Työmatkat eivät saa tulla liian kalliiksi
14.5.2012
Työn perässä liikkuminen kasvaa koko ajan. Työpaikan vaihtuminen johtaa yhä havemmin asuinpaikan vaihtumiseen. Moni valitsee muuton sijasta pidemmän työmatkan. Toisaalta maaseudulla asuminen houkuttelee, jos työssäkäynti ei tule liian kalliiksi. Talouskasvulle dynaamiset työmarkkinat ovat elinehto. Dynaamiset työmarkkinat taas ovat mahdollisia vain jos työmatkaliikenne on sujuvaa ja kohtuuhintaista.
Viime aikoina tapetilla ovat olleet kilometrikorvaukset, joita päätettiin leikata 7 prosentilla eli 70 miljoonalla eurolla osana kehysriihen säästöpäätöksiä. Säästösumma ei ole ylivoimainen, mutta esitetty tapa on saanut paljon liikkuvat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset takajaloilleen. Se malli, jossa korvaus olisi täysimääräinen 15000 kilometriin asti ja vain puolet sen jälkeen, on kohtuuton paljon ajaville.
Eduskunnassa onkin noussut kova keskustelu aiheesta myös hallituspuolueiden sisällä. Säästöpäätös ymmärretään, mutta ei toteuttamistapaa. Hyväksyttävämpi ratkaisu olisi juustohöylämäinen 3 sentin leikkaus kaikilta kilometreiltä. Se myös ohjaisi julkisen liikenteen käyttäjäksi niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Tämä malli ei myöskään rankaisi kohtuuttomasti niitä paljon ajavia, joilla ei ole tosiasiallista vaihtoehtoa oman auton käyttämiselle.
Kilometrikorvausten kohtuullisen tason lisäksi on välttämätöntä pitää kiinni työmatkavähennyksestä, jota nyt voi saada maksimissaan 7000 euroa vuodessa 600 euron omavastuulla. Nimenomaan työmatkavähennys mahdollistaa asumisen maaseudulla tai pikkukaupunkissa, vaikka työ sijaitseekin suuressa kaupungissa. Jos työmatkavähennystä leikattaisiin, niin se johtaisi todelliseen keskittämiskehitykseen ja näivettäisi maaseudun. Samalla asuntojen hinnat keskuskaupunkissa ja sen välittömässä läheisyydessä edelleen nousisivat.
Erityisesti lapsiperheiden on usein tilaa saadakseen hakeuduttava kehyskuntiin, pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle, jossa neliöitä ja tonttimaata saa selvästi halevmmalla. Yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tämä on ihan positiivista. Useimmille lapsille pienempi yhteisö on sopivampi kasvupaikka. Samalla tämä ” maalle muutto” – liike tasapainottaa alueellista kehitystä. Kyläkoulutkin säilyvät, jos muuttajien myötä on lapsia riittävästi.
Ilmastomuutoksen torjunnan nimissä ollaan usein hyvinkin fundamentaalisia syyllistämään maaseudulla asuvia. Hyvä on kuitenkin muistaa, että maaseudulla asuvien hiilijalanjälki on liikennettä lukuunottamatta kaikilla muilla sektorilla kaupunkilaista pienempi. Liikenteen päästöihin puolestaan voidaan parhaiten vaikuttaa autojen tekniikkaa kehittämällä ja suosimalla verotuksessa vähäpäästöisiä autoja. Oma auto on maaseudulla ja pikkukaupunkeissa välttämättömyys, eikä sen käyttämisestä siten pidä syyllistää.
Jatkossakinnon hyvin tärkeää pitää siitä kiinni, että työssäkäynti kauempaakin on taloudellisesti kannattavaa. Työmatkavähennykseen panostamalla tuemme sekä dynaamisia työmarkkinoita, että pidämme kurissa asuntojen hintakehityksen. Samalla mahdollistuu maaseudulla tai pikkukaupunkissa asuminen niille, joiden elämäntilanteeseen se sopii.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Kilometrikorvaukset ja nuorten syrjäytyminen
27.4.2012
Tällä viikolla ovat eduskuntaa puhuttaneet kilometrikorvaukset ja uusi tutkimus nuorten syrjäytymisestä, jossa erityiseksi riskiryhmäksi nousevat maahanmuuttajanuoret.
Juustohöylä oikeudenmukaisempi vaihtoehto kilometrikorvauksiin
Kehysriihestä asti on sähköpostiin satanut palautetta kilometrikorvausten leikkaamisesta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta ja muilta päivittäin autoa työvälineenään käyttäneiltä. On itsestään selvää, että julkisuudessa esillä ollut tapa leikata kilometrikorvauksia on herättänyt ärtymystä. Jos täysi korvaus maksettaisiin vain 15000 kilometriin asti ja siltä ylittävältä osalta puolet, niin kova leikkuri iskisi niihin, joilla ei työssään ole omalle autolle vaihtoehtoa.
Kilometrikorvauksia maksetaan kaikkineen vuosittain miljardi euroa ja leikattava summa on 70 miljoonaa eli 7 prosenttia. Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa tämä leikkaus olisi muuttaa 45 sentin kilometrikorvaushinta 42 sentiksi. Tämä olisi tasapuolinen, eikä olisi kohtuuton kenenkään näkökulmasta. Lisäksi tällä linjauksella voisi olla aitoja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, koska se kannustaisi julkisen liikenteen käyttöön niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Jos leikkaus taas koskee vain paljon ajavia, niin heillä ei käytännössä ole mahdollisuutta vaihtaa omaa autoa muuhun liikennemuotoon. Työkseen liikkeitä kiertävä myyntiedustaja tai ympäri maata asennuksia hoitava ei voi aikataulusyistä valita julkista liikennettä.
Tämä kilometrikorvauksen juustohöylämalli oli esillä eilen kyselytunnilla, eikä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tyrmännyt sitä. Asia on edelleen auki, mutta uskon juustohöylämallin voittavan. Liikennevaliokunnan puheenjohtajana tämä asia kuuluu reviirilleni ja aion olla tässä aktiivinen jatkossakin.
Huolestuttavia tuloksia nuorten syrjäytymisestä
Uudet tutkimukset nuorten syrjäytymisestä ovat huolestuttava. Erityisesti maahanmuuttajanuorten syrjäytymislukemat ovat hurjat. Somalinuorista jopa 40 prosenttia on vailla työtä, opiskelupaikkaa ja päästötodistusta. Venäläisillä nuorilla vastaava lukema on 11 prosenttia eli siis neljä kertaa parempi. Sekin on silti kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Kaikkein pienintä syrjäytyminen on ruotsinsuomalaisten nuorten kohdalla.
Tästä tutkimustuloksesta on vedettävissä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin kotoutumisessa on onnistuttava paljon nykyistä paremmin. Suomen kielen opetukseen ja sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa maahanmuuttajanuoret samalla oppivat Suomea on satsattava. Iso joukko syrjäytyneitä nuoria muodostaa nimittäin todellisen riskiryhmän sisäisen turvallisuuden kannalta. On siten välttämätöntä löytää keinoja, jotta nykyistä useampi Suomeen asettunut maahanmuuttajanuori saadaan rakentamaan tätä yhteiskuntaa, eikä syrjäytymään siitä.
Toinen johtopäätös on se, että maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen. Suomen on arvioitava realistisesti omat resurssinsa kotouttaa ja suhteutettava kotouttamista tarvitsevien määrä siihen. Työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan työvoimakapeikkoaloille ja pakolaisstatuksen saaneilla on oikeus suojeluun. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenyhdistämisoikeutensa osalta on omat lakimme rinnastettava pohjoismaisiin käytäntöihin. Viime vaalikaudella aloitettua houkuttelevuustekijöiden karsimista on jatkettava. Kotouttamisen resurssit on suhteuttava todelliseen tarpeeseen ja silloin on tärkeää, että myös kotoutettavien määrä on realistisella tasolla. Emme voi hyväksyä kehitystä, jossa joidenkin kansallisuuksien nuorista kolmannes ja ylikin syrjäytyy. Tällaisen kehityksen yhteiskunnallinen hinta on täysin arvaamaton.
Hyvää vappua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Raideliikenteen panostukset helpottavat matkustajia
17.4.2012
Eduskunta aloittaa pääsiäisen jälkeen liikennepoliittisen selonteon käsittelyn. Selonteossa linjataan suomalaista liikennepolitiikkaa vuosikymmenen päähän. Selontekoon sisältyy vahva panostus raideliikeenteeseen. Tästä panostuksesta myös Pirkanmaa saa omansa.
Tuhansien työmatka suuntautuu jo nykyisin junalla Tampereelta Helsinkiin. Matkustajille on tärkeää päästä työpaikalleen ajoissa. Onkin välttämätöntä, että junien täsmällisyyttä parannetaan. Tämä talvi on ollut edellistä parempi. Luonnonolojen lisäksi siihen on vaikuttanut 20 miljoonan euron lisäpanostus raideliikenteen ylläpitoon. Silti kehittämistä on edelleen.
Uusi liikennepoliittinen selonteko tunnustaa pääradan Helsinki- Tampere – Oulu merkityksen ja se kuuluu myös eurooppalaiseen TEN T- ydinverkkoon. Tälle radalle myös investoidaan jo vuosien 2012-15 aikana. Helsinki – Riihimäki välin välityskykyä parannetaan, mikä auttaa myös Tampereen junien pysymistä aikataulussa. Myös Riihimäki- Tampere välin kehittäminen on tulossa, vaikka se ei ihan ensimmäisiiin hankkeisiin sisällykään. Tärkeää Tampereen seudun kehittämiselle on myös toteuttaa mahdollisimman pian oikoratahanke tai pikemminkin Tampereen ohitusrata, jolla tavaraliikenne siirretään pois keskustasta ja ratapiha voidaan ottaa muuhun käyttöön.
Tampereelta on jo pitkään tavoiteltu suoraa junayhteyttä Pietariin. Nyt rakennettava Riihimäen kolmioraide tekee tämän hankkeen mahdolliseksi. VR on luvannut välittömästi kolmioraiteen valmistumisen jälkeen käynnistää IC- tasoisen länsi-itä yhteyden välillä Tampere-Lahti, joka olisi samalla kytketty Pietariin menevän Allegron aikatauluihin. Näin matka Tampereelta Pietariin lyhenisi lähes tunnilla. Lopullinen tavoite on tietenkin Pirkanmaalla se, että saamme suoran Allegro-yhteyden Pietariin. Tämän yhteyden toteutumisella on huomattavia taloudellisia vaikutuksia maakuntaamme.
Liikennepoliittisen selonteon periaatepäätökseen sisältyy myös se, että Tampereen katuraitiotue tulee samaa 30 prosentin valtionrahoituksen. Uusi katuraitiotie lyhentää erityisesti matka-aikaa Hervannan ja Lentävänniemen suunnista keskustaan. Tiheästi kulkeva ratikka on houkutteleva matkustustusvaihtoehto ja vie siten konkreettisesti eteenpäin Tampereen seudun joukkoliikennettä. Tällä hetkellä realistista on olettaa hankkeen aloituksen tapahtuvan v. 2016.
Raideliikenteeseen panostaminen on ympäristöpolitiikan näkökulmasta järkevää. Liikenteen sujuvuuden kannalta on kuitenkin muistettava, että valtaosa ihmisistä ja tavaroista kulkee edelleen maanteitse. Sen vuoksi me tarvitsemme täsmäinvestointeja myös maantieliikenteen pullonkauloihin ja lisäksi tulee pitää huolta nykyisen tieverkon kunnosta. Joka tapauksessa nyt tehtävät raideinvestoinnit ovat erinomaisia, koska ne parantavat Tampereen ja Helsinkin välisen liikenteen sujuvuutta, sekä helpottavat Tampereen sisäistä liikennettä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Työurien pituus, Nokia ja Finnair
13.4.2012
Hyvä ystävä,
Tällä viikolla eduskunnassa on käyty yleistä talouspoliittista keskustelua kehyspäätösten yhteydessä. Esille on noussut myös koko Suomen kansantalouteen vaikuttava Nokian tilanne. Liikenteen puolella tapetilla on tälläkin viikolla ollut lentoliikenne ja Finnairin ulkoistukset. Näistä aiheista tässä listaviestissä.
Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan enemmän
Työmarkkinajärjestöjen yhteisesti sopimat muutokset osa-aikaeläkkeeseen, eläkeputkeen ja työttömyysturvaan eivät Valtionvarainministeriön arvion mukaan ole lähellekään yhtä merkittäviä kuin työmarkkinajärjestöjen omat laskelmat ovat osoittaneet. Työmarkkinajärjestöt arvioivat alun perin uudistusten pidentävän työuraa 1,2 vuotta, kun VM:n arvio on vain viisi kuukautta. Ero selittyy laskentatavan eroilla ja totuus voi hyvinkin olla puolivälissä. Niin tai näin, lopputulos on kuitenkin se, että suunta on oikea, mutta vauhti riittämätön! Pallo siirtyykin uudelleen työmarkkinajärjestöille, joiden pitää kyetä sopimaan lisätoimista työurien pidentämiseksi. Väistämättä katse kääntyy jälleen myös yleiseen eläkeikään.
Nokian rinnalle tarvitaan uusia huipputeknologian kivijalkoja
Nokian tulosvaroitus, voimakas kurssinlasku ja uutiset Samsungin noususta alan markkinajohtajaksi ovat käynnistäneet laajemman keskustelun suomalaisen huipputeknologian kilpailukyvystä. Hallituksen kehysriihessä sopimat TK vähennys ja pääomasijoittamisen helpottaminen kasvuyrityksiin tulevat kreivin aikaan. Koko yksityissektorin TK-panostuksista Nokia on yksin vastannut kolmanneksesta. Nyt rinnalle tarvitaan muita toimijoita, jotta ICT alan suomalainen huippuosaaminen voidaan maksimaalisesti hyödyntää. Peliteollisuus on jo vahvasti nostanut päätään.
Nokian osaajista ollaan kiinnostuneita. Ericsson on jo tullut Ouluun ja Intel tulee Tampereelle. Lisäksi monet entiset nokialaiset ovat perustaneet uusia yrityksiä tai vieneet omaa osaamistaan muiden toimialojen yritysten palvelukseen. Täsmäkoulutuksilla ja hyvien teknologiainnovaatioiden kaupallistamista edistämällä julkinen valta voi edesauttaa Nokian rakennemuutoksen johdosta muihin tehtäviin siirtyvien työllistymistä. Toivoa kuitenkin sopii, että Nokia pääsee uuteen nousuun, sillä sen vaikutus kansantalouteen on niin suuri, että nopealla aikataululla edes useat kasvavat yritykset eivät riitä sitä korvaamaan.
Finnair tarvitsee kumppanin
Finnairin ympärillä olevat kohut ovat haudanneet alleen sen tosiasian, että Finnair kamppailee nyt aidosti olemassaolostaan. Yhtiö joutuu kartoittamaan kaikki lentotoiminnan osa-alueet ja ulkoistaa niitä, jossa oma työ on selvästi ulkoistettua vaihtoehtoa kalliimpaa. Tähän perustuu myös raskaan huollon siirtyminen sveitsiläisille. Tällä kertaa kyse ei ollut työn hinnasta, vaan synergiaeduista. Sveitsiläinen toimija tuottaa huoltoja useille yhtiöille, jolloin mm. korkeatasoiseen huoltoon tarvittavat laitekustannukset tulevat suhteellisesti halvemmaksi. Finnairilta on kuitenkin syytä odottaa hyvää työnantajapolitiikkaa siinä, että se auttaa esimerkiksi lisäkoulutusta antamalla työttömiksi jääviä huoltomiehiä löytämään uuden työn.
Finnairin kohtalonkysymykseksi on nousemassa Eurooppa-liikenteen järjestäminen. Yhtiö tarvitsee kipeästi kumppanin, joka pystyy kannattavasti hoitamaan Euroopan yhteydet. Euroopan yhteyksiä tarvitsevat sekä suomalaiset matkustajat, että Finnairin kultamunan Aasian reittien matkustajat. Finnair aikoo kasvaa edelleen voimakkaasti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, jossa Suomella on sijaintietu. Suorin reitti Euroopasta Aasiaan ilmateitse menee Helsinki-Vantaan kautta.
Sopivan kumppanin löytämiseksi on oltava valmis myös siihen, että valtio voi tarvittaessa luopua enemmistöosakkuudestaan Finnairissa. Tämä edellyttää eduskunnan päätöstä. Jatkossakin valtion on kuitenkin tärkeää olla Finnairin suurin osakas. Ankkuriomistajana pystytään puolustamaan Suomen reittejä ja takaamaan yrityksen toiminta suomalaisten pelisääntöjen mukaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Politiikan superviikko
23.3.2012
Hyvä ystävä,
Takana on todellinen politiikan superviikko. Tällä viikolla hallitus on päättänyt talouden tasapainottamiseksi tarvittavista veronkorotuksista ja säästöistä, sekä vuosina 2012-2015 käynnistettävistä liikennehankkeista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat työuria pidentävistä toimista. Tässä listaviestissä nostan esille muutamia keskeisiä asioita. Tässä listaviestissä on myös asiaa Tampereen Tohloppiin rakennettavasta Mediapoliksesta, josta muodostuu Pirkanmaalle hyvin merkittävä media-alan osaamiskeskus.
Talous tasapainoon – kasvu liikkeelle
Hallitus teki kehysriihessä mittavat päätökset talouden tasapainottamiseksi. 2,7 miljardin tasapainotusratkaisulla ja työurapäätöksillä mahdollistetaan AAA- luokituksen säilyttäminen ainakin tässä vaiheessa. Luottoluokituksen aleneminen merkitsisi satojen miljoonien korkokulujen kasvua valtiolle, vaikeuttaisi yritysten rahoituksensaantia ja nostaisi asuntolainojen korkoja. Tällainen kehitys on pakko tainnuttaa ja sen vuoksi nyt tehdyt säästöt ja veronkorotukset ovat välttämättömiä. Jos taloudellinen tilanne sitä vaatii, niin lisääkin on tehtävä.
Taloutta ei kuitenkaan käännetä kasvuun vain säästämällä ja kulutusta lisää verottamalla. Sen vuoksi onkin hyvin tärkeää, että ratkaisuun sisältyy mittavat panostukset yritystoiminnan kehittämiseen. Jatkossa pk-yritykset voivat vähentää verotuksessa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan, myös tuplapoisto tulee mahdolliseksi kahdeksi vuodeksi ja yrityskummien eli ulkopuolisten pääomasijoittajien verokohtelua helpotetaan ja kannustetaan siten sijoittamaan kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Isojen ratkaisujen rinnalla tehtiin päätöksiä myös monista yksityiskohdista. Ilahduttavaa on se, että poliisin toimintaedellytykset turvataan 30 miljoonan lisärahalla. Tiukka taloustilanne pakottaa kuitenkin laajoihin säästöihin, jotka koskevat mm. yliopistokoulutusta, maataloustukia, kilometrikorvauksia. Lisäksi indeksikorotukset jäädytetään lapsilisistä ja tuloveron osalta ei tehdä taulukkotarkistuksia. Verotuksen puolella nostetaan ALVia prosenttiyksiköllä, toteutetaan tilapäinen solidaarisuusvero yli 100000 euroa vuodessa tienaaville, kiristetään yli miljoonan euron perintöveroja ja korkeimpien eläkkeiden osalta verotus nostetaan palkansaajien tasolle. Yksikään näistä ratkaisuista poliisin lisärahaa lukuun ottamatta, ei ole erityisen mieleinen, mutta ne ovat tässä taloustilanteessa välttämättömiä.
Työeläkeuudistuksessa saatiin hyvä alku, vaikka vieläkin enemmän olisi työurien pidentämiseksi pitänyt tehdä. Nyt suuri eläkeuudistus siirtyy vuoden 2015 jälkeen eli seuraavalle vaalikaudelle. Työuria pidennetään kuitenkin nostamalla vuodella työeläkeputken ja osa- aikaeläkkeen ikärajoja, sekä lyhentämällä niiden työttömien ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jotka kieltäytyvät aktiivitoimista. Näiden toimenpiteiden arvioidaan pidentävän työuria reilulla vuodella.
Isoja ja kauaskantoisia ratkaisuja siis eilen tehtiin. Osa niistä on hyvinkin kipeitä, mutta iso kuva on se, että Suomessa pystytään tosipaikan tullen asioita järkevästi hoitamaan ja panostamaan myös kasvuun. Me emme seiso tumput suorassa ja ajaudu Kreikan tielle, vaan olemme itse ohjaamassa Suomea uuteen kasvuun.
Raideyhteydet Helsinkiin ja Pietariin paranevat
Kehysriihen yhteydessä päätettiin myös vuoden 2012-2015 aikana aloitettavista liikenneinvestoinneista. Pirkanmaan kannalta hyvää oli se, että listalla on Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa Allegro-tasoisen yhteyden Pietariin. VR on jo luvannut aloittaa välittömästi kolmioraiteen valmistuttua IC-tasoisen junayhteyden välille Tampere – Lahti, joka on myös integroitu Allegron aikatauluihin. Junayhteys Pietariin lyhenee siten yli tunnilla. Toinen hyvä asia on se, että Helsinki – Riihimäki ratavälin välityskykyä parannetaan, mikä edesauttaa merkittävästi Tampere- Helsinki junien pysymistä aikataulussa ja lisää siten luotettavuutta työssäkäyntiliikenteeseen.
Muilta osin on sanottava, että Pirkanmaa sai laihat eväät liikenneratkaisussa. Tampereen pikaraitiotien osalta on tehty periaatepäätös 30 prosentin valtionrahoituksesta. Hankkeen toteutus menee kuitenkin todennäköisesti seuraavalle vaalikaudelle kaavoituksesta ja mahdollisista valituksista johtuen. Hyvin tarpeellinen Hämeenkyrön ohikulkutie ei valitettavasti mahtunut 2012-2015 toteutettaviin hankkeisiin, vaan sekin toteutuu aikaisintaan ensi vaalikaudella.
Tohloppiin syntymässä Mediapolis
Viikolla ilahduin huomatessani, että esillä pitämäni idea Mediapoliksen muodostamisesta Tohlopin yhteyteen on ottanut askeleen eteenpäin. Ylen HD-studioympäristön yhteyteen on nyt syntymässä Mediapolis, johon on tarkoitus houkutella sekä luovien alojen että korkean teknologian yrityksiä ja yritystoiminnan lisäksi yhteistyötä on suunniteltu ainakin Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Ideana on siis muodostaa innovointikeskittymä, jossa media-alan parissa toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa ja synnyttää uutta liiketoimintaa inspiroivissa olosuhteissa. Media-alan keskittymä voisi olla otollinen kasvualusta useille mainos- ja media-alan yrityksille, peliteollisuudelle, tuotanto- ja viestintäyrityksille, tapahtuman järjestäjille, suunnittelutoimistoille sekä sisällöntuottajille.
Jo alalla toimiville yrityksille Mediapolis luo mahdollisuuksia verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen yhteistyöhön. Lisäksi uskoisin Mediapoliksen synnyttävän uutta liiketoimintaa tuomalla alasta kiinnostuneita työntekijöitä ja opiskelijoita fyysisesti samoihin tiloihin, joissa ajatukset ja ideat voivat kulkea vapaasti henkilöltä toiselle. Aloittelevalle yrittäjälle keskittymästä voi olla iso apu myös siksi, että uuden yrittäjän eteen tulevista haasteista selviää eteenpäin nopeammin, kun tapaa päivittäin ihmisiä, jotka ovat ratkoneet samoja ongelmia jo joskus aiemmin tai jotka painivat samojen asioiden kimpussa parhaillaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – kuntauudistus ja uusi urheilukanava
9.3.2012
Hyvä ystävä,
Tämän viikon listaviestissä on asiaa kuntauudistuksesta, sekä ehdotukseni YLEn omasta urheilukanavasta.
Kuntauudistus puhutti Tampereella ja eduskunnassa
Tämän viikon keskiviikko oli todellinen kuntapäivä, koska samana päivänä oli Pirkanmaan kuntakuuleminen Tampereella ja välikysymyskeskustelu eduskunnassa. Ehdin kuulla valtaosan Pirkanmaan kuntien puheenvuoroista ja viesti tuli selväksi. Tampere kannattaa virkamiestyöryhmän esitystä ja se sopii pääosin myös Sastamalalle ja Valkeakoskelle. Eniten kritiikkiä tuli kehyskunnista, jotka eivät halua liittyä Tampereeseen.
Maakunnan reuna-alueilla näyttää jo muodostuvan käsitys, että suuremmalla kuntakoolla saadaan isommat hartiat, jolla voidaan turvata palvelut. Ongelmaksi tulee kuitenkin elinkelpoisten kuntien aikaansaaminen. Pohjapaperissa Hämeenkyrölle, Orivedelle ja Pälkäneelle esitettiin vaihtoehdoksi toisaalta yhteisen kunnan muodostamista kauempana Tampereesta olevien naapurien kanssa ja toisaalta mahdollisuutta osallistua Tampereen selvitysalueeseen. Kuntien oma kanta, kuten myös Valkeakoskelle ohjatun Akaan, oli se, että suuntana tulisi olla Tampere. Jos näin tapahtuu, niin jäljellejäävistä kunnista on kuitenkin hyvin vaikea muodostaa elinkelpoisia kuntia. Punkalaidun haluaa jatkaa Pirkanmaalla, joten sen luonnollinen kumppani on Sastamala.
Kehyskuntien vastustus Suur-Tamperetta kohtaa näyttää olevan kattava. Toisaalta kehittämistarpeet tunnustetaan ja seutuyhteistyön merkitystä korostetaan asumisen, maankäytön ja liikenteen asioissa. Yksi mahdollinen ratkaisu Tampereen seudulla voisi olla seutuvaltuusto, jolle siirrettäisiin edellä mainitut tehtävät ja mahdollisesti myös terveydenhoito. Seutuvaltuusto kykenisi tekemään myös enemmistöpäätöksiä, mikä varmistaisi sen, että koko toiminnallinen alue sekä osallistuisi päätöksentekoon, että olisi mukana maakuntakeskuksen kehittämishankkeissa. Tampereen seutu on koko Suomen toiseksi merkittävin kasvukeskus ja sen väkimäärä myös kasvaa toiseksi nopeammin. Sen vuoksi Tampereen seutu tarvitsee toimivan mallin kehittyäkseen.
Eduskunnassa Keskusta otti esille maakuntapohjaisen monikuntamallin. Epäselväksi jäi kuitenkin se mitä tehtäviä maakunnalle kuuluisi ja miten maakuntaa hallittaisiin. Varmaa olisi ainakin se, että yksi byrokratian taso tulisi lisää.
Kaikkineen kuntauudistuksessa on nyt tärkeää käydä huolellisesti läpi kaikkien kuntien antamat palautteet ja vasta sen jälkeen on johtopäätösten aika. Uudistustarve on kiistaton, mutta käytännön toteuttamisessa tulee mahdollisimman paljon kuulla kuntien ja kuntalaisten omaa tahtoa. Tulee myös muistaa se, että nyt haetaan ratkaisua koko maata koskien ja silloin ei voida ihan jokaisen kunnan toiveita täyttää esimerkiksi alueellisen jaon suhteen. Mielelläni kuulen teiltä mielipiteitä tähän aiheeseen.
Kotimaista urheilua kaikkien nähtäville
YLE on kanavia uudistaessaan pyrkinyt tavoittamaan erityisesti 15-29 -vuotiaita katsojia. Tämä linjaus näkyy erityisesti TV2 n toimintalinjauksissa, josta ovat pudonneet pois myös monet tärkeät ja hyviä katsojamääriä keränneet kulttuuriohjelmat, kuten Sata-Häme Soin kultainen harmoniikka- kilpailu ja Tapsan tahtien iskelmäfinaali. Hyvällä syyllä voi kysyä onko valittu linja oikea.
Urheilun puolella YLE lähettää suuret kansainväliset kilpailut, koska ne Euroopan parlamentin päätöksellä on lähetettävä yleisesti näkyvillä kanavilla. Muilta osin YLE kilpailee samoista ohjelmista kuin kaupallinen puolikin. Urheilulajeista merkittäviä lähetysoikeusmaksuja saavat ainoastaan jääkiekko, kansainvälinen jalkapallo ja moottoriurheilun suurimmat lajit.
URHO TVn kautta voi nykyisin seurata kotimaisia palloilusarjoja maksukortin takaa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan URHO TV on kuitenkin hyvin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lähitulevaisuudessa on siis todennäköistä, että meillä ei ole kanavaa, joka lähettää esimerkiksi kotimaista jalkapalloa, lentopalloa, koripalloa, salibandyä ja käsipalloa säännöllisesti. Vastaavassa asemassa ovat myös yksilölajit, kuten hiihto ja yleisurheilu suurimpia tapahtumia lukuun ottamatta.
YLEssä olisikin aika ajatella julkisen palvelun tehtävää urheilun osalta ihan uudelleen. Suurimmat tapahtumat, kuten olympialaiset, jääkiekon, jalkapallon, yleisurheilun ja hiihdon arvokisat toki pitää näyttää edelleen. Sen sijaan muu urheilu, josta maksetaan seuroille tai lajiliitoille lähetysoikeusmaksuja voisi antaa mennä kaupallisille kanaville, kuten jo nyt on käynytkin. Sen sijaan sellainen kotimainen urheilu, josta ei makseta lähetysoikeusmaksuja ja joka ei kannata kaupallisena voisi tulla YLEltä omalta kanavaltaan YLE Teeman tapaan. Näin varmistettaisiin useiden suomalaisille tärkeiden palloilu ja yksilöurheilulajien näkyväisyys. Yhteiskunnallinen vaikutus olisi todella merkittävä, koska se varmasti toisi lisää nuoria näiden hyvien harrastusten pariin ja myös tavalliset katsojat saisivat lisää vastinetta tuleville YLE-maksuilleen. Tätä ideaa aion viedä eteenpäin myös liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan roolissa.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Aamulehti 6.3.2012: Kansanedustaja ehdottaa uutta maksutonta urheilukanavaa
6.3.2012
Esa Maaranen, Aamulehti:
Kansanedustaja Arto Satonen on huolissaan Yleisradion urheilutarjonnasta. Kun kaupallinen Urho-TV:kin tekee tiettävästi miljoonatappioita, hän ehdottaa, että Yle perustaisi oman urheilukanavan Teeman tapaan.
- Ajatus on täysin minun omani. Uskon, että se saa tukea ainakin valtion liikuntaneuvostossa. Ylen toimintastrategian mukaan sen kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat henkilöt. Tämän takia ruudussa näytetään pääasiassa jääkiekkoa, jalkapalloa ja lumilautailua, jotka menestyvät maksukanavillakin, toteaa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Satonen (kok).
Kaikki hyötyisivät
Satosen mukaan Yle ei maksaisi lähetysoikeuksista lajiliitoille eikä seuroille mitään. Yleisradio lähettäisi tai tuottaisi omalla kustannuksellaan kotimaista kori-, lento- ja jalkapalloa, yksilölajeja, yleisurheilua, hiihtoa ja salibandya.
– Kanavan pitäisi olla ilmainen ja siitä olisi merkittävää yhteiskunnallista hyötyä. Tätä kautta kaikki lajit saisivat näkyvyyttä. Kustannukset olisivat myös rajallisia, Satonen jatkaa.
Hänen näkemyksensä mukaan korttikanavat eivät kerää satojen tuhansien katsojamääriä. Nykyinen taloudellinen toimintamallikaan ei ole kestävä, eikä kotimaisen urheilun lähettäminen ole taloudellisesti kannattavaa.
– Juuri tähän rakoon Ylen pitäisi iskeä ja täydentää maksukanavien tarjontaa. Ylen ei kannata näyttää sitä, mikä kannattaa taivaskanavilla.
Iso operaatio
Yleisradion uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ei tyrmää suoraan Satosen ehdotusta.
– Idea on periaatteessa täysin mahdollinen, koska urheilu kuuluun Ylen toimintarepertuaariin. Kokonaan uuden kanavan perustaminen on iso operaatio. Varsinkin, jos lajeina ovat ne, jotka eivät kelpaa maksukanaville.
Jääskeläisen mukaan Ylen tämänhetkinen toimintastrategia on kaksipäinen. Yle hoitaa kansallisesti merkittävät urheilutapahtumat ja antaa monipuolisen kuvan koko urheilun kentästä.
– Maksukanavilla menestyvät pääsääntöisesti sarjamuotoiset urheilulajit, joihin liittyy voimakas fanitus. Pienikin urheilu maksaa, vaikka sillä ei ole paljon kannattajia. Mitä enemmän lähetyksiä on, sitä kalliimmaksi homma käy, päätoimittaja sanoo.
– Tuotantokustannukset maksavat huomattavasti enemmän kuin lähetysoikeudet.
Jääskeläisen arvion mukaan uuden kanavan perustaminen maksaisi miljoonia euroja.
– Kaikkien merkittävien lajien sopimukset ovat monivuotisia. Uusi kanava voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan 1–5 vuoden kuluttua ja se olisi aikamoinen paukku, Jääskeläinen sanoo.
TAUSTA
Ruotsissa lähes kaikki maksaa
Yleisradio välittää edelleen suomalaiskoteihin urheilukilpailuista suurimmat, eli neljän vuoden välein käytävät kesä- ja talviolympiakisat.
Sen sijaan Yle menetti hiljattain jääkiekon MM-kilpailut ja hiihdon maailmancupin, joiden lähetysoikeudet osti MTV3.
Ruotsissa tehdään tulevana kesänä tv-historiaa, kun Lontoon olympiakisat välittyvät naapurimaassa koteihin maksukanavilta.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena alkoholi
24.2.2012
Hyvä ystävä,
Tämän viikon listaviesti käsittelee alkoholiasioita, jotka ovat nousseet ministerien taholta keskusteluun. Kreikka-teemaan palaan ensi viikolla, koska eduskunta keskustelee ja tekee päätöksiä siitä tulevalla viikolla.
Alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen – promillerajaa ehdotetaan alennettavaksi
Liikenneministeri Merja Kyllönen on hyvin voimakkaasti tuonut esille promillerajan alentamisen yhtenä keinona taistelussa rattijuopumusta vastaan. Esillä on ollut promillerajan laskeminen 0,5 promillesta 0,2 promilleen. Tavoitteena on antaa erityisesti nuorisolle selvä signaali siitä, että alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen.
Juuri asennekasvatukseen perustuen tämä ehdotus onkin hyväksyttävissä. Tieteellinen tosiseikka nimittäin on, että 0,5 promillea on oikea raja sen suhteen missä alkoholin vaikutus alkaa merkittävästi heikentää ajokykyä. Valitettavasti näyttää nyt siltä, että erityisesti nuorten keskuudessa nykyinen promilleraja ymmärretään siten, että pienessä maistissa saa ajaa ja sen vuoksi lasketaan kuinka monen oluen jälkeen on vielä ajokelpoinen tai kuinka pitkän tauon jälkeen voi ajaa, vaikka alkoholia vielä olisikin veressä.
Rattijuopumus on vakava asia. Neljännes kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista johtuvat rattijuopumuksesta ja usein kärsijänä on vielä sivullinen. Tämän vuoksi on perusteltua myös laajentaa alkolukon käyttöä. Realismia lienee se, että alkolukko jollakin aikavälillä laajenee uusiin autoihin. Sarjavalmisteisena myös kustannukset saataisiin kohtuulliseksi. Promillerajan mahdollinen muuttaminen on tällä hetkellä esillä liikenneministeriön ja oikeusministeriön välisissä keskusteluissa. Eduskuntaan esitys asiasta tulee aikaisintaan loppukeväällä.
Räsänen ehdotti yökerhoille aikaisempaa sulkemisaikaa – tätäkin harkittava
Sisäministeri Päivi Räsänen ehdotti yhdessä poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa yökerhojen sulkemista kello neljän sijasta jatkossa kello kaksi. Odotetusti tämä ehdotus on saanut ankaraa vastusta, koska sitä pidetään yhteiskunnan taholta holhoavana esityksenä. Esitystä vastustavat luonnollisesti myös yökerhot, joiden myynnistä kolmannes tulee kahdelta viimeiseltä tunnilta. PAMilla ei ole selkeää kantaa asiaan.
Tässäkin asiassa on silti kaksi puolta. Ne kaksi viimeistä tuntia aiheuttavat sen, että poliisin resursseja on pakko kohdentaa todella paljon aamuyön tunneille erityisesti lauantai ja sunnuntaiöinä. Tämä syö poliisilta resursseja muiden tarpeellisten tehtävien hoitamisesta. Todennäköisesti pitkät aukioloajat viikolla syövät myös työkykyä niiltä, jotka yökerhoreissun jälkeen vielä menevät aamulla töihin. Ravintoloillekaan pitkät aukioloajat eivät ole pelkästään plussaa. Ravintolaan tullaan aiempaa myöhemmin ja juominen on jo aloitettu kotona vahvemmin kuin aiemmin.
Vanhana grillikioskiyrittäjänä on myönnettävä tuntevansa sympatiaa myös niitä grillityöntekijöitä kohtaan, jotka nyt joutuvat tekemään työtä viiteen asti, jotta kaikille yökerhojen kautta nakarille päätyville on palvelu tarjolla. Me sentään saimme aiemmin kiinni puoli kolmelta ja myytiin varmasti saman verran kuin nykyäänkin.
Tämän yökerhojen aukioloasian osalta keskustelu jatkuu. Mielelläni kuulisin myös sinun mielipiteesi tästä asiasta eli jos olet tiukasti puolesta tai vastaan tai siltä väliltä, niin laita tänne viestiä.
Viikonlopputerveisin,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Finnairin tulevaisuus ja koulukuri
17.2.2012
Tällä viikolla Finnair ylitti uutiskynnyksen kun sen toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kertoi Finnairin pyrkivän löytämään itselleen yhteistyökumppanin kesään mennessä. Lisäksi huolestuin itse nuorten tulevaisuudesta kun huomasin, että koulukuri on Suomessa laskenut OECD:n raportin mukaan jo vertailun kolmanneksi huonoimmalle sijalle, eli taakse jäivät enää Argentiina ja Kreikka. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kysyin tulisiko opettajille antaa mahdollisuus ryhtyä muihinkin kurinpitotoimenpiteisiin kuin jälki-istuntoon koulukurin palauttamiseksi.
Finnairista kuhistaan
Finnair on ollut viime päivinä tapetilla. Aihe on herkullinen, koska yhtiöön liittyy paljon tunnetta ja lisäksi kävi vielä ilmi yhtiön toimitusjohtajan erikoiset asuntojärjestelyt. Tärkeintä kuitenkin on Finnairin osalta erottaa jyvät akanoista. Vaikka kyse on kansallisvarallisuudesta ja strategisesti tärkeästä valtionyhtiöstä, niin jatkuvaa tappiota tuottava yhtiö ei ole mikään kultamuna. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei myöskään ole ajateltavissa, että valtio vuodesta toiseen pumppaa lisää rahaa Finnairiin vain varmistaakseen kotimaisuuden säilymisen ja kotimaan kannattamattomien lentoyhteyksien tulevaisuuden.
Finnair on hyvin toimiva yhtiö pääliiketoiminta-alueellaan Euroopan ja Aasian välisessä kauttakulkuliikenteessä. Sitä hyödyttää myös Helsinki-Vantaan maantieteellinen sijainti. Suorin lentoreitti Keski-Euroopasta Pohjois-Aasiaan kulkee Helsingin kautta. Kauttakulkubisnes tarvitsee tuekseen myös runsaan valikoiman Euroopan lentoja, jotta yhä useammalle Eurooppaan matkustavalle aasialaiselle perillepääsy onnistuisi yhdellä vaihdolla Helsingissä.
Euroopan liikenteen kilpailussa Finnair ei ole pärjännyt, koska selvästi alemman kustannusrakenteen omaavat halpalentoyhtiöt ovat vallanneet Euroopan sisäisen liikenteen markkinoita. Sen vuoksi Finnair tarvitsee nyt kumppanin, joka kustannustehokkaasti hoitaa Euroopan lennot ja samalla syöttää riittävästi väkeä Finnairin Aasian-lennoille. Kotimaan liikenteessä Finnairilla on jo kumppanuussuhde Flyben kanssa.
Kansalliset lentoyhtiöt ovat Euroopassa olleet viimeisen vuosikymmenen aikana todella kovassa halpalentoyhtiöiden puristuksessa. Monet perinteiset yhtiöt ovat kaatuneet. Viimeksi Unkarin Malev aivan muutama päivä sitten. Nekin, jotka ovat edelleen toiminnassa, ovat joutuneet muuttamaan toimintastrategiaansa. Finnairinkin ainoa mahdollisuus on elää muutoksessa mukana, keskittyä ydinosaamiseensa ja löytää oikeita kumppaneita. Vain siten kykenemme varmistamaan Suomesta laajat lentoyhteydet sekä Aasiaan että Eurooppaan.
Koululaiset opetettava kantamaan vastuuta omista teoistaan
Nykykäytännön mukaisesti opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi, mutta opettajilla ei ole käytössä muita kurinpitomenetelmiä tottelemattomien oppilaiden kohdalla. Toivoisin kurinpitotoimenpiteiden valikoiman laajentamista työpalvelulla, jossa oppilas joutuisi korjaamaan tekemänsä vääryyden, eli esimerkiksi siivoamaan tekemänsä sotkun. Tällöin teolla ja rangaistuksella olisi selkeä syy-seuraus -suhde ja oppilaat oppisivat paremmin kantamaan vastuuta teoistaan jo alusta lähtien.
Jälki-istuntokäytäntö pohjautuu aikaan, jolloin jälki-istuntoon joutuminen oli häpeällistä ja joka sai oppilaat välttämään jälki-istuntoon joutumista. Nykyisin jälki-istuntoa ei enää koeta häpeällisenä, vaan se voi olla jopa teko, jolla rehvastellaan kavereiden keskuudessa. Rangaistuksen tarkoituksena pitäisi olla opettaa oppilasta välttelemään tilanteita, joissa hän rikkoo yhteisiä pelisääntöjä, sekä opettaa oppilasta ymmärtämään, että yhteiskunnassa jokainen joutuu kantamaan vastuun omista teoistaan. Nykyisen käytännön mukainen jälki-istuntoon joutuminen ei liity millään tavalla tehtyyn tekoon, eivätkä monet oppilaat edes pyri välttämään jälki-istuntoon joutumista.
Aihe: Viikkoviestejä
Tampereen kasvu vaatii liikenneinvestointeja
2.1.2012
Tampereen seudun väestönkasvu on 4500 ihmistä vuodessa. Valtaosa uusista asukkaista tulee ympäristökuntiin, mutta käy työssä Tampereella. Väestönkasvu lisää paineita liikenneinvestointeihin Tampereen seudulla. Painetta on kehittää Tampereen sisäistä julkista liikennettä ja lähiliikenettä, sekä purkaa liikenteen solmukohtia täsmäinvestoinnein.
Juuri nyt eniten puhutaan pikaraitiotien rakentamisesta. Pikaraitiotie on kiistatta tulevaisuutta. Sen vahvuuksia on erottuvuus muusta liikenteestä, riittävän tiheä vuoroväli ja nopea kulku. Lisäksi Tampereen maantieteellisen rakenteeseen pikaraitiotie sopii hyvin. Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen ulottuva raide tavoittaa valtaosan Tampereen keskeisistä paikoista.
Pikaraitiotien kustannusarvio mitouttuu noin 180 miljoonaan. Valtion normaali tuki joukkoliikennehankkeille on kolmannes kustannusarviosta eli 60 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 ja 2013 osalta liikenneinvestointirahat menevät jo päätettyjen hankkeiden loppuunsaattamiseen. Näiden joukossa on Tampereen rantatunneli. Vuosille 2014 ja 2015 on uusiin hankkeisiin rahaa käytetävissä yhteensä 200 miljoonaa euroa. Näistä rahoista taistelee monet jo pitkään odottaneet hankkeet, yhtenä joukossa on Pirkanmaalle tärkeä Hämeenkyrön ohitustie kolmostiellä.
Pikaraitiotien valtionrahoituksen varmistamiseksi on välttämätöntä saada siitä maininta liikennepoliittiseen selontekoon, joka tulee ministeriöstä eduskuntaan ensi keväänä. Tampereen tavoittelema toteutusaikataulu on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Rakennustöiden käynnistyminen vuonna 2015 edellyttää kuitenkin valtion rahoituksen varmistamista koko hankkeelle, vaikka valtiontuki pääosin tulisikin myöhemmille rakennusvuosille.
Pikaraitotie on merkittävä parannus Tampereen sisäiselle joukkoliikenteelle. Ympäristökuntien kannalta on tärkeää kehittää myös lähiraideliikennettä. Tämä tarve on tunnustettu valtionkin taholta, mutta rahoitustason niukkuus vaikuttaa toteutusaikatauluihin. Tavoitteeksi on kuitenkin otettava pikaraitiotiehen yhdistetty laajalti pirkanmaata palveleva lähiraideliikenne, koska yhdessä ne mahdollistaisivat huomattavan lisäyksen joukkoliikenteen käyttöön.
Liikennepoliittisessa selonteossa on palautettava teemahankkeille kuuluva rooli. Ne ovat pienehköjä täsmähankkeita, jotka parantavat merkittävästi liikenteen sujuvuutta. Tampereella tällainen pullonkaula on Taysin risteys. TAYSin ja TAMKin laajeneva toiminta lisäävät huomattavasti liikennemääriä risteyksessä ja toimivuuden varmistamiseksi on välttämätöntä l lähivuosina toteuttaa risteysjärjestelyt, joiden hinnaksi on arvioitu 6,5 miljoonaa euroa.
Tampere on valtakunnallisesti liikenteen solmukohta ja kasvukeskus, jonka liikenteen kehittämiseen myös valtion kannattaa panostaa. Tätä viestiä meidän pirkanmaalaisten tulee yhdessä viedä eteenpäin, koska koko maakunta hyötyy keskuskaupunkin kehittymisestä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia