Tampereen kasvu vaatii liikenneinvestointeja
2.1.2012
Tampereen seudun väestönkasvu on 4500 ihmistä vuodessa. Valtaosa uusista asukkaista tulee ympäristökuntiin, mutta käy työssä Tampereella. Väestönkasvu lisää paineita liikenneinvestointeihin Tampereen seudulla. Painetta on kehittää Tampereen sisäistä julkista liikennettä ja lähiliikenettä, sekä purkaa liikenteen solmukohtia täsmäinvestoinnein.
Juuri nyt eniten puhutaan pikaraitiotien rakentamisesta. Pikaraitiotie on kiistatta tulevaisuutta. Sen vahvuuksia on erottuvuus muusta liikenteestä, riittävän tiheä vuoroväli ja nopea kulku. Lisäksi Tampereen maantieteellisen rakenteeseen pikaraitiotie sopii hyvin. Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen ulottuva raide tavoittaa valtaosan Tampereen keskeisistä paikoista.
Pikaraitiotien kustannusarvio mitouttuu noin 180 miljoonaan. Valtion normaali tuki joukkoliikennehankkeille on kolmannes kustannusarviosta eli 60 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 ja 2013 osalta liikenneinvestointirahat menevät jo päätettyjen hankkeiden loppuunsaattamiseen. Näiden joukossa on Tampereen rantatunneli. Vuosille 2014 ja 2015 on uusiin hankkeisiin rahaa käytetävissä yhteensä 200 miljoonaa euroa. Näistä rahoista taistelee monet jo pitkään odottaneet hankkeet, yhtenä joukossa on Pirkanmaalle tärkeä Hämeenkyrön ohitustie kolmostiellä.
Pikaraitiotien valtionrahoituksen varmistamiseksi on välttämätöntä saada siitä maininta liikennepoliittiseen selontekoon, joka tulee ministeriöstä eduskuntaan ensi keväänä. Tampereen tavoittelema toteutusaikataulu on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Rakennustöiden käynnistyminen vuonna 2015 edellyttää kuitenkin valtion rahoituksen varmistamista koko hankkeelle, vaikka valtiontuki pääosin tulisikin myöhemmille rakennusvuosille.
Pikaraitotie on merkittävä parannus Tampereen sisäiselle joukkoliikenteelle. Ympäristökuntien kannalta on tärkeää kehittää myös lähiraideliikennettä. Tämä tarve on tunnustettu valtionkin taholta, mutta rahoitustason niukkuus vaikuttaa toteutusaikatauluihin. Tavoitteeksi on kuitenkin otettava pikaraitiotiehen yhdistetty laajalti pirkanmaata palveleva lähiraideliikenne, koska yhdessä ne mahdollistaisivat huomattavan lisäyksen joukkoliikenteen käyttöön.
Liikennepoliittisessa selonteossa on palautettava teemahankkeille kuuluva rooli. Ne ovat pienehköjä täsmähankkeita, jotka parantavat merkittävästi liikenteen sujuvuutta. Tampereella tällainen pullonkaula on Taysin risteys. TAYSin ja TAMKin laajeneva toiminta lisäävät huomattavasti liikennemääriä risteyksessä ja toimivuuden varmistamiseksi on välttämätöntä l lähivuosina toteuttaa risteysjärjestelyt, joiden hinnaksi on arvioitu 6,5 miljoonaa euroa.
Tampere on valtakunnallisesti liikenteen solmukohta ja kasvukeskus, jonka liikenteen kehittämiseen myös valtion kannattaa panostaa. Tätä viestiä meidän pirkanmaalaisten tulee yhdessä viedä eteenpäin, koska koko maakunta hyötyy keskuskaupunkin kehittymisestä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Mediapoliksesta voidaan tehdä Tampereen valtti
2.11.2011
YLE on tehnyt Tampereen kannalta merkittäviä strategisia päätöksiä. YLE rakentaa Tohloppiin HD-studioympäristön, jollaista ei ole muualla Suomessa, eikä edes Euroopassa. YLE on myös avaamassa Tohlopin ovia yhteistyökumppaneille. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa Tampereelle Göteborgin tapaan Mediapoliksen eli medialan klusterin, johon keskittyy monipuolisesti media-alan toimintoja.
Mediapoliksen tavoitteena on koota yhteistyöhön YLEn kanssa mainos-ja mediatoimintoja, peliteollisuutta, tuotantoyhtiöitä, viestintäyhtiöitä, tapahtuman järjestäjiä, suunittelutoimistoja ja laajalti sisällöntuottajia. Luonnollisesti Mediapolikselle kuuluu tiivis yhteistyö alan oppilaitosten kanssa, mikä osaltaan puolustaa media-alan koulutuspaikkojen säilyvyyttä ja erityisesti täydennyskoulutuksrn kehittämistä Tampereella.
Media-alan kehittymiselle on tärkeää luoda puitteet ja ilmapiiri, jossa hyvät ideat voivat jalostua liiketoiminnaksi. Tohlopista löytyy erinomaista synergiaa start up-tyyppiseen toimintaan yrityshautomoiden kautta. Pidemmällä oleville yrityksille mediapolis puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen kumppanuuteen muiden alan toimijoiden kanssa. Tuotantoyhtiöille puolestaan avautuu uuden yhteistyömallin kautta mahdollisuus rakentaa liiketoimintaa esimerkiksi yhdessä jo kansainvälisesti menestyneen peliteollisuuden kanssa.
Savupiipputeollisuuden rinnalle tarvitaan uusia aloja takaamaan Pirkanmaan taloudellisen kehittymisen. Uusia aloja ei kuitenkaan luoda tyhjästä, vaan ne syntyvät jo olemassaolevan osaamisen päälle. Media-alalla on Pirkanmaalla YLEn pitkästä historiasta ja menestyksellisistä yksityisistä toimijoista johtuen jo paljon alan osaamista. Yhteistyön lisääminen, liiketoiminnan laajentaminen ja alan koulutukseen panostaminen mahdollistavat todellisen klusterin syntymisen.
Mediapolis kannattaa nostaa yhdeksi Pirkanmaan kärkihankkeista, koska kyse on kasvualasta, jolla voivat pärjätä vain harvat. Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen seutu on ainoa paikka Suomessa, jossa on riittävä määrä media-alan toimijoita, media-alan ammattilaisia ja alan koulutusta, jotta voidaan luoda merkittävä suomalainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen klusteri.
Aihe: Blogi
Sujuvampi liikenne lisää maakunnan vetovoimaa
5.9.2011
Pirkanmaan edunvalvonnassa liikennehankkeet ovat ytimessä. Tämä johtuu aidosta tarpeesta. Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen keskusseudun nopealle liikennemäärien kasvulle on kolme syytä: Voimakas väestön kasvu keskusseudulla , kasvava työmatkapendelöinti lähialueilta ja Tampereen sijainti läntisen Suomen liikenteen solmukohtana.
Vuosittainen väestönkasvu Tampereen keskusseudulla on ollut viime vuosina keskimäärin 4500 asukasta. Se merkitsee kokonaan uusia asuinalueita ja kahdessa vuosikymmenessä yhteensä 90 000 liikkujaa enemmän. Se on valtava haaste erityisesti lähiliikenteelle. Pikaratikan tai siihen rinnastettavan bussivaihtoehdon toteuttamisella ja kehyskunnista tapahtuvan lähiliikenteen edistämisellä alkaa olla kiire.
Kasvava pendelöinti etäämmältä Pirkanmaalta Tampereelle tuo tarvittavaa elinvoimaa maakunnan reuna-alueille, mutta samalla se asettaa uusia vaatimuksia Tampereelta maakuntaan suuntautuville pääväylille. Esimerkiksi Oriveden suuntaan menee jo vilkkaimmalla alueella 20000 autoa päivässä ja tieosuus kuuluu maan vilkkaimpiin kaksikaistaisiin. Työpaikkaliikenne kasvaa joka suuntaan. Vammalasta Tampereelle oli vuosituhannen vaihteessa viitisen sataa molempiin suuntiin, niin nyt Tampereelta Vammalan suuntaan menevien määrä on säilynyt ennallaan, mutta uudesta Sastamalasta Tampereen suunnalta leivän hakee päivittäin jo 1500 ihmistä.
Tampereen liikenne lisääntyy myös sen myötä, että liikenne kasvukeskusten välillä kasvaa. Se osaltaan ruuhkauttaa pääteitä Jyväskylän, Lahden, Turun, Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntaan. Aivan oma lukunsa on liikenne Helsinkin suuntaan. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere tulee muodostamaan Suomen ainoan kansainvälisen tason metropolialueen, josta muodostuu jatkossa yhteinen työssäkäyntialue. Vähintään suunnittelussa on jo nyt huomioitava, että se edellyttää uutta raideparia koko matkalle. Tampereen asemanseutu puolestaan herää aivan uudella tavalla eloon, jos ja kun keskusareena ja uusi kaupunginosa rakentuu rautatieaseman yhteyteen.
Uudessa budjetissa on sisällä rahoitus Tampereen rantaväylälle, joka mahdollistaa uuden mittavan asuinalueen rakentumisen Tampereen keskustaan. Tampere-Pori radan 91 miljoonan euron peruskorjaus on myös tulossa tämän vaalikauden aikana. Matkustajaliikenteen lisäksi tämä investointi parantaa erityisesti pirkanmaalaisten yritysten yhteyttä Porin ja Rauman vientisatamiin.
Uusi hallitus valmistelee liikennepoliittista selontekoa, jossa listataan ne hankkeet, joita lähdetään toteuttamaan vuoden 2014 eteenpäin. Tälle listalle Pirkanmaan on saatava ainakin Hämeenkyrön ohitustie ja 9-tien parannukset välille Tampere-Orivesi, koska ne ovat ruuhkaismmat osuudet.
Liikenteen ratkaisuja tehtäessä ja erityisesti tulevaisuutta visioidessa pitää katsoa myös maan rajojen ulkopuolelle. On hyvin tärkeää, että Tampere-Pirkkala lentoaseman kehitys jatkuu. Jokainen uusi reitti tuo mukanaan uusia turisteja Tampereelle ja avaa uusia yhteyksiä vientiyrityksillemme. Erityisen tärkeää jatkossa on parantaa yhteyksiä Pietariin, sekä raide, että lentoliikenteen muodossa.
Kuten edellä on kuvattu on kiistattomia perusteita sille miksi Pirkanmaa tarvitsee enemmän kuin oman osansa tulevista liikennehankkeista. Meidän viestimme tulee olla se, että koko läntinen ja pohjoinen Suomi hyötyy niistä investoinneista, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta Tampereella. Kukaan ei halua käyttää enemmän aikaansa liikenteessä, vaan vähemmän. Sujuvampi liikenne lisää siten koko maakunnan vetovoimaa.
Aihe: Blogi
Pirkanmaalainen analyysi hallitusohjelmasta
23.6.2011
Tässä juhannuslukemiseksi lupaamani pirkanmaalainen analyysi hallitusohjelmasta.
Aloitetaan liikenteestä ja viestinnästä, koska tulen jatkossa toimimaan näitä asioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtajana eduskunnassa ja siten tärkeänä tehtäväni on varmistaa myös pirkanmaalaisten liikennehankkeiden eteneminen.
Hallitusohjelmassa on nimeltä lueteltu vain kolme liikennehanketta, joista Pirkanmaalle vaikuttaa Oulu-Seinäjoki radan parannustyöt, koska ne mahdollistavat nopeamman liikenteen pohjoisesta Tampereelle ja Tampereen kautta Helsinkiin. Sen lisäksi hallitusohjelmassa on lause: “Vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun”, jonka tulkitsen koskevan myös Tampereen rantaväylää, koska siitä on tehty päätöksiä jo aiemman hallituksen aikana.
Raideliikenteen osalta hallitusohjelmaan sisältyy monta tärkeää lausetta Pirkanmaata koskien. “Edistetään kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen kehittämistä” ja “suurten kaupunkien joukkoliikennetukea korotetaan tinkimättä joukkoliikenteen ostoista”. Nämä molemmat lauseet antavat tukea sekä Tampereen pikaraitiotie-hankkeelle, että kaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämiselle. Tampereen seudun ulkopuolisen Pirkanmaan kannalta hyvin tärkeä lause on “Hallitus turvaa perusväylänpidon määrärahojen nykytason painottaen perusradanpitoa”. Siinä siis luvataan sekä pitää huolta pienemmistä teistä, että toteuttaa peruskorjausinvestointeja radoille. Näiden peruskorjausinvestointien terävimmässä kärjessä on Tampere-Pori rata, joka on tällä vaalikaudella saamassa kymmenien miljoonien peruskorjausinvestoinnin.
Uusista liikennehankkeista tehdään liikennepoliittinen selonteko hallituskauden aikana ja siinä yhteydessä on edunvalvonnan paikka Pirkanmaalle tärkeiden kolmos- ja ysitien osalta. Maakunnallisesti ykköshankkeeksemme on määritelty kolmostien parantaminen Hämeenkyrön ohitustiellä ja kakkoseksi on listattu Tampere-Orivesi välin kehittäminen ysitiellä. Näitä viedään eteenpäin aktiivisella lobbauksella.
Tampereen Areenan osalta hallitusohjelmassa ei ole suoraa kirjausta. Ainoana hankkeena olympiastadionin peruskorjaus on erikseen mainittu. Hallitusohjelmassa on maininta huippu-urheilun toimintaedellytysten turvaamisesta, mutta se ei suoraan viittaa hankkeisiin. Peräksi emme kuitenkaan tässä asiassa anna. Rahoitus tähän hankkeeseen on mahdollista saada Veikkausvoittovarojen jakamattomasta osuudesta ja sitä työtä voidaan nyt jatkaa täydellä painolla, kun Tampereen kaupunki on omat päätöksensä tehnyt.
Koulutuksen osalta pirkanmaalaisilla on oma mies päätöksentekijän paikalla. Hallitusohjelma sisältää yleisestä taloustilanteesta johtuen varsin tiukat säästöt koulutussektorille ja se merkitsee myös rakenteellisia uudistuksia. Kovimmin säästöt kohdistuvat ammattikorkeakouluihin. Pirkanmaalla TAMK on kuitenkin vahva ja tuloksellinen yksikkö, joka pärjää vertailuissa hyvin. Silti meidän on yhdessä puolustettava TAMKin sisäänottomääriä, koska niitä yleisesti vähennetään. Valkeakosken HAMKin osalta hallitusohjelmaan on kirjoitettu todellinen turvalauseke: “Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos-ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä” eli siis valtakunnallisesti tavoitellaan Valkeakoskella jo toimivaa Campus-pilottia.
Lukioille on myös tulossa säästöjä. Pienten lukioiden erityistuki ei suoraan poistu, mutta koska vastaava euromäärä eli 30 ME säästetään lukioverkkoa uudelleen järjestelemällä, niin se käytännössä johtaa lukioiden määrän vähenemiseen. Väheneminen toteutetaan kuitenkin niin, että kaikilla opiskelijoilla lukio on kohtuullisen matkan päässä. Ammatillinen koulutus säästää 28 miljoonaa, joka vaikuttaa yksikköhintaan. Ammatillisen koulutuksen verkkorakenteessa säilyvät muuten aiemmat linjaukset eli 50000 hengen väestöpohjavaatimus koulutuksen järjestämiselle.
Hallitusohjelmaa tehtäessä sovittiin myös työllisyyslisäbudjetista, joka eduskunta käsittelee ensi viikolla eli vielä ennen kesälomia. Budjettiin sisältyy lisää rahaa työllisyyttä tukeviin aktiivitoimiin, sekä erityinen Nokia- paketti, jolla edistetään monipuolisesti Nokialta ja alihankkijoista irtisanottavien uudelleen työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Tästä Pirkanmaallekin hyvin tärkeästä aiheesta lisää seuraavassa listaviestissä.
Tämä kooste oli raapaisu hallitusohjelmaan pirkanmaalaisesta näkökulmasta. Sen lisäksi ohjelmaan sisältyy monia merkittäviä linjauksia kaikilta politiikan sektoreilta. Avaamme yhdessä toisen pirkanmaalaisen Kokoomusneuvottelijan Kimmo Sasin kanssa hallitusohjelman sisältöä heti Juhannuksen jälkeen maanantaina 27.6. klo 16 Teatterikahvila Kivessä. Tervetuloa kysymään ja kommentoimaan!
Hyvää Juhannusta toivottaen!
Arto
Aihe: Viikkoviestejä
Ei joko lähijuna tai raitiotie, vaan Pirkanmaalle tarvitaan molemmat
15.4.2011
Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavista alueista. Pirkanmaan ja Tampereen kasvukeskuksen infrastruktuuri ja liikenteen sujuvuus ovat erittäin merkittävällä sijalla alkavalla hallituskaudella ja vaativat lisää investointeja.
Tarvitsemme Pirkanmaan kansanedustajien yhteistyöllä mm. toimivan lähijunaliikenteen Pirkanmaan muista kunnista Tampereelle ja takaisin – sekä Tampereen kaupungin raitiotiejärjestelmän.
Lähijuna ja raitiotie voisivat olla yhteen sovitettuna koko maakunnan solmukohdat kattava yleinen joukkoliikennejärjestelmä. Siten saataisiin suurin osa maakunnasta raideliikennejärjestelmän piiriin. Toisiaan tukevien lähijunan ja ratikan vastakkainasettelu ei johda mihinkään.
Lähijuna-raitiotiehanke on Tampereen seudulla selvä liikenteen kärkihanke, ja sen vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan. Lähijuna-ratikkaliikenteen muodostama kokonaisuus palvelee sekä Tamperetta, kehyskuntia että koko maakuntaa Orivettä, Parkanoa, Akaata, Urjalaa ja Sastamalaa myöden.
Valtion alustavasti lupaama 65 miljoonan euron tuki Tampereen seudun raideliikenteelle tulee siis käyttää tasapainoisesti sekä Pirkanmaan lähijunaliikenteen että Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen ensimmäisen osuuden käynnistämiseen seuraavan hallituskauden aikana.
Hyvänä vertauskohtana Tampereen seudun lähijuna-raitiotieliikenteen tuelle on Helsingin länsimetro, johon valtion rahaa on käytetty noin 270 miljoonaa euroa sekä Vantaan poikittainen kaupunkirata, johon valtion tukea menee yli 450 miljoonaa euroa. Tampereen seutukunnalle suunniteltu 65 miljoonaa euroa pitää suhteuttaa näihin hankkeisiin, koska Tampereen seudun koko on noin 30% pk-seudusta.
Pirkanmaan raideliikenteen kehittäminen on täyttä realismia, kun avainsana on johdonmukainen ja tasapainoinen kehityspolku, jossa edetään suunnitelman mukaisesti askel kerrallaan. Tämä vaatii Pirkanmaan asian ajamista eduskunnassa ja myös sen ymmärtämistä, että Pirkanmaan painoarvo valtakunnan liikennepolitiikassa täytyy tunnustaa.
Kehittämistarvetta on lisäksi liikenneyhteyksissä muihin maakuntakeskuksiin, niin Tampere-Pori -radalla kuin kolmostiellä Hämeenkyrössä (Seinäjoen-Vaasan suunta) ja ysitiellä Tampereen ja Oriveden (Jyväskylän suunta) välillä.
Kaukoliikenteen osalta “Tunnissa Helsinkiin, kahdessa Eurooppaan” on jo lanseerattu slogan. Sen toteuttaminen vaatii tulevaisuudessa uuden raideparin pääradalle ja lisää suoria lentoyhteyksiä.
Meidän on saatava läpi viesti, että vientivetoiseen maakuntaan ja Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtaan – eli Tampereelle ja Pirkanmaahan – kannattaa panostaa, koska se tuottaa tuloksia koko Suomelle.
Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu.
Aihe: Blogi
Pirkanmaa ja Tampereen seutu ottaa paikkansa tulevalla vaalikaudella, ministeri Pirkanmaalta
2.4.2011
Tampereen seutu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista asuinalueista. Kasvukeskuksen infrastruktuuri ja liikenteen sujuvuus vaativat investointeja. Tarvitsemme Keskusareenan, pikaratikan ja toimivan lähiliikenteen Pirkanmaan muista kunnista Tampereelle ja takaisin.
“Tunnissa Helsinkiin, kahdessa Eurooppaan” on Tampereen Kauppakamarin lanseerama slogan. Sen toteuttaminen vaatii uuden raideparin pääradalle ja lisää suoria lentoyhteyksiä. Kehittämistarvetta on yhteyksissä maakuntakeskuksiin, niin Tampere-Pori -radalla kuin kolmostiellä Hämeenkyrössä ja ysitiellä Tampereen ja Oriveden välillä.
Koulutuksen puolella joudumme puolustamaan yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme nykyisiä sisäänottomääriä, koska Pirkanmaan kasvava väestökehitys poikkeaa valtakunnallisesta trendistä. Vetovoimaiset oppilaitokset tuovat opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa joka puolelta Suomea ja tukevat siten yrityksiämme. Positiivinen kierre on syytä säilyttää.
Meidän on saatava läpi viesti, että vientivetoiseen maakuntaan kannattaa panostaa, koska se tuottaa tuloksia koko Suomelle. Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Jyrki Katainen vierailulla Tampereella, 31.3.2011
31.3.2011
kuvaaja: Timo Rajala
Aihe: Blogi, Kuvia-ääntä-videoita
Valtakunnan ja kotiseudun vaikuttamista – vaalikauteen mahtuu monia iloja ja sattumuksia
15.3.2011
Olen lähtenyt poliitiikkaan vaikuttaakseni asioihin. Se on ainoa motiivi tehdä tätä työtä.
Tämä kausi on tuonut vaikuttamisen kautta monia iloja ja sattumuksia. Politiikassa ei mitään saavuteta yksin, mutta on ollut hienoa olla viemässä eteenpäin monia tärkeitä asioita.
Listaan tässä alla vaalikauden päätteeksi eniten mieleen jääneitä:
Lakimuutokset aloitteiden ja kannanottojen pohjalta
- Yrittäjän puolison parannettu oikeus työttömyysturvaan
- Omaishoitajien hoitovapaa (Lex Satonen)
- Monika-naisten pysyvä valtionapu (kunniaväkivaltaa vastaan työtä tekevä järjestö)
- Pakollinen vesimittarien käyttöönotto uusiin kerros- ja rivitaloasuntoihin
- Vuokrausmahdollisuuden sisällyttäminen maatilojen sukupolvenvaihdoksiin
- Turvapaikanhakijoiden ikätestit
- Toimeentulotuen poistaminen EU-maiden sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta ja toimeentulotuen leikkaaminen muilta Suomen houkuttelevuuden vähentämiseksi
- Suomen kansalaisuuden nopeuttaminen Suomessa opiskelleille ja Suomeen töihin jääville ulkomaalaisille
Lue lisää maahanmuuttopolitiikasta (Kokoomus, Arto Satonen):
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia 17.11.2010
Aamulehti 6.8.2010: Perheiden yhdistämistä rajoitettava 7.8.2010
Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikasta 19.5.2009
Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 15.5.2009
Pirkanmaa
- TTYn hyväksyminen säätiöyliopistoksi
- Valtion osallistuminen Valkeakosken Kuidun uudelleen käynnistämiseen ja siten satojen työpaikkojen pelastamiseen
- Valtion päätös hakea EU:sta vapautusta Mäntän Metsä-Serlan tehtaalle siistauslieteongelmaan, mikä onnistuessaan turvasi satoja työpaikkoja Mäntän tehtaalla
- 8 ME elvytysrahaa Tampere-Pori -radalle akselipainojen nostamiseen ja siten pirkanmaalaisen teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseen
- Lempäälän 2. jäähallin ja Sastamalan palloiluhallin valtionrahoitus
- Valtionapu uuden koulun rakentamiseen Sastamalan Stormiin
Aihe: Blogi
Aamulehti 9.2.2011: Tampereelta junalla suoraan Pietariin
9.2.2011
Aamulehti 09.02.2011, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 19
Junaliikenne. Joulukuusta 2010 lähtien Helsingistä on liikennöity nopeilla Allegro-junilla Pietariin.
Tampereelta junamatka Pietariin kestää nyt 5,5 tuntia. Suora allegro-yhteys Tampereelta Pietariin voitaisiin ajaa neljässä tunnissa.
Suora, nopea junayhteys mahdollistaisi hyvät kulkuyhteydet tärkeille vientimarkkinoille ja toisi ostovoimaiset turistit suoraan Tampereelle.
Junamatka Tampereelta Pietariin tehdään nyt joko Tikkurilan kautta kiertäen tai paikallisjunayhteyttä Lahti-Riihimäki käyttäen. Molemmat yhteydet syövät aikaa ja edellyttävät vaihtoja.
Niinpä useimmat Pietariin matkustajat valitsevat lentoyhteyden ja siten ympäristöä enemmän kuormittavan vaihtoehdon.
Vastaavasti Venäjältä tulevat turistit ohjautuvat Helsinkiin.
Suora päivittäinen junayhteys välille Tampere-Pietari ei edellytä ratainvestointeja eikä kalustoinvestointeja. Kaksikin päivittäistä vuoroa voitaisiin ajaa nykyisiä junia tehokkaammin hyödyntämällä.
Jos taas halutaan purkaa Helsingin koko Suomen junaliikennettä vaikeuttavia ruuhkia, niin osa nykyisistä Helsinki-Pietari vuoroista voitaisiin ajaa Tampereelle.
Suora Allegro-yhteys Tampereelta Pietariin tekisi junan todelliseksi vaihtoehdoksi myös Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta tuleville matkustajille. Näissä maakunnissa on paljon yrityksiä, jotka jo nyt toimivat Pietarissa.
Uusia myös tulee koko ajan, koska Pietarin taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa nopeasti.
Parannusta nykytilaan saataisiin myös kotimaisella IC-tasoisella itä-länsi yhteydellä välille Tampere-Akaa-Hämeenlinna-Riihimäki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra. Tämä voitaisiin kytkeä Allegron aikatauluihin siten, että Pietariin menevään junaan voisi nousta Lahdessa.
Tälläkin järjestelyllä matka-aikaa Tampereelta Pietariin säästyisi lähes tunti nykyisestä.
Liikenneyhteydet määrittelevät pitkälti sen, mihin ihmiset matkustavat.
Pietari on ainoa junayhteyden päässä oleva eurooppalainen metropoli ja Suomi pietarilaisille houkutteleva matkakohde.
Tampereen ja Pirkanmaan on päästävä mukaan hyödyntämään Pietarin potentiaalia. Matkailun kannalta merkittävät volyymit syntyvät vain toimivalla raideyhteydellä, ja siksi se on välttämätön.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 19.1.2011: Tampere voi menestyä myös globaalisti
19.1.2011
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Nokian yt-neuvottelujen lopputuloksena Tampereelta häviää liki 200 koulutetun tuotekehittäjän työpaikkaa. Nokian on kerrottu palkkaavan Intian Chennaihin 800 uutta työntekijää. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole koko kuva, koska toisenlaisiakin sijaintiratkaisuja on tehty.
Siitä huolimatta hälytyskellojen on soitava miettimään keinoja koulutettujen työpaikkojen turvaamiseksi Pirkanmaalla.
Hyvä esimerkki päinvastaisesta liikkeestä on ollut UPM:n globaalin talouspalvelukeskuksen syntyminen Tampereelle. Tulli Business Parkissa toimii 455 UPM:n taloushallinnon ammattilaista yli 30 maasta. Lähes kaikki yhtiön taloushallintotoiminnot on keskitetty Tampereelle. Tampere katsottiin yhtiön sisällä globaalisti parhaimmaksi paikaksi. Toiseksi jäi Shanghai, jossa toimii UPM:n pienempi taloushallintoyksikkö.
Kotimaisena esimerkkinä samanlaisen keskittämisen on tehnyt Kesko, jolla on 170 taloushallinnon ammattilaista Technopoliksessa palvelemassa koko konsernia. Tässä yhteydessä pääkaupunkiseudulta siirtyi lähes sata työpaikkaa Tampereelle ja lisäksi vielä muualta maakunnista kymmeniä. Muitakin hyviä esimerkkejä koulutettujen työpaikkojen keskittämisestä Tampereelle löytyy.
Oikea johtopäätös Nokian yt-neuvotteluiden lopputuloksesta ei siis ole se, että Tampereella ei olisi mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa tuotekehityksen ja taloushallinnon työpaikoista. Olennaista on havaita se, että myös näitä töitä nyt vahvasti keskitetään. Siinä kilpailussa meidän tulee pärjätä sekä Suomen sisällä että globaalisti. Tämä luo erityisen haasteen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle.
Koulutuksen on oltava työelämälähtöistä, jotta saadaan kaikille koulutustasoille työvoimaa, joka on omassa ammatissaan globaalisti kilpailukykyistä. Avainasia on kielitaito. Pelkkä englannin osaaminen ei enää riitä. Vahvoilla ovat ne, jotka englannin lisäksi osaavat saksaa, venäjää, mandariinikiinaa, ranskaa tai espanjaa eli myös jotain toista maailmankieltä.
Pirkanmaalla on korkeatasoisia englanninkielisiä koulutusohjelmia sekä molemmissa yliopistoissa että TAMK:issa ja HAMK:in Valkeakosken yksikössä. Niihin hakeutuu hyvien kotimaisten opiskelijoiden lisäksi paljon motivoituneita ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden työllistymiseen Pirkanmaalle kannattaa panostaa, koska he tuovat mukanaan tärkeää kielen ja kulttuurin tuntemusta.
Suomi ei kykene kilpailemaan työn hinnalla Aasian maiden kanssa. Sen sijaan verrattuna Helsinkiin ja Euroopan merkittäviin keskuksiin Tampere on kustannustasoltaan hyvin kilpailukykyinen.
Yritysten globaalissa sijaintipaikkakilpailussa menestyvät ne kaupungit, jotka kykenevät tarjoamaan osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, tehokkaan toimintaympäristön hyvine liikenne – ja tietoliikenneyhteyksineen sekä kohtuullisen kustannustason. Tampereella on tässä kilpailussa kaikki mahdollisuudet menestyä.
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia