Paula Risikko kertoo Arto Satosesta
16.4.2011
Aihe: Kuvia-ääntä-videoita
Ben Zyskowicz kertoo Arto Satosesta
16.4.2011
Aihe: Kuvia-ääntä-videoita
Työelämän tulevaisuus -paneeli torstaina 14.4. klo 16-17, Wayne’s Coffee, Finlayson -tervetuloa!
11.4.2011
Aihe: Blogi
Jyrki Katainen: Euroopan talousvakaus
7.4.2011
Olen saanut todella paljon sähköpostia ja yhteydenottoja Euroopan talousvakauteen liittyen. Asia on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Portugali aikoo pyytää lainaa EU:lta, euromaiden vakausvälineeltä ja IMF:ltä.
Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu – vain siksi ja vain silloin.
Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja “sijoittajat kärsivät vastuunsa”, menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa.
Sijoittajilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.
Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt – suomalaisetkaan – ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa.
Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa – juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä.
Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta.
Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin.
Tässä alla vielä eräälle kysyjälle lähettämäni sähköpostivastaus, siitä löytyy vastauksia niihin kysymyksiin, joihin en ole ehtinyt vastaamaan, tai joita et ole ehtinyt kysymään.
Tervehdys,
Eurooppalaiseen talouskriisiin liittyvät asiat ovat kyllä monimutkaisia, eikä ole mitenkään ihme, jos mediaa seuraamalla eivät kaikki asiat loksahda kohdalleen. Yritän vastata kysymyksiisi:
Ensiksi lainanottajat, eli kriisimaat, ovat olleet leväperäisiä, kun ovat joutuneet lainaamaan rahaa. Euromaat takaavat lainoja vain tiukan ehdollisesti, eli kaikki maat joutuvat äärettömän tiukalle kuurille, jos mielivät saada lainaa ja takuita. Ohjelmaa valvovat sekä EU että IMF. Jos ohjelmaa ei noudateta, lainoitus loppuu.
Sijoittajat, eli eläkeyhtiöt ja pankit, ovat jo kärsineet mittavia tappioita, kun ovat myyneet velkapapereita jälkimarkkinoilla. Näin tietysti pitää ollakin. Irlannissa muutaman pankin omistajat hävisivät kaikki, kun pankit sosialisoitiin.
Kun viimeksi 2009 emme pystyneet estämään pankkikriisin leviämistä Eurooppaan, sen seurauksena olemme Suomen Pankin mukaan hävinneet tähän mennessä n.40 miljardia euroa verotuloja. Näitä rahoja emme näe koskaan.
Helmikuussa viennin kasvu vuoden takaiseen oli 24 prosenttia ja tammikuun talouskasvu yli 6 prosenttia. Nämä olivat mahdollisia vain siksi, että Kreikasta ja Irlannista lähtevä pankki ja talouskriisi onnistuttiin estämään. 2009 vientimme supistui noin 25 prosenttia ja valtio velkaantui raskaasti.
Eipä silti, kyllä ottaa päähän joidenkin maiden löysä talouspolitiikka. Eivät vaaranna vain omaa, vaan myös meidän muiden tulevaisuuden. Joka tapauksessa meidän pitää minimoida tappiot.
Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita. Ja tietenkin erittäin epäsuosittuja. Vastuuta kuitenkin pitää osata kantaa, kun näihin hommiin on lähtenyt. Tämä on ammatinvalintakysymys.
Aurinkoista kevättä!
Jyrki Katainen
Aihe: Blogi
Kokoomus: Sääntöjä ja talouskuria Eurooppaan
1.4.2011
Aihe: Kuvia-ääntä-videoita
Jyrki Katainen vierailulla Tampereella, 31.3.2011
31.3.2011
kuvaaja: Timo Rajala
Aihe: Blogi, Kuvia-ääntä-videoita
Tule kuuntelemaan Jyrki Kataisen suoraa puhetta suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta
30.3.2011
Tule kuuntelemaan Jyrki Kataisen suoraa puhetta suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta.
Paikka: Tampere, Siperia, Wayne’s Coffee
torstaina 31.3. klo 16.15
Aihe: Blogi
Tee hyvä työ – Kokoomus haastaa suomalaiset mukaan Tee hyvä työ –liikkeeseen
29.3.2011
Jokainen hyvä työ on askel kohti paremminvointia.
Tee hyvä työ –liike on liikettä kohti Paremminvointivaltiota, jossa hyvä työ kannattaa aina.
Paremminvointivaltiossa valtio takaa hyvinvoinnin perustan sekä edellytykset turvalliseen ja hyvään elämään. Poliitikkojen tulee turvata hyvinvointiyhteiskunta ja jatkaa sen kehittämistä. Tähän Kokoomus sitoutuu, mutta se ei yksin riitä. Paremminvointivaltion rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia.
Muistatko opettajan, jonka hyvä teko luokkahuoneessa muutti lapsen koko elämän? Muistatko bussikuljettajan, joka odotti ennen kiihdytystä, että vanhus pääsi turvallisesti istumaan? Muistatko syrjäytyneen nuoren, jota autettiin työnhaussa ja kannustettiin mukaan harrastustoimintaan?
Hyvinvointi syntyy teoista – pienistä ja suurista. Vain ihmiset voivat olla keskenään tekemisissä tavalla, joka luo hyvinvointia. Siksi tarvitsemme Suomeen inhimillisyyttä, välittämistä, uutta yhteisöllisyyttä. Siksi Kokoomus haastaa kaikki mukaan Tee hyvä työ –liikkeeseen!
Tee hyvä työ – muistilista Kokoomuksen jäsenille:
- Kerro meille, millaisia hyviä töitä olet itse kohdannut tai tehnyt:
http://www.teehyvätyö.fi/kerro-hyva-tyo/
Kertomukset ja esimerkit kannustavat muitakin toimimaan yhtä hyvin.
- Lähetä kavereillesi sähköpostihaaste, kutsu heidät mukaan liikkeeseen tai kannusta tekemään hyviä töitä:
http://www.teehyvätyö.fi/haasta-kaverisi/
- Muista hyvän työn tehnyttä läheistäsi tai haasta hänet tekemään hyviä töitä ilmaisella postikortilla:
www.facebook.com/teehyvatyo
- Allekirjoita haasteadressi, jossa Kokoomus haastaa suomalaiset mukaan Tee hyvä työ –liikkeeseen:
www.adressit.com/tee_hyva_tyo
Kiitos jo etukäteen toimistasi hyvän työn puolesta!
Parhain terveisin,
Kokoomuksen työmiehet ja -naiset
Aihe: Blogi
Arto Satonen: Demarit heränneet työttömyysturva-ajattelussaan tähän päivään
24.3.2011
lehdistötiedote/mielipidekirjoitus vapaasti referoitavaksi
julkaisuvapaa HETI
24.3.2011 klo 17.00
Arto Satonen: Demarit heränneet työttömyysturva-ajattelussaan tähän päivään
Arto Satonen (kok) toivottaa SDP:n Jutta Urpilaisen tervetulleeksi reaalimaailmaan ja Kokoomuksen linjoille.
- Aktiivitoimia ja taloudellisia kannustimia pitää kohdistaa juuri työttömäksi jääneisiin, sanoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen.
Satonen viittaa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaalikirjassaan esittämään mielenmuutokseen tulla kannattamaan Kokoomuksen linjaa.
- Tähän asti SDP on yhdessä SAK:n kanssa vastustanut jyrkästi ansiosidonnaisen turvan porrastusta ja kiistänyt sen kannustinvaikutuksen työnhaussa, Satonen muistuttaa.
- Vihdoin SDP:ssäkin on tajuttu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen kannustava vaikutus.
Jo puolen vuoden yhtäjaksoinen työttömyys ajaa joka toisen työttömän pysyvästi avoimien työmarkkinoiden ulkopuolelle.
- Mutta onhan se mukava saada näin vaalien alla myös SDP mukaan Kokoomuksen työllistävälle linjalle, Satonen sanoo.
Taustaa/linkkejä:
Demari: Urpilainen porrastaisi työttömyysturvan
Arto Satonen: Demarit heränneet työttömyysturva-ajattelussaan tähän päivään
SAK pohtii porrastettua työttömyysturvaa
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satosesta sanottua – Lainauksia Helsingin Sanomista
15.3.2011
Helsingin Sanomat 15.3.2011:
Työmyyrä Arto Satonen Satonen (kok) on kansanedustaja, jonka puolue voi työntää tekemään mitä tahansa. Maan parhaimpiin shakinpelaajiin kuuluvalta mieheltä syntyy ilman suurempaa vaivaa vaikkapa kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Tavallisen oloinen kaveri pystyy yhteistyöhön yli puoluerajojen ja on muiden kunnioittama.
Helsingin Sanomat 24.2.2011: (lex Satonen, omaishoitajien hoitovapaa)
HS – Pääkirjoitus – 24.2.2011 – 2151 merkkiä – 1. painos
Omaishoitajan asema paranee
Omaishoitajien asemaa parannetaan hieman kevään aikana voimaan tulevalla lailla. Se velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijälle palkatonta vapaata työstä, jotta tämä voi huolehtia hoitoa tarvitsevasta omaisestaan. Työntekijälle tulee myös oikeus palata entiseen työhönsä omaishoidon päätyttyä.
Omaishoitajien asemasta on keskusteltu vuosikymmeniä. Sitä on pidetty lähinnä surkeana.
Viisi vuotta sitten kootun tiedon mukaan omaisiaan hoitavia ihmisiä on Suomessa noin 280000. Heistä lähes puolet tekee kokoaikatyötä.
Varsinaisiksi omaishoitajiksi tästä joukosta luetaan runsaat 30000 ihmistä. Heille maksetaan omaishoidon tukea. Tuen maksavat kunnat. Perusteet ja suuruus vaihtelevat sen mukaan, missä omaishoidon tukea saava asuu. Tuen vähimmäisrajat on määritelty tarkkaan, toisin kuin sen maksamisen edellytykset.
Lakia käsitellessään eduskunta väljensi omaisen määritelmää. Omaishoitoa varten vapaata voidaan myöntää silloinkin, kun työntekijä hoitaa sellaista läheistään, joka ei varsinaisesti kuulu perheeseen.
Oikeus vapaaseen ei myöskään riipu siitä, maksetaanko hoitajalle omaishoidon tukea vai ei. Työnantajalle ei aseteta velvollisuutta palkata vapaalle jäävän tilalle toista työntekijää.
Eduskunnan hyväksymä lakiteksti on pitkän hiomisen tuloksena syntynyt kompromissi. Koko hanke käynnistyi kansanedustaja Arto Satosen (kok) aloitteesta vuonna 2007. Aloitteen allekirjoitti yli 120 kansanedustajaa.
Työnantajajärjestöt suhtautuivat koko hankkeeseen hyvin kielteisesti. Heidän mielestään omaishoitovapaat jarruttavat työurien pidentämistä ja aiheuttavat kustannuksia työnantajille uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Palkansaajien mielestä laki ei riittävästi turvaa työntekijän oikeutta jäädä hoitamaan omaistaan.
Työsopimuslain muutos ei ratkaise omaishoitajien ongelmia, mutta se on silti pieni liikahdus oikeaan suuntaan.
Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, josta koituu kunnille silkkaa säästöä. Seuraavaksi eduskunnan pitäisikin säätää laki, jolla omaishoidon tuen maksaminen siirrettäisiin Kelalle ja hoidon tarpeesta päättäisivät lääkärit yhtenäisin perustein koko maassa.
Aihe: Tutustu lisää Artoon, Uutisia