Valtakunnan ja kotiseudun vaikuttamista – vaalikauteen mahtuu monia iloja ja sattumuksia
15.3.2011
Olen lähtenyt poliitiikkaan vaikuttaakseni asioihin. Se on ainoa motiivi tehdä tätä työtä.
Tämä kausi on tuonut vaikuttamisen kautta monia iloja ja sattumuksia. Politiikassa ei mitään saavuteta yksin, mutta on ollut hienoa olla viemässä eteenpäin monia tärkeitä asioita.
Listaan tässä alla vaalikauden päätteeksi eniten mieleen jääneitä:
Lakimuutokset aloitteiden ja kannanottojen pohjalta
- Yrittäjän puolison parannettu oikeus työttömyysturvaan
- Omaishoitajien hoitovapaa (Lex Satonen)
- Monika-naisten pysyvä valtionapu (kunniaväkivaltaa vastaan työtä tekevä järjestö)
- Pakollinen vesimittarien käyttöönotto uusiin kerros- ja rivitaloasuntoihin
- Vuokrausmahdollisuuden sisällyttäminen maatilojen sukupolvenvaihdoksiin
- Turvapaikanhakijoiden ikätestit
- Toimeentulotuen poistaminen EU-maiden sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta ja toimeentulotuen leikkaaminen muilta Suomen houkuttelevuuden vähentämiseksi
- Suomen kansalaisuuden nopeuttaminen Suomessa opiskelleille ja Suomeen töihin jääville ulkomaalaisille
Lue lisää maahanmuuttopolitiikasta (Kokoomus, Arto Satonen):
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia 17.11.2010
Aamulehti 6.8.2010: Perheiden yhdistämistä rajoitettava 7.8.2010
Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikasta 19.5.2009
Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 15.5.2009
Pirkanmaa
- TTYn hyväksyminen säätiöyliopistoksi
- Valtion osallistuminen Valkeakosken Kuidun uudelleen käynnistämiseen ja siten satojen työpaikkojen pelastamiseen
- Valtion päätös hakea EU:sta vapautusta Mäntän Metsä-Serlan tehtaalle siistauslieteongelmaan, mikä onnistuessaan turvasi satoja työpaikkoja Mäntän tehtaalla
- 8 ME elvytysrahaa Tampere-Pori -radalle akselipainojen nostamiseen ja siten pirkanmaalaisen teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseen
- Lempäälän 2. jäähallin ja Sastamalan palloiluhallin valtionrahoitus
- Valtionapu uuden koulun rakentamiseen Sastamalan Stormiin
Aihe: Blogi
Tuloeroista
9.2.2011
Vaalien läheisyys näkyi selvästi hallituksen ja opposition välisessä eduskunnan välikysymyskeskustelussa tuloeroista. Kataisen avauspuheenvuoro keskusteluineen oli hyvin pitkä ja perusteellinen kuvaus siitä, miten suomalaisten varallisuus ja tuloerot ovat viime vuosina kehittyneet. Toisin kuin yleisesti luullaan tuloerot eivät ole viime vuosina kasvaneet vaan pienentyneet.
Muutokset johtuvat osittain taantumasta, koska laman aikana putosivat erityisesti suurituloisten tulot, vaikka heitä ei laman uhreiksi voi nimetäkään. Hallitusten toteuttamat etuuskorotukset kansaneläkeläisille ja köyhimmille lapsiperheille sekä pienituloisiin palkansaajiin painottuvat veronalennukset ovat myös kaventaneet tuloeroja.
Keskustelussa oma pääviestini oli, että Suomessa pitää työn tekemisen ja työn teettämisen kannattaa. Onneksi taantumasta huolimatta massatyöttömyys on hyvällä talouspolitiikalla torjuttu ja työttömyys on jo pudonnut lamaa edeltävälle tasolle. Jos tässä ei olisi onnistuttu, köyhyys olisi räjähtänyt käsiin.
Yllättävintä keskustelussa oli se, kuinka vähän tavallisella palkansaajalla ja yrittäjällä on puolustajia. Kokoomus sai hyvin laihalti tukea sille, että puolustimme palkansaajien tarvetta veronalennuksiin, jotta työssäkäyvät voivat maksaa kohonneet energialaskut. On totta, että Suomessa on apua tarvitsevia vähävaraisia ja heidän asiaansa pitää ajaa. Ajaa pitää kuitenkin myös niiden asiaa, jotka työllään tämän hyvinvoinnin maksavat ja pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Jälkimmäisen puolustajia on vähän.
Arkistojen poliittisia Youtube-helmiä vuodelta 2006: “Tarja rap”, jossa SDP ja Jutta Urpilainen laulavat tuloeroista
Aihe: Blogi
Omaishoitajien hoitovapaa tulee voimaan 1.4.2011 – Lex Satonen
2.2.2011
Omaishoitajien aseman parantaminen on niin tärkeää, että siihen sitoutuvat kaikki puolueet. Siitä kertoo hyvin se, että juuri työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa hyväksytyn omaishoitajien hoitovapaan taakse tulivat kaikki puolueet ja tekemäni lakialoitteen hoitovapaasta allekirjoitti aikoinaan 122 kansanedustajaa.
On hienoa havaita, että vanhojen ja vastuullisten puolueiden perässä nyt myös perussuomalaiset ovat ottaneet omaishoitajien aseman vaaliteemakseen.
Sen sijaan nykyiselle hallitukselle omaishoitajien aseman parantaminen on jo ollut yksi keskeisiä prioriteetteja – ja se näkyy monin tavoin.
Juuri tällä vaalikaudella monet kunnat, esimerkiksi Tampere, ovat ottaneet käytännön, jonka mukaan omaishoitopalkkion saa aina, kun omaishoito korvaa laitoshoidon. Niin pitääkin, koska omaishoito on hoidettavalle inhimillisin ja yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. Pelkästään laitospaikka vanhainkodissa maksaa kunnalle 5-6 kertaa enemmän kuin omaishoitajapalkkio. Ero on vielä paljon suurempi, jos kyse on esimerkiksi vaikeavammaisesta hoidettavasta.
Omaishoitajien jaksamisesta on syytä pitää huolta, ja siksi vapaapäivät ovat tarpeen. Vapaapäiviä onkin lisätty, mutta edelleen puutteena on rajallinen mahdollisuus käyttää niitä. Kaikille hoidettaville ei löydy heille sopivaa paikkaa riittävän usein, ja siksi omaishoitajilta jää vapaita pitämättä.
Eduskunnassa on juuri nyt käsiteltävänä hallituksen esitys (HE331/2010), jolla omaishoitajien vapaiden pitämistä edistetään perhehoitoa hyödyntämällä. Hyvä askel eteenpäin, mutta tehtävää on edelleen jäljellä.
Tällä hetkellä tyypillinen omaishoitaja on iäkästä puolisoaan hoitava seniori. Hyvin pian koittaa aika, jolloin hoitajista tulee hoidettavia. Yhä useampi keski-ikäinen on siinä tilanteessa, että hänen yksin jäänyt isänsä tai äitinsä tarvitsee omaishoitoa. On siten välttämätöntä, että työelämästä mahdollistetaan pääsy töistä omaishoitajavapaalle. Yhtä tärkeää on se, että töihin pääsee palaamaan hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
Omaishoitajien hoitovapaata siis tarvitaan. Kiitokset hallitukselle, joka vei lakialoitteeni läpi kolmikannan kritiikistä huolimatta. Se oli oikea askel eteenpäin omaishoitajien puolesta – ja omaishoidettavien vuoksi.
———————-
Turun Sanomat la 29.1.2011: Diakonin avunpyyntö jalostui lähes valmiiksi laiksi
(Kyseinen aloite on juuri hyväksytty nyt huhtikuussa 2011 voimaan tulevaksi laiksi, HE 263/2010, lex Satonen).
Arto Satonen - pelkkää asiaa
Lue lisää Kokoomuksen omaishoitajien puolesta tekemästä työstä:
Lähteitä:
Arto Satonen: http://www.satonen.fi/tag/omaishoitajat/
Kokoomus: Yrjö Yrittäjä ja Outi Omaishoitaja
———————-
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Eduskunta: Jätevesien puhdistamisvaatimukset kohtuullistuvat
25.1.2011
Eduskunta kumoaa Kokoomuksen johdolla kiistellyn jätevesiasetuksen. Uudella lailla ja asetuksella vaadittu puhdistustaso tulee kohtuullisemmaksi. Aiemmasta lievemmästä vaatimustasosta (orgaaninen aine 80%, kokonaisfosfori 70%, kokonaistyppi 30%) tulee pääsääntö ja tiukempia vaatimuksia on kuntatasolla mahdollista vaatia vain erityisen herkillä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Yli 68-vuotiaat vapautetaan velvoitteista kokonaan.
Tämän päätöksen jälkeen asian käytännön toteutus on kuntien harteilla. On tärkeää, että maaseudun asukkaat saavat kiinteistökohtaista neuvontaa juuri heille soveltuvasta järjestelmästä. Rahaa ei kannata hukata järjestelmiin, jotka ovat vaatimuksiin nähden liian kalliita. Ympäristövaliokunnan arvion mukaan uudet vaatimukset täytetään keskimäärin 3000-4000 euron investoinnilla, tosin tapauskohtaiset erot ovat merkittäviä.
Parasta apua haja-asutusalueille on kunnallisten siirtoviemärijärjestelmien rakentaminen. Tätä myös valiokunta painottaa omassa mietinnössään ja vaatii lisää rahaa näihin hankkeisiin. Kiinteistökohtaisia vapautuksia voidaan hakea niihin talouksiin, jotka ovat lähivuosina pääsemässä kunnallisen järjestelmän piiriin. Tämä on oikein ja tätä mahdollisuutta pitää kuntatasolla hyödyntää, jotta päällekkäisyyksistä päästään eroon.
On tärkeää, että jätevesiasetukseen vihdoinkin saatiin järkeä. Punamultahallituksen aikainen jätevesiasetus oli vaatimuksiltaan kohtuuton, aiheutti paljon epätietoisuutta ja sai monet tekemään ylisuuria investointeja.
Tästä punamultahallituksen aikaisesta jätevesiasetuksesta on opittava se, että ympäristön nimissäkään ei voida ihan mitä tahansa vaatia. Ympäristöhyötyjen ja maaseudun asukkaille koituvien kustannusten on oltava järkevässä suhteessa toisiinsa.
24.9.2010: Jätevesiasetus uusittava välittömästi
Arto Satonen
kansanedustaja, Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja (kok)
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Keskustalta tyly joululahja koululaisille, yllättävän pian tuli Mattia ikävä
17.12.2010
Pitkään valmisteltu tuntijakouudistus ajoi karille, kun Keskusta ilmoitti vastustavansa koko tuntijakouudistusta.
Minimituntimääriä olisi nostettu ja siten kuntien mahdollisuuksia tinkiä opetustunneista tilkitty.
Yksi uudistuksen parhaista puolista olisi ollut toisin sanoen se, että niiden oppilaiden asemaa olisi parannettu, jotka nyt saavat vähiten opetusta.
Näin Kokoomus olisi halunnut varmistaa laadukkaan perusopetuksen myös taloudellisten kriisikuntien lapsille.
Tuntijakouudistuksen yksityiskohdista voi olla montaa mieltä, mutta koko uudistuksen kaatuminen on ilman muuta huonoin vaihtoehto. Siinä meni Keskustalta sananmukaisesti lapsi pesuveden mukana.
Juuri eriarvoisuuden lisääntymistä koulujen välillä Suomi sai piiskaa Pisa-tutkimuksessa, vaikka olimmekin kokonaisarviossa Euroopan parhaita. Nyt Keskusta siis näytti vihreää tämän eriarvoisuuden jatkumiselle.
Ilmeisesti Keskustan mielestä pienten kuntien säilyminen on tärkeämpää kuin niissä kunnissa asuvien lasten laadukkaan opetuksen turvaaminen.
Tuntijakouudistus olisi lisännyt tunteja mm. liikuntaan, taideopetukseen ja esiintymistaitoihin. Lisäksi kielitarjontaa olisi monipuolistettu vastaaman tulevaisuuden vaatimuksia.
Kun uudistusta valmisteltiin, näistä tavoitteita oltiin pitkälti yhtä mieltä. Sen vuoksi onkin erikoista, että koko uudistus kaadettiin viime tipassa.
Yleinen arvio on, että näin ei olisi käynyt Matti Vanhasen pääministerikaudella, jolloin asioiden järkevä hoito ohitti poliittisen pelin. Yllättävän pian tuli Mattia ikävä.
Aihe: Blogi
Edunvalvontaa Pirkanmaalla
6.10.2010
Pirkanmaalaisille merkittävien asioiden edunvalvonta on tärkeä osa kansanedustajien työtä. Edunvalvontaa tehdään koordinoidusti edustajajoukolla ja yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Yhteistyömme on järjestäytynyt neuvottelukunnaksi, jonka puheenjohtajana tänä vuonna toimin. Sihteerinä on Pirkanmaan liitosta Jouni Koskela.
Alkusyksy on ollut menestyksellistä edunvalvonta-aikaa teollisissa hankkeissa. Ensimmäinen ilonaihe oli se, että Valkeakosken Kuidun toiminta on käynnistymässä uudelleen. Tätä asiaa on lobattu todella pitkään. Pääansio on tietenkin uudella omistajataholla ja yksityisillä rahoittajilla, mutta myös valtion rooli uudessa alussa on tärkeä ja sen eteen on tehty yhdessä paljon töitä.
Viime viikolla saimme aivan kalkkiviivoilla estettyä siistauslietteen tulon jäteveron piiriin. Hallitus poisti tämän jäteveroesityksestä ja hakee nyt komissiolta lupaa poikkeukselle. Jos liete olisi jäänyt jäteveron piiriin, Mäntän paperitehtaalla olisi pehmopaperin viennin hyytymisen myötä ollut uhattuna satoja työpaikkoja ja koko tehtaan kannattavuus olisi vaarantunut.
Kolmas hyvä asia oli Äetsän biovetyvoimalaitoksen saama 2,7 miljoonan euron valtion investointituki. Tämä tuki mahdollistaa hankkeen, jolla tuotetaan energiaa Kemiran Äetsän tehtaalle ja Sastamalan kaukolämpöverkkoon.
Tampereen rantatunneli on ollut jälleen otsikoissa. Kustannukset ovat nousseet, mutta valtio on edelleen mukana. Tämä hanke saatiin aikoinaan nopeutetusti valtion tiehankkeiden listalle, koska valtion lisäksi sitä rahoittavat Tampereen kaupunki ja rakennusoikeuksien kautta yksityiset tahot. Tuhansien ihmisten asuinalueen rakentuminen ydinkeskustaan tukee Tampereen kehittymistä ja tiivistää ympäristöystävällisesti yhteiskuntarakennetta.
Rantatunneli asiaa jakaa mielipiteitä. Itse näen asian niin, että kun Tampereen kaupunki sitoutuu hankkeeseen, edustajien roolina on varmistaa hankkeelle valtionrahoitus, eikä itse luoda karikoita. Sama koskee myös uutta areenaa.
Edunvalvontatyössä on oltava koko ajan hereillä. Erityisen tärkeää on puolustaa sellaisia asioita, joilla turvataan pirkanmaalaisten työtä ja toimeentuloa.
Aihe: Blogi
Kirjallinen kysymys Kirjan Keskuksen kehittämiseksi
20.5.2010
Arto Satonen ja 12 muuta pirkanmaalaista kansanedustajaa eri puolueista ovat jättäneet eduskunnan puhemiehelle seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisella kirjalla on rikas, yli 500-vuotinen historia. Kirjakulttuuri on tärkeä osa kulttuuriperintöämme. Suomalainen kirjallisuus toimii edelleen kansallisen identiteetin rakennusaineena ja Suomi-kuvan kivijalkana. Kirjallisuus on merkittävä osa kilpailukykyistä, hyvinvoivaa ja innovatiivista Suomea.
Vuonna 2003 perustetun Suomen kirjainstituutin säätiön keskeisin tehtävä on kirjakulttuurin edistäminen. Sääntöjen mukaisesti määriteltynä säätiön tarkoituksena on lisätä kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistorian ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Verohallitus on nimennyt Suomen kirjainstituutin säätiön sellaiseksi säätiöksi, jolle lahjoittamansa summan yhteisö voi vähentää tulostaan verotuksessa. Tämä nimitys annetaan säätiöille, joiden varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Säätiön perustajiin kuuluvat kaupunkijäsenten lisäksi mm. Kirjakauppaliitto ry, Suomen Kirjailijaliitto ry, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kustannusyhdistys ry, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on perustanut Suomen Kirjainstituutin. Kirjainstituutin päätehtävänä on vuonna 2011 Sastamalaan avattavan Kirjan Keskuksen - Kirjan Museon suunnittelu ja toteuttaminen. Tarkoituksena on, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 suomalaiselle kirjalle omistettu erikoismuseo on toimintakunnossa vastaamassa valtakunnallisen kirjallisuusohjelman toteuttamisesta sekä huolehtimassa oman erikoisalan museotoiminnasta ja yhteistyöstä.
Kirjan Keskus – Kirjan Museo on työnimi valtakunnalliselle yksikölle, joka kertoo yleistajuisesti tiedettä popularisoiden kaikenikäisille suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja kirjallisuuden merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle eri aikoina. Yleissivistävän kirjakulttuurikeskuksen toteuttamiseksi, toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi sekä sen toimintatalouden turvaamiseksi Suomen kirjainstituutin säätiö on saanut rahoitusta mm. Suomen Kulttuurirahastolta. Jotta Suomen kirjainstituutin säätiö pääsee toteuttamaan merkityksellistä kansallista tehtäväänsä, sen tulisi päästä myös valtionrahoituksen piiriin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tukea merkittävää kansallista tehtävää varten perustettavan Kirjan Keskuksen perustamista ja toimintaa?
Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2010 Arto Satonen /kok ja 12 muuta pirkanmaalaista kansanedustajaa eri puolueista
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_435_2010_p.shtml
Aihe: Blogi
Energiaratkaisussa tärkeintä on omavaraisuus
23.4.2010
Hallitus teki tällä viikolla todella merkittävät energiapoliittiset linjaukset. Niiden avainsana on omavaraisuuden turvaaminen. Näiden hankkeiden toteutumisen jälkeen Suomi ei ole enää riippuvainen Venäjältä ostettavasta ydinenergiasta, vaan se korvataan kotimaisella.
Omavaraisuuden lisäksi paketti takaa myös sen, että varmistetaan kohtuuhintaisen sähkön saatavuus suomalaiselle teollisuudelle ja kuluttajille. Riittävän vahva perusvoimaratkaisu on välttämätöntä, koska uusiutuvien osalta joudutaan joka tapauksessa menemään kuluttajan ja veronmaksajan kukkarolle.
Uusiutuvassa suurin panostus on tuulivoimaan. Tämä on kansainvälinen trendi, mutta ihan ilmaiseksi mylly ei pyöri. Kun uudet voimalat pyörivät täysillä vuonna 2020 tukevat suomalaiset tuulivoimaa 200 miljoonalla eurolla vuodessa eli 40 euroa/suomalainen. Tuulesta saataisiin enemmän hyötyjä irti, kun samalla rakennettaisiin lisää vesivoimaa säätövoimaksi.
Biopuolelle panostetaan myös vahvasti. Risupaketti on häpeällinen nimitys niille ratkaisuille, jossa puun käyttöä lisätään todella mittavasti. Metsähakkeen käyttö on tarkoitus nostaa 5 miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan vuonna 2020. Samalla kuitenkin varmistetaan se, että jatkossakaan ainespuu ei mene polttouuniin, vaan hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Ensimmäisissä poliittisissa kommenteissa eniten ihmetystä on herättänyt Vasemmistoliiton ärhentely ydinvoimaa vastaan. Se ei ole yllätys, että Vasemmistoliitto ei kuuntele työnantajia, mutta enää se ei kuuntele työntekijöitäkään. Vastoin SAK:n ja sen tärkeimpien teollisuusliittojen kantaa Vasemmistoliitto vastustaa jyrkästi ydinvoimaa. Duunarin asialle ei ole enää Vasemmistoliitossa sijaa.
Vihreiden linjana on olla samanaikaisesti sekä hallituksessa että oppositiossa. Takavuosina Vihreät olisivat vielä nostaneet ydinvoimapäätöksen myötä kytkintä hallituksesta, mutta nyt sellainen idealismi on taaksejäänyttä elämää. Vallasta on tullut magiaa.
Jos tässä asiassa olisi annettu Vihreille periksi, niin koko hallitus olisi joutanut oppositioon. Energiapaketilla luodaan suomalaisten hyvinvoinnin perusta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, eikä sellaisessa asiassa voi tehdä kompromisseja.
Aihe: Blogi
Aamulehti 13.4.2010: Olkiluoto 4 hyödyksi myös Pirkanmaalle
13.4.2010
Aamulehti 13.04.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Näin se on
Olkiluoto 4 hyödyksi myös Pirkanmaalle
YDINVOIMA. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja maakuntahallituksen jäsen Juhana Suoniemi kirjoittivat mielipidesivulla (Al 9.4.), että “Pirkanmaan ydinvoimakanta kyseenalainen”.
Kirjoittajat viittaavat Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajan Arto Satosen ja maakuntajohtaja Jussi V. Niemen julkisuuteen antamaan kannanottoon “Olkiluoto 4:n rakentaminen toisi elinvoimaa myös Pirkanmaalle”.
Me allekirjoittaneet Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat tuemme Satosen ja Niemen kannanottoa, missä todetaan, että mikäli eduskunta tekee päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, tulee yksi uusi ydinvoimala sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon.
Yhdymme kannanotossa esitettyyn näkemykseen, että hankkeella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia myös Pirkanmaalle niin rakennusvaiheen alihankintatöinä kuin maakunnan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Mikko Alatalo
(kesk)
Marko Asell
(sd)
Harri Jaskari
(kok)
Heikki A. Ollila
(kok)
Tero Rönni
(sd)
Pertti Salovaara
(kesk)
Kimmo Sasi
(kok)
Marja Tiura
(kok)
Pertti Virtanen
(ps)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Pirkanmaan Liiton kannanotto: Uusi ydinvoimala tulee sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon
7.4.2010
lehdistölle vapaasti referoitavaksi
julkaisuvapaa heti
Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat kotimaisen uusiutuvan energian lisääminen, kilpailukykyisen energian hinnan varmistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen maailmanlaajuisin sopimuksin. Sähköntuotantokapasiteetin kasvattamisella on pystyttävä vastaamaan ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen.
Jotta Suomi voisi turvata teollisuuden ja palvelujen kilpailuedellytykset EU:n energiamarkkinoiden yhdentyessä, on Suomessa välttämättä säilytettävä sähkön hintakilpailuetu ja turvattava perusvoiman saatavuus. Maan energiapolitiikan tulee lisäydinvoiman lisäksi pohjautua myös monipuolisiin energialähteisiin, joissa uudella teknologialla on tärkeä roolinsa.
Pirkanmaan näkökulmasta haluamme tukea kaikkien energiamuotojen kehittämistä uusiutuvasta energiasta ydinenergiaan. Mikäli eduskunta tekee päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, tulee yksi uusi ydinvoimala sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon.
Mielestämme Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 on kokonaisedullisin ja nopeimmin toteutettavissa oleva ydinvoimahanke. TVO:n jo olemassa olevat Olkiluodon laitosyksiköt sekä valmistuva OL 3 -hanke luovat vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa seuraavan hankkeen toteutukselle huomattavan edullisen taloudellisen lähtökohdan.
Hankkeella on taloudellista vaikutusta myös Pirkanmaalle. OL 4 -hankkeen rakennusvaiheen työllistävä vaikutus alihankintatöinä tulee olemaan merkittävä Pirkanmaalla. Maakunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että maakunnan teollisuus saa Olkiluodosta jatkossakin edullista sähköä.
Jussi V. Niemi
maakuntajohtaja
050-523 2005
Arto Satonen
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnan puheenjohtaja,
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja
050-511 3110
Aihe: Uutisia