Valtakunnan ja kotiseudun vaikuttamista – vaalikauteen mahtuu monia iloja ja sattumuksia
15.3.2011
Olen lähtenyt poliitiikkaan vaikuttaakseni asioihin. Se on ainoa motiivi tehdä tätä työtä.
Tämä kausi on tuonut vaikuttamisen kautta monia iloja ja sattumuksia. Politiikassa ei mitään saavuteta yksin, mutta on ollut hienoa olla viemässä eteenpäin monia tärkeitä asioita.
Listaan tässä alla vaalikauden päätteeksi eniten mieleen jääneitä:
Lakimuutokset aloitteiden ja kannanottojen pohjalta
- Yrittäjän puolison parannettu oikeus työttömyysturvaan
- Omaishoitajien hoitovapaa (Lex Satonen)
- Monika-naisten pysyvä valtionapu (kunniaväkivaltaa vastaan työtä tekevä järjestö)
- Pakollinen vesimittarien käyttöönotto uusiin kerros- ja rivitaloasuntoihin
- Vuokrausmahdollisuuden sisällyttäminen maatilojen sukupolvenvaihdoksiin
- Turvapaikanhakijoiden ikätestit
- Toimeentulotuen poistaminen EU-maiden sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta ja toimeentulotuen leikkaaminen muilta Suomen houkuttelevuuden vähentämiseksi
- Suomen kansalaisuuden nopeuttaminen Suomessa opiskelleille ja Suomeen töihin jääville ulkomaalaisille
Lue lisää maahanmuuttopolitiikasta (Kokoomus, Arto Satonen):
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia 17.11.2010
Aamulehti 6.8.2010: Perheiden yhdistämistä rajoitettava 7.8.2010
Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikasta 19.5.2009
Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 15.5.2009
Pirkanmaa
- TTYn hyväksyminen säätiöyliopistoksi
- Valtion osallistuminen Valkeakosken Kuidun uudelleen käynnistämiseen ja siten satojen työpaikkojen pelastamiseen
- Valtion päätös hakea EU:sta vapautusta Mäntän Metsä-Serlan tehtaalle siistauslieteongelmaan, mikä onnistuessaan turvasi satoja työpaikkoja Mäntän tehtaalla
- 8 ME elvytysrahaa Tampere-Pori -radalle akselipainojen nostamiseen ja siten pirkanmaalaisen teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseen
- Lempäälän 2. jäähallin ja Sastamalan palloiluhallin valtionrahoitus
- Valtionapu uuden koulun rakentamiseen Sastamalan Stormiin
Aihe: Blogi
Satosen suullinen kysymys – vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille
10.2.2011
Yksittäisen tapauksen vaikutus yleiseen turvallisuustilanteeseen, vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille ja alempaa karkotuskynnystä ulkomaalaisille rikollisille.
Linkki: Arto Satosen kysymys ministeri Thorsille eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Linkki: Ministeri Thorsin vastaus Satoselle eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Aihe: Blogi
Maahanmuuttoteema herätti jälleen laajaa debattia Tampereella Telakalla
21.1.2011
Tämän viikon maanantai-iltana 17.1.2011 pidin yhdessä Anna Kontulan (vas) ja Jukka Gustafssonin (sd) kanssa kaksi tuntia kestäneen “Suoraa puhetta maahanmuutosta” -tilaisuuden Tampereen Telakka-ravintolassa.
(Suoraa puhetta maahanmuutosta 17.1.2011)
Tupa oli viimeistä sijaansa myöden täynnä, ja keskustelu oli sananmukaisesti suoraa. Välillä äänessä olivat maahanmuuttajat, välillä maahanmuuttokriitikot ja välillä panelistit.
Keskustelussa painopisteenä oli turvapaikkapolitiikka ja Suomen uudistetut linjaukset. Esille nousi myös työperäinen maahanmuutto ja työn perässä tulleiden oikeus tuoda Suomeen perheensä. Erikseen puhuttiin maahanmuuttajien kotoutumisesta Tampereella.
Lopputulemana voi sanoa, että työperäisellä maahanmuutolla oli laaja kannatus yleisön joukossa, mutta turvapaikkapolitiikan osalta näkemyserot olivat suuria.
Aika moni tuntui hyväksyvän oman näkemykseni siitä, että turvapaikkapolitiikkaan liittyvät väärinkäytökset leimaavat kaikkia maahanmuuttajia, ja siksi etuuksien väärinkäyttäjät on saatava kuriin.
Suomella ei ole varaa tulla ulkomaalaisvastaiseksi maaksi, koska ikärakenteemme vuoksi tarvitsemme jatkossa ulkomaista työvoimaa.
Hyödymme myös Suomeen valmistumisen jälkeen töihin jäävistä ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka kielitaidollaan ja kulttuurituntemuksellaan lisäävät kansainvälistä kilpailukykyämme.
Aihe: Blogi
Suoraa puhetta maahanmuutosta
10.1.2011
Maanantaina 17.1. klo 18-20
Ravintola Telakka, 2. krs (Tullikamarin aukio 3)
Mukana:
kansanedustaja Jukka Gustafsson, sdp
tutkija Anna Kontula, vasemmisto
kansanedustaja Arto Satonen, kokoomus
Tilaisuuden juontaa Elani Nassif
Tervetuloa!
Aihe: Uutisia
Katso mitä Jyrki Katainen sanoo Arto Satosesta
6.1.2011
Aihe: Blogi, Kuvia-ääntä-videoita, Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia
17.11.2010
Aamulehti 17.11.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Aamulehden pääkirjoitussivulla on hiljattain kahdesti (Riitta Järventie 11.11. ja Jorma Pokkinen 14.11.) vertailtu eri puolueiden maahanmuuttopoliittisia kannanottoja toisiinsa ja erityisesti perussuomalaisiin. Tämä vertailu on sikäli erikoista, että Kokoomus julkaisi oman raporttinsa “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” jo vuosi sitten eli siis kauan ennen kuin mikään muu puolue oli kirjannut ylös maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan.
Hedelmällistä ei ole kuitenkaan väittely siitä, kuka on kopioinut mitäkin ja keneltä. Sen sijaan maahanmuuttopolitiikassa on aito tarve laittaa asioita sellaiseen järjestykseen, että väistämätön kansainvälistyminen Suomessa onnistuu ja potentiaaliset uhat eivät realisoidu. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että maahantulijoiden määrä ja kotoutumisen resurssit ovat sopusoinnussa keskenään.
Toisin kuin yleisesti luullaan, tällä vaalikaudella ei ole seisottu tumput ojossa.
Ulkomaalaislakiin on vaalikauden jälkimmäisellä puoliskolla tehty merkittäviä muutoksia, joiden vaikutuksen näkyvät jo nyt.
Täysin turha turvapaikanhakuralli Euroopan Unionin sisältä on loppunut, koska EU-kansalaisilla ei enää ole oikeutta toimeentulotukeen, eikä vastaanottokeskuksen palveluihin. Samoin ovat loppuneet alaikäisiksi itseään väittäneet täysikäiset turvapaikanhakijat, koska ikätestit otettiin käyttöön. Ylipäätään turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, koska Suomi on karsinut vetotekijöitä.
Korjattavaa on toki edelleen. Humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistäminen ei pysy hallinnassa pelkästään matkojen maksamisen lopettamisella, vaikka se onkin oikea päätös. Sen lisäksi tarvitaan yhdistämisen kriteeriksi toimeentulovaatimus ja asumisedellytys eli siis perheen saa yhdistää vasta sitten, kun on löytänyt työpaikan ja pystyy elättämään itsensä Suomessa.
Näin tulijoiden määrä pysyy hallinnassa ja kaikille tulijoille voidaan oikeasti antaa mahdollisuudet kielikoulutukseen ja integroitumiseen Suomeen.
Suomeen pysyvästi tulleista maahanmuuttajista 85% on tullut maahan puolison, työn tai opiskelun perässä. Osa heistä tekee sellaisia töitä, joihin ei enää saa riittävästi suomalaisia. He tarvitsevat toki kielikoulutusta ja usein myös oman ammattialansa tutkinnon päivittämistä Suomessa, mutta varsin nopeasti he pääsevät kiinni työelämään ja integroituvat yhteiskuntaan.
Onnistuneella kotoutumisella myös pakolaisista ja turvapaikan saaneista tulee ammattitaitoista työvoimaa. Tämä tie on kuitenkin paljon pidempi, koska suurella osalla heistä koulupohja on hyvin heikko ja takana on rankkoja elämänkokemuksia kotimaasta. Vertailtaessa 1980-90 -luvun taitteessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllisyysastetta havaittiin, että pakolaistaustaiset henkilöt saavuttivat maahanmuuttajien keskimääräisen työllisyysasteen vasta 10 vuoden kuluttua maahantulosta.
Kansainvälistä vastuuta kantavana maana Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolasta. Sen lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä antamaan turvapaikan niille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi tai esimerkiksi ihmiskaupan uhrina. Näiden ihmisten ottamisen maahan ja kotouttamistoimien piiriin kansantaloutemme kestää. Jos heidän lisäkseen humanitääristen syiden ja siihen liittyvien perheenyhdistämisten perusteella tulee vielä vuosittain tuhansia lisää, niin silloin kotouttamisresurssimme alkavat piiputtaa.
Tärkeä osa integroitumispolitiikkaa on siten vaikeasti kotoutettavien määrän hallitseminen. Juuri siksi on seurattava tarkkaan, miten lainsäädäntö muualla Euroopassa kehittyy ja tarvittaessa reagoitava nopeasti, jos turvapaikanhakijoiden virta kääntyy uudelleen Suomeen päin.
Suomi voi vielä välttää ne maahanmuuttopolitiikan virheet, joiden hintaa nyt maksetaan eri puolilla Eurooppaa. Ghettoutumista ei saa antaa tapahtua. Kielen opetus on oltava kattavaa, koska se on integroitumisen avain. Kouluissa ja urheiluseuroissa on tehtävä työtä maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi.
Tässä kaikessa on onnistuttava myös siksi, että ne opiskelun, työn tai puolison perässä tänne muuttaneet voivat myös kokea Suomen omaksi maakseen. Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä, mutta me voimme onnistuneella politiikalla hallita sitä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Nykypäivä 10/2010: Integroituminen on maahanmuuttopolitiikan ydin
2.10.2010
Ruotsin vaalien kampanja, ruotsidemokraattien vaalitulos ja sen poikimat vastamielenosoitukset osoittavat, että Ruotsissa maahanmuuttopolitiikka on kärjistynyt jo ulkoparlamentaariseksi taisteluksikin. On todella huolestuttavaa, jos poliittista keskustelua ei pystytä käymään asiapohjalta ja sivistyneesti, vaan järjestyksen säilymiseksi tarvitaan jo poliisivoimia. Suomessa tällainen kehitys on vältettävä.
Kokoomus panosti viime keväänä vahvasti maahanmuuttopoliittisen keskusteluun järjestämällä ” Hei me puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa – kiertueen”. Niissä tilaisuuksissa kuultiin sekä maahanmuuttajia itseään, maahanmuuton puolustajia ja kriitikoita. Keskustelut olivat pääosin erittäin hyviä. Kävi ilmi, että mielipiteet eivät loppujen lopuksi ole aivan mahdottoman kaukana toisistaan, kun pystytään puhumaan avoimesti itse asioista.
Maahanmuuton puolustajien ja kriitikkojen avoin keskustelu vaimentaa vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja, mikä jo itsessään vähentää ristiriitoja.
Maahanmuuton avainasia on integroituminen. Ruotsissa onnistuttiin aikoinaan integroimaan sadattuhannet suomalaiset maahanmuuttajat. Asiaa luonnollisesti helpotti yhteinen pohjoismaalainen tausta. Viime vuosina tulleiden maahanmuuttajaryhmien kanssa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Ghettoutumista on tapahtunut ja se on osaltaan luonut “me vastaan he asennetta”. Onnistuneitakin esimerkkejä integroitumisesta toki löytyy paljon, mutta jännitteetkin ovat kiistattomat. Näistä jännitteistä kumpuaa poliittisen protestin siemen, jolle puolestaan syntyy ulkoparlamentaarisia vastavoimia. Hyvin todennäköistä on, että Ruotsi kärsii tästä vastakkainasettelusta pitkään.
Suomi voi välttää Ruotsin virheet, mutta se edellyttää onnistumista kotouttamispolitiikassa. Suomeen asettuvat maahanmuuttajat eivät saa eristäytyä omiksi alakulttuureikseen, vaan heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan. Ghettoutumista ei pidä sallia, vaan asuntopolitiikalla on vältettävä keskittymiä. Käytännön esimerkit Suomesta osoittavat, että jos koulun oppilaista yli 40% on maahanmuuttajataustaisia, niin valtaväestö ja osa maahanmuuttajista alkaa äänestää jaloillaan. Sen sijaan monissa kouluissa, jossa määrät jäävät selkeästi tämän alle, integroitumisessa on onnistuttu hyvin.
Voimassaoleva kotouttamislainsäädäntö kattaa vain työttömät työnhakijat. Hallituksen esittämä uudistus, jossa kotouttamislain piiriin otetaan kaikki maahanmuuttajat on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kotiäideille on tärkeää opettaa Suomea, jotta heille voidaan rakentaa väyliä työelämään. Myös lasten integroitumisen kannalta on tärkeää, että heidän vanhempansa integroituvat. Lasten ja nuorten osalta harrastuksilla on integroitumisessa iso merkitys. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi jalkapallossa, jossa on todella paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria pelaajia.
Osa integroitumista on päästä toteuttamaan omaa osaamistaan. Maahanmuuttajien työttömyysaste aleni ennen taantumaa lupaavasti. Taantuma toi mukanaan kasvupiikin, mutta suunta on taas kääntymässä parempaan. Maahanmuuttajien joukossa on kuitenkin monia, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Tähän asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nykytilanne jättää potentiaalia hyödyntämättä ja hidastaa integroitumista.
Yksi integroitumisen aste on kansalaisuuden saavuttaminen. Tämä on tärkeää niille maahanmuuttajille, jotka aikovat jäädä pysyvästi Suomeen. Uuden kansalaisuuslain myötä lyhennetään vaadittavaa maassaoloaikaa kuudesta vuodesta viiteen ja lisäksi huomioidaan puolet opiskeluajasta. Tämä on tärkeä uudistus Suomessa opiskelleiden ja tänne töihin jääneiden ulkomaalaisten kannalta, koska he voivat saada kansalaisuuden jatkossa paljon aiempaa nopeammin. Kansalaisuuslain uudistamisen yhteydessä pitäisi helpottaa myös vaadittavaa kielitasovaatimusta. Nykyisin edellytettävä taso ei rajaa ulos vain kansalaisopistossa tunteja saaneita kotiäitejä, vaan myös kansainvälisten yritysten englanninkielellä työskenteleviä huippuosaajia.
Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Hyvin koulutetun ja suoraan työhön tulevan työperäisen maahanmuuttajan tai suomalaisen puolisoksi tulevan ulkomaalaisen on paljon helpompi kotiutua, kuin luku- ja kirjoitustaidottoman pakolaisen. Kotouttamispolitiikan resurssit onkin suhteutettava tarpeisiin. Samalla se tarkoittaa myös, että emme voi pitää ovia selkosen selällään. Kuluneella vaalikaudella tehdyillä lakimuutoksilla ollaan jo onnistuttu alentamaan alaikäisten ja EU:n sisältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Seuraava suuri muutos on tehtävä perheenyhdistämiseen, jossa Tanskan mallin mukainen toimeentulo – ja asumisedellytys on laajennettava koskemaan muita turvapaikanhakijoita kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen omaavia.
Kokoomuksen linja on, että Suomi luopuu sellaisista vetovoimatekijöistä, jotka erityisesti houkuttelevat hakemaan turvapaikkaa juuri Suomesta. Samalla kun rimaa nostetaan, niin kotoutumiseen satsataan. Näin voimme taata sen, että maahan pysyvästi jäävillä on todelliset mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan ja siten voimme välttää monissa maissa esille nousseet vastakkainasettelut. Samalla takaamme suvaitsevan ympäristön myös maahanmuuttajien enemmistölle, jotka tulevat tänne opiskelemaan, töihin tai perustamaan perheen suomalaisen kanssa.
Arto Satonen
kansanedustaja, Sastamala (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Perheenyhdistämissäännösten tiukentamisella on kiire
29.8.2010
Sunnuntain 29.8.2010 Hesarista voi lukea minkälainen ruuhka perheenyhdistämisestä on tullut maahanmuuttovirastoon. Erityisesti somalien hakemuksia on paljon ja kasvattilapsia on mukana lähes jokaisessa hakemuksessa. Viranomaisilla on hyvin vaikea työ selvittää, kuka on ihan oikeasti asunut perheessä ja kuka ei. Kaikissa tapauksissa ei voida edes ihmiskaupan mahdollisuutta sulkea pois.
Perheenyhdistämiseen tarvitaan uutta lainsäädäntöä nopeasti. Oppia on otettavissa Tanskasta, jossa perheenyhdistämisoikeuteen on liitetty asumis- ja toimeentuloedellytys. Lupa siis heltiää vasta sitten, kun Suomessa on työpaikka ja kykenee itse omalla työllään elättämään perheensä. Mitä suurempi perhe, sen suuremmat tulot vaaditaan.
Kansainväliset säännökset rajaavat toimeentulovaatimusten ulkopuolelle kansainvälisen pakolaisstatuksen saaneet heille. He ovat aidosti vainon kohteeksi joutuneita ja sen vuoksi heidän oikeutensa tuleekin olla paremmat. Suurin osa perheenyhdistämishakemuksista tulee kuitenkin humanitäärisen suojelun perusteella Suomeen jääneiltä eli siis henkilöitä, jotka ovat saaneet tilapäistä suojaa, koska heidän asuinalueensa tilanne kotimaassa on rauhaton. Jos he haluavat jäädä pysyvästi Suomeen, on luonnollista, että heidän pitää elättää itse itsensä ja perheensä.
Maahanmuuttopolitiikka pysyy hallinnassa vain nopealla reagoinnilla. Aina kun vene jostain kohtaa vuotaa, on tapin paikkaa siirrettävä. Jo nyt on näyttöä siitä, että lakimuutoksilla on saatu merkittävästi vähennettyä EU-maista tulevien ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrää. Nyt maahanmuuttoviraston henkilöstö ja kotouttamisen resurssit ovat kovilla perheenyhdistämisen takia. Taas on aika reagoida ja pian.
Aihe: Blogi
Työn määrä ei ole vakio
15.8.2010
Demarien tällä viikolla julkistama maahanmuuttopoliittinen ohjelma noudattelee turvapaikkapolitiikan ja kotoutumisen osalta pitkälti kokoomuslaisia linjauksia. Joissakin asioissa, kuten perheenyhdistämissäännösten kiristämisessä, ei mennä riittävän pitkälle, mutta suunta on kuitenkin oikea. Siltä osin heidän raporttinsa saa siis hyvän arvosanan 9-.
Valitettavasti demarien maahanmuuttoraportin työperäinen osuus, joka hallitsee koko raporttia, ei ole lainkaan samaa tasoa. Sitä osiota on arvostelussa vaikea päästää edes luokaltaan. Sen on luultavasti päässyt kirjoittamaan se sama taho, joka ennusti Viron EU-jäsenyyden tuovan satoja tuhansia virolaisia Suomen työmarkkinoille.
Tämän ennustuksen pelossa demarien johdolla tehtiin siirtymäsäännös, joka mahdollisti virolaisen vuokratyövoiman käytön, mutta kielsi suoran palkkaamisen yrityksiin siirtymäsäännöksen ajan. Onneksi tämä aika jäi lyhyeksi, mutta sekin jo riitti sotkemaan Suomen työmarkkinat. Virolaiset vuokratyöfirmat tulivat Suomen työmarkkinoille paraatiovesta. Valtasivat markkinat ja osa yrityksistä maksoi yleistä tasoa alempia palkkoja ja laiminlöi yhteiskunnan velvoitteita. Demarien näytöt työperäisen maahanmuuton hoitamisessa ovat siten hyvin heikot.
Kun demarien maahanmuuttoraportin työperäistä osaa lukee niin ei voi väistää sitä ajatusta, että sinä uskotaan työn määrän olevan vakio. Jos siis ulkomailta tulee tänne joku töihin, niin hän vie työpaikan suomalaiselta. Sen vuoksi te-toimiston pitäisi syynätä jokainen toimistossa asiakkaana oleva ennen kuin työlupaa ulkomaalaiselle voisi antaa. Jokainen työvoimaa rekrytoinut tietää, että työnhakijoiden joukossa on myös alalle soveltumattomia, vaikka ovatkin muodollisesti päteviä. Sen vuoksi saatavuusharkinta sopii huonosti yhteen talouden nousukauden kanssa. Liian jäykkä järjestelmää hidastaa kasvua ja heikentää siten kaikkien suomalaisten hyvinvointia.
Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin, minkä vuoksi epätervettä kilpailua alemmilla työehdoilla ei voida hyväksyä. Demarit eivät ole täysin väärässä vaatiessaan tehokkaampaa valvontaa. Byrokratiaa ei saa kuitenkaan tehdä niin tiukaksi, että se käytännössä tekee tulpan ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Lypsykonetta ei tarvitse se, jolla ei ole varaa pitää lehmää. On siis samanaikaisesti sekä pidettävä ovi auki ulkomaiselle työvoimalle että kyettävä tehokkaasti valvomaan ulkomaalaisten työehtoja.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
SDP näkee työperusteisen maahanmuuton uhkana vaikka se on mahdollisuus
12.8.2010
Tiedotusvälineille, 12.8.2010
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen pitää SDP:n maahanmuuttolinjauksia lyhytnäköisinä.
– SDP:n maahanmuuttoraportista huokuu, että he näkevät työperäisen maahanmuuton uhkana, vaikka se on meille tärkeä mahdollisuus turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi eläköityy Euroopan kovinta vauhtia, joten tarvitsemme tulevaisuudessa lisää eri alojen osaajia ulkomailta.
– SDP:llä näyttää olevan varsin synkkä kuva Suomen talouden tulevaisuudesta. Raportista syntyy vaikutelma, että Suomessa on vain tietty määrä työpaikkoja, jotka viranomaisten pitää turvata ensisijaisesti kotimaisille työntekijöille.
- Työttömyyden poistaminen on myös Kokoomuksen päätavoite. Suomalaisten työllisyys ei kuitenkaan parane panttaamalla avoimia työpaikkoja. Päinvastoin: mitä nopeammin työnantajat saavat tekijöitä, sitä paremmin talous pyörii, ja sitä enemmän syntyy uusia työpaikkoja myös suomalaisille.
- Olemme SDP:n kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on noudatettava suomalaisia työehtoja. Hallitus on jo lisännyt resursseja harmaan talouden torjuntaan. SDP vaatii niin sanotun saatavuusharkinnan säilyttämistä, mutta tehokkaampi keino torjua harmaata taloutta on panostaa etukäteis- ja jälkivalvontaan.
Olen iloinen siitä, että SDP liputtaa nyt työvoiman vapaan liikkuvuuden puolesta Euroopan unionissa. SDP:n parjaamat vuokratyömarkkinat syntyivät osin siksi, että Suomi vaati SDP:n johdolla siirtymäajan työvoiman liikkuvuuteen.
- SDP:n maahanmuuttoraportti on muilta osin hyvin samankaltainen kuin Kokoomuksen linjaus, jonka julkistimme jo viime vuonna. Hallitus on Kokoomuksen aloitteesta jo korjannut useita turvapaikkapolitiikkaan liittyviä ongelmakohtia.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Arto Satonen, puh 050 511 3110
Aihe: Blogi