Downshiftaaminen tulee kalliiksi hyvinvoinnille
15.5.2012
Downshiftaamisesta on tullut trendi ja siihen suhtaudutaan asennetasolla yleensä positiivisesti. Pidetään kunniallisena sitä, että ihminen on valmis tinkimään omasta elintasostaan. Hyvin vähän on puhuttu kuitenkaan siitä mitä downshiftaaminen laajemmassa mittakaavassa merkitsisi koko yhteiskunnalle ja suomalaisten hyvinvoinnille.
Downshiftaamisella tarkoitetaan sitä, että ammatissaan hyvin menestyvä ja hyvin tienaava yrittäjä tai palkansaaja hellittää työstään joko vähentämällä työmääräänsä merkittävästi tai siirtymällä kevyempiin tehtäviin toiselle alalle. Useimmiten downshiftaajat ovat korkeasti koulutettuja henkilöitä. Downshiftaamisen myötä oma tulotaso alenee huomattavasti aiemmasta, mutta vapaa-aika lisääntyy.
Yksilötasolla downshiftaaminen on perusteltua silloin, kun se tapahtuu esimerkiksi terveydellisistä syistä. Yhtä lailla arvostettavaa on se, jos downshiftaaminen johtuu halusta huolehtia omista läheisistä. Jos esimerkiksi downshiftaa siirtymällä omaishoitajaksi ja säästää siten hoitotyöllään läheisen joutumisen laitoshoitoon, niin se on sekä kunnioitettavaa, että yhteiskunnallisesti arvokasta.
Sen sijaan yleinen downshiftaaminen ilman edellämainittuja perusteltuja syitä ei ole yhteiskunnallisesti järkevää, eikä siihen tule kannustaa. Downshiftaaja ei alenna vain omia tulojaan, vaan samalla hänen maksamansa verotulot pienenevät. Jos downshiftaaminen yleistyy, niin hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaarantuu.
Esimerkiksi 100000 euroa vuodessa tienaava palkansaaja maksaa asuinpaikasta riippuen keskimäärin tuloveroa noin 37000 euroa. Jos tällainen henkilö downshiftaa ja vähentää tekemäänsä työtä siten, että vuositulo putoaa 30000 euroon, niin hän maksaa enää veroa keskimäärin 6000 euroa. Yhteiskunnalta jää siis saamatta 31000 euroa verotuloja. Tämä vastaa tarkalleen yhden vanhainkotipaikan vuosittaista kustannusta yhteiskunnalle. Downshiftaaja ei siis alenna vain omia tulojaan, vaan alentaa huomattavasti myös yhteiskunnan tuloja.
Voidaan tietysti olettaa, että downshiftaajan paikan täyttää joku muu, jolloin yhteiskunnallinen vaikutus ei realisoidu. Kyse ei kuitenkaan ole nollasummapelistä. Pikemminkin päinvastoin, sillä lähes puolet hyvinvoinnistamme rahoitetaan viennillä. Mitä enemmän meillä on globaaleilla markkinoilla pärjääviä, hyvin tienaavia ja korkeita veroja maksavia, niin sitä paremmin meillä kaikilla menee ja sen paremmat terveydenhoito – ja koulutuspalvelut me voimme suomalaisille tarjota.
Koska downshiftaaminen ilman perusteltua syytä johtaa kansantalouden pienenemiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vaarantumiseen, niin sitä ei ole syytä ihannoida. Sen sijaan tulee arvostaa niitä, jotka ahkeralla työllä ja yrittämisellään kasvattavat koko kansan hyvinvointia.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Kreikan tilanne ja nuorisotyöttömyys Suomessa
11.5.2012
Tämän viikon listaviestissä käsitellään Kreikan tilannetta ja sen mahdollisia heijastusvaikutuksia, sekä suomalaista keskustelua nuorten työllistämisestä, erityisesti alkupalkan käyttöönotosta.
Kreikan vaalit johtivat umpisolmuun – edessä tummia pilviä
Kreikan vaalien tulos on puhuttanut koko Euroopassa. Ääriryhmät kommunistit, uusnatsit ja radikaali vasemmisto olivat vaalien suurvoittajia ja perinteiset valtapuolueet konservatiivit ja sosiaalidemokraatit saivat yhteensä alle puolet äänistä. Hallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa, koska puolet parlamentin jäsenistä tukee EUn toimia maan talouden tervehdyttämisesi ja toinen puoli on ehdottomasti rahoituspakettien edellyttämiä säästötoimia vastaan. Toivoa silti sopii, että Pasokin johtaja Venizelos kykenee muodostamaan toimintakykyisen hallituksen.
Jos Kreikkaan ei synny talouden tervehdyttämiseen sitoutuvaa hallitusta, niin silloin sopeutuminen tapahtuu rankimman jälkeen. Eurosta pääsee kyllä eroon, mutta samalla lähtevät ulkomaiset rahoittajat. Varaton valtio ei kykene maksamaan palkkoja, eläkkeitä, eikä sosiaalietuuksia täysimääräisesti, joten vaarana on että taloudellisesta kriisistä syntyy myös yhteiskunnallinen kriisi. Uudet vaalit ovat edessä jos hallituksen muodostamisessa ei onnistuta. Silloin kreikkalaiset joutuvat valitsemaan kovan sopeutuksen ja hallitsemattoman kriisiytymisen väliltä. Joka tapauksessa edessä on tummia pilviä, sillä Kreikassa on vuosikymmeniä eletty kansakuntana yli varojen ja nyt on tullut laskunmaksun aika, mikä ei ole kivuton toimenpide.
Valta vaihtui vaaleissa myös Ranskassa. Uusi presidentti Francois Hollande lupasi vaalikampanjassaan joitakin populistisia lupauksia hurjista tuloveroista paljon tienaaville lievennyksiä eläkeikään ja virkamiesten vähennysohjelmaan. Hollande kuitenkin joutuu tunnustamaan sen tosiasian, että myös Ranskan budjetti on saatava tasapainoon. Ranska on tehnyt ylijäämäisen valtion tilinpäätöksen viimeksi 70-luvulla, joten pelivara julkisten menojen lisäyksessä on jo käytetty. Hollanden puheet talouskasvun vauhdittamisesta ovat aivan oikeita, mutta elvyttämällä sitä velkainen Eurooppa ei voi tehdä.
Alkupalkka olisi yksi lääke nuorisotyöttömyyden torjuntaan
Suomessa on tällä viikolla virinnyt keskustelu nuorten alkupalkasta. Perusidea on siis siinä, että voitaisiin palkata työuransa aloittava nuori työehtosopimusta alemmalla palkalla määräajaksi. Tämä on järkevä ehdotus, koska aloittavan työntekijän työn tuottavuus ei heti aluksi ole yhtä korkea kuin kokeneemman, koska uusi työntekijä tarvitsee opastusta. Toisaalta tieto siitä, että palkka nousee osaamisen kasvaessa motivoi hoitamaan työn hyvin. Tämä olisi siis yksi keino alentaa työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä, jossa on suurin työllistämispotentiaali.
Nykyisin on toki mahdollista saada tukea nuorten työllistämiseen. Yritys voi saada palkkatukea 670 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan. Tuki on yritykselle verollista. Tämä on kuitenkin alkupalkkaan verrattuna paljon byrokraattisempi tapa. Kaikissa yrityksissä ei tätä tunneta, eikä ehditä näitä tukia hakea. Tukia ei myöskään riitä kaikille.
Pirkanmaan Yrittäjät ovat toteuttaneet kampanjan nuorten työllistämiseksi ja siihen on jo nyt lähtenyt mukaan 31 yritystä, jotka ovat luvanneet 269 työpaikkaa ja 47 on jo täytettykin.
Tämän viikon maanantain Aamulehdessä VATTin uusi johtaja Juhana Vartiainen puolusti alkupalkkaa Ruotsin kokemuksiin vedoten. Seuraavan päivän lehdessä alkupalkan tyrmäsi SAKN puheenjohtaja Lauri Lyly leimaten sen populismiksi. Oma vastaukseni Lylylle oli puolestaan keskiviikon Aamulehdessä ja se löytyy myös täältä. Keskustelu tästä asiasta jatkui eilen A-talkissa ja tulee jatkumaan edelleen. Tärkeintä on tiedostaa se, että pitkittyvä työttömyys on pääsyy syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja sen vuoksi ei ole varaa jättää käyttämättä yhtäkään väylää, jolla nuoria autetaan pääsemään työhön kiinni.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
AL 9.5.: Arto Satonen – Alkupalkka yksi keino nujertaa nuorisotyöttömyyttä
9.5.2012
VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen vetoaa Aamulehdessä 7.5. työmarkkinajärjestöihin, jotta nämä kävisivät nuorisotyöttömyyden kimppuun sopimalla alkupalkasta, joka olisi työehtosopimusta alhaisempi. Seuraavan päivän Aamulehdessä SAKn puheenjohtaja Lauri Lyly torjuu esityksen ja syyttää sitä populistiseksi puheeksi.
Nuorisotyöttömyyden torjuminen on yksi hallituksen painopistealueista. Ensi vuoden alusta astuu voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, jonka perusteella kaikille alle 25-vuotiaille työttömille nuorille tarjotaan jokin aktiivitoimi. Se siis tarkoittaa koulutuspaikkaa, työpajaa, palkkatuettua työpaikkaa tai oppisopimuskoulutusta. Nämä ovat oikeansuuntaisia toimia ja niihin käytetään jo ensi vuoden budjetissa 60 miljoonaa euroa uutta rahaa. Mikään ei kuitenkaan korvaa oikeaa työpaikkaa.
Yrityksissä on halukkuutta lähteä mukaan talkoisiin nuorisotyöttömyyttä vastaan. Pirkanmaan yrittäjät ovat käynnistäneet kampanjan, jonka kautta 27 yritystä on jo luvannut nuorille 238 työpaikkaa ja 47 on jo täytettykin. Työllistämispotentiaalia on kuitenkin hurjasti enemmän ja se on nimenomaan pienissä yrityksissä.
SAKn puheenjohtaja Lauri Lyly toteaa haastattelussaan, että jo nyt on mahdollista saada nuorten työllistämiseen palkkatukea. Se pitää paikkansa, tämä tuki on 670 euroa kuukaudessa, maksimiaika on 10 kuukautta ja tuki on työnantajalle verollista. Tämä tuki ei kuitenkaan ole sama asia kuin alkupalkka. Kaikki pienet yrittäjät eivät osaa, eivätkä ehdi hakemaan näitä yhteiskunnan tukia. Toisaalta palkkatukea ei välttämättä riitä kaikille.
Suurin ero palkkatuen ja alkupalkan välillä on kuitenkin ajatustavassa. Aloittava työntekijä ei yleensä ole heti yhtä hyvä kuin jo tätä työtä vuosia tehnyt. Uutta työntekijää joudutaan opastamaan työssä ja työhön sisään pääseminen vie useimmiten jonkin aikaa. On siis ihan oikeasti perusteltua, että alkupalkka on hieman pienempi, koska myös työn tuottavuus on pienempi. Yhtä lailla on oikein, että osaamisen kehittyessä myös palkka nousee.
On aivan varmaa, että mahdollisuus palkata alkupalkalla alentaa työllistämisen kynnystä ja avaa uusia työpaikkoja nuorille. Samalla kasvaa motivaatio hoitaa työ hyvin, koska työssä pärjääminen johtaa palkankorotukseen. Nuorisotyöttömyys johtaa usein myös syrjäytymiseen. Tämän kehityksen estämiseksi on käännettävä kaikki kivet ja alkupalkka on yksi tehokas keino edistää nuorten työllistymistä.
Ruotsissa on toteutettu merkittävä työmarkkinauudistus. Siellä on otettu käyttöön muitakin Vartiaisen esittämiä keinoja kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu ja vapaampi mahdollisuus palkata työvoimaa EU- alueen ulkopuolelta. Näiden uudistusten ansiosta työn tarjontaa on lisätty ja talouskasvua kiihdytetty.
Ruotsissa on työllisyysaste 72,7 prosenttia, kun se Suomessa on 68,1. Eli siis Suomeen sovellettuna lähes 100000 ihmistä olisi enemmän töissä kuin meillä. Suomessa nämä uudistukset eivät ole edenneet, koska SAK on johdonmukaisesti vastustanut niitä kaikkia. Onko se populismia ja kuinka kalliiksi se Suomelle tulee?
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Kilometrikorvaukset ja nuorten syrjäytyminen
27.4.2012
Tällä viikolla ovat eduskuntaa puhuttaneet kilometrikorvaukset ja uusi tutkimus nuorten syrjäytymisestä, jossa erityiseksi riskiryhmäksi nousevat maahanmuuttajanuoret.
Juustohöylä oikeudenmukaisempi vaihtoehto kilometrikorvauksiin
Kehysriihestä asti on sähköpostiin satanut palautetta kilometrikorvausten leikkaamisesta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta ja muilta päivittäin autoa työvälineenään käyttäneiltä. On itsestään selvää, että julkisuudessa esillä ollut tapa leikata kilometrikorvauksia on herättänyt ärtymystä. Jos täysi korvaus maksettaisiin vain 15000 kilometriin asti ja siltä ylittävältä osalta puolet, niin kova leikkuri iskisi niihin, joilla ei työssään ole omalle autolle vaihtoehtoa.
Kilometrikorvauksia maksetaan kaikkineen vuosittain miljardi euroa ja leikattava summa on 70 miljoonaa eli 7 prosenttia. Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa tämä leikkaus olisi muuttaa 45 sentin kilometrikorvaushinta 42 sentiksi. Tämä olisi tasapuolinen, eikä olisi kohtuuton kenenkään näkökulmasta. Lisäksi tällä linjauksella voisi olla aitoja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, koska se kannustaisi julkisen liikenteen käyttöön niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Jos leikkaus taas koskee vain paljon ajavia, niin heillä ei käytännössä ole mahdollisuutta vaihtaa omaa autoa muuhun liikennemuotoon. Työkseen liikkeitä kiertävä myyntiedustaja tai ympäri maata asennuksia hoitava ei voi aikataulusyistä valita julkista liikennettä.
Tämä kilometrikorvauksen juustohöylämalli oli esillä eilen kyselytunnilla, eikä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tyrmännyt sitä. Asia on edelleen auki, mutta uskon juustohöylämallin voittavan. Liikennevaliokunnan puheenjohtajana tämä asia kuuluu reviirilleni ja aion olla tässä aktiivinen jatkossakin.
Huolestuttavia tuloksia nuorten syrjäytymisestä
Uudet tutkimukset nuorten syrjäytymisestä ovat huolestuttava. Erityisesti maahanmuuttajanuorten syrjäytymislukemat ovat hurjat. Somalinuorista jopa 40 prosenttia on vailla työtä, opiskelupaikkaa ja päästötodistusta. Venäläisillä nuorilla vastaava lukema on 11 prosenttia eli siis neljä kertaa parempi. Sekin on silti kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Kaikkein pienintä syrjäytyminen on ruotsinsuomalaisten nuorten kohdalla.
Tästä tutkimustuloksesta on vedettävissä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin kotoutumisessa on onnistuttava paljon nykyistä paremmin. Suomen kielen opetukseen ja sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa maahanmuuttajanuoret samalla oppivat Suomea on satsattava. Iso joukko syrjäytyneitä nuoria muodostaa nimittäin todellisen riskiryhmän sisäisen turvallisuuden kannalta. On siten välttämätöntä löytää keinoja, jotta nykyistä useampi Suomeen asettunut maahanmuuttajanuori saadaan rakentamaan tätä yhteiskuntaa, eikä syrjäytymään siitä.
Toinen johtopäätös on se, että maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen. Suomen on arvioitava realistisesti omat resurssinsa kotouttaa ja suhteutettava kotouttamista tarvitsevien määrä siihen. Työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan työvoimakapeikkoaloille ja pakolaisstatuksen saaneilla on oikeus suojeluun. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenyhdistämisoikeutensa osalta on omat lakimme rinnastettava pohjoismaisiin käytäntöihin. Viime vaalikaudella aloitettua houkuttelevuustekijöiden karsimista on jatkettava. Kotouttamisen resurssit on suhteuttava todelliseen tarpeeseen ja silloin on tärkeää, että myös kotoutettavien määrä on realistisella tasolla. Emme voi hyväksyä kehitystä, jossa joidenkin kansallisuuksien nuorista kolmannes ja ylikin syrjäytyy. Tällaisen kehityksen yhteiskunnallinen hinta on täysin arvaamaton.
Hyvää vappua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Työurien pituus, Nokia ja Finnair
13.4.2012
Hyvä ystävä,
Tällä viikolla eduskunnassa on käyty yleistä talouspoliittista keskustelua kehyspäätösten yhteydessä. Esille on noussut myös koko Suomen kansantalouteen vaikuttava Nokian tilanne. Liikenteen puolella tapetilla on tälläkin viikolla ollut lentoliikenne ja Finnairin ulkoistukset. Näistä aiheista tässä listaviestissä.
Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan enemmän
Työmarkkinajärjestöjen yhteisesti sopimat muutokset osa-aikaeläkkeeseen, eläkeputkeen ja työttömyysturvaan eivät Valtionvarainministeriön arvion mukaan ole lähellekään yhtä merkittäviä kuin työmarkkinajärjestöjen omat laskelmat ovat osoittaneet. Työmarkkinajärjestöt arvioivat alun perin uudistusten pidentävän työuraa 1,2 vuotta, kun VM:n arvio on vain viisi kuukautta. Ero selittyy laskentatavan eroilla ja totuus voi hyvinkin olla puolivälissä. Niin tai näin, lopputulos on kuitenkin se, että suunta on oikea, mutta vauhti riittämätön! Pallo siirtyykin uudelleen työmarkkinajärjestöille, joiden pitää kyetä sopimaan lisätoimista työurien pidentämiseksi. Väistämättä katse kääntyy jälleen myös yleiseen eläkeikään.
Nokian rinnalle tarvitaan uusia huipputeknologian kivijalkoja
Nokian tulosvaroitus, voimakas kurssinlasku ja uutiset Samsungin noususta alan markkinajohtajaksi ovat käynnistäneet laajemman keskustelun suomalaisen huipputeknologian kilpailukyvystä. Hallituksen kehysriihessä sopimat TK vähennys ja pääomasijoittamisen helpottaminen kasvuyrityksiin tulevat kreivin aikaan. Koko yksityissektorin TK-panostuksista Nokia on yksin vastannut kolmanneksesta. Nyt rinnalle tarvitaan muita toimijoita, jotta ICT alan suomalainen huippuosaaminen voidaan maksimaalisesti hyödyntää. Peliteollisuus on jo vahvasti nostanut päätään.
Nokian osaajista ollaan kiinnostuneita. Ericsson on jo tullut Ouluun ja Intel tulee Tampereelle. Lisäksi monet entiset nokialaiset ovat perustaneet uusia yrityksiä tai vieneet omaa osaamistaan muiden toimialojen yritysten palvelukseen. Täsmäkoulutuksilla ja hyvien teknologiainnovaatioiden kaupallistamista edistämällä julkinen valta voi edesauttaa Nokian rakennemuutoksen johdosta muihin tehtäviin siirtyvien työllistymistä. Toivoa kuitenkin sopii, että Nokia pääsee uuteen nousuun, sillä sen vaikutus kansantalouteen on niin suuri, että nopealla aikataululla edes useat kasvavat yritykset eivät riitä sitä korvaamaan.
Finnair tarvitsee kumppanin
Finnairin ympärillä olevat kohut ovat haudanneet alleen sen tosiasian, että Finnair kamppailee nyt aidosti olemassaolostaan. Yhtiö joutuu kartoittamaan kaikki lentotoiminnan osa-alueet ja ulkoistaa niitä, jossa oma työ on selvästi ulkoistettua vaihtoehtoa kalliimpaa. Tähän perustuu myös raskaan huollon siirtyminen sveitsiläisille. Tällä kertaa kyse ei ollut työn hinnasta, vaan synergiaeduista. Sveitsiläinen toimija tuottaa huoltoja useille yhtiöille, jolloin mm. korkeatasoiseen huoltoon tarvittavat laitekustannukset tulevat suhteellisesti halvemmaksi. Finnairilta on kuitenkin syytä odottaa hyvää työnantajapolitiikkaa siinä, että se auttaa esimerkiksi lisäkoulutusta antamalla työttömiksi jääviä huoltomiehiä löytämään uuden työn.
Finnairin kohtalonkysymykseksi on nousemassa Eurooppa-liikenteen järjestäminen. Yhtiö tarvitsee kipeästi kumppanin, joka pystyy kannattavasti hoitamaan Euroopan yhteydet. Euroopan yhteyksiä tarvitsevat sekä suomalaiset matkustajat, että Finnairin kultamunan Aasian reittien matkustajat. Finnair aikoo kasvaa edelleen voimakkaasti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, jossa Suomella on sijaintietu. Suorin reitti Euroopasta Aasiaan ilmateitse menee Helsinki-Vantaan kautta.
Sopivan kumppanin löytämiseksi on oltava valmis myös siihen, että valtio voi tarvittaessa luopua enemmistöosakkuudestaan Finnairissa. Tämä edellyttää eduskunnan päätöstä. Jatkossakin valtion on kuitenkin tärkeää olla Finnairin suurin osakas. Ankkuriomistajana pystytään puolustamaan Suomen reittejä ja takaamaan yrityksen toiminta suomalaisten pelisääntöjen mukaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Politiikan superviikko
23.3.2012
Hyvä ystävä,
Takana on todellinen politiikan superviikko. Tällä viikolla hallitus on päättänyt talouden tasapainottamiseksi tarvittavista veronkorotuksista ja säästöistä, sekä vuosina 2012-2015 käynnistettävistä liikennehankkeista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat työuria pidentävistä toimista. Tässä listaviestissä nostan esille muutamia keskeisiä asioita. Tässä listaviestissä on myös asiaa Tampereen Tohloppiin rakennettavasta Mediapoliksesta, josta muodostuu Pirkanmaalle hyvin merkittävä media-alan osaamiskeskus.
Talous tasapainoon – kasvu liikkeelle
Hallitus teki kehysriihessä mittavat päätökset talouden tasapainottamiseksi. 2,7 miljardin tasapainotusratkaisulla ja työurapäätöksillä mahdollistetaan AAA- luokituksen säilyttäminen ainakin tässä vaiheessa. Luottoluokituksen aleneminen merkitsisi satojen miljoonien korkokulujen kasvua valtiolle, vaikeuttaisi yritysten rahoituksensaantia ja nostaisi asuntolainojen korkoja. Tällainen kehitys on pakko tainnuttaa ja sen vuoksi nyt tehdyt säästöt ja veronkorotukset ovat välttämättömiä. Jos taloudellinen tilanne sitä vaatii, niin lisääkin on tehtävä.
Taloutta ei kuitenkaan käännetä kasvuun vain säästämällä ja kulutusta lisää verottamalla. Sen vuoksi onkin hyvin tärkeää, että ratkaisuun sisältyy mittavat panostukset yritystoiminnan kehittämiseen. Jatkossa pk-yritykset voivat vähentää verotuksessa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan, myös tuplapoisto tulee mahdolliseksi kahdeksi vuodeksi ja yrityskummien eli ulkopuolisten pääomasijoittajien verokohtelua helpotetaan ja kannustetaan siten sijoittamaan kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Isojen ratkaisujen rinnalla tehtiin päätöksiä myös monista yksityiskohdista. Ilahduttavaa on se, että poliisin toimintaedellytykset turvataan 30 miljoonan lisärahalla. Tiukka taloustilanne pakottaa kuitenkin laajoihin säästöihin, jotka koskevat mm. yliopistokoulutusta, maataloustukia, kilometrikorvauksia. Lisäksi indeksikorotukset jäädytetään lapsilisistä ja tuloveron osalta ei tehdä taulukkotarkistuksia. Verotuksen puolella nostetaan ALVia prosenttiyksiköllä, toteutetaan tilapäinen solidaarisuusvero yli 100000 euroa vuodessa tienaaville, kiristetään yli miljoonan euron perintöveroja ja korkeimpien eläkkeiden osalta verotus nostetaan palkansaajien tasolle. Yksikään näistä ratkaisuista poliisin lisärahaa lukuun ottamatta, ei ole erityisen mieleinen, mutta ne ovat tässä taloustilanteessa välttämättömiä.
Työeläkeuudistuksessa saatiin hyvä alku, vaikka vieläkin enemmän olisi työurien pidentämiseksi pitänyt tehdä. Nyt suuri eläkeuudistus siirtyy vuoden 2015 jälkeen eli seuraavalle vaalikaudelle. Työuria pidennetään kuitenkin nostamalla vuodella työeläkeputken ja osa- aikaeläkkeen ikärajoja, sekä lyhentämällä niiden työttömien ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jotka kieltäytyvät aktiivitoimista. Näiden toimenpiteiden arvioidaan pidentävän työuria reilulla vuodella.
Isoja ja kauaskantoisia ratkaisuja siis eilen tehtiin. Osa niistä on hyvinkin kipeitä, mutta iso kuva on se, että Suomessa pystytään tosipaikan tullen asioita järkevästi hoitamaan ja panostamaan myös kasvuun. Me emme seiso tumput suorassa ja ajaudu Kreikan tielle, vaan olemme itse ohjaamassa Suomea uuteen kasvuun.
Raideyhteydet Helsinkiin ja Pietariin paranevat
Kehysriihen yhteydessä päätettiin myös vuoden 2012-2015 aikana aloitettavista liikenneinvestoinneista. Pirkanmaan kannalta hyvää oli se, että listalla on Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa Allegro-tasoisen yhteyden Pietariin. VR on jo luvannut aloittaa välittömästi kolmioraiteen valmistuttua IC-tasoisen junayhteyden välille Tampere – Lahti, joka on myös integroitu Allegron aikatauluihin. Junayhteys Pietariin lyhenee siten yli tunnilla. Toinen hyvä asia on se, että Helsinki – Riihimäki ratavälin välityskykyä parannetaan, mikä edesauttaa merkittävästi Tampere- Helsinki junien pysymistä aikataulussa ja lisää siten luotettavuutta työssäkäyntiliikenteeseen.
Muilta osin on sanottava, että Pirkanmaa sai laihat eväät liikenneratkaisussa. Tampereen pikaraitiotien osalta on tehty periaatepäätös 30 prosentin valtionrahoituksesta. Hankkeen toteutus menee kuitenkin todennäköisesti seuraavalle vaalikaudelle kaavoituksesta ja mahdollisista valituksista johtuen. Hyvin tarpeellinen Hämeenkyrön ohikulkutie ei valitettavasti mahtunut 2012-2015 toteutettaviin hankkeisiin, vaan sekin toteutuu aikaisintaan ensi vaalikaudella.
Tohloppiin syntymässä Mediapolis
Viikolla ilahduin huomatessani, että esillä pitämäni idea Mediapoliksen muodostamisesta Tohlopin yhteyteen on ottanut askeleen eteenpäin. Ylen HD-studioympäristön yhteyteen on nyt syntymässä Mediapolis, johon on tarkoitus houkutella sekä luovien alojen että korkean teknologian yrityksiä ja yritystoiminnan lisäksi yhteistyötä on suunniteltu ainakin Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Ideana on siis muodostaa innovointikeskittymä, jossa media-alan parissa toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa ja synnyttää uutta liiketoimintaa inspiroivissa olosuhteissa. Media-alan keskittymä voisi olla otollinen kasvualusta useille mainos- ja media-alan yrityksille, peliteollisuudelle, tuotanto- ja viestintäyrityksille, tapahtuman järjestäjille, suunnittelutoimistoille sekä sisällöntuottajille.
Jo alalla toimiville yrityksille Mediapolis luo mahdollisuuksia verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen yhteistyöhön. Lisäksi uskoisin Mediapoliksen synnyttävän uutta liiketoimintaa tuomalla alasta kiinnostuneita työntekijöitä ja opiskelijoita fyysisesti samoihin tiloihin, joissa ajatukset ja ideat voivat kulkea vapaasti henkilöltä toiselle. Aloittelevalle yrittäjälle keskittymästä voi olla iso apu myös siksi, että uuden yrittäjän eteen tulevista haasteista selviää eteenpäin nopeammin, kun tapaa päivittäin ihmisiä, jotka ovat ratkoneet samoja ongelmia jo joskus aiemmin tai jotka painivat samojen asioiden kimpussa parhaillaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – tällä viikolla esillä AKT, Finnair ja yhteiskuntatakuu, ensi viikolla talouden tasapainottaminen
16.3.2012
Hyvä ystävä,
Tällä viikolla käsittelen viikkoviestissäni julkisuudessa esillä olleita AKTn ja Finnairin toimia, nuorten yhteiskuntatakuuta sekä ensi viikon ohjelmaa eduskunnassa.
AKT ja Finnair
Politiikassa on ollut erikoinen viikko. Kansalaisten oikeudentaju on ollut koetuksella, niin AKTn toiminnan, kuin Finnairinkin osalta. Erikoiseen tilanteeseen on ajauduttu molemmissa. AKT on kansalaisjärjestö, joten sen toimintaa ei eduskunnasta käsin ohjata. Surkuhupaisaa kuitenkin on, että tämä useita laittomia lakkoja järjestänyt ammattiliitto on ajautunut siihen tilanteeseen, että sen oma toimisto hiljeni, koska työntekijät menivät lakkoon irtisanottua Hilkka Ahdetta tukeakseen. Historiallinen saavutus on sekin, että eilen Hakaniemen torilla oli mielenosoitus työntekijän oikeuksien puolesta ammattiliittoa vastaan!
Finnairissa on ajauduttu vakavaan kriisiin. Talousvaikeuksissa olevan yhtiön säästötoimet ovat jumissa, koska henkilöstö on menettänyt luottamuksensa yhtiön johtoon. Ministeri Heidi Hautala reagoi aivan oikein erottamalla ne hallituksen jäsenet, jotka myönsivät erityisbonuksia 18 johtajalle samalla kun työntekijät suostuivat 5 prosentin palkanalennukseen yhtiön pelastamisen nimissä. On itsestään selvää, että tällaiselle toiminnalle ei ole mitään moraalista oikeutusta. Jos jonkun yksittäisen henkilön työpanos on niin arvokas, että hänen pitämisestään yhtiössä kannattaa maksaa erityinen bonus, niin vähintään se pitäisi kertoa heti avoimesti. Finnairin maineelle ei ole myöskään kunniaksi yhtiön toimitusjohtajan asuntokaupat. Olivat ne sitten juridisesti oikein tehtyjä tai ei.
Finnairin tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Taloudellinen kannattavuus on edelleen heikko ja valtion mahdollisuudet pääomittaa yhtiötä ovat hyvin rajalliset. Myös yhtiön kustannusrakenne on edelleen kallis verrattuna ketteriin halpalentoyhtiöihin. On ymmärrettävää, että juuri nyt henkilöstöllä ei ole halua tinkiä omista eduistaan. Kannattavuuskehitys on kuitenkin saatava kääntymään tai työt loppuvat monilta. Uuden kumppanin löytäminen kannattamattomille Euroopan ja pohjoismaiden reiteille voisi auttaa pahimman yli. Jos kumppanin löytämisessä tai kannattavuuskehityksen kääntämisessä positiiviseksi ei onnistuta, niin paine koko yhtiön myymiseen kasvaa.
Yhteiskuntatakuu auttamaan nuoria
Positiivinen asia tältä viikolta oli se, että nuorten yhteiskuntakuu liikahti eteenpäin. Asiaa valmistellut työryhmä tuli ehdotuksineen ulos. Työryhmä esittää ammatilliseen koulutukseen lisää paikkoja 17 miljoonalla eurolla, etsivän nuorisotyön laajentamiseen ja työpajatoiminnan valtakunnallistamiseen 8 miljoonaa, oppisopimiskoulutukseen lisäämiseen 5 miljoonaa, uraohjauksen vahvistamiseen TE-toimistoissa 6 miljoonaa, työnhakukoulutukseen 17 miljoonaa, yrittäjyyttä edistäviin toimiin 5 miljoonaa ja maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2 miljoonaa.
Nuorten kiinnittämiseksi yhteiskuntaan ja ohjaamiseksi työelämään esitetään siis hyvin monipuolisia toimia ja niihin myös panostetaan yhteiskunnan rahaa. Tässä projektissa onnistuminen edellyttää myös yritysten saamista mukaan. Yrittäjien taholta on aiheellisesti kritisoitu sitä, että esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa olevan nuoren palkkaaminen tulisi alkuvaiheissa olla mahdollista pienemmällä palkalla, joka nousisi sitten ammattitaidon kehittymisen myötä.
Työryhmä ei kuitenkaan esitä yrittäjien mallia , mutta on valmis maksamaan työnantajalle alkuvaiheessa korkeampaa korvausta oppisopimusopiskelijan palkkaamisesta. Työnantajan kannalta työryhmän esitys voi olla taloudellisesti yhtä hyvä, mutta jälkimmäisestä mallista puuttuu kannustavuuselementti. On oikein opettaa siihen, että palkkaa maksetaan osaamisen mukaan. Tämä toteutuisi yrittäjien mallissa. Kun ammattitaito kehittyy, niin myös palkkataso nousee.
Isot tasapainottamisratkaisut ensi viikolla
Ensi viikko tulee olemaan koko yhteiskuntaa koskettava. Hallituksen kehysriihi on torstaina ja silloin tehdään ison mittaluokan valtion talouden tasapainottamistoimia. Välttämätöntä olisi, että ennen budjettiriihtä työmarkkinajärjestöt vihdosta viimein saisivat aikaan työuria pidentävän ja eläkkeiden ostovoimaa varmistavan ratkaisun. Jos rakenteellista ratkaisua ei tule, niin säästöt ja veronkorotukset ovat vieläkin kovempia. Näistä asioista lisää ensi viikolla.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – viikon puheenaiheina uusi presidenttimme sekä puolustus- ja talousasiat
2.3.2012
Hyvä ystävä,
Edelliseen viestiini tuli runsas määrä vastauksia. Suuri kiitos kaikille vastanneille! Selvä enemmistö vastaajista oli sen kannalla, että yökerhojen aukioloajan voisi rajoittaa kello kahteen. Esille tuli vastauksissa myös se kuinka mittavan kuormituksen yöjuopottelu aiheuttaa terveyskeskusten yöpäivystyksille. Tämän asian osalta seuraava siirto on sisäministeriöllä, joka arvioi asiaa monipuolisesti ja mahdollisesti tekee lakiesityksen. Promillerajan laskun osalta kannanotot menivät aika lailla ristiin. Alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen, mutta alemman promillerajan valvominen ja rankaiseminen ovat käytännössä todella vaikeita. Käytännössä kaikki kuolonkolarit on ajettu yli promillen humalassa. Joten uusia keinoja on keksittävä vahvemmassa humalassa olevien ajamisen estämiseksi.
Niinistö presidentiksi – saimme arvojohtajan
Tuore Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö osoitti heti virkaanastujaispuheessaan arvojohtajan otteita. Niinistö puhui vakuuttavasti yksilön vastuusta, lähimmäisen vastuusta ja esimerkin näyttämisen merkityksestä. Hän nosti myös esille eurooppalaisen turvallisyhteistyön vahvistamisen. Niinistö osoitti puheellaan myös syvällistä talouspoliittista osaamista, kun hän arvioi talouden globaaleja muutoksia ja niiden vaikutusta Suomelle. Vaalikampanjan tapaan nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nousi myös vahvasti esille. Linkin Niinistön puheeseen sanasta sanaan löydät täältä. Siihen kannattaa tutustua!
Talouden tasapainottaminen kehysriihessä
Hallituksen kehysriihessä 22.3. päätetään toimista valtion talouden tasapainottamiseksi. Tarkka summa selviää, kun Valtionvarainministeriön tuore talous- ja kasvuennuste valmistuu ensi viikolla. Joka tapauksessa joudutaan tekemään miljardiluokan säästöt ja veronkorotukset. Yhteensä tasapainottamistarve lienee 3-4 miljardia.
Valtion talouden tasapainottamiselle ja velkakierteen katkaisemiselle ei ole vaihtoehtoja. Suomen säilyminen hyvinvointiyhteiskuntana edellyttää nyt sekä valtiontaloutta kohentavia ratkaisuja, että talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia. Mitä enemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään tekemään, sen pienempi on tasapainottamistarve ja sen nopeammin saamme uudelleen talouskasvun vauhtiin. Avainasia on tehtyjen työtuntien määrä. Se on saatava nousuun ja sen vuoksi pöydälle pitää ottaa sekä työurien pidentäminen, että esimerkiksi ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu, joka Ruotsissa lähes puolitti sairaspoissaolot.
Puolustusvoimien iskukykyä vahvistetaan ilmasta maahan -ohjushankinnalla
Puolustusvoimauudistuksen taustalle on jäänyt merkittävä armeijan suorituskykyä vahvistava asejärjestelmähankinta. Suomi hankkii USA:sta JASSM- pitkän matkan ohjuksia F-18 Hornet-kalustoon? Kaupan hinta on lähes 180 miljoonaa euroa. Kyse on huippumodernista asehankinnasta, joka vaati Yhdysvaltain puolustusministeriön ja kongressin hyväksynnän.
Raha tähän tärkeään asejärjestelmähankintaan on puolustusbudjetissa ja se on aiemman puolustuspoliittisen selonteon linjan mukainen. Äärivasemmistolaisen Vasen ryhmän taholta tätä asehankintaa on arvosteltu, koska se ajoittuu samaan aikaan puolustusvoimauudistuksen kanssa. Näitä asioita ei kuitenkaan voi verrata keskenään. Suomen puolustus ei ole ulkovaltojen näkökulmasta katsottuna uskottava, jos sillä ei ole käytössään nykyaikaista aseistusta.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Tärkeintä on nostaa työllisyysastetta
13.2.2012
Euroopan talouden vaikeuksista ja omasta työvoiman ikärakenteestamme johtuen Suomi joutuu keväällä tasapainottamaan omaa talouttaan säästöin ja veronkorotuksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että välttämätön vyön kiristys on vain ensiapu, ei varsinainen lääke. Vain jatkuvalla talouskasvulla voimme taata kestävän hyvinvoinnin. Sen vuoksi nyt on jo kiire toteuttaa työllisyysastetta parantavia rakenteellisia uudistuksia Ruotsin malliin.
Työurien pidentämisestä on jo keskusteltu vuosia. Konkreettisesti on päästy eteenpäin työhyvinvoinnin edistämissä. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin puututaan aiemmin ja johdonmukaisemmin. Työturvallisuudessa on myös edistytty. Samoin on toteutettu toimia, joilla työuran alkua saadaan aikaistettua.
Työuran loppupään osalta ei ole saatu mitään konkreettista aikaan. Remonttia kaipaa ainakin työttömyysputkijärjestelmä. Ratkaistavana on myös koko eläkejärjestelmän kestävyyden turvaaminen, joka myös edellyttää nykyistä korkeampaa eläkeikää. Kolmikantainen valmistelu on jatkoajan jatkoajalla, joten syytä olisi saada tuloksia alkukeväästä. Useissa maissa on nostettu eläkeikää. Se on välttämätöntä Suomessakin, koska elinikä koko ajan nousee. Jos elinajasta työuraan käytettävä suhteellinen aika vähenee, niin myös elintaso laskee.
Työurien pidentäminen ei yksin ratkaise kestävyysvajetta. Vähintään yhtä tärkeää on se, kuinka moni työikäisten ja työkykyinen osallistuu työelämään. Ruotsissa tämä luku on 72,7 prosenttia, kun Suomessa se on 68,1 prosenttia. Hieman kärjistäen voi siis sanoa, että Ruotsissa on lähes viisi prosenttiyksikköä enemmän ihmisiä, jotka kasvattavat kansantuloa. Nämä luvut eivät ole erilaisia sattumalta. Ruotsissa on määrätietoisesti lisätty työn teon kannattavuutta ja kannustavuutta ottaa työtä vastaan. Ne ovat siis johdonmukaisen politiikan tulosta.
Esimerkkejä konkreettisesta toimista Ruotsissa ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen työttömyyden keston mukaan ja ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu. Työnteon kannattavuutta suhteessa työttömyysturvaan on lisätty korottamalla ansiotulovähennystä ja pidättymällä indeksitarkistuksista työttömyysturvan päivärahakattoon. Lisäksi työttömien koulutusta on tehostettu ja alennettu kohdennetusti sosiaaliturvamaksuja.
Perusidea on siis ollut sekä parantaa työttömien mahdollisuuksia päästä töihin, että lisätä motivaatiota ottaa työtä vastaan. Vastaavasti työssäolevien osalta on lisätty kannustimia tehdä enemmän työtunteja. Reformien tuloksena tehtyjen työtuntien määrä onkin kasvanut 6,4 prosenttiyksikköä ja bruttokansantuote 4,8 prosenttiyksikköä. Kun työllisyysaste on lisääntynyt, niin samalla on myös pienentynyt niiden ihmisten määrä, jotka uhkaavat syrjääntyä yhteiskunnasta.
Kun Suomesta tehtiin hyvinvointivaltiota, niin silloin monia asioita lainsäädäntöömme kopiointiin Ruotsista. Nyt on aika ottaa Ruotsista oppia siinä miten hyvinvointiyhteiskunnan jatko voidaan turvata. Resepti on yksinkertainen. Hyvinvointi jatkuu ja elinikä edelleen pitenee, kun yhä useampi on mukana työelämässä ja yhä useampi tekee työuransa aikana enemmän työtunteja. Toinen vaihtoehto on kurjistumisen tie, jossa suhteellisesti maksetaan koko ajan enemmän veroja heikkenemistä palveluista.
Aihe: Blogi
Arto Satosen viikkoviesti – laittomat lakot ja kuntauudistus keskustelussa presidentinvaalissa
20.1.2012
Presidentinvaalin 1.kierroksen loppusuoralla poliittisen keskustelun ytimeen ovat nousseet mielenkiintoiset aiheet: Laittomat lakot ja kuntauudistus. Aiheet ovat mielenkiintoisia, mutta kumpikaan niistä ei kuulu presidentin toimivaltaan.
Ehdokkaat erimieltä laittomista lakoista
Neljä vuotta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana toimineena olen joutunut seuraamaan laittomia lakkoja hyvin läheltä. Niitä on monenlaisia. Ymmärrettävimmät ovat hetkelliset mielenilmaisut esimerkiksi suurten irtisanomisten yhteydessä. Osa johtuu ay-liikkeen keskinäisestä välien selvittelystä, kun riidellään siitä mihin liittoon kuulutaan ja mitä työehtosopimusta noudatetaan.
Kaikkein vahingollisimpia laittomia lakkoja ovat ne, jossa pieni ryhmä suuttuu jostakin yksittäisestä asiasta ja ryhtyy lakkoon varoituksetta. Vahingot ovat näistä mittavia paitsi työnantajalle, niin myös asiakkaille ja toisille työntekijöille. Kun AKT pysäytti laittomalla lakolla Suomen viennin, niin moni pienyrittäjä menetti luottamuksen ulkomaisen asiakkaan silmissä ja työpaikka vaarannettiin myös vientiyritysten duunareilta. Ahtaajien työtaistelussa menetettiin 100 miljoonaa jo ensimmäisenä seisokkipäivänä.
Lentokentällä eri henkilöstöryhmillä on myös ollut laittomia lakkoja, joka on vaarantunut koko Suomen lentoliikenteen uskottavuuden ulkomaalaisten asiakkaiden silmissä ja siten myös alalla toimivien ihmisten työpaikat. Kun sitten lakkosakkoja näistä suuren vahingon aiheuttamista lakoista maksetaan, niin ne useimmiten ovat vain promilleja aiheutetuista vahingoista. Esimerkiksi Finnairille 6,7 miljoonan euron vahingot aiheuttaneesta ensimmäisestä laittomasta lakkoaallosta seurasi Ilmailualan Unionille 13000 euron sakot, eli sakkojen määrä oli vain 2 promillea aiheutetuista menetyksistä.
Ruotsissa laittomista lakoista on päästy eroon. Siellä työmarkkinaosapuolet ovat kyenneet sopimaan pelisäännöistä, joilla erimielisyydet ratkotaan ilman yllättäviä työnseisauksia. Juuri tällaista kolmikantaista sopimista pelisäännöistä on ehdottanut myös Sauli Niinistö ratkaisuna laittomiin lakkoihin. On todella hämmästyttävää, että neljä presidenttiehdokasta (Arhinmäki, Lipponen, Haavisto ja Soini) ilmoittivat hyväksyvänsä laittomat lakot.
Minun ääntäni ei saa ehdokas, joka antaa tukensa sille, että esimerkiksi AKT voi puolustaa jäsentensä erityisetuja suhteessa muihin työntekijöihin takapuoli penkkiin ja vienti stoppiin toimintatavalla! Vastuullinen päätöksentekijä ymmärtää, että tähän asiaan on löydettävä Ruotsin mallin mukainen ratkaisu, jossa riidat voidaan sopia sivistyneesti ja ilman työseisauksia.
Kuntakartalla hämmennetään presidentinvaaleja
Julkisuuteen vuodettu keskeneräinen kuntakartta on myös noussut presidentinvaalien puheenaiheeksi. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin valitettavasti kuuluu toimintatapa, että vaalien alla aina joku vuotaa asiakirjan, josta uskoo olevan poliittista hyötyä. Valitettavan hyvin tämä epämoraalinen toimintatapa näyttää toimivankin, sillä turuilla ja toreilla puhutaan juuri nyt kuntarakenteesta lähes yhtä paljon kuin presidentinvaaleista.
Kuntauudistusta ei kuitenkaan ratkaista presidentinvaaleissa, vaan päätöksenteko lähtee liikkeelle helmikuun lopulla saatavasta Valtionvarainministeriön virallisesta esityksestä, johon sitten jokainen kunta itsenäisesti valtuustotasolla ottaa kantaa. Uudistus on tarpeellinen, mutta nyt esillä ollut kuntakartta ei varmastikaan jää lopulliseksi, ei Pirkanmaalla, eikä muuallakaan.
Presidentinvaaleissa loppusuora – kampanja kiihtyy
Sunnuntaina on siis vaalipäivä ja silloin on viimeinen hetki vaikuttaa ensimmäisellä kierroksella Suomen presidentin valintaan. Nyt kannattaa olla aktiivinen! Itse annan ääneni Sauli Niinistölle Sastamalan Muistolan koululla ja vaalituloksia jännitetään isolla porukalla Tampereen komediateatterilla. Tervetuloa mukaan!
Aihe: Viikkoviestejä