Kansanedustaja Arto Satonen

Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista

8.12.2010

LEHDISTÖTIEDOTE 8.12.2010

Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista

Eduskuntaryhmät ovat jättäneet tänään lakialoitteen, joka supistaa kansanedustajien sopeutumiseläkkeen määrää ja kestoa. Kaikki eduskuntaryhmät ovat aloitteen takana.

Ryhmien puheenjohtajat ovat tehneet yhteisen aloitteen, joka leikkaa eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien eläke-etuuksia. Alle 59-vuotiaat eivät voi enää jäädä sopeutumiseläkkeelle vanhuuseläkeikään asti. Jatkossa heille maksetaan sopeutumisrahaa, jonka kesto on eduskuntavuosista riippuen yhdestä kolmeen vuotta.

Mikäli edustajantoimi on kestänyt yhteensä vähintään kolme, mutta alle seitsemän vuotta, on sopeutumisrahan kesto edustajantoimen päättymisestä lukien yksi vuosi. Mikäli toimi on kestänyt yhteensä vähintään seitsemän, mutta alle 15 vuotta, on sopeutumisrahan kesto kaksi vuotta. Kolmen vuoden sopeutumisrahan saa vähintään 15 vuotta kansanedustajana toiminut henkilö.

Kun edustaja on täyttänyt 59 vuotta, voidaan sopeutumisrahaa jatkaa 65 vuoden iässä alkavaan vanhuuseläkeikään asti. Sopeutumisrahan taso määräytyy samoin perustein kuin edustajaeläkkeen taso.

Sopeutumisrahaa leikataan, mikäli edustaja saa sen maksukaudella ansio- tai pääomatuloja. Uusi järjestelmä koskee kaikkia niitä, jotka valitaan ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2011 tai sen jälkeen.

Vuoden 2009 lopussa vanhan järjestelmän mukaista sopeutumiseläkettä sai yhteensä 66 entistä edustajaa. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 59 vuotta 9 kuukautta ja sopeutumiseläkkeiden keskimäärä 2 370 euroa kuukaudessa.

Mallina uudistukselle on ansiosidonnainen työttömyysturva. Uudistuksen tavoitteena on turvata eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien toimeentulo kohtuullisen määräajan.

Lisätietoja:

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio, (09) 432 2201, 0400 849 412
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat

Aihe: Uutisia

214 kommenttia

Eduskuntatyö jatkuu: Suomalaisia johdetaan edestä

3.2.2010

Eduskunnan eilinen puhemiesäänestys oli murheellinen tapahtuma suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta. Niinistö on puhemiehenä johtanut joukkojaan edestä. Hän on näyttänyt itse esimerkkiä siinä, miten tiukkoina aikoina myös eduskunnan on oltava valmis säästämään omista menoistaan, jotta samaa voi vaatia myös kansalaisilta.

Tietysti eduskunnan 2 miljoonan euron säästö 13 miljardin alijäämäisessä budjetissa on vain rikka rokassa, mutta sen esimerkillinen merkitys on suuri. Tinkimällä omista eduistaan kansanedustajat osoittavat poikkeuksellisen taloustilanteen ymmärtämistä puheiden lisäksi myös teoilla.

Vanha totuus on, että suomalainen uskoo kun itse näkee. Tämän oivaltaminen on nyt tärkeämpää kuin pitkään aikaan. Poliittisella järjestelmällä ei ole varaa menettää kansalaistensa luottamusta. Ei varsinkaan nyt, kun hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on veitsen terällä, eikä siten ole jakopolitiikan vaan säästöjen aika.

Tämän vuoden ensimmäinen suuri poliittinen vääntö päättyi vaillinaiseen ratkaisuun työurien pidentämisessä. Hyviä asioita saatiin sovittua, mutta rohkeutta ja vastuunkantokykyä ei ollut riittävästi. Eläkekysymys on hyvä esimerkki asiasta, jossa esimerkin pitää lähteä ylemmiltä portailta. Jos johtaja lähtee eläkkeelle nuorena, niin on vaikea vaatia pidempää työuraa duunariltakaan.

Tähän maailmaan ei myöskään sovi kansanedustajien sopeutumiseläke, vaan siitä luopuminen on välttämätöntä juuri siksi, että näytetään suomalaisille oikeaa esimerkkiä.

Aihe: Blogi, Eduskunnasta

123 kommenttia

Eduskunnan näytettävä esimerkkiä eläkeuudistuksessa

30.10.2009

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa (30.10.) tarpeesta muuttaa kansanedustajien eläkejärjestelmää samassa yhteydessä, kun Rantalan työryhmän pohjalta tehdään työurien pidentämistä edistäviä päätöksiä.

Puhemies on jälleen kerran oikeassa. Kansanedustajien sopeutumiseläke poikkeaa huomattavasti normaalista työttömyysturvasta, joka perustuu 500 päivän oikeuteen saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Ei ole perusteita sille, että kansanedustajan työn loppuminen poikkeaisi jonkun muun työn päättymisestä.

Kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmää on aikoinaan perusteltu sillä, että kansanedustajaksi valinta katkaisee työuran ja entisiin töihin palaaminen edustajauran jälkeen ei välttämättä onnistu. Tämä on joidenkin kohdalla totta, mutta kansanedustajan työssä saa niin hyvän yleisnäkemyksen suomalaisesta yhteiskunnasta, että sille osaamiselle on varmasti käyttöä monissa työtehtävissä. Siten on perusteltua, että kansanedustajiin sovelletaan samaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan periaatetta kuin muihinkin päättyneisiin työsuhteisiin.

Yhteiskunnan avainpaikoilla olevat henkilöt voivat uskottavasti vaatia työurien pidentämistä, vain jos näyttävät itse esimerkkiä. Tämä koskee kansanedustajien lisäksi yritysjohtajia, johtavia virkamiehiä, ekonomisteja ja kaikkia meitä, jotka näemme työurien pidentämisen parhaana keinona turvata hyvinvointiyhteiskunta.

Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia

133 kommenttia

Valtiopäivät avataan, eduskuntatyö jatkuu

3.2.2009

Eduskunta aloittaa tänään tiistaina 3. helmikuuta 12.00 alkavassa istunnossa vuoden 2009 valtiopäivät valitsemalla puhemiehen ja puhemiehistön.

Puhemies ja kaksi varapuhemiestä valitaan suljetulla lippuäänestyksellä.

Valtiopäivien avajaiset pidetään keskiviikkona 4. helmikuuta.

www.eduskunta.fi

Aihe: Eduskunnasta, Uutisia

174 kommenttia

Sirkushuveja ja leipää

6.3.2008

Rooman valtakunnan ohjenuorana oli se, että kansalle on tarjottava leipää ja sirkushuveja. Tämän päivän mediassa ovat esillä samat aiheet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä.

Keskiviikkoillan YLE:n uutisissa lähes ensimmäisen kymmenminuuttisen vei Vanhasen ja Ruususen oikeudenkäynti. Leipäosasto sai sentään kolmisen minuuttia EK:n esilletuomasta työvoimapulasta. Volvon päätöstä aloittaa YT-neuvottelut ja irtisanoa 300 työntekijää Tampereelta hädin tuskin edes mainittiin. Eduskunnan iltapäivän keskustelu työttömäksi jäävien muutosturvasta ei ylittänyt uutiskynnystä ollenkaan.

Toisin oli ennen. Silloin kun Elvis kuoli niin Hesarissa oli vain pieni juttu otsikolla “Amerikkalainen laulaja kuoli” ja ykkösuutinen oli se, että maatalousministeri Nestori Kaasalainen tekee muutoksia maataloustukeen. Näin oli ennen ja nyt on nyt.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Mieleen tuleva ajatus on se, että suurimmalla osalla ihmisistä täytyy mennä todella hyvin, kun toimittajat arvioivat seurapiiriuutisen ihmisten kannalta kiinnostavimmaksi.

YLE yritti tehdä tästäkin seurapiiriuutisesta vakavaa politiikkaa haastattelemalla eduskuntaryhmien puheenjohtajia oikeuden päätöksen vaikutuksista Vanhasen toimintaan pääministerinä. On päivänselvää, että tämä tapaus ei vaikuta mitenkään siihen miten pääministeri on työnsä hoitanut. Yksityiselämän hoidosta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta siihen kantaa ottaminen ei ole ainakaan minun tehtäväni.

Yksi mieleentuleva ajatus on se, että jos Urho Kekkonen olisi politiikkona tässä maailmassa, niin pidettäisiinkö häntä lainkaan valtiomiehenä vai olisiko hän esillä vain naissuhteidensa vuoksi.

Kansanedustajan työssä tärkeintä on leipä eli siis sellaisten päätösten tekeminen, jotka pitävät yllä Suomen kilpailukykyä ja siten hyvinvointia. Siinä työssä on sekä nykyinen hallitus että eduskunta onnistunut varsin hyvin, kuten tutkimuksista saamme lukea.

Talouden muutokset ovat kuitenkin isoja. Työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Samaan aikaan väki ikääntyy ja ilmastomuutos uhkaa. Politiikalla on tässä maailmassa edelleen iso rooli sen suhteen mitä ihmisten arkielämässä tapahtuu.

Valitettavasti ne leipään liittyvät kansanedustajien työt saavat vain murto-osan siitä julkisuudesta, jonka sirkus erilaisin hömppäjuttuineen ottaa. Valitettavaa on se, että julkisuuden tarve on tekemässä monista ihan vakavastikin otettavista kansanedustajista sirkuspellejä. Puhumattakaan niistä, jotka ovat siltä alalta politiikkaan tulleet. Yhä useampi politiikko osallistuu kaiken maailman hömppäohjelmiin, jotta naama ei unohtuisi neljässä vuodessa.

Luojalle kiitos Suomi on niin pieni maa, että politiikan alallakin voi vielä pärjätä verkostoitumalla ja alueellisella näkyvyydellä. Sinä päivänä kun jo pelkästään valituksi tuleminen edellyttää näkyvyyttä iltapäivälehdissä ja muissa hömppäjutuissa on yksi tarina päättynyt. Silloin sirkus on ottanut lopullisen voiton leivästä.

Se päivä ei ole vielä käsillä ja senkin voimme nähdä, että elämä uudelleen muuttuu niin vaikeaksi, että leipä voittaa sirkuksen ykkösuutisenakin. Sitä ei toki kannata toivoa, koska silloin leivästä on jo oikeasti puute.

Arto Satonen

Aihe: Blogi

2 kommenttia

Puhemiehistö jatkaa tehtävässään

4.2.2008

Eduskunta järjestäytyi kevätkauden 2008 ensimmäisessä täysistunnossaan. Sauli Niinistö valittiin jatkamaan puhemiehen tehtävässä. Varapuhemiehinä valtiopäivillä 2008 toimivat Seppo Kääriäinen ja Johannes Koskinen.

Aihe: Eduskunnasta, Uutisia

374 kommenttia

Debattia, äänestyksiä ja eläköitymistä

21.12.2007

Eduskunnan syksyn viimeisen työviikon aikana budjetti käydään tarkasti läpi asiakohdittain. Keskustelu tapahtuu debatin muodossa siten, että myös ministerit osallistuvat oman alansa keskusteluun. Sitä mitä päivällä ei ehditä puhumaan, jatketaan yöllä. Tänä vuonna taisi mennä parhaimmillaan puoli kolmeen yöllä. Se on tietenkin pientä verrattuna siihen, että joskus puhuttiin läpi yön, kuten kokeneemmat konkarit jaksavat muistuttaa.

Kaikkein turhimmalta tuntuu äänestäminen tuntikausia peräjälkeen. Äänestys on tietysti oppositiolle mahdollisuus tuoda erilaisia yhteiskunnan tarpeita esille, mutta läpi ei mene yksikään ehdotus.

Tänä vuonna ei ole ollut edes lähellä, sillä hallituspuolueiden edustajat päättivät yhdessä olla hallituksen budjetin ja siihen valtionvarainvaliokunnan tekemien lisäysten takana. Niitä puolustetaan, muut siirtyvät tuonnemmaksi. On hyvä muistaa, että aloitteet ovat asioiden esilletuomista, eikä niitä ole tarkoitettukaan hyväksyttäväksi. Todellisia päätöksiä tehdään silloin, kun budjettia valmistellaan hallituksessa ja valiokunnissa.

Viime yönä keskusteltiin mm. väestön ikärakenteen vaikutuksista Suomen talouteen ja hyvinvointipalveluihin. Siinä onkin keskustelemista. Kun itse jään eläkkeelle v. 2030, jos luoja suo, niin silloin meitä eläkeläisiä on 600 000 enemmän ja vastaavasti työikäisiä 250 000 vähemmän kuin nyt. Miten silloin eläkkeet maksetaan ja palvelut kyetään järjestämään? Hyviä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Varmaa on se, että ikääntyvässä Suomessa ei ole varaa vähentää tehtävien työtuntien määrää. Työuraa on pidennettävä molemmista päistä. (Ehkä en siis pääse eläkkeelle vielä 2030!) Yhä usemman on oltava valmis vaihtamaan alaa tai asuinpaikkaa työn perässä. On myös annettava niiden tehdä enemmän ylitöitä, jotka itse sitä haluavat. Ja tämän kaiken lisäksi tarvitaan monialaista työperäistä maahanmuuttoa.

Haasteet ovat siis suuret, mutta silti on aika hiljentyä jouluksi ja ladata akkuja tulevaan vuoteen!

Aihe: Blogi, Eduskunnasta

ALOITA KESKUSTELU