Arto Satosen viikkoviesti – Kuntien ja yritysten yhteistyö, maa- ja metsätalous sekä ammattikorkeakoulujen aloituspaikat
30.3.2012
Tässä listaviestissä asiaa kuntien ja yritysten välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisia maa- ja metsätalousasioita, sekä tämän päivän uutisia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaosta.
Kunnat ja yrittäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen
Ympäri Suomea järjestetään yrittäjien ja kuntapäättäjien yhteisiä tilaisuuksia. Sastamalan tilaisuudessa maanantaina esille nousivat julkiset hankinnat, kaavoituspolitiikka sekä asumisen, että yrittämisen näkökulmasta ja elinkeinostrategian jalkauttaminen. Monissa muissa paikoissa lisäksi nousee esille ammatillisen koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve, mutta Sastamalassa tähän ollaan tyytyväisiä, koska yhteistyö SASKYn ja yritysten välillä on jo nyt luontevasti toimivaa ja mittavaa. Viimeisenä esimerkkinä on yritysten sitoutuminen omalla panoksellaan SASKYn liikuntahallin rakentamiseen.
Julkiset hankinnat puhuttavat ympäri Suomea. Yrittäjät pelkäävät aiheellisesti sitä, että kilpailutukset tehdään niin laajoina kokonaisuuksina, että pienet yrittäjät eivät pysty edes jättämään tarjousta. Jos seurauksena on alueellinen monopoli, niin seuraavalla kierroksella tarjoajia on hyvin vähän. On siis sekä yrittäjien, että kunnan etu järjestää kilpailutus siten, että tarjoajia on monia ja pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.
Kaavoituspolitiikan osalta ongelmallisinta on vauhti tai pikemminkin sen puute. Yritysten investointitarpeet tulevat nopeasti ja ne pitäisi voida myös nopeasti toteuttaa. Nykyjärjestelmässä aika hankepäätöksestä toteutukseen voi kestää vuosia pitkistä kaavaprosesseista ja yksittäisistä valituksista johtuen. On demokratian irvikuva, että valituksilla voidaan vuosia pitkittää sellaistenkin investointien toteutumista, jotka on valtuustotasolla yhteisesti ja jopa lähes yksimielisesti hyväksytty.
Lisärahaa Kemeraan, maatalous selvisi kehysriihestä kohtuullisesti
Nuorten metsien hoitoon saadaan elvytyspaketista lisätalousarvion kautta 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että pienpuunenergiatuelle varatut rahat siirrettäisiin Kemeraan, koska Komissio ei hyväksynyt PETUa. Näillä toimilla edesautetaan puun korjuuta ja luodaan työtä maaseudulle.
Maatalouden osalta kehysriihestä selvittiin kohtuullisesti. Säästötavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriölle tuli 55 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon. Näistä suurin summa 31 miljoonaa euroa viljelijätuista leikataan vasta v. 2015. Asian taustalla on EUn CAP- uudistus ja sitä seuraava 141- neuvottelu. Näiden neuvottelutulosten jälkeen selviää miten kotimainen leikkaus kohdennetaan. Todennäköisesti leikkauksella tasoitetaan tukieroja maan välillä, mikä on kilpailun näkökulmasta ymmärrettävää. Tavoitteena pitää kuitenkin olla se, että maatalousuudistuksen jälkeenkin maatalous on kannattava elinkeino koko Suomessa.
Luopumistukijärjestelmään tulee muutoksia ja sukupolvenvaihdoksen ikäraja tullee nousemaan 1-2 vuodella. Nämä muutokset ovat tulossa voimaan 2013-2014. Ikärajaan tehtävät muutokset ovat korotuksiltaan linjassa yleisten eläkepoliittisten muutosten kanssa. Kehysriihen yhteydessä esitettiin vaatimuksia korottaa sukupolvenvaihdokseen oikeuttava ikä samalle tasolle eläkeputkeen pääsemisiän kanssa. Näin jyrkkä korotus olisi kuitenkin vaarantunut maatilojen sujuvan siirtymisen ikäpolvelta toiselle. Sen vuoksi oli viisasta pidättäytyä nyt tehdyissä ratkaisuissa, jossa ikäraja nousee 56 vuodesta yhdellä tai kahdella vuodella.
Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun paikat alkuperäisen esityksen mukaan
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta ja opetusministeriö teki lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Aloituspaikkoja vähennetään 2030 eli hieman vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä. Leikkauksia hieman lievennettiin niiltä ammattikorkeakouluilta, joihin leikkuri oli tiukimmin osunut. Rakenteellisen uudistuksen perusteista ei kuitenkaan tingitty ja siten esimerkiksi kulttuurialan koulutuspaikkoja leikataan vastaamaan alan työvoiman tarvetta.
Tampereen ammattikorkeakoululta leikataan 115 aloituspaikkaa, mikä on seitsemisen prosenttia kaikista aloituspaikoista. TAMK päättää itsenäisesti leikkausten kohdistamisesta. Mahdollinen lopputulos on se, että nuorisoasteen koulutus jollakin aikavälillä keskittyy kokonaan Tampereelle. Tämä ei ole hyvä asia Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan ja Virtain kannalta. Vähintäänkin on perusteltua taata ammattikorkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla, jotta voidaan turvata työvoiman saatavuus näillä alueilla.
Hämeen ammattikorkeakoulusta leikataan 70 aloituspaikkaa. HAMKin johto on hyväksynyt leikkauksen, mutta ei hyväksy ministeriön virkamiesesitystä koulutuksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. On tärkeää, että HAMKin johdon näkemystä kunnioitetaan. Esimerkiksi Valkeakoskella on investoitu voimakkaasti ammattikorkeakouluun, ammattioppilaitokseen ja lukioon, sekä kehitetty näiden välistä Campus-yhteistyötä. Ei ole missään nimessä järkevää ajaa tällaista aidosti kansainvälistä toimintaympäristöä alas lopettamalla nuorisoasteen AMK-opetus Valkeakoskelta. Sen sijaan pitää edelleen kehittää niitä Valkeakoskella jo aloitettuja toisen ja kolmannen asteen koulutukseen yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat nuorille nopeamman pääsyn koulusta työelämään.
Tarkemmat tiedot ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennyksistä alakohtaisesti löydät täältä.
Eduskunta pitää ensi viikolla istuntotaukoa, joten seuraava viesti tulee pääsiäisen jälkeen!
Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa pääsiäisaikaa toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Raamiratkaisun sisällä tehtävä järkeviä ratkaisuja
15.12.2011
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen saavuttama raamiratkaisu tuo suomalaisille työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Raamiratkaisun vaihtoehto olisi ollut epäterve liittokohtainen palkkakilpailu ja lakkotäytteinen kevät. Juuri nyt on hyvin tärkeää, että kotimainen vakaus on varmistettu, koska kansainvälinen finanssikriisi joka tapauksessa tuo suuria uhkia talouteen. Raamin sisällä kilpailukykyä voidaan vahvistaa räätälöimällä asioita yrityskohtaisesti.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Työpanoksiin sidotut ja oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta nykytilaa niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemminkin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Pienissäkin yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan.
Koulutuksen tulee olla työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Näitä koulutuspäiviä voidaan hyödyntää esimerkiksi lakiin perustuvien ammatillisten vaatimusten täyttämiseen. Ovat ne sitten tulityökorttiin tähtäävää koulutusta, raskaan liikenteen kuljettajatutkinnon päivittämistä tai ensiapukurssia. Olennaista on se, että työntekijä oppii koulutuksessa asioita, jotka parantavat oman alan osaamista ja lisäävät työturvallisuutta.
Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Perusajatuksena on se, että hyvänä ja kiireenä aikana voidaan rahaa varata koulutuksen käyttöön ja kouluttaa hiljaisempana aikana. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmisteleva kolmikantatyöryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi. Pienyritysten näkökulman huomioimiseksi työryhmään on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – raamiratkaisu ja lisäykset talousarvioon
2.12.2011
Tässä viestissä on yksityiskohtia raamiratkaisusta sekä poimintoja eduskunnan tekemistä lisäyksistä ensi vuoden talousarvioon.
Raamiratkaisu vakauttaa kotimaan tilannetta – kilpailukykyä edelleen vahvistettava
Hyvin kattava palkkaratkaisu tuo työrauhaa ja ennustettavuutta Suomeen. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun finanssikriisin vuoksi kansainvälisen talouden näkymät ovat hyvin epävarmat. Raamiratkaisun sisällä on kuitenkin vielä kyettävä tekemään järkeviä ratkaisuja.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta mitään niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemmin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Alle 10 hengen yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan. Koulutuksen on oltava työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmistelee kolmikantatyöryhmä, johon on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Raamiratkaisuun sisältyy myös maataloustupo. On oikeudenmukaista, että kokonaisratkaisussa huomioidaan myös maatalousyrittäjät. Maataloustupo koostuu energiaveronpalautuksen säilyttämisestä, joka merkitsee 18 miljoonan euron säästöä energiakuluissa budjettiesitykseen verrattuna. Lisäksi maataloustupon nimissä nimitetään työryhmä valmistelemaan maatalousyrittäjien työhyvinvointia kehittäviä uudistuksia ja valmistellaan erillistä alempaa kiinteistöverokantaa maatalouden tuotantorakennuksille. Näillä uudistuksilla osaltaan helpotetaan maatalouden kannattavuusongelmia.
Eduskunta lisäsi rahaa teihin ja homekouluihin
Hallituspuolueet päättivät tänään budjettilisäyksistä vuoden 2012 budjettiin. Eduskunnan lisäykset 52,5 miljardin budjettiin olivat vain 40 miljoonaa. Näistä rahoista lähes neljännes tulee liikennesektorille. Yksityisteiden määrärahoja nostetaan 5 miljoonalla eurolla eli palautetaan samalle tasolle kuin ne olivat ennen puuhuollon turvaamiseksi tehtyjä erityislisäyksiä. Myös teemahankkeisiin käytetään 2,7 miljoonaa ja joukkoliikenteen ostoihin 2 miljoonaa.
Tärkeä lisäyskohta on myös homekoulujen korjaus, johon myönnettiin 2 miljoonaa euroa. Lisää rahaa saavat myös Kemera, vesihuoltohankkeet, Pro Agria ja 4H. Kaikkiaan rahaa jaettiin kymmeniin kohteisiin, mutta monet summat olivat varsin pieniä. Eduskunnan lisäämät korotukset on kohdennettava vain kaikkein suurimpiin kipukohteisiin, koska valtion talous on nyt hyvin tiukalla.
Ensi tiistaina on juhlan aika. Suomi juhlii 94 itsenäisyyden vuotta. Samalla on jälleen kerran aika muistaa itsenäisyytemme takuumiehiä sotiemme veteraaneja.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – eurobondit ja “pakkoyrittäjyys”
25.11.2011
Tämän viikon viikkoviestissä aiheena ovat eurobondit ja “pakkoyrittäjyys”.
Katainen tyrmäsi eurobondit
Euroopan komissio esitteli keskiviikkona kolme vaihtoehtoa eurobondeiksi: 1. Yhteisvelkakirjat ja täysi yhteisvastuu, 2. Yhteisvastuu tiettyyn velkarajaan saakka (vakaussopimuksen rajaan saakka, eli 60 prosenttiin bkt:sta yhteisvastuullista ja sitä ylittävältä osalta jokaisen maan omalla vastuulla) sekä 3. yhteisvastuu tiettyyn velkarajaan asti maakohtaisella takuuosuudella. Osa kansallisesta velasta korvattaisiin yhteisillä velkakirjoilla, johon sisältyy vastuu ainoastaan maan omasta velkavastuusta. Tämä malli muistuttaa ERVV:tä ja voisi kytkeytyä EVM:ään. Tässä vaihtoehdossa ei ole varsinaista yhteisvastuuta.
Suomi suhtautuu hyvin varauksellisesti eurobondeihin, koska euroalueen yhteinen korkotaso kasvattaisi Suomen ja muiden AAA-maiden lainanhoitokuluja. Pääministeri Jyrki Katainen tyrmäsi kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa suoralta kädeltä. Kolmas vaihtoehto on Kataisen mukaan vielä liiaksi hämäränpeitossa, jotta siihen voisi ottaa kantaa. Olennaista kriisin ratkaisussa on talouskurin parantaminen ja kriisimaiden omat toimet.
“Pakkoyrittäjyys” – termin käyttö antaa väärän kuvan yrittäjyydestä
Työministeri Lauri Ihalainen nosti tällä viikolla esille pakkoyrittäjyyden yhteiskunnallisena ongelmana. Ihalaisen tulokulma on vähintäänkin outo. Yksinyrittäjistä yli 80 prosenttia on tyytyväisiä yrittäjän uraan. Monet heistä ovat olleet aiemmin palkansaajia, mutta eivät missään nimessä halua takaisin. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön eli siis tehdä asioita omalla tavalla on tärkeää monille yrittäjille.
Suomessa on epätyypillisissä työsuhteissa n. 700000 ihmistä, joista osa toimii yrittäjyyden ja palkansaajan välimaastossa. Osalla heistä on myös apurahatuloja tai muita satunnaisia tuloja. Heidän sosiaaliturvassaan on kehittämisen varaa ja se tavoite on myös kirjattu hallitusohjelmaan.
On kuitenkin aivan eri asia puhua pakkoyrittäjyydestä. Ihalaisen käsityksen mukaan julkisen sektorin ulkoistamiset aiheuttavat pakkoyrittäjyyttä. On totta, että viime aikoina esimerkiksi hoitoalalle on syntynyt paljon lääkärien ja sairaanhoitajien perustamia pieniä hoivayrityksiä. On kuitenkin kohtuutonta puhua pakkoyrittäjyydestä, koska useimmiten näissä pienissä yrityksissä toimivat ihmiset ovat tyytyväisiä. He ovat päässeet eron isojen julkisten toimijoiden byrokratiasta ja voivat hoitaa asioita järkeväksi katsomallaan tavalla. Oikein toteutettuna näissä ulkoistuksissa voittavat kaikki. Pienet yritykset palvelevat asiakkaitaan henkilökohtaisemmin, työtä tehdään joustavammin ja asioita hoidetaan tehokkaammin. Samalla säästyy veronmaksajan rahoja.
Jos pakkoyrittäjyydestä puhumalla edelleen nostetaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, niin tehdään karhunpalvelus koko kansantaloudelle. Jos Ihalaisen mielestä on kohtuutonta siirtyä palkansaajan asemasta yrittäjäksi, niin eikö silloin olisi perusteltua tehdä parannuksia yrittäjien sosiaaliturvaan ja kohtuullistaa yrittämisen riskiä?
Aihe: Viikkoviestejä
Päätöksenteko perustuu arvoihin
15.4.2011
Jyrki Kataisen puheenjohtajakaudella Kokoomus on korostanut arvojen merkitystä päätöksenteossa. Puolueen kärkiarvoiksi ovat nousseet välittäminen, suvaitsevaisuus, sivistys ja kannustavuus.
Kantava teema on lisäksi mahdollisuuksien tasa-arvo, joka tarkoittaa sitä, että vanhempien varallisuuteen katsomatta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus päästä eteenpäin. Sen vuoksi meillä on ilmainen koulutus ja opintotuki, jotta kenenkään mahdollisuus opiskella ei kaadu varojen puutteeseen.
Olen vahvasti näiden kokoomuslaisten arvojen takana, ja sen takia olen puolueeni valinnut. Kun liityin puolueeseen lukiolaispoikana 1982, valinnan perusteena oli se, että Kokoomus on yrittävien ihmisten asialla. Siis meidän kaikkien, jotka olemme aktiivisia ja pyrimme työtä tekemällä kantamaan huolta itsestämme ja läheisistämme.
Eduskunnassa olen havainnut, että myös nämä hyvinvoinnin rakentajat tarvitsevat puolestapuhujaa, koska heidän työnsä ansiosta meillä on mahdollisuuksia auttaa apua tarvitsevia.
Oma työurani on hyvin monivaiheinen. Se alkoi grilliyrittäjänä, jatkui urheilutoimittajana, poliittisena sihteerinä ja opettajana ennen kansanedustajan uraa. Oman kokemukseni kautta olen oppinut arvostamaan kaikkea työtä. Luterilaisen työn etiikan mukaan työn tekeminen on sekä oikeus että velvollisuus.
Suurin osa suomalaisista tekee työtä elättääkseen perheensä. Samalla he luovat lisäarvoa, jotka auttavat niitäkin, jotka eivät voi tehdä työtä tai ovat jo työnsä tehneet. Vuosikymmenien aikana monet sukupolvet ovat tehneet Suomesta maailman parhaimman valtion ahkeruudella ja rehellisyydellä. Niistä ominaisuuksista suomalaiset maailmalla tunnetaan ja niiden arvojen toivon kestävän myös tulevaisuudessa.
Lähimmäisen vastuu on arvoista minulle tärkein. On hätkähdyttävää tavata omaishoitajia, jotka ovat kymmeniä vuosia hoitaneet vammaista lastaan tai vaikeasti sairasta puolisoaan. Yhtä lailla on arvokasta toimia nuorisovalmentajana urheiluseurassa ja ohjata nuoria hyvän harrastuksen kautta oikealle polulle elämässä. Joskus ystävä tarvitsee jaksaakseen vain keskustelukumppania, ja silloin on tärkeää löytää aikaa juuri hänelle.
Paraskin hyvinvointiyhteiskunta voi luoda näille asioille vain puitteet. Rahaa voidaan käyttää omaishoidon tukeen tai urheilukenttään, mutta yhteiskunta ei voi taata rakkautta hoidettavaan, ei toimia keskustelukumppanina, eikä ole kannustamassa nuoria kentän laidalla. Nämä kaikki asiat tekevät läheisistään vastuuta kantavat ihmiset itse.
Näiden vaalien yhteydessä on käyty paljon keskustelua Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, Libyan kriisin hoidosta ja Japanin maanjäristyksen jälkitoimista. Nämä asiat ovat tärkeitä, ja ne vaikuttavat maailman ja Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Ne ovat kuitenkin asioita, joihin me voimme vaikuttaa vain marginaalisesti.
Sen sijaan me itse ratkaisemme, miltä arvopohjalta Suomea seuraavat vuodet johdetaan. Jos arvomme ovat kohdallaan, vene pysyy pinnalla myrskyssäkin. Se kannattaa pitää vaalikopissa mielessä.
Aihe: Blogi
Vihreiden opeilla ojasta allikkoon
31.3.2011
Vihreät julkaisi viime lauantaina 12 perusteesiä oman politiikkansa tavoitteiksi.
Mukana oli vanha ajatus perustulosta. Sillä kuulemma vapautetaan ihmiset tekemään töitä, opiskelemaan ja yrittämään. Todellisuudessa perustulolla vapautettaisiin nykyisin kokoaikatyötä tekevät ihmiset tekemään osa-aikaista työtä. Downshiftaamisen lopputuloksena on suomalaisen hyvinvoinnin rapautuminen.
Koko perustulon filosofia on etääntynyt reaalimaailmasta. Koska useimmat ihmiset haluavat lisärahan sijasta lisää vapaa-aikaa, perustulo johtaisi työn määrän vähenemiseen. Mitä vähemmän työtä, sen vähemmän hyvinvointia.
Perustulokokeilun maksajiksi joutuisivat köyhät ja huono-osaiset. Hyvin työmarkkinoilla pärjäävä voi vähentää omaa työtään ja silti elättää itsensä ja läheisensä, mutta mistä silloin syntyy se lisä-arvo, jolla rahoitetaan lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten palvelut?
Vihreiden mukaan ensimmäinen askel kohti perustuloa on toimeentulotuen siirtäminen kunnalta KELA:n maksettavaksi. Jo se olisi askel täysin väärään suuntaan. Ei ole järkevää siirtää asioita kasvottomalle KELA:lle, koska ainakin pienissä kunnissa yritetään toimeentuloasiakkaita auttaa elämässä eteenpäin. Toimeentuloasiakkaalle tärkeintä on saada parannettua omaa taloudellista asemaansa siten, että hän voisi elää ilman toimeentulotukea.
Sen vuoksi tarvitsemme yksilöllisesti räätälöityjä toimia, joilla edistetään työllistymistä ja annetaan tarvittaessa velkaneuvontaa.
Toimeentulotuen siirtäminen KELA:lle ja perustulo ovat molemmat toimia, jotka tekisivät sosiaaliturvastamme säilyttävää, kun sen pitää olla aktivoivaa.
Vastikkeettoman ja kontrolloimattoman rahan jakaminen ei ole järkevin tapa hoitaa sosiaaliturvaa. Se ei myöskään ratkaise ihmisten ongelmia. Monet pitkään toimeentulotuella eläneet ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta. Toimeentulovaikeuksissa on erittäin tärkeää, että joku ihan oikeasti auttaa miestä mäessä.
Taantuman aikana kesätyöt loppuivat ja monet opiskelijat joutuivat hakemaan toimeentulotukea. Jotkut kunnat ryhtyivät toimeentulotuen antamisen sijaan palkkaamaan nuoria kesätöihin. Se oli oikeaa politiikkaa. Opiskelijoiden toimeentulosta huolehdittiin ja samalla saatiin lisää käsiä auttamaan esimerkiksi vanhainkodissa asuvia.
Jos toimeentulotuki siirtyy KELA:n maksettavaksi, kunnalta loppuu motiivi tällaisten tilapäisten töiden järjestämiseen. Sekö vie yhteiskuntaa eteenpäin, että maksetaan kotona olemisesta?
Vanha kunnon luterilainen työn etiikka on ollut se pohja, jolle suomalaisten hyvinvointi on vuosikymmenien aikana luotu. Tämä maa on rakennettu työnteolla, yritteliäisyydellä ja ahkeruudella.
Toivoa sopii, että nämä arvot kestävät myös tulevaisuudessa, jotta voimme huolehtia kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista.
Aihe: Blogi
Satonen ymmärtää yrittäjän arjen
16.3.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Arto Satonen on yrittäjäperheen poika. Isä Topi ja äiti Toini pitivät K-kauppaa Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa. Pienestä asti poika touhusi tiiviisti vanhempiensa kanssa kaupassa.
Heti lukion jälkeen Arto päätti myös ryhtyä yrittäjäksi ja perusti grillikioskin vanhempiensa kaupan pihaan. Grillinpitoa jatkui viitisen vuotta, kunnes nuoren miehen tie vei Rovaniemelle jatkamaan opiskelujaan päätoimisesti. Lapin yliopistosta Arto valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi.
Yrittäjyys jatkuu edelleen, mutta sivutoimisena. Arto on osakkaana perheen kiinteistöalalla toimivassa yrityksessä, jota johtaa nykyisin hänen sisarensa. Tässä vanhempiensa perustamassa yrityksessä Arto on ollut mukana aivan alusta asti.
Koska yrittäjän aika menee yleensä oman liiketoiminnan hoitamiseen, eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, jotka tietävät, mitä yrittäminen käytännössä on ja mitä se vaatii. Arto on sellainen ihminen. Kokeneena kansanedustajana hän osaa myös viedä yrittäjien asioita eteenpäin valtionhallinnossa.
Arto yrittäjistä:
Suomea pitävät pystyssä ahkerat, yritteliäät ja läheisistään huolta kantavat ihmiset. Eduskunnassa olen havainnut, että puolestapuhujaa tarvitsevat myös ne, jotka hyvinvoinnin rakentavat. Vain siten meillä on varaa pitää huolta apua tarvitsevista.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Aamulehti 17.2.2011: Uutta yritystoimintaa tarvitaan nyt
17.2.2011
Aamulehti 17.02.2011, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 20
Työpaikat. Nokian päätös valita käyttöjärjestelmäkseen Windowsin Suomessa kehiteltyjen Symbianin ja Meegon sijasta merkitsee samalla tuhansien työpaikkojen menetyksiä lähivuosina.
Tämä tuntuu erityisesti Tampereella, jossa Nokialla on 2 605 työntekijää pääosin juuri väistyvien käyttöjärjestelmien kehitystyössä.
Lisäksi Nokian päätös vaikuttaa suoraan Tampereella toimiviin alihankkijoihin ja heidän työntekijöihinsä.
Valtion budjetissa on varattu vuodelle 2011 37 miljoonaa euroa rakennemuutosavustuksiin kohdennettavaksi yritysten kehittämisavustuksiin, työllisyysperusteisiin investointeihin ja EU:n rakennetukien kansalliseen osuuteen.
Julkista rahaa Nokian tuotekehitykseen käytettiin avustuksina ja lainoina vuonna 2010 yli 10 miljoonaa euroa. Potentiaalista rahoitusta korvaaville työpaikoille on siis olemassa, kun vaan on toimijoita ja ideoita.
Nokialaisille insinööreille on kansainvälistä kysyntää. Useimmilla on kuitenkin perheet Tampereen seudulla ja muuttaminen maailmalle ei ole helppoa.
On tärkeää, että mahdollisimman monelle löytyy uutta soveltuvaa työtä kotiseudulta. Se on myös välttämätöntä Pirkanmaalle, koska kyse on huomattavista verotuloista.
Nokian lähtiessä Jyväskylästä työt loppuivat 320 hengeltä. Nyt heistä on työttömänä 19 henkeä. Mittasuhteet ovat nyt toiset, mutta se kertoo kuinka kovatasoisesta työvoimasta on kyse. Jyväskylässä käytettiin yhtenä ratkaisuna Protomio-mallia, jossa useiden ihmisten yhteistyöllä liikeideoita haudottiin valmiiksi yrityksiksi.
Uusi yritystoiminta on ratkaisevassa asemassa myös tämän kriisin hoitamisessa ja juuri siksi yhteiskunnan panostuksia kannattaa käyttää siihen.
Nokialaisten asioita ei ratkaista eläkeputkella tai työvoimapoliitisella koulutuksella. Tärkeää on myös houkutella uusia kansainvälisiä huipputeknologiayrityksiä Suomeen.
Pirkanmaan on harjoitettava Nokian rakennemuutoksen jälkihoidossa aktiivista edunvalvontaa ja yhteistyökumppanien hakua, jotta uutta työtä luodaan entisen tilalle.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Nokian huippuosaajien työpanosta ei ole varaa menettää
15.2.2011
Nokian päätös valita käyttöjärjestelmäkseen Windowsin Suomessa kehiteltyjen Symbianin ja Meegon sijasta merkitsee suurta rakenteellista muutosta. Kun Symbian ja Meego lähivuosina poistuvat käytöstä, samalla häviää myös tuhansia työpaikkoja. Tämä tuntuu erityisesti Tampereella, jossa Nokialla on 2605 työntekijää, joista valtaosa tekee käytöstä poistuvia järjestelmiä.
Tampereeen lisäksi Nokian muutokset vaikuttavat merkittävästi myös Oulussa, Salossa ja päkaupunkiseudulla. Valtion verotulojen kannalta on tärkeää, että Nokian pääkonttori pysyy Suomessa. Muutokset ovat kuitenkin Suomen historian suurimmat uuden teknologian toimialalla.
Valtion budjetissa on varattu vuodelle 2011 37 miljoonaa euroa rakennemuutosavustuksiin kohdennettavaksi yritysten kehittämisavustuksiin, työllisyysperusteisiin investointeihin ja EU:n rakennetuen kansalliseen osuuteen. Nokian muutokset ovat jo alueellisesti niin suuria, että rahoitusta voidaan saada myös EU:n globalisaatiorahastosta.
Julkista rahaa Nokian tuotekehitykseen on laitettu avustuksina ja lainoina yli 10 miljoonaa euroa vuonna 2010. Potentiaalista rahoitusta korvaaville työpaikoille siis on olemassa, kun vaan on toimijoita ja ideoita.
Nokialaisille insinööreille on myös kansainvälistä kysyntää. Moni varmasti myös tarttuu näihin tilaisuuksiin. Jokainen luonnollisesti valitsee itselleen ja perheelleen parhaimman ratkaisun. Suomelle ja Pirkanmaalle on kuitenkin hyvin tärkeää, että mahdollisimman monelle voitaisiin löytää uutta soveltuvaa työtä kotiseudulta.
Nokian lähtiessä Jyväskylästä työt loppuivat 320 henkeltä. Nyt heistä on 19 työttömänä. Mittasuhteet ovat tällä kertaa toista luokkaa, mutta nämä lukemat osoittavat, kuinka kovatasoisesta työvoimasta on kyse.
Tätä yhtälöä ei ratkaista eläkeputkella tai työvoimapoliittisella koulutuksella. On houkuteltava Suomeen huipputeknologian yrityksiä ja luotava uusia, jotta globaalin tason ICT-alan osaajille löytyy heille soveltuvia töitä. Siinä onnistuminen on välttämätöntä sekä nokialaisten että koko yhteiskunnan kannalta. Näiden huippuosaajien työpanosta ei ole varaa menettää.
Aihe: Blogi
Keskustelun avaukseni – Allegro-yhteys Tampereelta Pietariin?
28.1.2011
Satonen ja Heinonen:
Suora linja Hämeestä Pietariin: Allegro-yhteys Tampereelta Pietariin
Kansanedustajat Arto Satonen ja Timo Heinonen (kok) ehdottavat suoraa Allegro-yhteyttä Tampereelta Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden kautta Pietariin.
- Suora yhteys parantaisi merkittävästi Pirkanmaan ja Hämeen yhteyksiä Pietariin ja matka taittuisi neljässä tunnissa nykyisen 5,5 tunnin sijasta, Arto Satonen toteaa.
Yhteys olisi mahdollista liikennöidä päivittäisinä junavuoroina jo nykyisellä Allegro-kalustolla ilman lisähankintoja Tampereelta lähtien ja Tampereelle päätyen.
- Maakuntien vientiyrityksillä on paljon liiketoimintaa Pietarissa, joten potentiaalisia käyttäjiä suoralle junayhteydelle on runsaasti. Vastaavasti suora yhteys Pietarista toisi myös merkittävästi turisteja Hämeeseen ja Pirkanmaalle, Timo Heinonen kertoo.
Nykyisin Hämeestä ja Pirkanmaalta Pietariin junalla matkustavat joutuvat joko kiertämään Tikkurilan kautta tai käyttämään hidasta paikallisliikennettä Riihimäen ja Lahden välillä. Tämä ohjaa käytännössä Pirkanmaalta ja Hämeestä Pietariin menevät lentoyhteyden käyttäjiksi.
Arto Satonen ja Timo Heinonen jättivät perjantaina kirjallisen kysymyksen suorasta Allegro-yhteydestä Tampere-Pietari -välille liikenneministerin vastattavaksi.
Lisätietoja:
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-511 3110
Timo Heinonen
timo.heinonen@eduskunta.fi
050-512 2760
Keskustelu jatkuu:
Aamulehden ja…
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/satonen-ja-heinonen-suora
ja YLE Tampereen sivuilla
http://yle.fi/alueet/tampere/2011/01/allegro-yhteys_tampereelta_pietariin_2323551.html
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia