Jyrki Katainen: Euroopan talousvakaus
7.4.2011
Olen saanut todella paljon sähköpostia ja yhteydenottoja Euroopan talousvakauteen liittyen. Asia on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Portugali aikoo pyytää lainaa EU:lta, euromaiden vakausvälineeltä ja IMF:ltä.
Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu – vain siksi ja vain silloin.
Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja “sijoittajat kärsivät vastuunsa”, menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa.
Sijoittajilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.
Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt – suomalaisetkaan – ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa.
Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa – juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä.
Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta.
Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin.
Tässä alla vielä eräälle kysyjälle lähettämäni sähköpostivastaus, siitä löytyy vastauksia niihin kysymyksiin, joihin en ole ehtinyt vastaamaan, tai joita et ole ehtinyt kysymään.
Tervehdys,
Eurooppalaiseen talouskriisiin liittyvät asiat ovat kyllä monimutkaisia, eikä ole mitenkään ihme, jos mediaa seuraamalla eivät kaikki asiat loksahda kohdalleen. Yritän vastata kysymyksiisi:
Ensiksi lainanottajat, eli kriisimaat, ovat olleet leväperäisiä, kun ovat joutuneet lainaamaan rahaa. Euromaat takaavat lainoja vain tiukan ehdollisesti, eli kaikki maat joutuvat äärettömän tiukalle kuurille, jos mielivät saada lainaa ja takuita. Ohjelmaa valvovat sekä EU että IMF. Jos ohjelmaa ei noudateta, lainoitus loppuu.
Sijoittajat, eli eläkeyhtiöt ja pankit, ovat jo kärsineet mittavia tappioita, kun ovat myyneet velkapapereita jälkimarkkinoilla. Näin tietysti pitää ollakin. Irlannissa muutaman pankin omistajat hävisivät kaikki, kun pankit sosialisoitiin.
Kun viimeksi 2009 emme pystyneet estämään pankkikriisin leviämistä Eurooppaan, sen seurauksena olemme Suomen Pankin mukaan hävinneet tähän mennessä n.40 miljardia euroa verotuloja. Näitä rahoja emme näe koskaan.
Helmikuussa viennin kasvu vuoden takaiseen oli 24 prosenttia ja tammikuun talouskasvu yli 6 prosenttia. Nämä olivat mahdollisia vain siksi, että Kreikasta ja Irlannista lähtevä pankki ja talouskriisi onnistuttiin estämään. 2009 vientimme supistui noin 25 prosenttia ja valtio velkaantui raskaasti.
Eipä silti, kyllä ottaa päähän joidenkin maiden löysä talouspolitiikka. Eivät vaaranna vain omaa, vaan myös meidän muiden tulevaisuuden. Joka tapauksessa meidän pitää minimoida tappiot.
Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita. Ja tietenkin erittäin epäsuosittuja. Vastuuta kuitenkin pitää osata kantaa, kun näihin hommiin on lähtenyt. Tämä on ammatinvalintakysymys.
Aurinkoista kevättä!
Jyrki Katainen
Aihe: Blogi
Satosesta sanottua – Lainauksia Helsingin Sanomista
15.3.2011
Helsingin Sanomat 15.3.2011:
Työmyyrä Arto Satonen Satonen (kok) on kansanedustaja, jonka puolue voi työntää tekemään mitä tahansa. Maan parhaimpiin shakinpelaajiin kuuluvalta mieheltä syntyy ilman suurempaa vaivaa vaikkapa kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Tavallisen oloinen kaveri pystyy yhteistyöhön yli puoluerajojen ja on muiden kunnioittama.
Helsingin Sanomat 24.2.2011: (lex Satonen, omaishoitajien hoitovapaa)
HS – Pääkirjoitus – 24.2.2011 – 2151 merkkiä – 1. painos
Omaishoitajan asema paranee
Omaishoitajien asemaa parannetaan hieman kevään aikana voimaan tulevalla lailla. Se velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijälle palkatonta vapaata työstä, jotta tämä voi huolehtia hoitoa tarvitsevasta omaisestaan. Työntekijälle tulee myös oikeus palata entiseen työhönsä omaishoidon päätyttyä.
Omaishoitajien asemasta on keskusteltu vuosikymmeniä. Sitä on pidetty lähinnä surkeana.
Viisi vuotta sitten kootun tiedon mukaan omaisiaan hoitavia ihmisiä on Suomessa noin 280000. Heistä lähes puolet tekee kokoaikatyötä.
Varsinaisiksi omaishoitajiksi tästä joukosta luetaan runsaat 30000 ihmistä. Heille maksetaan omaishoidon tukea. Tuen maksavat kunnat. Perusteet ja suuruus vaihtelevat sen mukaan, missä omaishoidon tukea saava asuu. Tuen vähimmäisrajat on määritelty tarkkaan, toisin kuin sen maksamisen edellytykset.
Lakia käsitellessään eduskunta väljensi omaisen määritelmää. Omaishoitoa varten vapaata voidaan myöntää silloinkin, kun työntekijä hoitaa sellaista läheistään, joka ei varsinaisesti kuulu perheeseen.
Oikeus vapaaseen ei myöskään riipu siitä, maksetaanko hoitajalle omaishoidon tukea vai ei. Työnantajalle ei aseteta velvollisuutta palkata vapaalle jäävän tilalle toista työntekijää.
Eduskunnan hyväksymä lakiteksti on pitkän hiomisen tuloksena syntynyt kompromissi. Koko hanke käynnistyi kansanedustaja Arto Satosen (kok) aloitteesta vuonna 2007. Aloitteen allekirjoitti yli 120 kansanedustajaa.
Työnantajajärjestöt suhtautuivat koko hankkeeseen hyvin kielteisesti. Heidän mielestään omaishoitovapaat jarruttavat työurien pidentämistä ja aiheuttavat kustannuksia työnantajille uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Palkansaajien mielestä laki ei riittävästi turvaa työntekijän oikeutta jäädä hoitamaan omaistaan.
Työsopimuslain muutos ei ratkaise omaishoitajien ongelmia, mutta se on silti pieni liikahdus oikeaan suuntaan.
Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, josta koituu kunnille silkkaa säästöä. Seuraavaksi eduskunnan pitäisikin säätää laki, jolla omaishoidon tuen maksaminen siirrettäisiin Kelalle ja hoidon tarpeesta päättäisivät lääkärit yhtenäisin perustein koko maassa.
Aihe: Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Valtakunnan ja kotiseudun vaikuttamista – vaalikauteen mahtuu monia iloja ja sattumuksia
15.3.2011
Olen lähtenyt poliitiikkaan vaikuttaakseni asioihin. Se on ainoa motiivi tehdä tätä työtä.
Tämä kausi on tuonut vaikuttamisen kautta monia iloja ja sattumuksia. Politiikassa ei mitään saavuteta yksin, mutta on ollut hienoa olla viemässä eteenpäin monia tärkeitä asioita.
Listaan tässä alla vaalikauden päätteeksi eniten mieleen jääneitä:
Lakimuutokset aloitteiden ja kannanottojen pohjalta
- Yrittäjän puolison parannettu oikeus työttömyysturvaan
- Omaishoitajien hoitovapaa (Lex Satonen)
- Monika-naisten pysyvä valtionapu (kunniaväkivaltaa vastaan työtä tekevä järjestö)
- Pakollinen vesimittarien käyttöönotto uusiin kerros- ja rivitaloasuntoihin
- Vuokrausmahdollisuuden sisällyttäminen maatilojen sukupolvenvaihdoksiin
- Turvapaikanhakijoiden ikätestit
- Toimeentulotuen poistaminen EU-maiden sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta ja toimeentulotuen leikkaaminen muilta Suomen houkuttelevuuden vähentämiseksi
- Suomen kansalaisuuden nopeuttaminen Suomessa opiskelleille ja Suomeen töihin jääville ulkomaalaisille
Lue lisää maahanmuuttopolitiikasta (Kokoomus, Arto Satonen):
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia 17.11.2010
Aamulehti 6.8.2010: Perheiden yhdistämistä rajoitettava 7.8.2010
Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikasta 19.5.2009
Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 15.5.2009
Pirkanmaa
- TTYn hyväksyminen säätiöyliopistoksi
- Valtion osallistuminen Valkeakosken Kuidun uudelleen käynnistämiseen ja siten satojen työpaikkojen pelastamiseen
- Valtion päätös hakea EU:sta vapautusta Mäntän Metsä-Serlan tehtaalle siistauslieteongelmaan, mikä onnistuessaan turvasi satoja työpaikkoja Mäntän tehtaalla
- 8 ME elvytysrahaa Tampere-Pori -radalle akselipainojen nostamiseen ja siten pirkanmaalaisen teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseen
- Lempäälän 2. jäähallin ja Sastamalan palloiluhallin valtionrahoitus
- Valtionapu uuden koulun rakentamiseen Sastamalan Stormiin
Aihe: Blogi
Eduskuntakausi päättyy
14.3.2011
Eduskunnan kausi päättyy välikysymysäänestykseen huomenna tiistaina. Vasemmistoliitto kysyy hallitukselta Euroopan valtioiden rahoitusmarkkinoiden tukipaketista. Tässä keskusteluissa on jälleen kerran tuotava esille se, että me emme auta vaikeuksiin ajautuneita maita solidaarisuuden, vaan oman etumme vuoksi.
Suomi on yksi maailman vientiriippuvaisimmista maista. Hyvinvoinnistamme 40-50% rahoitetaan viennillä ja valtaosa viennistä suuntautuu Eurooppaan. Jos jokin Euroopan maa menisi konkurssiin, se todennäköisesti ajaisi koko Euroopan taantumaan ja aiheuttaisi korkotason nousun.
Suomelle eurooppalainen lama näytti jo 2008-2009 tunnusmerkkinsä. Bruttokansantuotteemme putosi yhtenä vuonna 8 prosenttia, monissa vientiyrityksissä liikevaihdosta lähti kolmannes tai jopa puolet, joiltakin alihankkijoilta enemmänkin.
Jos ajaisimme uudelleen seinään, meillä ei olisi varaa edes elvyttää. Työttömyys liikkuisi silloin 15-20 prosentin välillä, ja se johtaisi pitkäaikaisiin vaikeuksiin.
On oikein vaatia sijoittajia kantamaan vastuunsa.
On oikein, että kaikki maat kantavat oman vastuunsa.
Lisäksi on oikein muuttaa palkkiojärjestelmiä, jotka osaltaan aiheuttivat kriisin.
Näitä ei kuitenkaan muuteta hetkessä. Sen vuoksi nyt tehtyjen apupakettien hylkääminen olisi tulella leikkimistä. Populismille ei saa antaa periksi, koska seuraukset olisivat suomalaisille kohtalokkaat.
Aihe: Blogi
Arto Satonen: Metsän kiinteistöverolle ei, tilakoon kasvattamiselle kyllä
3.3.2011
Tiedote/kannanotto 3.3.2011
Julkaisuvapaa heti
Satonen: Metsän kiinteistöverolle ei, tilakoon kasvattamiselle kyllä
Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti tänään raporttinsa. Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja Arto Satonen on tyytyväinen, että yleisesti metsäalaa ja myös kokoomuksen maaseutuvaltuuskuntaa askarruttaneita kysymyksiä on nyt selvitetty.
“Metsänomistusrakenteen kehittäminen sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen ovat keskeisiä seuraavan hallituskauden haasteita. Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta on halunnut metsäpolitiikan ja verotuksen olevan kannustavaa. Tästä syystä niin sukupolvenvaihdosten huojennuksen kuin tilusjärjestelyjenkin edistämistä tulee lähivuosina jatkaa”, Satonen toteaa.
Tilakoon kehittämistä pohtinut työryhmä on monessa asiassa päätynyt samankaltaiseen lopputulokseen kuin Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta.
“Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta ei usko kiinteistöveron kannustinvaikutukseen, emmekä siksi kannata sitä. Työryhmän raportissa korostetaan myös yhteismetsiä. Aivan viimeisen vuoden aikana on ollut hienoa huomata kiinnostuksen yhteismetsiin kasvaneen. Asiaa kannattaa ehdottomasti edistää”, Satonen päättää.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Arto Satonen, 050 511 3110
Aihe: Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Nokian huippuosaajien työpanosta ei ole varaa menettää
15.2.2011
Nokian päätös valita käyttöjärjestelmäkseen Windowsin Suomessa kehiteltyjen Symbianin ja Meegon sijasta merkitsee suurta rakenteellista muutosta. Kun Symbian ja Meego lähivuosina poistuvat käytöstä, samalla häviää myös tuhansia työpaikkoja. Tämä tuntuu erityisesti Tampereella, jossa Nokialla on 2605 työntekijää, joista valtaosa tekee käytöstä poistuvia järjestelmiä.
Tampereeen lisäksi Nokian muutokset vaikuttavat merkittävästi myös Oulussa, Salossa ja päkaupunkiseudulla. Valtion verotulojen kannalta on tärkeää, että Nokian pääkonttori pysyy Suomessa. Muutokset ovat kuitenkin Suomen historian suurimmat uuden teknologian toimialalla.
Valtion budjetissa on varattu vuodelle 2011 37 miljoonaa euroa rakennemuutosavustuksiin kohdennettavaksi yritysten kehittämisavustuksiin, työllisyysperusteisiin investointeihin ja EU:n rakennetuen kansalliseen osuuteen. Nokian muutokset ovat jo alueellisesti niin suuria, että rahoitusta voidaan saada myös EU:n globalisaatiorahastosta.
Julkista rahaa Nokian tuotekehitykseen on laitettu avustuksina ja lainoina yli 10 miljoonaa euroa vuonna 2010. Potentiaalista rahoitusta korvaaville työpaikoille siis on olemassa, kun vaan on toimijoita ja ideoita.
Nokialaisille insinööreille on myös kansainvälistä kysyntää. Moni varmasti myös tarttuu näihin tilaisuuksiin. Jokainen luonnollisesti valitsee itselleen ja perheelleen parhaimman ratkaisun. Suomelle ja Pirkanmaalle on kuitenkin hyvin tärkeää, että mahdollisimman monelle voitaisiin löytää uutta soveltuvaa työtä kotiseudulta.
Nokian lähtiessä Jyväskylästä työt loppuivat 320 henkeltä. Nyt heistä on 19 työttömänä. Mittasuhteet ovat tällä kertaa toista luokkaa, mutta nämä lukemat osoittavat, kuinka kovatasoisesta työvoimasta on kyse.
Tätä yhtälöä ei ratkaista eläkeputkella tai työvoimapoliittisella koulutuksella. On houkuteltava Suomeen huipputeknologian yrityksiä ja luotava uusia, jotta globaalin tason ICT-alan osaajille löytyy heille soveltuvia töitä. Siinä onnistuminen on välttämätöntä sekä nokialaisten että koko yhteiskunnan kannalta. Näiden huippuosaajien työpanosta ei ole varaa menettää.
Aihe: Blogi
Satosen suullinen kysymys – vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille
10.2.2011
Yksittäisen tapauksen vaikutus yleiseen turvallisuustilanteeseen, vaadin tiukempia rangaistuksia väkivaltarikollisille ja alempaa karkotuskynnystä ulkomaalaisille rikollisille.
Linkki: Arto Satosen kysymys ministeri Thorsille eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Linkki: Ministeri Thorsin vastaus Satoselle eduskunnan kyselytunnlla torstaina 10.2.2011
Aihe: Blogi
Tuloeroista
9.2.2011
Vaalien läheisyys näkyi selvästi hallituksen ja opposition välisessä eduskunnan välikysymyskeskustelussa tuloeroista. Kataisen avauspuheenvuoro keskusteluineen oli hyvin pitkä ja perusteellinen kuvaus siitä, miten suomalaisten varallisuus ja tuloerot ovat viime vuosina kehittyneet. Toisin kuin yleisesti luullaan tuloerot eivät ole viime vuosina kasvaneet vaan pienentyneet.
Muutokset johtuvat osittain taantumasta, koska laman aikana putosivat erityisesti suurituloisten tulot, vaikka heitä ei laman uhreiksi voi nimetäkään. Hallitusten toteuttamat etuuskorotukset kansaneläkeläisille ja köyhimmille lapsiperheille sekä pienituloisiin palkansaajiin painottuvat veronalennukset ovat myös kaventaneet tuloeroja.
Keskustelussa oma pääviestini oli, että Suomessa pitää työn tekemisen ja työn teettämisen kannattaa. Onneksi taantumasta huolimatta massatyöttömyys on hyvällä talouspolitiikalla torjuttu ja työttömyys on jo pudonnut lamaa edeltävälle tasolle. Jos tässä ei olisi onnistuttu, köyhyys olisi räjähtänyt käsiin.
Yllättävintä keskustelussa oli se, kuinka vähän tavallisella palkansaajalla ja yrittäjällä on puolustajia. Kokoomus sai hyvin laihalti tukea sille, että puolustimme palkansaajien tarvetta veronalennuksiin, jotta työssäkäyvät voivat maksaa kohonneet energialaskut. On totta, että Suomessa on apua tarvitsevia vähävaraisia ja heidän asiaansa pitää ajaa. Ajaa pitää kuitenkin myös niiden asiaa, jotka työllään tämän hyvinvoinnin maksavat ja pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Jälkimmäisen puolustajia on vähän.
Arkistojen poliittisia Youtube-helmiä vuodelta 2006: “Tarja rap”, jossa SDP ja Jutta Urpilainen laulavat tuloeroista
Aihe: Blogi
Eduskunta: Jätevesien puhdistamisvaatimukset kohtuullistuvat
25.1.2011
Eduskunta kumoaa Kokoomuksen johdolla kiistellyn jätevesiasetuksen. Uudella lailla ja asetuksella vaadittu puhdistustaso tulee kohtuullisemmaksi. Aiemmasta lievemmästä vaatimustasosta (orgaaninen aine 80%, kokonaisfosfori 70%, kokonaistyppi 30%) tulee pääsääntö ja tiukempia vaatimuksia on kuntatasolla mahdollista vaatia vain erityisen herkillä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Yli 68-vuotiaat vapautetaan velvoitteista kokonaan.
Tämän päätöksen jälkeen asian käytännön toteutus on kuntien harteilla. On tärkeää, että maaseudun asukkaat saavat kiinteistökohtaista neuvontaa juuri heille soveltuvasta järjestelmästä. Rahaa ei kannata hukata järjestelmiin, jotka ovat vaatimuksiin nähden liian kalliita. Ympäristövaliokunnan arvion mukaan uudet vaatimukset täytetään keskimäärin 3000-4000 euron investoinnilla, tosin tapauskohtaiset erot ovat merkittäviä.
Parasta apua haja-asutusalueille on kunnallisten siirtoviemärijärjestelmien rakentaminen. Tätä myös valiokunta painottaa omassa mietinnössään ja vaatii lisää rahaa näihin hankkeisiin. Kiinteistökohtaisia vapautuksia voidaan hakea niihin talouksiin, jotka ovat lähivuosina pääsemässä kunnallisen järjestelmän piiriin. Tämä on oikein ja tätä mahdollisuutta pitää kuntatasolla hyödyntää, jotta päällekkäisyyksistä päästään eroon.
On tärkeää, että jätevesiasetukseen vihdoinkin saatiin järkeä. Punamultahallituksen aikainen jätevesiasetus oli vaatimuksiltaan kohtuuton, aiheutti paljon epätietoisuutta ja sai monet tekemään ylisuuria investointeja.
Tästä punamultahallituksen aikaisesta jätevesiasetuksesta on opittava se, että ympäristön nimissäkään ei voida ihan mitä tahansa vaatia. Ympäristöhyötyjen ja maaseudun asukkaille koituvien kustannusten on oltava järkevässä suhteessa toisiinsa.
24.9.2010: Jätevesiasetus uusittava välittömästi
Arto Satonen
kansanedustaja, Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja (kok)
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Maahanmuuttoteema herätti jälleen laajaa debattia Tampereella Telakalla
21.1.2011
Tämän viikon maanantai-iltana 17.1.2011 pidin yhdessä Anna Kontulan (vas) ja Jukka Gustafssonin (sd) kanssa kaksi tuntia kestäneen “Suoraa puhetta maahanmuutosta” -tilaisuuden Tampereen Telakka-ravintolassa.
(Suoraa puhetta maahanmuutosta 17.1.2011)
Tupa oli viimeistä sijaansa myöden täynnä, ja keskustelu oli sananmukaisesti suoraa. Välillä äänessä olivat maahanmuuttajat, välillä maahanmuuttokriitikot ja välillä panelistit.
Keskustelussa painopisteenä oli turvapaikkapolitiikka ja Suomen uudistetut linjaukset. Esille nousi myös työperäinen maahanmuutto ja työn perässä tulleiden oikeus tuoda Suomeen perheensä. Erikseen puhuttiin maahanmuuttajien kotoutumisesta Tampereella.
Lopputulemana voi sanoa, että työperäisellä maahanmuutolla oli laaja kannatus yleisön joukossa, mutta turvapaikkapolitiikan osalta näkemyserot olivat suuria.
Aika moni tuntui hyväksyvän oman näkemykseni siitä, että turvapaikkapolitiikkaan liittyvät väärinkäytökset leimaavat kaikkia maahanmuuttajia, ja siksi etuuksien väärinkäyttäjät on saatava kuriin.
Suomella ei ole varaa tulla ulkomaalaisvastaiseksi maaksi, koska ikärakenteemme vuoksi tarvitsemme jatkossa ulkomaista työvoimaa.
Hyödymme myös Suomeen valmistumisen jälkeen töihin jäävistä ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka kielitaidollaan ja kulttuurituntemuksellaan lisäävät kansainvälistä kilpailukykyämme.
Aihe: Blogi