntöjä, panostamalla työvoimapoliittiseen koulutukseen ja palkkatukeen ja solmimalla kilpailukykysopimus. Nyt on saavutettu 115 000 uutta työpaikkaa ja 72 prosentin työllisyysaste. Työ on kuitenkin vasta puolivälissä. Ruotsissa työllisyysaste on 76 prosenttia.

 

Perusidea on yksinkertainen. Jotta työpaikka syntyy palkkaamisen pitää olla työnantajalle kannattavaa. Erityisesti pienissä yrityksissä jokainen rekrytointi on riski-investointi, koska jokainen työntekijä on avainhenkilö. On itsestään selvää, että palkkauspäätökseen vaikuttaa se, kuinka helposti työntekijän voi irtisanoa, jos hän ei kykene selviämään työtehtävistään. Koeaika osoittaa henkilön kelpoisuuden ja asenteen, mutta työtehtävät ja työkyky voivat myös muuttua ja pienellä yrittäjällä ei ole varaa pitää töissä henkilöä, joka ei ole tuottava.

 

Työelämä on tänä päivänä hyvin vaativaa. Siksi myöskään työntekijät eivät halua sellaista työkaveria, joka ei kykene hoitamaan työtehtäviään. Se nimittäin käytännössä merkitsee sitä, että toiset joutuvat tekemään enemmän tai sitä, että yhteiset tulospalkkiot jäävät saamatta. Kenenkään ei ole hyvä olla pitkään töissä tehtävissä, joista ei selviä. Suurin osa niistä työntekijöistä, jotka eivät selviä työtehtävistään ymmärtävät sen itsekin ja se on henkisesti raskasta.

 

Lakimuutoksessa on kyse nimenomaan siitä, että pienissä yrityksissä on nykyistä helpompaa irtisanoa työntekijä, joka ei kykene hoitamaan työtehtäviään. Kyse ei siis ole mistään pärstäkerroin-irtisanomisesta, vaikka niin on Ay-liikkeen puolelta väitetty. Mahdollinen irtisanominen tulee perustua täysin työsuorituksiin, eikä työntekijää saa erottaa minkään muun, kuin työhön liittyvän syyn takia. Irtisanomisen perusteena ei siis voi esimerkiksi olla Ay-liikkeen jäsenyys tai aktiivinen osallistuminen poliittisen puolueen toimintaan. Uusi laki täyttää myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n vaatimukset. Työntekijöiden oikeuksia ei romuteta, mutta irtisanominen mahdollistetaan tilanteissa, joissa se on perusteltua.

 

Sosialidemokraattien johtamalle Ay-liikkeelle tämä hallituksen esitys on jostakin syystä osoittautunut punaiseksi vaatteeksi. Useat liitot ovat ilmoittaneet toimintapäivistään, jos hallitus ei peru esitystään. Näitä toimia ei tosin ole yksilöity.

 

Työpaikoilla moni työntekijä on nähnyt työkavereita, jotka eivät selviä tehtävistään tai joiden motivaatio ei ole kohdallaan. Nähtäväksi jää, kuinka paljon kenttätasolta löytyy ymmärtämystä liittojohtajien kaavailemille pistelakoille.

 

Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella ja se tulee eduskunnan käsiteltäväksi syyskauden aikana. Toivoa sopii, että kuohunta asian ympärillä rauhoittuu ja asiat voidaan hoitaa asioina. Lopulta asiasta päättää kuitenkin eduskunta, jolle lainsäädäntövalta Suomessa yksiselitteisesti kuuluu.

 

Jos sinulla on näkemyksiä tästä asiasta tai kokemuksia edellä mainituista tilanteista ja haluat kertoa ne minulle, niin vastaa tähän viestiin.

 

 

RUOTSISSA RATKAISUN HETKET

 

Ruotsissa käydään ensi viikonloppuna erittäin mielenkiintoiset parlamentti, alue- ja kuntavaalit. Menen paikanpäälle seuraamaan vaalien loppukiriä Kokoomuksen veljespuolueen Moderaattien vieraaksi. Seuraavassa viestissä tulee analyysi Ruotsin vaalien tuloksista.

 

Viimeisten ennusteiden mukaan tilanne demarien johtaman punavihreän blokin ja Moderaattien johtaman porvariblokin välillä on käytännössä tasan. Näiden ulkopuolella Ruotsidemokraatit nostaa kannatusta, mutta kuinka paljon? Ruotsin vaalituloksella saattaa olla heijastusvaikutuksia myös Suomeen, mutta palataan siihen seuraavassa kirjeessä.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.