Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina verouudistus ja koulujen työrauha
5.4.2013
Arvoisa lukija,
Viimeisen viikon aikana on politiikassa riittänyt värikkäitä vaiheita. Eilen asiat saatiin kuitenkin oikeille raiteilleen. Yritysverouudistuksen peruslinja säilyi, mutta siihen tehtiin tarvittavat korjaukset. Käyn tässä viestissä vielä läpi uudistuksen ja kehysratkaisun tärkeimmät pointit. Lisäksi tässä listaviestissä on asiaa koulujen työrauhaongelmia koskevan lain valmistelusta.
Lopputulos on mielestäni hyvä seuraavista syistä:
1. Yhteisöveron alennus lisää kilpailukykyä
Yhteisöveroa alennetaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti 20 prosenttiin eli pienenee siis 4,5 prosenttiyksikköä ja menee alle Ruotsin tason. Näin merkittävä yhteisöveron alennus rohkaisee investoimaan Suomeen ja luomaan uusia työpaikkoja Suomessa. Veronalennuksen arvon on lähes miljardi euroa, josta huomattava osa palautuu valtiontalouteen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöveron kevennys hyödyttää kaikkia voittoa tekeviä yrityksiä. Tärkeintä on kuitenkin yhteisöveron alentamisella saada Suomen talouskasvuun vauhtia, josta hyötyvät kaikki suomalaiset.
2. Piensijoittajien verotus kiristyy aiempaa lievemmin
Torstaisen hallituksen päätös merkitsee sitä, että piensijoittajien osinkoveron korotus jää puolta alkuperäistä esitystä pienemmäksi. Alkuperäisessä esityksessä osakesäästäjän vero oli nousemassa 30 tai 32 prosenttiin osinkojen määrästä riippuen. Nyt vero tulee olemaan 25,5 tai 27,2. Aiemmin vero oli 21. Nyt päätetty korotus on tasoltaan kohtuullinen, koska piensijoittaja välillisesti hyötyy yhteisöveron laskemisesta. Yhteisöveron aleneminen merkitsee yritysten taseiden vahvistumista, millä on myönteinen vaikutus osakekurssiin ja osinkomaksukykyyn. Lopputulos tulee olemaan lähes neutraali.
3. Listaamattomien yritysten verohuojennus rajoitetaan 150000 euroon
Alkuperäinen esitys olisi antanut niille rikkaille omistajayrittäjille, joiden nettovarallisuus on yli miljoona euroa mahdollisuuden nostaa rahaa ulos yrityksestä 7,92 prosentin osinkoverotuksella. Palauttamalla verohuojennukseen raja tämä vero nousee 24,24 prosenttiin. Tämä perustuu siis siihen, että vero on huojennettu 150000 euroon osingonsaajaa kohden ja sen jälkeen verotus on yhteneväinen pörssiyhtiöiden osinkoverotuksen kanssa. Tällä päätöksellä poistuu samalla mahdollisuus säästää verotuksessa ketjuttamalla yhtiöitä.
Aiemmin huojennetun verotuksen piirissä on voinut nostaa osinkoja 60000 euroa vuodessa ja nyt tämä raja nousee 150000 euroon, joten suhteessa nykykäytäntöön tämä on menestyville perheyrityksille hyvä asia ja osaltaan helpottaa sukupolvenvaihdosten tekemistä. Osaltaan tämä uudistus myös kannustaa investoimaan omaan yritykseen, jolla puolestaan on huomattavia työllisyysvaikutuksia. Monilla paikkakunnilla isot perheyritykset muodostavat talouden selkärankan.
4. Kehysriihen muut kasvua edistävät päätökset säilyvät
Hallitus pitää kiinni kehysriihen muista keskeisistä päätöksistä. Työllisyyden ja talouskasvun kannalta merkittäviä ovat mm. kotitalousvähennyksen korotus 2000 eurosta 2400 euroon, huomattava lisärahoitus oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen nuorisoasteen paikkoihin verrattuna alkuperäiseen kehykseen, sekä merkittävät toimet kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi kasvukeskuksissa.
Talouden vakauden kannalta kaikkein tärkein on velkaantumisen taittamiseen tähtäävä päätös, joka merkitsee 600 miljoonan euron talouden tasapainottamista, jolla velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on tarkoitus kääntää laskuun tämän vaalikauden aikana.
Koulujen työrauhalaki etenee
Koulujen työrauhaongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet merkittävästi. Kymmenen vuoteen lainsäädäntöön ei ole tehty muutoksia. Nyt lakiuudistus koulujen työrauhan parantamiseksi on tulossa eduskuntaan tänä keväänä ja voimaan syksyllä. Asia sai vauhtia Sastamalan Sylvään koulun tapauksesta, jossa apulaisoikeuskansleri tulkitsi rehtori Jari Anderssonin käyttämät keinot olevan ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön kanssa. Sen sijaan Anderssonin keinot esimerkiksi puuttumisesta koulukiusaamiseen koulumatkoilla, mielekkäiden tehtävien teettäminen jälki-istunnon yhteydessä ja tahallisten sotkemisen ja töhräämisen siivoaminen ovat maalaisjärjen mukaisia kasvatuskeinoja. Nyt siis lakia ollaan muuttamassa juuri tähän suuntaan.
Lakiesityksen pohjaversio löytyy OKM:n sivuilta ja se on monessa suhteessa edistysaskel. Siihen tarvitaan kuitenkin vielä täsmennyksiä. OAJ on työrauhan turvaamiseksi vaatinut oikeutta erottaa muiden opiskelijoiden opiskelua häiritsevä tai väkivaltaisesti käyttäytyä oppilas koulusta 3 päiväksi rehtorin päätöksellä. Nykyisin koulusta erottaminen vaatii lautakunnan päätöksen, mikä tekee asian hyvin kankeaksi. Laissa on myös tärkeää määritellä selkeästi mitkä ovat opettajan voimankäyttöoikeudet. On kestämätön tilanne, jos opettaja joutuu opetustilanteessa miettimään mitä hän on oikeutettu tekemään ja johtaako voiman käyttäminen oikeusprosessiin tai jopa työn menettämiseen. Kaikkineen tässä koulujen työrauha asiassa ollaan nyt kuitenkin ottamassa pitkä askel oikeaan suuntaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Kokoomuksen Satonen: Hallitus poisti epävarmuuden
4.4.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen kiittää hallituksen nopeaa reagointia osinkoverokohussa. ”Hallitus sopi tänään tarkennuksista kehysriihen veropäätöksiin. Epävarmuus tärkeän työllistävän verouudistuksen ympäriltä saatiin poistumaan”, Satonen toteaa tyytyväisenä.
”Yritysverotusuudistuksen iso linja pitää edelleen ja uudistus on selvästi kasvua ja työtä kannustava. Epäreiluksi koettu osinkoverotuksen huojennetun osingonjaon ylärajan poisto päätettiin yhteisesti asettaa 150 000 euroon”
”Päätöksen toinen osa on osakesäästäjien verotuksen keventäminen. Viime päivinä saimme Kokoomuksessa erittäin paljon palautetta piensijoittajilta, joiden kokonaisverorasitus oli kehysriihipäätöksissä kiristymässä. Nyt saimme tähän muutoksen ja yritysveron roima laskeminen huomioiden verotuskohtelu on aikaisempaan verrattuna lähes neutraali. Piensijoittajien kohtelun parantaminen oli Kokoomukselle tärkeää, sillä osakesijoittaminen on hyvä tapa säästää ja samalla olla mukana kotimaisten yritysten rahoituksessa”
”Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien tämän päivän blogissa kerrotaan Kokoomuksen joutuneen taipumaan. Kokoomus teki hallituksessa vastuullisesti sen mitä pitikin. Vasemmistoliiton julkinen kipuilu loi epävarmuutta ja oli vesittämässä hallituksen pyrkimystä luoda Suomeen positiivinen käänne, joka kannustaisi investoimaan ja työllistämään. Siksi on hyvä, että hallitus ratkaisi ongelmallisia kohtia nopealla aikataululla.”, Satonen toteaa.
Aihe: Uutisia
Kasvuun ja työllistämiseen kannustava verouudistus
4.4.2013
Hallitus teki kehysriihessä selvän linjanvedon. Yritysverotusta reivattiin kerralla kasvuasentoon. Verouudistuksen voittajia ovat yrityksensä kasvuun investoivat yrittäjät. Tällä on välillisesti merkittävä vaikutus myös työllisyyteen. Kasvu heijastuu aina työllisyyteen.
Verouudistus tehtiin kreivin aikaan. Yhteisöveromme oli jo kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. 20 prosentilla mennään alle Ruotsin tason, mikä osaltaan houkuttelee investoimaan Suomeen ja suomalais-ruotsalaisia yrityksiä kotiuttamaan voittoja Suomeen. Uudessa verojärjestelmässä on myös virolaisia elementtejä. PK-yritysten menestymisestä ei rankaista, vaan keinotekoiset rajat osinkoverotuksesta poistettiin.
Verouudistuksen päätavoite on saada investointeja Suomeen ja vienti kovempaan vauhtiin. Tämä onkin välttämätöntä, sillä vielä tammikuussa teollinen tuotanto väheni 4 prosenttia ja kauppatase oli uusimmissa luvuissa 435 miljoonaa alijäämäinen. Kun yli 40 prosenttia hyvinvoinnistamme rahoitetaan viennillä, niin valtiolaivan kurssin muuttaminen oli aivan välttämätöntä. On saavutus sinänsä, että kuuden puolueen ilman ideologista sidettä toimiva hallitus kykeni näin suureen muutokseen. Se kertoo tosiasioiden tunnustamisesta, mikä on aina ollut Suomen vahvuus.
Kasvua ja työllisyyttä edistävä verouudistus tarvitsee rinnalleen vielä kilpailukykyä tukevan palkkaratkaisun. Toivoa sopii, että yhteinen sävel työmarkkinajärjestöjen kesken löytyy viimeistään syksyllä. Työmarkkinajärjestöjen suurta valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa perustellaan sillä, että ne tilanteen vaatiessa kykenevät toimimaan kansakunnan edun mukaisesti. Syksyllä on tässä suhteessa näytön paikka.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen Ylöjärvellä 22.3.: Verouudistus suosii aktiivisia yrittäjiä
3.4.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen piti verouudistusta erittäin hyvänä aktiivisten yrittäjien kannalta. Tämä on hyvä uudistus niiden kannalta, jotka investoivat, kehittävät ja laajentavat toimintaansa, Satonen totesi. Satonen uskoo verouudistuksen tuovan mukanaan myös merkittävän määrän lisää työpaikkoja. Menemällä yhteisöverossa Ruotsin tason alle osoitimme, että tänne kannattaa investoida, Satonen toteaa.
Satosen mukaan verouudistus on positiivinen juuri Ylöjärven kaltaisille kasvukunnille. Olen kiertänyt useita tänne viime vuosina investoineita pk-yrityksiä ja selvästikin täällä on vahva eteenpäinmenemisen henki, Satonen toteaa. Satonen myös kiittää kunnan aktiivista otetta uusien yritysten houkuttelemisessa Ylöjärvelle. Siinä on esimerkkiä muillekin, Satonen toteaa. Satonen puhui Ylöjärven Kokoomuksen kevätkokouksessa Kurussa perjantaina.
Aihe: Politiikka
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena tehdyt kehysratkaisut
22.3.2013
Arvoisa lukija,
Takana on isojen päätösten viikko. Kataisen hallitus teki tukun päätöksiä, jolla Suomea nostetaan nousuun. Päätösten kantavana sinisenä lankana on ollut suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen kilpailukykyä parantamalla. Samalla valtion velkaantumisen kasvu taitetaan sopeuttamalla taloutta 600 miljoonalla. Tässä viestissä on lopussa myös linkki koko hallituksen tiedotteeseen, josta voit lukea asioista yksityiskohtaisemmin. Käyn varsinaisessa viestissä läpi vain poimintoja tärkeimmistä päätöksistä.
Verouudistus aktiivisen yrittäjän hyväksi
Yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin eli 2 prosenttiyksikkö alle Ruotsin tason on historiallinen linjanveto, joka kannustaa investoimaan Suomeen. Osinkoverotuksen puolella kiristykset kohdentuvat lähinnä listattujen yhtiöiden osakkeenomistajille. Sen sijaan aktiivisten omistajayrittäjien osalta verotus kevenee. Yrittäjistä maksumiehiksi jäävät vain ne, jotka suhteessa pieneen tulokseen ovat nostaneet yrityksestä ulos aiemmin kertyneitä voittoja. Suomen Yrittäjät ja EK ovat kiitelleet hallitusta tärkeän verouudistuksen aikaansaamisesta.
Maltillinen tulosopimus tarvitaan edelleen
Viikko olisi ollut täydellinen, jos hallituksen historiallisen verouudistuksen ohella olisi toteutunut myös työllisyyttä tukeva työmarkkinaratkaisu. Valitettavasti yhteistä säveltä neuvotteluissa ei löytynyt. Edessä on todennäköisesti liittokierros syksyllä. Toivoa sopii, että maltti säilyy molemmin puolin. Nyt on myös työmarkkinajärjestöillä aidosti näytön paikka. Niille myönnetty valta esimerkiksi lainsäädännön valmistelussa perustuu siihen, että maan edun niin vaatiessa löydetään koko maan taloutta tukevia ratkaisuja. Jos tähän ei kyetä, niin silloin arvovalta horjuu.
Soinin ja Perussuomalaisten puheenvuorot eilen kyselytunnilla olivat todella erikoisia. Soinin mukaan yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä tulisi välittömästi johtaa vastaaviin palkankorotuksiin. Suomi ei kuitenkaan enää ole suljettu talous, jossa kakkua jaetaan keskenämme. Jos vaikeuksissa olevaa vientiä ei saada vetämään, niin se heijastuu kaikkialle. Ensin alihankkijoille, mutta välillisesti myös palvelualoille ja julkisen talouteen eli lopulta kaikille töissä oleville. Veronalennuksessa kyse ei siten ole tulonjaosta, vaan kilpailukyvyn parantamisesta.
Monia hyviä yksittäisiä päätöksiä
Hallituksen suurimmat veronkorotukset kohdistuvat alkoholi ja tupakkaveroon, mitkä ovat oikeita linjauksia. Sähköveron korotus on 80 miljoonaa, mutta siitä keskimääräinen sähköllä lämmittävä selviää alentamalla 0,5 astetta lämpötilaa asunnossa.
Harmaan talouden kitkemiseksi ja kotona tehtävän työn edistämiseksi kotitalousvähennystä korotetaan 20 prosenttia 2400 euroon / hlö. Myös työtulovähennys nousee, mikä auttaa pienituloisia palkansaajia. Nuorisotakuuseen tulee 10 miljoonaa euroa lisää ja oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen 18 miljoonaa. Näin tiukka kehys helpottuu näiden asioiden osalta. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistetään myös lyhentämällä valtion korkotukilainaa 40 vuodesta 20 vuoteen. Opintotuki sidotaan indeksiin v. 2014 elokuusta lähtien.
Sote-ratkaisu tarkentuu myöhemmin
Hallitus teki linjauksia myös sosiaali- ja terveysratkaisujen osalta. Selvitysmiesten esittämä 34 alueen malli ei sinällään tule voimaan, vaan nyt puhutaan hieman reilusta 20 alueesta. Aika näyttää mitä tämä käytännössä merkitsee esimerkiksi Pirkanmaalla. Todellisia vaihtoehtoja maakunnassa on vain kaksi. Tampere-vetoinen yksi sote-alue tai selvitysmiesten esittämä neljän vastuualuekunnan (Tampere, Valkeakoski, Sastamala, Jämsä) malli. Yksikään malli ei ole kaikkien kuntien mieleen.
Hallituksen päätöksessä korostetaan nykyisten resurssien käyttämistä tehokkaasti hyväksi ja siellä on erikseen maininta aluesairaaloiden hyödyntämisestä. Lisäksi yli 20000 asukkaan kunnille tulee oikeus järjestää erikoissairaanhoitoa, mutta sen muoto tarkentuu myöhemmin. Sairaanhoitopiirit poistuvat v. 2017. Vaativin hoito keskittyy ERVA-alueille, joiden sisällä olevien sairaaloiden välinen toimiva työnjako muodostuu tärkeäksi. Koko ajan on myös muistettava se, että potilaan vapaa hakeutumisoikeus tulee voimaan 2014, joten potilas itse pystyy valitsemaan eri sairaaloiden välillä. Kuntien on kuuluttava johonkin sote-alueeseen, mutta he eivät voi ohjata potilaiden sijoittumista entiseen tapaan. Kilpailussa tulevat pärjäämään ne sairaalat, joiden hoitoa potilaat pitävät hyvänä.
Valtioneuvoston virallisen tiedotteen nyt tehdyistä ratkaisuista löydät
täältä.
Hyvää kevätaurinkoista viikonloppua,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina maatalouspolitiikan uudistaminen, vuosilomalain muuttaminen ja turvetuotanto
15.3.2013
Arvoisa lukija,
Politiikassa on fiilis tällä hetkellä kuin suuren urheilujuhlan alla. Ensi torstain kehysriihi on hyvin tärkeä päivä, jossa tarkoitus on linjata hallituksen ratkaisuja koko loppuvaalikaudelle. Taloudelliset paineet uudistuksiin kasvavat. Teollisuustuotanto aleni tammikuussa yli 4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja kauppatase on 425 miljoonaa miinuksella. Velkaantumisen taittamiseksi joutuu hallitus tasapainottamaan taloutta ensi viikolla aiemmin kaavailtua 500 miljoonaa enemmän. Näihin talouspolitiikan isoihin linjoihin ja veroratkaisuihin palaan ensi viikon kirjeessä.
Tämän viikon kirjeessä asiaa maatalouspolitiikan uudistamisesta, vuosilomalain muuttamisesta ja kyselytunnilla esille nousseesta turvetuotantokeskustelusta.
Maatalouspolitiikan uudistus menossa oikeaan suuntaan
Suomi on saamassa hyvin läpi tavoitteitaan maatalousuudistuksessa. Tämä toki sillä varauksella, että parlamentin ja neuvoston väliset uudet neuvottelut budjetista eivät maatalouden osalta olennaisesti muuta EU:n budjettiratkaisua. EU:n maatalousvaliokunta teki Suomen kannalta tällä viikolla hyviä päätöksiä mm. Poistamalla hiilirikkaiden maiden kyntökiellon ja tukemalla tuotantoon sidottuja tukia.
Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi eilen oman lausuntonsa maatalousuudistuksesta. Lausunto oli yksimielinen ja lähtökohdiltaan positiivinen. Valiokunta kirjasi kuitenkin ponteen Suomen kannalta tärkeimmät tavoitteet jatkoneuvotteluille:
- maailman ruokaturvan parantaminen
- oikeudenmukaisempi tukijakauma Euroopan tasolla, Suomen erityisolosuhteiden huomioonottaminen
- tuotantoon sidonnaisten tukien osuuden lisääminen
- viherryttämistuen edellyttämissä toimenpiteissä on otettava huomioon maassamme jo tehdyt toimenpiteet eli siis Suomen kotimaisen pitkälle menneen ympäristöohjelman arvo pitää tunnustaa, eikä aiheuttaa viljelijöille lisää byrokraattista taakkaa
- viljelytoimenpiteet hiilirikkailla mailla tulee sallia
- kiirehditään elintarvikkeiden ja pääainesosan alkuperämaamerkintöjen käyttöönottoa
- metsäasioiden päätöksenteko halutaan ehdottomasti pitää kansallisella tasolla
Vuosilomalaki muuttuu sairauskarenssin osalta
EU:n tuomioistuimen päätöksen johdosta vuosilomaa koskevia sairauspäivän karensseja muutetaan. Ensi lokakuusta lähtien lakisääteinen 5 viikon loma on karenssivapaa. Sen sijaan yli 5 viikon lomissa karenssi säilyy nykyisellään. Nykyisten TESien voimassaoloaikana noudatetaan niitä eli muutos tulee voimaan vähitellen. Eduskunnalle annetaan vuoteen 2015 loppuun mennessä selvitys muutoksen vaikutuksista talouteen ja työllisyyteen. Korvaavan lomapäivän saaminen edellyttää aina välittömästi hankittua lääkärintodistusta sairaudesta. Korvaavat lomapäivät eivät tule loman jatkoksi, vaan ne pidetään myöhemmin.
Kattilaan kivihiiltä puun ja turpeen sijasta – onko mitään järkeä?
Kyselytunnilla pääasiaksi nousi torstaina turpeen vähäinen käyttö, joka pakottaa monet laitokset käyttämään kivihiiltä, jonka hinta päästökaupassa on nyt myös alhainen. Jos turvetta ei ole saatavilla riittävästi, niin pelkällä metsähakkeella ei voida toimia. Ulkomaisen fossiilisen polttoaineen suosiminen kotimaisen sijasta ihmetytti edustajia laajasti.
Turve on ilman muuta jatkossakin tärkeä energiamuoto Suomelle. Nykyaikaisella tekniikalla turvetuotannon sivuvaikutukset vesistölle on pitkälti mahdollista estää. Suomen soista vain prosentti on tuotantokäyttöön valjastettu, joten koskemattomille soille ei tarvitse mennä. Sen sijaan luontoarvonsa jo menettäneitä alueita voitaisiin hyödyntää nykyistä selvästi enemmän. Turpeen vähäinen käyttö johtuu kahdesta asiasta: kosteista kesistä ja erittäin vaikeista lupamääräyksistä. Turpeen nostoon tarvittavat luvat ovat todella tiukassa. Väistämättä tulee mieleen kysyä, onko lupien vaikeuttamisen taustalla myös ideologisia motiiveja?
Hyvää viikonloppua,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena puoliväliriihi
1.3.2013
Arvoisat lukijat,
Tämän viikon keskeinen poliittinen anti on hallituksen puoliväliriihen ratkaisuissa. Viikon julkinen keskustelu velloi Himasen raportissa, sukupuolineutraalin avioliiton käsittelyssä ja hevosenlihakohun jälkimainingeissa. Näistä kaikista on kuitenkin kirjoitettu jo ihan riittävästi lehdistössä, joten tämä viesti keskittyy puoliväliriihen tuloksiin.
Hallituksen puoliväliriihessä tehtiin periaatteelliset linjaukset, joissa on myös joitakin yksityiskohtia, mutta varsinaisesti näiden linjausten pohjalta tehdään konkreettiset päätökset kehysriihessä 21.3. Hallitus keskittyy maaliskuun kehysriihessä erityisesti kasvuun ja työn määrän lisäämiseen, rakenneuudistuksiin ja julkisen talouden kuntoon saattamiseen.
Tässä keskeisimmät linjaukset omin kommentein:
Velkaantumisen leikkaamisesta on sovittu. Jos rakenteellisissa toimissa ei edetä, merkitsee se suurempia leikkauksia ja veronkorotuksia.
Kommentti: Talouskasvua edistävän maltillisen työmarkkinaratkaisun aikaansaaminen on välttämätöntä.
Hallitus tekee kehysriihessä veroratkaisuja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Kommentti :Selvä tarve on yhteisöveron alentamiseen viennin edistämiseksi.
Kommentti: Yhteisöveron alennus ei saa kuitenkaan johtaa pk-sektorilla toimivien omistajayrittäjien kokonaisverotuksen kiristymiseen, koska uudet työpaikat syntyvät näihin yrityksiin.
Isoja linjauksia kasvun kannalta tehtiin jo : uudet siemen- ja kasvurahastot helpottamaan yritysten rahoitusten saantia, rikkidirektiivin kompensaatio ja Pekka Ala-Pietilän ICT-raportin toimet.
Kommentti: Rikkidirektiivin kompensointi on tärkeää sekä teollisuuden kilpailukyvyn, että kuljetusalan kannattavuuden turvaamiseksi.
Puolivälitarkastelussa linjattiin myös, että hallitus välttää tällä hallituskaudella lisäämästä uusia kustannuksia tai sääntelyä teollisuudelle.
Kommentti: Tämä on hyvin tärkeä linjaus, jolla on laajoja heijastuksia sekä työmarkkinalainsäädäntöön, että ympäristöpolitiikkaan.
Myös seuraavat päätetyt työllisyystoimet tukevat kasvua ja lisäävät työn tarjontaa: opintotuen uudistaminen, työn- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työelämän tasa-arvo, osatyökykyiset, matalapalkkatöiden tukipaketti, nuorten koulutussopimuksen selvittäminen, työperäisen maahanmuuton edistäminen paikkaamaan työvoimakapeikkoja.
Eläkeuudistuksesta hallitus linjasi puolivälitiedotteessaan: “Hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sitoutunut eläkeuudistuksen sisällölliseen valmisteluun siten, että se tulee lainsäädännöllisesti voimaan viimeistän 1.1.2017.“ Pääministeri vetosi tiedotustilaisuudessa erikseen työmarkkinajärjestöihin: ”Sopikaa.”
Kommentti: Askel oikeaan suuntaan, tässä asiassa on vitkuteltu jo riittävästi.
Kunta- ja sote-uudistuksen osalta sekä kuntien vastaukset, että sote-selvitysmiesten raportit valmistuvat kehysriiheen mennessä. Myös näissä asioissa tehdään siten kolmen viikon sisällä merkittäviä linjanvetoja. Jo nyt hallitus päätti siitä, että kuntien velvoitteita ja normeja vähennetään. Lisäksi hallitus valmistelee kehysriiheen konkreettiset toimet, joilla edistetään kuntaliitosselvitysten ripeää käynnistymistä ja kannustetaan kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin.
Kommentti: Sote-selvitysmiesten raportilla on jatkon kannalta tärkeä rooli.
Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Kuntien ja yritysten yhteistyö, maa- ja metsätalous sekä ammattikorkeakoulujen aloituspaikat
30.3.2012
Tässä listaviestissä asiaa kuntien ja yritysten välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisia maa- ja metsätalousasioita, sekä tämän päivän uutisia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaosta.
Kunnat ja yrittäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen
Ympäri Suomea järjestetään yrittäjien ja kuntapäättäjien yhteisiä tilaisuuksia. Sastamalan tilaisuudessa maanantaina esille nousivat julkiset hankinnat, kaavoituspolitiikka sekä asumisen, että yrittämisen näkökulmasta ja elinkeinostrategian jalkauttaminen. Monissa muissa paikoissa lisäksi nousee esille ammatillisen koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve, mutta Sastamalassa tähän ollaan tyytyväisiä, koska yhteistyö SASKYn ja yritysten välillä on jo nyt luontevasti toimivaa ja mittavaa. Viimeisenä esimerkkinä on yritysten sitoutuminen omalla panoksellaan SASKYn liikuntahallin rakentamiseen.
Julkiset hankinnat puhuttavat ympäri Suomea. Yrittäjät pelkäävät aiheellisesti sitä, että kilpailutukset tehdään niin laajoina kokonaisuuksina, että pienet yrittäjät eivät pysty edes jättämään tarjousta. Jos seurauksena on alueellinen monopoli, niin seuraavalla kierroksella tarjoajia on hyvin vähän. On siis sekä yrittäjien, että kunnan etu järjestää kilpailutus siten, että tarjoajia on monia ja pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.
Kaavoituspolitiikan osalta ongelmallisinta on vauhti tai pikemminkin sen puute. Yritysten investointitarpeet tulevat nopeasti ja ne pitäisi voida myös nopeasti toteuttaa. Nykyjärjestelmässä aika hankepäätöksestä toteutukseen voi kestää vuosia pitkistä kaavaprosesseista ja yksittäisistä valituksista johtuen. On demokratian irvikuva, että valituksilla voidaan vuosia pitkittää sellaistenkin investointien toteutumista, jotka on valtuustotasolla yhteisesti ja jopa lähes yksimielisesti hyväksytty.
Lisärahaa Kemeraan, maatalous selvisi kehysriihestä kohtuullisesti
Nuorten metsien hoitoon saadaan elvytyspaketista lisätalousarvion kautta 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että pienpuunenergiatuelle varatut rahat siirrettäisiin Kemeraan, koska Komissio ei hyväksynyt PETUa. Näillä toimilla edesautetaan puun korjuuta ja luodaan työtä maaseudulle.
Maatalouden osalta kehysriihestä selvittiin kohtuullisesti. Säästötavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriölle tuli 55 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon. Näistä suurin summa 31 miljoonaa euroa viljelijätuista leikataan vasta v. 2015. Asian taustalla on EUn CAP- uudistus ja sitä seuraava 141- neuvottelu. Näiden neuvottelutulosten jälkeen selviää miten kotimainen leikkaus kohdennetaan. Todennäköisesti leikkauksella tasoitetaan tukieroja maan välillä, mikä on kilpailun näkökulmasta ymmärrettävää. Tavoitteena pitää kuitenkin olla se, että maatalousuudistuksen jälkeenkin maatalous on kannattava elinkeino koko Suomessa.
Luopumistukijärjestelmään tulee muutoksia ja sukupolvenvaihdoksen ikäraja tullee nousemaan 1-2 vuodella. Nämä muutokset ovat tulossa voimaan 2013-2014. Ikärajaan tehtävät muutokset ovat korotuksiltaan linjassa yleisten eläkepoliittisten muutosten kanssa. Kehysriihen yhteydessä esitettiin vaatimuksia korottaa sukupolvenvaihdokseen oikeuttava ikä samalle tasolle eläkeputkeen pääsemisiän kanssa. Näin jyrkkä korotus olisi kuitenkin vaarantunut maatilojen sujuvan siirtymisen ikäpolvelta toiselle. Sen vuoksi oli viisasta pidättäytyä nyt tehdyissä ratkaisuissa, jossa ikäraja nousee 56 vuodesta yhdellä tai kahdella vuodella.
Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun paikat alkuperäisen esityksen mukaan
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta ja opetusministeriö teki lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Aloituspaikkoja vähennetään 2030 eli hieman vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä. Leikkauksia hieman lievennettiin niiltä ammattikorkeakouluilta, joihin leikkuri oli tiukimmin osunut. Rakenteellisen uudistuksen perusteista ei kuitenkaan tingitty ja siten esimerkiksi kulttuurialan koulutuspaikkoja leikataan vastaamaan alan työvoiman tarvetta.
Tampereen ammattikorkeakoululta leikataan 115 aloituspaikkaa, mikä on seitsemisen prosenttia kaikista aloituspaikoista. TAMK päättää itsenäisesti leikkausten kohdistamisesta. Mahdollinen lopputulos on se, että nuorisoasteen koulutus jollakin aikavälillä keskittyy kokonaan Tampereelle. Tämä ei ole hyvä asia Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan ja Virtain kannalta. Vähintäänkin on perusteltua taata ammattikorkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla, jotta voidaan turvata työvoiman saatavuus näillä alueilla.
Hämeen ammattikorkeakoulusta leikataan 70 aloituspaikkaa. HAMKin johto on hyväksynyt leikkauksen, mutta ei hyväksy ministeriön virkamiesesitystä koulutuksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. On tärkeää, että HAMKin johdon näkemystä kunnioitetaan. Esimerkiksi Valkeakoskella on investoitu voimakkaasti ammattikorkeakouluun, ammattioppilaitokseen ja lukioon, sekä kehitetty näiden välistä Campus-yhteistyötä. Ei ole missään nimessä järkevää ajaa tällaista aidosti kansainvälistä toimintaympäristöä alas lopettamalla nuorisoasteen AMK-opetus Valkeakoskelta. Sen sijaan pitää edelleen kehittää niitä Valkeakoskella jo aloitettuja toisen ja kolmannen asteen koulutukseen yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat nuorille nopeamman pääsyn koulusta työelämään.
Tarkemmat tiedot ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennyksistä alakohtaisesti löydät täältä.
Eduskunta pitää ensi viikolla istuntotaukoa, joten seuraava viesti tulee pääsiäisen jälkeen!
Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa pääsiäisaikaa toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Raamiratkaisun sisällä tehtävä järkeviä ratkaisuja
15.12.2011
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen saavuttama raamiratkaisu tuo suomalaisille työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Raamiratkaisun vaihtoehto olisi ollut epäterve liittokohtainen palkkakilpailu ja lakkotäytteinen kevät. Juuri nyt on hyvin tärkeää, että kotimainen vakaus on varmistettu, koska kansainvälinen finanssikriisi joka tapauksessa tuo suuria uhkia talouteen. Raamin sisällä kilpailukykyä voidaan vahvistaa räätälöimällä asioita yrityskohtaisesti.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Työpanoksiin sidotut ja oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta nykytilaa niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemminkin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Pienissäkin yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan.
Koulutuksen tulee olla työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Näitä koulutuspäiviä voidaan hyödyntää esimerkiksi lakiin perustuvien ammatillisten vaatimusten täyttämiseen. Ovat ne sitten tulityökorttiin tähtäävää koulutusta, raskaan liikenteen kuljettajatutkinnon päivittämistä tai ensiapukurssia. Olennaista on se, että työntekijä oppii koulutuksessa asioita, jotka parantavat oman alan osaamista ja lisäävät työturvallisuutta.
Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Perusajatuksena on se, että hyvänä ja kiireenä aikana voidaan rahaa varata koulutuksen käyttöön ja kouluttaa hiljaisempana aikana. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmisteleva kolmikantatyöryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi. Pienyritysten näkökulman huomioimiseksi työryhmään on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – raamiratkaisu ja lisäykset talousarvioon
2.12.2011
Tässä viestissä on yksityiskohtia raamiratkaisusta sekä poimintoja eduskunnan tekemistä lisäyksistä ensi vuoden talousarvioon.
Raamiratkaisu vakauttaa kotimaan tilannetta – kilpailukykyä edelleen vahvistettava
Hyvin kattava palkkaratkaisu tuo työrauhaa ja ennustettavuutta Suomeen. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun finanssikriisin vuoksi kansainvälisen talouden näkymät ovat hyvin epävarmat. Raamiratkaisun sisällä on kuitenkin vielä kyettävä tekemään järkeviä ratkaisuja.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta mitään niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemmin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Alle 10 hengen yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan. Koulutuksen on oltava työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmistelee kolmikantatyöryhmä, johon on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Raamiratkaisuun sisältyy myös maataloustupo. On oikeudenmukaista, että kokonaisratkaisussa huomioidaan myös maatalousyrittäjät. Maataloustupo koostuu energiaveronpalautuksen säilyttämisestä, joka merkitsee 18 miljoonan euron säästöä energiakuluissa budjettiesitykseen verrattuna. Lisäksi maataloustupon nimissä nimitetään työryhmä valmistelemaan maatalousyrittäjien työhyvinvointia kehittäviä uudistuksia ja valmistellaan erillistä alempaa kiinteistöverokantaa maatalouden tuotantorakennuksille. Näillä uudistuksilla osaltaan helpotetaan maatalouden kannattavuusongelmia.
Eduskunta lisäsi rahaa teihin ja homekouluihin
Hallituspuolueet päättivät tänään budjettilisäyksistä vuoden 2012 budjettiin. Eduskunnan lisäykset 52,5 miljardin budjettiin olivat vain 40 miljoonaa. Näistä rahoista lähes neljännes tulee liikennesektorille. Yksityisteiden määrärahoja nostetaan 5 miljoonalla eurolla eli palautetaan samalle tasolle kuin ne olivat ennen puuhuollon turvaamiseksi tehtyjä erityislisäyksiä. Myös teemahankkeisiin käytetään 2,7 miljoonaa ja joukkoliikenteen ostoihin 2 miljoonaa.
Tärkeä lisäyskohta on myös homekoulujen korjaus, johon myönnettiin 2 miljoonaa euroa. Lisää rahaa saavat myös Kemera, vesihuoltohankkeet, Pro Agria ja 4H. Kaikkiaan rahaa jaettiin kymmeniin kohteisiin, mutta monet summat olivat varsin pieniä. Eduskunnan lisäämät korotukset on kohdennettava vain kaikkein suurimpiin kipukohteisiin, koska valtion talous on nyt hyvin tiukalla.
Ensi tiistaina on juhlan aika. Suomi juhlii 94 itsenäisyyden vuotta. Samalla on jälleen kerran aika muistaa itsenäisyytemme takuumiehiä sotiemme veteraaneja.
Aihe: Viikkoviestejä