Poliisin toimintaedellytykset turvataan
4.4.2012
Hallituksen kehysriihessä valtion taloutta tasapainotettiin 2,7 miljardilla eurolla. Tasapainotukseen sisältyy myös 1,2 miljardin säästöt. Talouden tasapainottaminen tehtiin, jotta Suomi säilyttää AAA- luottoluokituksen. Jos luottoluokitus putoaa, niin se merkitsee satojen miljoonien lisälaskua valtion korkokuluihin, yritysten lainojen saannin vaikeutusta ja nousua asuntolainojen korkoihin. Tämän negatiivisen kierteen estäminen on välttämätöntä.
Säästötoimienkin keskellä on tärkeää, että yhteiskunnan perustehtävistä pidetään toimivina. Poliisin toimintaedellytysten takaaminen on arjen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Siten oli erittäin tärkeää, että näissäkin olosuhteissa poliisin rahoitusta voidaan kehyskaudella lisätä 12-30 miljoonaa vuosittain. Tämä korotus takaa sen, että eläkkeelle jäävien poliisimiesten tilalle voidaan palkata uusia. Suomalaisten poliisien määrä pysyy siten 7700n tasolla hallitusohjelman linjauksen mukaisesti.
Poliisikouluun hakeutuville nuorille on tärkeää, että heille on valmistumisen jälkeen työtä tarjolla. Kun edellisen vaalikauden aikana nuoria poliisia jäi työttömiksi, niin se välittömästi vaikutti hakijamääriin. Laadukkaan poliisivoiman takaamiseksi tarvitaan siten varmuus siitä, että poliisin tutkinnon suorittaneille on myös työtä poliisina. Ilman kehysriihessä sovittua lisärahoitusta työttömyys olisi taas uhannut valmistuvia poliiseja. Olisi järjen köyhyyttä pitää valmistuvia poliiseja työttöminä, koska heitä tarvitaan kenttätyössä. Riittävä henkilökunta takaa myös vanhempien poliisien työssäjaksamisen. Liian niukilla resursseilla ei voida tehdä laadukasta työtä.
Poliisihallintoa on viime vuosina uudistettu useasti. Tämä uudistus tulee jatkumaan. Poliisilaitosten määrä tulee edelleen laskemaan. Pirkanmaan poliisilaitos on jo maakunnan kokoinen, joten sen osalta ei ole tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin. Toivoa sopii, että laitoksen sisällä lisääntyvät resurssit turvaavat myös paikallispoliisin jatkon pienillä paikkakunnilla. Poliisin palvelut on oltava tarpeen tullessa kaikkien saatavilla ja silloin odotusaika ei saa olla liian pitkä. Rikollisuus siirtyy aina sinne, josta valvonta pettää. Sen vuoksi myös maakunnan reuna-alueet on huomioitava jatkossakin.
Aihe: Blogi
Satosen suullinen kysymys – vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille
10.2.2011
Yksittäisen tapauksen vaikutus yleiseen turvallisuustilanteeseen, vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille ja alempaa karkotuskynnystä ulkomaalaisille rikollisille.
Linkki: Arto Satosen kysymys ministeri Thorsille eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Linkki: Ministeri Thorsin vastaus Satoselle eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Aihe: Blogi
Omaishoitajien hoitovapaa tulee voimaan 1.4.2011 – Lex Satonen
2.2.2011
Omaishoitajien aseman parantaminen on niin tärkeää, että siihen sitoutuvat kaikki puolueet. Siitä kertoo hyvin se, että juuri työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa hyväksytyn omaishoitajien hoitovapaan taakse tulivat kaikki puolueet ja tekemäni lakialoitteen hoitovapaasta allekirjoitti aikoinaan 122 kansanedustajaa.
On hienoa havaita, että vanhojen ja vastuullisten puolueiden perässä nyt myös perussuomalaiset ovat ottaneet omaishoitajien aseman vaaliteemakseen.
Sen sijaan nykyiselle hallitukselle omaishoitajien aseman parantaminen on jo ollut yksi keskeisiä prioriteetteja – ja se näkyy monin tavoin.
Juuri tällä vaalikaudella monet kunnat, esimerkiksi Tampere, ovat ottaneet käytännön, jonka mukaan omaishoitopalkkion saa aina, kun omaishoito korvaa laitoshoidon. Niin pitääkin, koska omaishoito on hoidettavalle inhimillisin ja yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. Pelkästään laitospaikka vanhainkodissa maksaa kunnalle 5-6 kertaa enemmän kuin omaishoitajapalkkio. Ero on vielä paljon suurempi, jos kyse on esimerkiksi vaikeavammaisesta hoidettavasta.
Omaishoitajien jaksamisesta on syytä pitää huolta, ja siksi vapaapäivät ovat tarpeen. Vapaapäiviä onkin lisätty, mutta edelleen puutteena on rajallinen mahdollisuus käyttää niitä. Kaikille hoidettaville ei löydy heille sopivaa paikkaa riittävän usein, ja siksi omaishoitajilta jää vapaita pitämättä.
Eduskunnassa on juuri nyt käsiteltävänä hallituksen esitys (HE331/2010), jolla omaishoitajien vapaiden pitämistä edistetään perhehoitoa hyödyntämällä. Hyvä askel eteenpäin, mutta tehtävää on edelleen jäljellä.
Tällä hetkellä tyypillinen omaishoitaja on iäkästä puolisoaan hoitava seniori. Hyvin pian koittaa aika, jolloin hoitajista tulee hoidettavia. Yhä useampi keski-ikäinen on siinä tilanteessa, että hänen yksin jäänyt isänsä tai äitinsä tarvitsee omaishoitoa. On siten välttämätöntä, että työelämästä mahdollistetaan pääsy töistä omaishoitajavapaalle. Yhtä tärkeää on se, että töihin pääsee palaamaan hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
Omaishoitajien hoitovapaata siis tarvitaan. Kiitokset hallitukselle, joka vei lakialoitteeni läpi kolmikannan kritiikistä huolimatta. Se oli oikea askel eteenpäin omaishoitajien puolesta – ja omaishoidettavien vuoksi.
———————-
Turun Sanomat la 29.1.2011: Diakonin avunpyyntö jalostui lähes valmiiksi laiksi
(Kyseinen aloite on juuri hyväksytty nyt huhtikuussa 2011 voimaan tulevaksi laiksi, HE 263/2010, lex Satonen).
Arto Satonen - pelkkää asiaa
Lue lisää Kokoomuksen omaishoitajien puolesta tekemästä työstä:
Lähteitä:
Arto Satonen: http://www.satonen.fi/tag/omaishoitajat/
Kokoomus: Yrjö Yrittäjä ja Outi Omaishoitaja
———————-
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Harmaa talous kitkettävä rakentamisesta
4.11.2010
Suomi menettää virallisen arvion mukaan 5-10 miljardia verotuloja harmaan talouden vuoksi. Volyymiltään harmaa talous on suurinta rakennusalalla. Rakennusalalla työnantajien ja työntekijöiden intressit harmaan talouden torjumisessa yhtyvät, koska vain harmaa talous kitkemällä mahdollistetaan rehellisten suomalaisten yritysten toimintaedellytykset markkinoilla.
Rakennusalan harmaan talouden juuret ovat virolaisissa yhtiöissä, joista merkittävä osa on Suomessa liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden omistamia. Viron kautta koukataan takaisin Suomen merkkinoille, koska valvonta on pettänyt. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa on 25000 lähetettyä työntekijää, joista vain 2000-3000 on veroviranomaisten tiedossa.
Suomen ja Baltian maiden välisen sopimuksen mukaan Suomessa alle 6 kk vuodessa työtä tekevä baltti on ainoastaan rajoitetun verotuksen piirissä eli hänen pitäisi siis maksaa Suomeen vain Suomessa tehdystä työstä. Käytännössä kontrolli on kuitenkin heikko ja monet työntekijät eivät maksa oikeaa määrää veroja sen enempää Suomeen kuin Viroonkaan.
Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat yhdessä perustaneet www.tilaajavastuu.fi -sivuston, jonka tarkoituksena on helpottaa pääurakoitsijan selvitysvastuuta. Sivuilta näkyy suoraan onko alihankintayritys maksanut veronsa ja työnantajamaksunsa ja mitä TES:iä yrityksessä sovelletaan. Tämän rekisterin julkiseksi mahdollistaisi tilaajan selvitysvastuun ulottamiseen koko ketjuun ja käytännössä sulkisi urakkakilpailusta pois ne yritykset, jotka eivät toimi rehellisin toimintatavoin.
Tämän julkisen rekisterin lisäksi rakennusalalle on ehdotettu otettavaksi käyttöön henkilökortti, josta selviää veronumero, joka kertoo koska työ Suomessa on alkanut. Jotta voidaan tarkemmin seurata työntekijän työuraa Suomessa pitää myös lisätä työnantajan 1/4 -vuosi-ilmoituksen velvoittavuutta, jotta tiedetään keitä työntekijöitä minäkin aikana on ollut yrityksessä töissä.
Rakennusalalla erityisesti pääkaupunkiseudulla rehottavan harmaan talouden kuriin saaminen on välttämätöntä sekä verotulojen, rehellisen kilpailun, että ulkomaista työvoimaa koskevan arvostelun näkökulmasta. Rakennus -ja ravintola-alan epäselvyydet ulkomaalaisen työvoiman käytössä ovat nostattaneet negatiivisia asenteita ylipäätään ulkomaalaista työvoimaa vastaan. Tämä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, koska monilla aloilla ja monissa yrityksissä ulkomaista työvoimaa tarvitaan ja suomalaisia työehtoja noudatetaan. Koko puuta ei siis pidä kaataa, mutta mädät oksat pitää poistaa.
Aihe: Blogi
Aamulehti 31.8.2010: Hallitus ei muuta enää hätäkeskuspäätöstään
31.8.2010
Hallitus ei muuta enää hätäkeskuspäätöstään
POLITIIKKA. Kirjoituksessaan “Väärän päätöksen kumoaminen vaatii yhteistyötä” Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Sanna Marin (sd) ihmettelee minun ja muiden pirkanmaalaisten kokoomusedustajien nihkeyttä sdp:n toimenpidealoitteelle hätäkeskusuudistusta koskien.
Kuten Marin kirjoittaa, kritisoin heti tuoreeltaan ministeri Anne Holmlundin (kok) päätöstä koskien tulevan hätäkeskuksen sijaintipaikkaa. Tärkeimpänä perusteluna oli ja on se, että hätäkeskuksen keskittäminen Poriin merkitsee 50 työpaikan siirtymistä. Päinvastaisessa tapauksessa siirto olisi koskenut 24 työntekijää.
Pirkanmaan kansanedustajat tapasivat Keski-Suomen ja Hämeen kansanedustajien kanssa ministeri Anne Holmlundia ja asiaa valmistelleita virkamiehiä huhtikuussa. Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtajan roolissa toimin delegaation vetäjänä. Mukana oli iso joukko kansanedustajia eri poliittisista ryhmistä, myös sosiaalidemokraateista.
Tuossa tapaamisessa tuli varmasti kaikille läsnä olleille selväksi, että tämän hallituksen aikana hätäkeskuspäätökseen ei enää palata, vaan tehty ratkaisu jää nyt voimaan.
Sdp:n toimenpidealoite ei siten tule johtamaan mihinkään ja jää vain poliittiseksi manööveriksi. Oikea aika palata tähän asiaan on ensi vuonna, kun ensimmäiset kokemukset hätäkeskusten yhdistämisestä Pohjois-Suomesta saadaan. Silloin voidaan asiapohjalta arvioida hätäkeskusten keskittämisen vaikutuksia ja tehdä johtopäätöksiä tulevasta.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Työntekijät olisi pitänyt asettaa tilojen edelle hätäkeskusratkaisussa
10.3.2010
Sisäministeri Anne Holmlund teki eilen tiistaina päätöksen hätäkeskuksen sijoittamisesta Tampereen sijasta Poriin.
Tehty hätäkeskusratkaisu Tampereen ja Porin välillä ei perustu asia-argumentteihin, ei taloudellisiin eikä toiminnallisiin.
Tampereen hätäkeskuksen toiminta on ollut koko ajan korkeatasoista ja olisi jatkossakin vastannut hyvin väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia.
Tilojen toimivuudesta on väitelty, mutta kiistaton fakta on se, että hätäkeskuksen sijoittaminen Poriin merkitsee 50 hengen työpaikan siirtymistä 100 kilometrin päähän, kun päinvastainen ratkaisu olisi siirtänyt vain 24 työpaikkaa.
Monille muuttaminen Poriin tai liikkuminen päivittäin Tampereelta Poriin on käytännössä niin vaikeaa, että useimmat etsivät muita töitä.
Nykyisin Tampereella sijaitsevassa hätäkeskuksessa työskentelee 50 päivystäjää ja Porissa vain 24 päivystäjää. Pirkanmaan ja Satakunnan alue oli ainoa, jossa selkeästi henkilöstömäärältään suurempi keskus yhdistetään pienempään keskukseen.
Tampereella töissä olevista vain puolenkymmentä on ilmoittanut olevansa valmis vaihtamaan Poriin, koska asuvat matkan varrella.
Edessä on joka tapauksessa uusien päivystäjien kouluttaminen. Tätä päätöstä tehtäessä olisi pitänyt ottaa huomioon työntekijöiden tarpeet ja minimoida muuttotarve, kuten kaikkialla muualla Suomessa tehtiin.
On hyvin vaikeaa löytää tälle järkiperusteita.
Aihe: Blogi
Aamulehti 11.1.2010: Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä pitää tukea
12.1.2010
Aamulehti 11.01.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 12
Karkotukset. Kauppakeskus Sellon Prismassa Ibrahim Shkupollin tekemä joukkosurma on aiheellisesti nostanut keskusteluun kysymyksen mahdollisuudesta karkottaa maasta nykyistä helpommin rikokseen syyllistyneitä ulkomaalaisia.
Karkottamispäätös tehdään aina kokonaisharkinnan perusteella, johon vaikuttaa tehtyjen rikosten vakavuuden lisäksi kyseisen henkilön elämäntilanne Suomessa.
Kokonaisharkinta on tarpeen jatkossakin, mutta karkottamisen kynnystä on perusteltua madaltaa. Suomessa oleskeluluvalla asuvalta ulkomaalaiselta on perusteltua odottaa maan lakien kunnioittamista ja noudattamista.
Rangaistusten ja karkotusmääräysten lisäksi keskustelua on käytävä myös siitä, miten lähisuhdeväkivaltaa voitaisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäistä.
Shkupollin tekemät murhat ovat järkyttävyydessään ainutlaatuisia ja toivottavasti jäävätkin sellaiseksi.
Sitä vastoin lähisuhdeväkivalta ei ole Suomessa sen paremmin valtaväestön kuin maahanmuuttajienkaan keskuudessa harvinaista, vaan valitettavan yleistä. Tarve erilaisille turvakodeille on ollut jatkuvasti kasvussa.
Yhteiskunnan ei ole helppo puuttua lähisuhdeväkivaltaan, koska alistetussa asemassa olevan perheenjäsenen on hyvin vaikeaa ottaa yhteyttä viranomaisiin. Poliisin puheille menemistä vältetään viimeiseen asti.
Yhteydenottokynnys on vieläkin suurempi niille ulkomaalaistaustaisille naisille ja lapsille, jotka ovat tulleet maahan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. He eivät ole omassa maassaan oppineet luottamaan viranomaisiin.
Juuri tämän vuoksi esimerkiksi kunniaväkivalta on todellisuudessa paljon suurempi ongelma kuin virallisista tilastoista on luettavissa.
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä voivat parhaiten auttaa ne tahot, joihin yhteydenottokynnys on mahdollisimman matala. Useimmiten ne ovat kolmannella sektorilla toimivia vapaaehtoisjärjestöjä, joilla on kykyä kuunnella apua tarvitsevia ja auttaa heitä elämässään eteenpäin.
Esimerkiksi Monika-Naiset Liitto on jo vuosia tehnyt tuloksellisesta työtä lähi- ja parisuhdeväkivaltaa kokeneiden ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten auttamisessa. Vapaaehtoistyö on näyttänyt voimansa myös kantasuomalaisten parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä.
Useimmiten vapaaehtoisjärjestöt ovat riippuvaisia erilaisista projektirahoista, RAY:n tuesta ja yksittäisistä tulolähteistä.
Lähi- ja parisuhdeväkivalta on kuitenkin Suomessa niin mittava ongelma, että sen parissa tuloksellista työtä tekevien järjestöjen rahoitus pitää turvata, eikä sitä saa jättää pelkästään epäsäännöllisen projektirahoituksen varaan.
Yhteiskunnan perustehtävä on turvallisuuden takaaminen ja se koskee myös perheissä tapahtuvaa väkivaltaa, jota vastaan tehokkaimmin taistellaan satsaamalla ennaltaehkäisevään työhön.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Yhteiskunnan ja kolmannen sektorin roolista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä
7.1.2010
Sellon Prismassa tehty joukkosurma on aiheellisesti nostanut keskusteluun kysymyksen mahdollisuudesta karkottaa maasta nykyistä helpommin maasta rikokseen syyllistyneistä ulkomaalaisia. Karkottamispäätös tehdään aina kokonaisharkinnan perusteella, johon vaikuttaa tehtyjen rikosten vakavuuden lisäksi kyseisen henkilön elämäntilanne Suomessa.
Tämä järkyttävä tapaus herätti keskustelun rangaistuksista ja karkotusmääräyksistä. Kokonaisharkinta on tarpeen jatkossakin, mutta karkottamisen kynnystä on perusteltua madaltaa. Suomessa oleskeluluvalla asuvalta ulkomaalaiselta on perusteltua odottaa maan lakien kunnioittamista ja noudattamista.
Rangaistusten lisäksi on tarpeen keskustella myös siitä, miten lähisuhdeväkivaltaa voitaisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäistä. Lähisuhdeväkivalta ei ole Suomessa sen paremmin valtaväestön, kuin maahanmuuttajienkaan, keskuudessa harvinaista vaan valitettavan yleistä. Tarve erilaisille turvakodeille on ollut jatkuvasti kasvava.
Lähisuhdeväkivaltaan on yhteiskunnan vaikea päästä kiinni, koska alistetussa asemassa olevan perheenjäsenen on hyvin vaikeaa ottaa yhteyttä viranomaisiin. Poliisin puheille menemistä vältetään viimeiseen asti. Yhteydenottokynnys on vieläkin suurempi niille ulkomaalaistaustaisille naisille ja lapsille, jotka ovat tulleet maahan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. He eivät ole omassa maassaan oppineet luottamaan viranomaisiin.
Juuri tämän vuoksi esimerkiksi mm. kunniaväkivalta on todellisuudessa paljon suurempi ongelma kuin virallisista tiedoista on luettavissa.
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä voivat parhaiten auttaa ne tahot, joihin yhteydenottokynnys on mahdollisimman matala. Useimmiten ne ovat kolmannella sektorilla toimivia vapaaehtoisjärjestöjä, joista löytyy henkilöitä, joilla on kykyä kuunnella apua tarvitsevia ja auttaa heitä elämässään eteenpäin.
Esimerkiksi Monika-naiset on jo vuosia tehnyt tuloksellisesta työtä lähi- ja parisuhdeväkivaltaa kokeneiden ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten auttamisessa. Vapaaehtoistyö on näyttänyt voimansa myös kantasuomalaisten parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä.
Yhteiskunnan perustehtävä on turvallisuuden takaaminen, ja se koskee myös perheissä tapahtuvaa väkivaltaa, jota vastaan tehokkaimmin taistellaan satsaamalla ennaltaehkäisevään työhön.
Useimmiten vapaaehtoisjärjestöt ovat riippuvaisia erilaisista projektirahoista, RAY:n tuesta ja yksittäisistä tulolähteistä. Lähi- ja parisuhdeväkivalta on kuitenkin Suomessa niin mittava ongelma, että sen parissa tuloksellista työtä tekevien järjestöjen rahoitus pitää varmistaa, eikä sitä tule jättää pelkästään epäsäännöllisen projektirahoituksen varaan.
Arto Satonen
eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
Aihe: Blogi
Vastuullista maahanmuuttoa tarvitaan
27.11.2009
*** Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikka
Suomi kansainvälistyy ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Tämä kehitys on luonnollinen monestakin syystä. Ylipäätään ihmiset muuttuvat aikaisempaa enemmän ulkomaille. Toisiin maihin lähdetään elämänkumppanin tai työn perässä. Niin lähdettiin aikoinaan Suomestakin. Muuttoaallot viime vuosisadan alussa Amerikkaan ja suurten ikäpolvien nuoruudessa Ruotsiin olivat hyvin mittavia. Siksi suomalaiset muodostavat yhä Ruotsissa merkittävimmän vähemmistöryhmän, vaikka muuttoliikettä ei ole ollutkaan enää vuosiin.
Suomessa asuu tällä hetkellä n. 140 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Heistä suurin osa on tullut maahan henkilökohtaisilla syillä. Taustalla on joko perhesyyt, työ tai opiskelu. Lisäksi joukossa on pakolaisena tulleita. Heidän määränsä on kuitenkin kiintiöity n. 700 henkeen vuosittain. Maahanmuuttopolitiikan ongelmat eivät juurikaan liity edellisiin ryhmiin, vaan turvapaikanhakijoiden määrän hallitsemattomaan kasvuun.
Turvapaikanhakijoiden määrä on vuodesta 2006 triplaantunut, mikä on johtanut siihen, että meidän järjestelmämme eivät ole pysyneet perässä. Käsittelyprosessit ovat pidentyneet, vastaanottokeskukset ruuhkaantuneet ja myös oleskeluluvan saaneiden siirtymisessä kuntiin on suuria ongelmia.
Suurin virhe maahanmuuttopolitiikassa on ollut se, että ei ole reakoitu riittävän nopeasti toteutuneisiin muutoksiin. Poliisin ja maahanmuuttoviraston resursseja on toki lisätty, mutta ei riittävän nopeasti. Lainsäädännöstä olisi pitänyt pikaisesti poistaa perheenyhdistämiseen, iänmääritykseen ja toimeentulotuen tasoon liittyvät vetovoimatekijät. Osa näistä on nyt lakiesityksenä eduskunnassa ja osa on vieläkin valmistelussa. Lopultakin tehdään oikeita asioita, mutta liian myöhään.
Kansainvälisen suojelun ja yleisen ihmisoikeuskäsityksen mukaan turvapaikka on myönnettävä henkilölle, jolla on siihen perusteet. Valtaosassa tapauksista ei ole perusteita olemassa ja näiden perusteettomien hakijoiden hakemukset viivästyttävät myös todellista apua tarvitsevien asian ratkaisua. On siis välttämätöntä saada perusteettomien hakemusten määrä vähenemään.
Hyvä esimerkki tapauksesta, jossa olisi pitänyt nopeammin reakoida, on bulgarian romanien tulo Suomeen. Jos säännöksiä olisi muutettu heti niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut EU-kansalainen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, niin olisi poistunut syy tulla maahan.
Nopeammalla reakoinnilla muuttuviin tilanteisiin turvapaikkapolitiikassa voidaan säästää huomattavasti veronmaksajien rahaa. Se on tärkeä syy nopeaan reakointiin, mutta ei ainoa, eikä edes tärkein. Tärkein asia on se, että jos maahanmuuttopolitiikka ei ole kansalaisten silmissä uskottavaa, se vaikeuttaa asenteisiin kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia kohtaan. Tämä olisi hyvin valitettavaa, koska valtaosa maahanmuuttajista on yhdessä kantasuomalaisten kanssa rakentamassa tätä maata eteenpäin.
Ohessa raportti (julkaistu 23.11.2009) kokonaisuudessaan pdf-muodossa (iso tiedosto!): kok-maahanmuuttoraportti-09.pdf
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Tiedote: Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi raportin maahanmuutosta
23.11.2009
*** Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikka
“Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” -raportti keskittyy erityisesti esittelemään toimivia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan tehostaa. “Maahanmuuttopolitiikkamme onnistumisen kannalta keskeistä on se, kuinka hyvin pystymme kotouttamaan Suomesta oleskeluluvan saaneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat”, toteaa raporttia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.
Maahanmuuttokysymykset ovat nousseet vahvasti niin politiikan kuin julkisen keskustelun ytimeen. Satosen mukaan keskustelua on pystyttävä käymään kiihkottomasti. “Myös ongelmakohtia on tuotava esiin”, hän muistuttaa. Satonen on huolissaan siitä, että suomalaisessa turvapaikkapolitiikassa on vieläkin vetotekijöitä, jotka houkuttelevat turvapaikanhakijoita Suomeen jopa muista Pohjoismaista. Esimerkiksi pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat ja käsittelyn aikana maksettavan toimeentulotuen korkea taso tulee ottaa lähempään tarkasteluun. “Vetotekijöitä poistamalla voimme karsia perusteettomien hakijoiden määrää, jotta resursseja vapautuu suojelua aidosti tarvitsevien turvapaikkaprosessin ja kotoutumisen tehostamiseen”, kansanedustaja kiteyttää.
Satosen mukaan on selvää, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja väestön monimuotoistuessa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Hän kuitenkin tähdentää, että mitkään uskonnolliset tai kulttuuriset syyt eivät oikeuta rikkomaan suomalaista lainsäädäntöä. “Kaikkien Suomessa asuvien on noudatettava Suomen lakia ja kunnioitettava suomalaista ihmisoikeusnäkemystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa”, kansanedustaja tiivistää. Myös kouluissa maahanmuuttajanuoria ja suomalaisia nuoria on koskettava samat säännöt.
Satosen mukaan turvapaikkapolitiikkamme toimivuutta on seurattava jatkuvasti ja muutostarpeisiin on pystyttävä reagoimaan joustavasti ja nopeasti. “Ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Nyt on seurattava, ovatko siinä esitetyt toimet riittäviä turvapaikkapolitiikkamme ongelmakohtien ratkaisemiseksi”, edustaja toteaa. “Lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista. Vastaavasti kenenkään ei tulisi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä asetetussa määräajassa”, Satonen kiteyttää.
Ohessa raportti (julkaistu 23.11.2009) kokonaisuudessaan pdf-muodossa (iso tiedosto!): kok-maahanmuuttoraportti-09.pdf
Aihe: Blogi