Arto Satosen viikkoviesti – Kuntien ja yritysten yhteistyö, maa- ja metsätalous sekä ammattikorkeakoulujen aloituspaikat
30.3.2012
Tässä listaviestissä asiaa kuntien ja yritysten välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisia maa- ja metsätalousasioita, sekä tämän päivän uutisia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaosta.
Kunnat ja yrittäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen
Ympäri Suomea järjestetään yrittäjien ja kuntapäättäjien yhteisiä tilaisuuksia. Sastamalan tilaisuudessa maanantaina esille nousivat julkiset hankinnat, kaavoituspolitiikka sekä asumisen, että yrittämisen näkökulmasta ja elinkeinostrategian jalkauttaminen. Monissa muissa paikoissa lisäksi nousee esille ammatillisen koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve, mutta Sastamalassa tähän ollaan tyytyväisiä, koska yhteistyö SASKYn ja yritysten välillä on jo nyt luontevasti toimivaa ja mittavaa. Viimeisenä esimerkkinä on yritysten sitoutuminen omalla panoksellaan SASKYn liikuntahallin rakentamiseen.
Julkiset hankinnat puhuttavat ympäri Suomea. Yrittäjät pelkäävät aiheellisesti sitä, että kilpailutukset tehdään niin laajoina kokonaisuuksina, että pienet yrittäjät eivät pysty edes jättämään tarjousta. Jos seurauksena on alueellinen monopoli, niin seuraavalla kierroksella tarjoajia on hyvin vähän. On siis sekä yrittäjien, että kunnan etu järjestää kilpailutus siten, että tarjoajia on monia ja pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.
Kaavoituspolitiikan osalta ongelmallisinta on vauhti tai pikemminkin sen puute. Yritysten investointitarpeet tulevat nopeasti ja ne pitäisi voida myös nopeasti toteuttaa. Nykyjärjestelmässä aika hankepäätöksestä toteutukseen voi kestää vuosia pitkistä kaavaprosesseista ja yksittäisistä valituksista johtuen. On demokratian irvikuva, että valituksilla voidaan vuosia pitkittää sellaistenkin investointien toteutumista, jotka on valtuustotasolla yhteisesti ja jopa lähes yksimielisesti hyväksytty.
Lisärahaa Kemeraan, maatalous selvisi kehysriihestä kohtuullisesti
Nuorten metsien hoitoon saadaan elvytyspaketista lisätalousarvion kautta 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että pienpuunenergiatuelle varatut rahat siirrettäisiin Kemeraan, koska Komissio ei hyväksynyt PETUa. Näillä toimilla edesautetaan puun korjuuta ja luodaan työtä maaseudulle.
Maatalouden osalta kehysriihestä selvittiin kohtuullisesti. Säästötavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriölle tuli 55 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon. Näistä suurin summa 31 miljoonaa euroa viljelijätuista leikataan vasta v. 2015. Asian taustalla on EUn CAP- uudistus ja sitä seuraava 141- neuvottelu. Näiden neuvottelutulosten jälkeen selviää miten kotimainen leikkaus kohdennetaan. Todennäköisesti leikkauksella tasoitetaan tukieroja maan välillä, mikä on kilpailun näkökulmasta ymmärrettävää. Tavoitteena pitää kuitenkin olla se, että maatalousuudistuksen jälkeenkin maatalous on kannattava elinkeino koko Suomessa.
Luopumistukijärjestelmään tulee muutoksia ja sukupolvenvaihdoksen ikäraja tullee nousemaan 1-2 vuodella. Nämä muutokset ovat tulossa voimaan 2013-2014. Ikärajaan tehtävät muutokset ovat korotuksiltaan linjassa yleisten eläkepoliittisten muutosten kanssa. Kehysriihen yhteydessä esitettiin vaatimuksia korottaa sukupolvenvaihdokseen oikeuttava ikä samalle tasolle eläkeputkeen pääsemisiän kanssa. Näin jyrkkä korotus olisi kuitenkin vaarantunut maatilojen sujuvan siirtymisen ikäpolvelta toiselle. Sen vuoksi oli viisasta pidättäytyä nyt tehdyissä ratkaisuissa, jossa ikäraja nousee 56 vuodesta yhdellä tai kahdella vuodella.
Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun paikat alkuperäisen esityksen mukaan
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta ja opetusministeriö teki lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Aloituspaikkoja vähennetään 2030 eli hieman vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä. Leikkauksia hieman lievennettiin niiltä ammattikorkeakouluilta, joihin leikkuri oli tiukimmin osunut. Rakenteellisen uudistuksen perusteista ei kuitenkaan tingitty ja siten esimerkiksi kulttuurialan koulutuspaikkoja leikataan vastaamaan alan työvoiman tarvetta.
Tampereen ammattikorkeakoululta leikataan 115 aloituspaikkaa, mikä on seitsemisen prosenttia kaikista aloituspaikoista. TAMK päättää itsenäisesti leikkausten kohdistamisesta. Mahdollinen lopputulos on se, että nuorisoasteen koulutus jollakin aikavälillä keskittyy kokonaan Tampereelle. Tämä ei ole hyvä asia Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan ja Virtain kannalta. Vähintäänkin on perusteltua taata ammattikorkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla, jotta voidaan turvata työvoiman saatavuus näillä alueilla.
Hämeen ammattikorkeakoulusta leikataan 70 aloituspaikkaa. HAMKin johto on hyväksynyt leikkauksen, mutta ei hyväksy ministeriön virkamiesesitystä koulutuksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. On tärkeää, että HAMKin johdon näkemystä kunnioitetaan. Esimerkiksi Valkeakoskella on investoitu voimakkaasti ammattikorkeakouluun, ammattioppilaitokseen ja lukioon, sekä kehitetty näiden välistä Campus-yhteistyötä. Ei ole missään nimessä järkevää ajaa tällaista aidosti kansainvälistä toimintaympäristöä alas lopettamalla nuorisoasteen AMK-opetus Valkeakoskelta. Sen sijaan pitää edelleen kehittää niitä Valkeakoskella jo aloitettuja toisen ja kolmannen asteen koulutukseen yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat nuorille nopeamman pääsyn koulusta työelämään.
Tarkemmat tiedot ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennyksistä alakohtaisesti löydät täältä.
Eduskunta pitää ensi viikolla istuntotaukoa, joten seuraava viesti tulee pääsiäisen jälkeen!
Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa pääsiäisaikaa toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Vastuullisuuteen pitää oppia jo koulussa
19.3.2012
Suomalaisten koulukuri on OECD:n raportin mukaan laskenut jo kolmanneksi huonoimmalle sijalle. Heikommaksi jäävät vain Argentiina ja Kreikka. Opettajien viesti on se, että heillä ei ole riittävästi kurinpitovälineitä. Lisäksi monet opettajat pelkäävät vanhempien reaktioita. Opettajan auktoriteetin kunnioitus on vähentynyt sekä oppilaiden että vanhempien keskuudessa.
Koulukohtaiset erot ovat suuria. Edelleen on yläkouluja, joissa järjestys tunneilla kyetään säilyttämään ja koulukiusaamiseen tartutaan ripeästi. Valitettavasti liian monessa paikassa kurittomuus häiritsee merkittävästi oppimista. Tämä tie ei lupaa hyvää.
Nykyinen rangaistuskäytäntö mahdollistaa jälki-istunnon ja kovimmissa tapauksissa koulusta erottamisen, jota tosin käytetään hyvin harvoin. Jälki-istunto on kuitenkin menettänyt roolinsa häpeällisenä rangaistuksena. Siitä on tullut jopa teko, jolla rehvastellaan.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt mahdollisuutta korvata jälki-istunto työrangaistuksella. Käytännössä oppilas voitaisiin velvoittaa esimerkiksi siivoamaan aiheuttamansa sotkut tai korjaamaan rikkomiaan paikkoja. Omilta kouluajoiltani muistan tämän tehokkaaksi. Kun vaikka joutuu pesemään tussilla töhrimänsä seinän, niin yleensä ei töhri toista kertaa.
Tein asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille. Vastaukseen olen hyvin pettynyt. Työrangaistusta vierastetaan muun muassa siksi, että työtä ei saa oppia pitämään rangaistuksena. Siitä ei olekaan kysymys. Oppilaat opetetaan siihen, että jos jotain töhrit, niin siivoja kyllä siivoaa. Tuo on myös siivoojan työn aliarvioimista. Toinen peruste työrangaistusta vastaan oli se, että työturvallisuusmääräykset eivät toteudu. Kovin on kaukaa haettu peruste. Ei kyse ole edes työstä, vaan itse aiheutettujen vahinkojen korjaamisesta.
Heikko koulukuri aiheuttaa niin suuria ongelmia hyvin käyttäytyvien lasten oppimiselle ja opettajien jaksamiselle, että nykytila on kestämätön. Asian korjaamista on pakko jatkaa lakialoitteella, jossa esitetään työrangaistuksen mahdollistamista.
–
Julkaistu Aamulehdessä 17.3.2012
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Finnairin tulevaisuus ja koulukuri
17.2.2012
Tällä viikolla Finnair ylitti uutiskynnyksen kun sen toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kertoi Finnairin pyrkivän löytämään itselleen yhteistyökumppanin kesään mennessä. Lisäksi huolestuin itse nuorten tulevaisuudesta kun huomasin, että koulukuri on Suomessa laskenut OECD:n raportin mukaan jo vertailun kolmanneksi huonoimmalle sijalle, eli taakse jäivät enää Argentiina ja Kreikka. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kysyin tulisiko opettajille antaa mahdollisuus ryhtyä muihinkin kurinpitotoimenpiteisiin kuin jälki-istuntoon koulukurin palauttamiseksi.
Finnairista kuhistaan
Finnair on ollut viime päivinä tapetilla. Aihe on herkullinen, koska yhtiöön liittyy paljon tunnetta ja lisäksi kävi vielä ilmi yhtiön toimitusjohtajan erikoiset asuntojärjestelyt. Tärkeintä kuitenkin on Finnairin osalta erottaa jyvät akanoista. Vaikka kyse on kansallisvarallisuudesta ja strategisesti tärkeästä valtionyhtiöstä, niin jatkuvaa tappiota tuottava yhtiö ei ole mikään kultamuna. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei myöskään ole ajateltavissa, että valtio vuodesta toiseen pumppaa lisää rahaa Finnairiin vain varmistaakseen kotimaisuuden säilymisen ja kotimaan kannattamattomien lentoyhteyksien tulevaisuuden.
Finnair on hyvin toimiva yhtiö pääliiketoiminta-alueellaan Euroopan ja Aasian välisessä kauttakulkuliikenteessä. Sitä hyödyttää myös Helsinki-Vantaan maantieteellinen sijainti. Suorin lentoreitti Keski-Euroopasta Pohjois-Aasiaan kulkee Helsingin kautta. Kauttakulkubisnes tarvitsee tuekseen myös runsaan valikoiman Euroopan lentoja, jotta yhä useammalle Eurooppaan matkustavalle aasialaiselle perillepääsy onnistuisi yhdellä vaihdolla Helsingissä.
Euroopan liikenteen kilpailussa Finnair ei ole pärjännyt, koska selvästi alemman kustannusrakenteen omaavat halpalentoyhtiöt ovat vallanneet Euroopan sisäisen liikenteen markkinoita. Sen vuoksi Finnair tarvitsee nyt kumppanin, joka kustannustehokkaasti hoitaa Euroopan lennot ja samalla syöttää riittävästi väkeä Finnairin Aasian-lennoille. Kotimaan liikenteessä Finnairilla on jo kumppanuussuhde Flyben kanssa.
Kansalliset lentoyhtiöt ovat Euroopassa olleet viimeisen vuosikymmenen aikana todella kovassa halpalentoyhtiöiden puristuksessa. Monet perinteiset yhtiöt ovat kaatuneet. Viimeksi Unkarin Malev aivan muutama päivä sitten. Nekin, jotka ovat edelleen toiminnassa, ovat joutuneet muuttamaan toimintastrategiaansa. Finnairinkin ainoa mahdollisuus on elää muutoksessa mukana, keskittyä ydinosaamiseensa ja löytää oikeita kumppaneita. Vain siten kykenemme varmistamaan Suomesta laajat lentoyhteydet sekä Aasiaan että Eurooppaan.
Koululaiset opetettava kantamaan vastuuta omista teoistaan
Nykykäytännön mukaisesti opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi, mutta opettajilla ei ole käytössä muita kurinpitomenetelmiä tottelemattomien oppilaiden kohdalla. Toivoisin kurinpitotoimenpiteiden valikoiman laajentamista työpalvelulla, jossa oppilas joutuisi korjaamaan tekemänsä vääryyden, eli esimerkiksi siivoamaan tekemänsä sotkun. Tällöin teolla ja rangaistuksella olisi selkeä syy-seuraus -suhde ja oppilaat oppisivat paremmin kantamaan vastuuta teoistaan jo alusta lähtien.
Jälki-istuntokäytäntö pohjautuu aikaan, jolloin jälki-istuntoon joutuminen oli häpeällistä ja joka sai oppilaat välttämään jälki-istuntoon joutumista. Nykyisin jälki-istuntoa ei enää koeta häpeällisenä, vaan se voi olla jopa teko, jolla rehvastellaan kavereiden keskuudessa. Rangaistuksen tarkoituksena pitäisi olla opettaa oppilasta välttelemään tilanteita, joissa hän rikkoo yhteisiä pelisääntöjä, sekä opettaa oppilasta ymmärtämään, että yhteiskunnassa jokainen joutuu kantamaan vastuun omista teoistaan. Nykyisen käytännön mukainen jälki-istuntoon joutuminen ei liity millään tavalla tehtyyn tekoon, eivätkä monet oppilaat edes pyri välttämään jälki-istuntoon joutumista.
Aihe: Viikkoviestejä
Koululaiset opetettava kantamaan vastuuta omista teoistaan
16.2.2012
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen jätti opetusministeri Jukka Gustafssonille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi aikooko hallitus mahdollistaa opettajille muita kurinpitomenetelmiä jälki-istuntojen lisäksi.
Nykykäytännön mukaisesti opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi, mutta opettajilla ei ole käytössä muita kurinpitomenetelmiä tottelemattomien oppilaiden kohdalla. Satonen toivoo kurinpitotoimenpiteiden valikoiman laajentamista työpalvelulla, jossa oppilas joutuisi korjaamaan tekemänsä vääryyden, eli esimerkiksi siivoamaan tekemänsä sotkun. Tällöin teolla ja rangaistuksella olisi selkeä syy-seuraus -suhde ja oppilaat oppisivat paremmin kantamaan vastuuta teoistaan jo alusta lähtien.
Jälki-istuntokäytäntö pohjautuu aikaan, jolloin jälki-istuntoon joutuminen oli häpeällistä ja joka sai oppilaat välttämään jälki-istuntoon joutumista. Nykyisin jälki-istuntoa ei enää koeta häpeällisenä, vaan se voi olla jopa teko, jolla rehvastellaan kavereiden keskuudessa. Koulukuri onkin Suomessa laskenut OECD:n raportin mukaan jo vertailun kolmanneksi huonoimmalle sijalle, eli taakse jäivät enää Argentiina ja Kreikka. Rangaistuksen tarkoituksena pitäisi olla opettaa oppilasta välttelemään tilanteita, joissa hän rikkoo yhteisiä pelisääntöjä, sekä opettaa oppilasta ymmärtämään, että yhteiskunnassa jokainen joutuu kantamaan vastuun omista teoistaan. Nykyisen käytännön mukainen jälki-istuntoon joutuminen ei liity millään tavalla tehtyyn tekoon, eivätkä monet oppilaat edes pyri välttämään jälki-istuntoon joutumista.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Ryhtiä koulutyöhön
19.8.2011
Juuri alkaneen kouluvuoden alla on puhuttu enemmän kuin vuosiin järjestyshäiriöistä kouluissa. Opetusministeri Jukka Gustafsson aivan oikein puhui sen puolesta, että jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus oppimiseen, eikä sitä voi joku toinen oppilas viedä häiriköimällä tuntia. OAJ on jo vuosia ollut huolissaan opettajien työssä jaksamisesta ja täällä Sastamalassakin on mitattu koulujen sääntöjä aina oikeusasteita myöden.
Valtiovalta on osaltaan pyrkinyt auttamaan koulutyön järjestämistä antamalla erityistä korvausta luokkakokojen pienentämiseen. Monissa kunnissa ollaankin pitkälti päästy eroon ylisuurista luokista, vaikka yksittäisiä poikkeuksia löytyykin. Kuntatalouden ongelmat asettavat kuitenkin omat rajansa opettajien ja kouluavustajien palkkaukseen. Valtiontalouden säästötoimet puolestaan merkitsevät lähivuosina uudistuksia lukio – ja ammattikorkeakouluverkkoon.
Pienemmät luokkakoot auttavat, mutta koulujen järjestyshäiriöitä ei ratkaista rahalla, vaan asenteella. Sastamalan Sylvään koulu on niittänyt valtakunnallista mainetta nollatoleranssilla koulukiusaamiseen ja pitämällä huolta hyvästä oppimisympäristössä. Sylväällä on oppilailla olemassa selvät säännöt ja niiden noudattamista valvotaan. Samalla pidetään huolta siitä, että oppilaat saavat laadukasta opetusta, eikä aika kulu järjestyshäiriöiden ratkaisemiseen.
Paljon voidaan tehdä kouluissa, mutta vieläkin enemmän kotona. Käyttäytymissäännöt opitaan kotona. Kouluissa luokkaa johtaa opettaja. Yllättävä tämän ajan ilmiö on se, että opettajien arvovalta on murentunut erityisesti joidenkin vanhempien silmissä. Osa kyseenalaistaa lapsensa koulussa saaman huomautuksen tai rangaistuksen ja jotkut lähtevät jopa käräjille opettajaa vastaan. Moni opettaja kokeekin asemansa hankalaksi, koska lasten vanhemmilta ei tule riittävästi tukea kasvatustyöhön.
Suomalainen peruskoulu on PISA -tutkimuksissa todettu oppimistuloksiltaan maailman parhaaksi. Tätä ihmettä käydään katsomassa ulkomailta asti. Silti moni peruskouluun tutustuva opetusalan ulkomaalainen ammattilainen ihmettelee levottomuutta luokissa. On hyvä, että järjestyshäiriöistä nyt puhutaan avoimesti. Suomalainen koulu tarvitsee ryhtiliikettä ja asennemuutosta, jotta se on maailman paras myös tulevaisuudessa.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Vasemmistoministereillä lähtenyt mopo käsistä
9.7.2011
Uudet vasemmistoministerit Merja Kyllönen, Jukka Gustafsson ja Jutta Urpilainen ovat tällä viikolla tehneet polittisia avauksia, joille kaikille yhteistä on se, että heidän esittämistään ajatuksista ei ole hallitusohjelmassa riviäkään.
Liikenneministeri Kyllönen avasi puhumalla ruuhkamaksujen puolesta. Tämä pelästytti jo pääkaupunkiseudulla autolla töissä käyvät ja mahdollisella ruuhkamaksualueella liikkeitään pitävät yrittäjät. Joukkoliikenteemme on vielä pääkaupunkiseudullakin riittämätön siihen, että voisimme rankaista kaikkia niitä, jotka eivät sitä käytä. Sen vuoksi hallitusneuvotteluissa nimenomaan päätettiin, että ruuhkamaksuja ei tule hallitusohjelmaan.
Kyllösen kunniaksi on sanottava, että hän lievensi lausuntoaan päivää myöhemmin merkittävästi.
Opetusministeri Jukka Gustafsson puolestaan lähti ideoimaan opintolainaan uudistusta, jossa pienipalkkaiseen työhön valmistuvat saisivat valtiolta apua opintolainojen korkojen maksuun. Kuulostaa humaanilta, mutta mitä se merkitsee?
Gustafssonin mallilla luotaisiin erikoinen kannustin. Jos tienaat riittävän vähän, niin valtio maksaa opintolainasi korot. Jos tienaat enemmän eli teet esimerkiksi ylitöitä, niin maksat korot itse. Tällä mallilla ei ainakaan suomalaisia ahkeruuteen kannusteta.
Kun Gustafsson perusteli ehdotustaan nopeammalla valmistumisella, niin eikö sitä edistäisi paremmin se, että lainankorkoja saisivat anteeksi ne, jotka ovat valmistuneet normiaikaa nopeammassa ajassa ja siten siirtyneet nopeammin veronmaksajiksi?
Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen meni astetta pidemmälle ja antoi ymmärtää hallituksen suunnittelevan sukupuolikiintiöiden käyttöönottoa pörssiyhtiöiden hallitukseen. Näinköhän on? Hallitusohjelman tasa-arvo-osuudessa ei tästä asiasta tietoisesti sanota yhtään mitään.
Työelämä-ja tasa-arvovaliokunta perehtyi viime vaalikaudella tähän asiaan monipuolisella asiantuntijakuulemisella. Kiintiöiden kannatus oli todella vähäistä. Lähes kaikki asiantuntijat pitivät nykyistä mallia, jossa suosituksena on molempien sukupuolien edustus pörssiyhtiöiden hallituksessa oikeana ja asiaa eteenpäin vievänä. Kaiken vähiten pörssiyhtiöiden haliituksessa nyt olevat naiset haluaisivat olla siellä kiintiönaisina.
Selväksi kävi myös se, että naisten määrä tulee nopeasti nousemaan luontaista tietä, koska monissa yrityksissä keskijohdossa eli siis rouvahississä on paljon potentiaalisia hallitustason henkilöitä tulossa. On myös periaatteellisesti erittäin iso asia lähteä määräämään yksityisessä omistuksessa oleville yhtiöille rajoituksia hallitusvalinnoissa. Jäitä nyt hattuun tässäkin asiassa!
Aihe: Blogi
Pirkanmaalainen analyysi hallitusohjelmasta
23.6.2011
Tässä juhannuslukemiseksi lupaamani pirkanmaalainen analyysi hallitusohjelmasta.
Aloitetaan liikenteestä ja viestinnästä, koska tulen jatkossa toimimaan näitä asioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtajana eduskunnassa ja siten tärkeänä tehtäväni on varmistaa myös pirkanmaalaisten liikennehankkeiden eteneminen.
Hallitusohjelmassa on nimeltä lueteltu vain kolme liikennehanketta, joista Pirkanmaalle vaikuttaa Oulu-Seinäjoki radan parannustyöt, koska ne mahdollistavat nopeamman liikenteen pohjoisesta Tampereelle ja Tampereen kautta Helsinkiin. Sen lisäksi hallitusohjelmassa on lause: “Vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun”, jonka tulkitsen koskevan myös Tampereen rantaväylää, koska siitä on tehty päätöksiä jo aiemman hallituksen aikana.
Raideliikenteen osalta hallitusohjelmaan sisältyy monta tärkeää lausetta Pirkanmaata koskien. “Edistetään kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen kehittämistä” ja “suurten kaupunkien joukkoliikennetukea korotetaan tinkimättä joukkoliikenteen ostoista”. Nämä molemmat lauseet antavat tukea sekä Tampereen pikaraitiotie-hankkeelle, että kaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämiselle. Tampereen seudun ulkopuolisen Pirkanmaan kannalta hyvin tärkeä lause on “Hallitus turvaa perusväylänpidon määrärahojen nykytason painottaen perusradanpitoa”. Siinä siis luvataan sekä pitää huolta pienemmistä teistä, että toteuttaa peruskorjausinvestointeja radoille. Näiden peruskorjausinvestointien terävimmässä kärjessä on Tampere-Pori rata, joka on tällä vaalikaudella saamassa kymmenien miljoonien peruskorjausinvestoinnin.
Uusista liikennehankkeista tehdään liikennepoliittinen selonteko hallituskauden aikana ja siinä yhteydessä on edunvalvonnan paikka Pirkanmaalle tärkeiden kolmos- ja ysitien osalta. Maakunnallisesti ykköshankkeeksemme on määritelty kolmostien parantaminen Hämeenkyrön ohitustiellä ja kakkoseksi on listattu Tampere-Orivesi välin kehittäminen ysitiellä. Näitä viedään eteenpäin aktiivisella lobbauksella.
Tampereen Areenan osalta hallitusohjelmassa ei ole suoraa kirjausta. Ainoana hankkeena olympiastadionin peruskorjaus on erikseen mainittu. Hallitusohjelmassa on maininta huippu-urheilun toimintaedellytysten turvaamisesta, mutta se ei suoraan viittaa hankkeisiin. Peräksi emme kuitenkaan tässä asiassa anna. Rahoitus tähän hankkeeseen on mahdollista saada Veikkausvoittovarojen jakamattomasta osuudesta ja sitä työtä voidaan nyt jatkaa täydellä painolla, kun Tampereen kaupunki on omat päätöksensä tehnyt.
Koulutuksen osalta pirkanmaalaisilla on oma mies päätöksentekijän paikalla. Hallitusohjelma sisältää yleisestä taloustilanteesta johtuen varsin tiukat säästöt koulutussektorille ja se merkitsee myös rakenteellisia uudistuksia. Kovimmin säästöt kohdistuvat ammattikorkeakouluihin. Pirkanmaalla TAMK on kuitenkin vahva ja tuloksellinen yksikkö, joka pärjää vertailuissa hyvin. Silti meidän on yhdessä puolustettava TAMKin sisäänottomääriä, koska niitä yleisesti vähennetään. Valkeakosken HAMKin osalta hallitusohjelmaan on kirjoitettu todellinen turvalauseke: “Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos-ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä” eli siis valtakunnallisesti tavoitellaan Valkeakoskella jo toimivaa Campus-pilottia.
Lukioille on myös tulossa säästöjä. Pienten lukioiden erityistuki ei suoraan poistu, mutta koska vastaava euromäärä eli 30 ME säästetään lukioverkkoa uudelleen järjestelemällä, niin se käytännössä johtaa lukioiden määrän vähenemiseen. Väheneminen toteutetaan kuitenkin niin, että kaikilla opiskelijoilla lukio on kohtuullisen matkan päässä. Ammatillinen koulutus säästää 28 miljoonaa, joka vaikuttaa yksikköhintaan. Ammatillisen koulutuksen verkkorakenteessa säilyvät muuten aiemmat linjaukset eli 50000 hengen väestöpohjavaatimus koulutuksen järjestämiselle.
Hallitusohjelmaa tehtäessä sovittiin myös työllisyyslisäbudjetista, joka eduskunta käsittelee ensi viikolla eli vielä ennen kesälomia. Budjettiin sisältyy lisää rahaa työllisyyttä tukeviin aktiivitoimiin, sekä erityinen Nokia- paketti, jolla edistetään monipuolisesti Nokialta ja alihankkijoista irtisanottavien uudelleen työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Tästä Pirkanmaallekin hyvin tärkeästä aiheesta lisää seuraavassa listaviestissä.
Tämä kooste oli raapaisu hallitusohjelmaan pirkanmaalaisesta näkökulmasta. Sen lisäksi ohjelmaan sisältyy monia merkittäviä linjauksia kaikilta politiikan sektoreilta. Avaamme yhdessä toisen pirkanmaalaisen Kokoomusneuvottelijan Kimmo Sasin kanssa hallitusohjelman sisältöä heti Juhannuksen jälkeen maanantaina 27.6. klo 16 Teatterikahvila Kivessä. Tervetuloa kysymään ja kommentoimaan!
Hyvää Juhannusta toivottaen!
Arto
Aihe: Viikkoviestejä
Mahdollisuuksien tasa-arvoa opiskeluun
6.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Ylioppilaskeväänä grilliyrittäjäksi, viisi vuotta grillinpitoa, opiskelua avoimessa yliopistossa ja vähän muitakin töitä ja sitten pikavauhtia kahdessa ja puolessa vuodessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi päätoimisesti opiskellen. Satosen opinpolku ei ehkä ole se tavallisin tarina, mutta tehokkaasti on mies toiminut!
Tulorajan nosto tarpeen
Satosen mielestä opiskelijoiden vapaata tulorajaa pitäisi nostaa. Vaikka sitä on korotettu jo aiemminkin, noin 20 prosentin korotus olisi paikallaan. Opiskelijaa ei saa rangaista säännöllisestä työssäkäymisestä.
Tämä on osa mahdollisuuksien tasa-arvoa opiskelussa, josta Arto mielellään puhuu. Opiskelijoiden toimeentulosta on pidettävä huolta. Pelkällä opintorahalla ei elä, ei sittenkään, vaikka se sidottaisiin kustannusindeksiin. Jos opiskelija ei saa vanhemmiltaan taloudellista tukea, hänen on pakko tehdä töitä pärjätäkseen.
Ei lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille
Mahdollisuuksien tasa-arvoon kuuluu myös se, että lukukausimaksuja ei peritä suomalaisilta opiskelijoilta. Sen sijaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille Satonen haluaa lukukausimaksun. Sen opiskelija voisi vähentää jälkikäteen verotuksessa siinä tapauksessa, että hän jää töihin Suomeen. Näin saattaisiin yhä useampi Suomessa opiskellut houkuteltua jäämään tänne töihin.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on, että jokaisesta ikäluokasta vahvimmat sijoittuvat heille parhaiten sopiviin tehtäviin. Varallisuus – tai sen puute – ei saa olla este tai kaventaa opiskelumahdollisuuksia.
Koulutusta aloille, joilla on työtä
Koulutuksen kehittämisessä on tärkeintä suunnata koulutusta niille aloille, joilla työtä on tarjolla. Näin yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta koituu suurin hyöty. On väärin nuoria kohtaan antaa heille turhia toiveita ohjaamalla heitä sellaiseen koulutukseen, jonka jälkeen työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
Pirkanmaalla meidän pitää puolustaa sekä toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissa nykyisiä sisäänottomääriä. Kun nuoret ikäluokat Suomessa yleisesti pienenevät, Pirkanmaa kulkee tätä trendiä vastaan. Meillä nuorten määrä kasvaa. Tänne tulee myös opiskelijoita joka puolelta Suomea. Siksi oppilaspaikkoja ei saa täällä vähentää, vaikka muualla niin tehdäänkin.
Myös läheinen yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Pirkanmaalla se osataan, sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopistotasolla.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Satosen aika kauppaopettajana ja ajatuksia koulutuksen kehittämisestä
1.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Vuodet ammattikorkeakoulun opettajana tekivät koulumaailmasta Artolle tutun ja tärkeän. Satonen opetti kansainvälisen kaupan opiskelijoille yhteiskunnallisia aineita suomeksi ja englanniksi neljässä ammattikorkeakoulussa Tampereella, Valkeakoskella, Ikaalisissa ja Huittisissa. OAJ:n aktiivinen jäsen kirjoitti myös kolumneja Kauppaopettaja-lehteen.
Opettajan uraan kuuluvat lisäksi jaksot yliopistoissa Uudessa-Seelannissa ja Unkarissa. Yhteiskunnallisten aineiden opettajana hän opetti niissä kansantaloustiedettä ja veti Euroopan Unioniin liittyviä kursseja. Unkarissa Satonen opetti myös Tampereen ystävyyskaupungin Miskolcin kaupungin työntekijöille EU:n järjestelmän toimintaa ja EU-projektien hallintaa.
Jaksavatko opettajat työssään?
Opettajien työssä jaksamiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Koulumaailmassa opettajiin ja heidän työhönsä kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet ja ne kasvavat jatkossakin. Opettajilla ei ole enää entisenlaista auktoriteettia sen paremmin oppilaisiin kuin heidän vanhempiinsa nähden. Sen vuoksi opettajilla tulee olla mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaina.
Lukukausimaksu EU:n ulkopuolelta tuleville
Lähes puolet Arton oppilaista oli ulkomaalaisia. Siitä kokemuksesta juontaa hänen vankka kantansa: Satonen haluaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksun. Sen opiskelija voisi vähentää jälkikäteen verotuksessa siinä tapauksessa, että hän jää töihin Suomeen. Asiasta on tehty lakialoite.
Satonen toimii myös aktiivisesti Specima-muuntokoulutuksen edistämiseksi. Suomessa asuvien ulkomaalaisten osaamista pitäisi meillä hyödyntää nykyistä paremmin. Esimerkiksi Venäjällä kouluttautuneen hammaslääkärin tulisi olla mahdollista tehokkaan muuntokoulutuksen avulla osoittaa ammattitaitonsa näyttökokeella. Tämä antaisi tänne ulkomailta tulleille osaajille nykyistä paremman mahdollisuuden toimia ammatinharjoittajina Suomessa.
Koulutusta aloille, joilla on työtä
Koulutuksen kehittämisessä on tärkeintä suunnata koulutusta niille aloille, joilla työtä on tarjolla. Näin yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta koituu suurin hyöty. On väärin nuoria kohtaan antaa heille turhia toiveita ohjaamalla heitä sellaiseen koulutukseen, jonka jälkeen työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
Pirkanmaalla meidän pitää puolustaa sekä toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissa nykyisiä sisäänottomääriä. Kun nuoret ikäluokat Suomessa yleisesti pienenevät, Pirkanmaa kulkee tätä trendiä vastaan. Meillä nuorten määrä kasvaa. Tänne tulee myös opiskelijoita joka puolelta Suomea. Siksi oppilaspaikkoja ei saa täällä vähentää, vaikka muualla niin tehdäänkin.
Myös läheinen yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Pirkanmaalla se osataan, sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulutasolla.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Aamulehti 19.1.2011: Tampere voi menestyä myös globaalisti
19.1.2011
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Nokian yt-neuvottelujen lopputuloksena Tampereelta häviää liki 200 koulutetun tuotekehittäjän työpaikkaa. Nokian on kerrottu palkkaavan Intian Chennaihin 800 uutta työntekijää. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole koko kuva, koska toisenlaisiakin sijaintiratkaisuja on tehty.
Siitä huolimatta hälytyskellojen on soitava miettimään keinoja koulutettujen työpaikkojen turvaamiseksi Pirkanmaalla.
Hyvä esimerkki päinvastaisesta liikkeestä on ollut UPM:n globaalin talouspalvelukeskuksen syntyminen Tampereelle. Tulli Business Parkissa toimii 455 UPM:n taloushallinnon ammattilaista yli 30 maasta. Lähes kaikki yhtiön taloushallintotoiminnot on keskitetty Tampereelle. Tampere katsottiin yhtiön sisällä globaalisti parhaimmaksi paikaksi. Toiseksi jäi Shanghai, jossa toimii UPM:n pienempi taloushallintoyksikkö.
Kotimaisena esimerkkinä samanlaisen keskittämisen on tehnyt Kesko, jolla on 170 taloushallinnon ammattilaista Technopoliksessa palvelemassa koko konsernia. Tässä yhteydessä pääkaupunkiseudulta siirtyi lähes sata työpaikkaa Tampereelle ja lisäksi vielä muualta maakunnista kymmeniä. Muitakin hyviä esimerkkejä koulutettujen työpaikkojen keskittämisestä Tampereelle löytyy.
Oikea johtopäätös Nokian yt-neuvotteluiden lopputuloksesta ei siis ole se, että Tampereella ei olisi mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa tuotekehityksen ja taloushallinnon työpaikoista. Olennaista on havaita se, että myös näitä töitä nyt vahvasti keskitetään. Siinä kilpailussa meidän tulee pärjätä sekä Suomen sisällä että globaalisti. Tämä luo erityisen haasteen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle.
Koulutuksen on oltava työelämälähtöistä, jotta saadaan kaikille koulutustasoille työvoimaa, joka on omassa ammatissaan globaalisti kilpailukykyistä. Avainasia on kielitaito. Pelkkä englannin osaaminen ei enää riitä. Vahvoilla ovat ne, jotka englannin lisäksi osaavat saksaa, venäjää, mandariinikiinaa, ranskaa tai espanjaa eli myös jotain toista maailmankieltä.
Pirkanmaalla on korkeatasoisia englanninkielisiä koulutusohjelmia sekä molemmissa yliopistoissa että TAMK:issa ja HAMK:in Valkeakosken yksikössä. Niihin hakeutuu hyvien kotimaisten opiskelijoiden lisäksi paljon motivoituneita ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden työllistymiseen Pirkanmaalle kannattaa panostaa, koska he tuovat mukanaan tärkeää kielen ja kulttuurin tuntemusta.
Suomi ei kykene kilpailemaan työn hinnalla Aasian maiden kanssa. Sen sijaan verrattuna Helsinkiin ja Euroopan merkittäviin keskuksiin Tampere on kustannustasoltaan hyvin kilpailukykyinen.
Yritysten globaalissa sijaintipaikkakilpailussa menestyvät ne kaupungit, jotka kykenevät tarjoamaan osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, tehokkaan toimintaympäristön hyvine liikenne – ja tietoliikenneyhteyksineen sekä kohtuullisen kustannustason. Tampereella on tässä kilpailussa kaikki mahdollisuudet menestyä.
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia