Arto Satosen viikkoviesti – Kreikan tilanne ja nuorisotyöttömyys Suomessa
11.5.2012
Tämän viikon listaviestissä käsitellään Kreikan tilannetta ja sen mahdollisia heijastusvaikutuksia, sekä suomalaista keskustelua nuorten työllistämisestä, erityisesti alkupalkan käyttöönotosta.
Kreikan vaalit johtivat umpisolmuun – edessä tummia pilviä
Kreikan vaalien tulos on puhuttanut koko Euroopassa. Ääriryhmät kommunistit, uusnatsit ja radikaali vasemmisto olivat vaalien suurvoittajia ja perinteiset valtapuolueet konservatiivit ja sosiaalidemokraatit saivat yhteensä alle puolet äänistä. Hallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa, koska puolet parlamentin jäsenistä tukee EUn toimia maan talouden tervehdyttämisesi ja toinen puoli on ehdottomasti rahoituspakettien edellyttämiä säästötoimia vastaan. Toivoa silti sopii, että Pasokin johtaja Venizelos kykenee muodostamaan toimintakykyisen hallituksen.
Jos Kreikkaan ei synny talouden tervehdyttämiseen sitoutuvaa hallitusta, niin silloin sopeutuminen tapahtuu rankimman jälkeen. Eurosta pääsee kyllä eroon, mutta samalla lähtevät ulkomaiset rahoittajat. Varaton valtio ei kykene maksamaan palkkoja, eläkkeitä, eikä sosiaalietuuksia täysimääräisesti, joten vaarana on että taloudellisesta kriisistä syntyy myös yhteiskunnallinen kriisi. Uudet vaalit ovat edessä jos hallituksen muodostamisessa ei onnistuta. Silloin kreikkalaiset joutuvat valitsemaan kovan sopeutuksen ja hallitsemattoman kriisiytymisen väliltä. Joka tapauksessa edessä on tummia pilviä, sillä Kreikassa on vuosikymmeniä eletty kansakuntana yli varojen ja nyt on tullut laskunmaksun aika, mikä ei ole kivuton toimenpide.
Valta vaihtui vaaleissa myös Ranskassa. Uusi presidentti Francois Hollande lupasi vaalikampanjassaan joitakin populistisia lupauksia hurjista tuloveroista paljon tienaaville lievennyksiä eläkeikään ja virkamiesten vähennysohjelmaan. Hollande kuitenkin joutuu tunnustamaan sen tosiasian, että myös Ranskan budjetti on saatava tasapainoon. Ranska on tehnyt ylijäämäisen valtion tilinpäätöksen viimeksi 70-luvulla, joten pelivara julkisten menojen lisäyksessä on jo käytetty. Hollanden puheet talouskasvun vauhdittamisesta ovat aivan oikeita, mutta elvyttämällä sitä velkainen Eurooppa ei voi tehdä.
Alkupalkka olisi yksi lääke nuorisotyöttömyyden torjuntaan
Suomessa on tällä viikolla virinnyt keskustelu nuorten alkupalkasta. Perusidea on siis siinä, että voitaisiin palkata työuransa aloittava nuori työehtosopimusta alemmalla palkalla määräajaksi. Tämä on järkevä ehdotus, koska aloittavan työntekijän työn tuottavuus ei heti aluksi ole yhtä korkea kuin kokeneemman, koska uusi työntekijä tarvitsee opastusta. Toisaalta tieto siitä, että palkka nousee osaamisen kasvaessa motivoi hoitamaan työn hyvin. Tämä olisi siis yksi keino alentaa työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä, jossa on suurin työllistämispotentiaali.
Nykyisin on toki mahdollista saada tukea nuorten työllistämiseen. Yritys voi saada palkkatukea 670 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan. Tuki on yritykselle verollista. Tämä on kuitenkin alkupalkkaan verrattuna paljon byrokraattisempi tapa. Kaikissa yrityksissä ei tätä tunneta, eikä ehditä näitä tukia hakea. Tukia ei myöskään riitä kaikille.
Pirkanmaan Yrittäjät ovat toteuttaneet kampanjan nuorten työllistämiseksi ja siihen on jo nyt lähtenyt mukaan 31 yritystä, jotka ovat luvanneet 269 työpaikkaa ja 47 on jo täytettykin.
Tämän viikon maanantain Aamulehdessä VATTin uusi johtaja Juhana Vartiainen puolusti alkupalkkaa Ruotsin kokemuksiin vedoten. Seuraavan päivän lehdessä alkupalkan tyrmäsi SAKN puheenjohtaja Lauri Lyly leimaten sen populismiksi. Oma vastaukseni Lylylle oli puolestaan keskiviikon Aamulehdessä ja se löytyy myös täältä. Keskustelu tästä asiasta jatkui eilen A-talkissa ja tulee jatkumaan edelleen. Tärkeintä on tiedostaa se, että pitkittyvä työttömyys on pääsyy syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja sen vuoksi ei ole varaa jättää käyttämättä yhtäkään väylää, jolla nuoria autetaan pääsemään työhön kiinni.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
AL 13.4.2012: Arto Satonen – Kerjääminen kiellettävä Tanskan mallin mukaan
13.4.2012
Kevät on tuonut jälleen ulkomaalaiset kerjäläiset suomalaisille kaduille. Näyttää siltä, että kerjääjien määrä on edelliskesästä kasvanut ja kerjäläisiä on tullut myös pienemmille paikkakunnille. Ongelma uhkaa pahentua merkittävästi, jos lainsäädäntöä ei muuteta.
Kerjääminen ei ole ihmisarvoinen tapaa elättää itseään. Suomalaisen yhteiskunnan suuri saavutus on ollut se, että Suomen kansalaisten ei tarvitse elättää itseään kerjäämällä. Kun olemme itse saaneet tämän ongelman poistettua, niin ei ole hyväksyttävää, että kerjääminen palaa nyt Suomeen ulkomaalaisten toimesta.
Tanska on se maa Euroopan Unionin sisällä, joka on ratkaissut kerjäläisongelman. Tanskassa voidaan antaa viisi vuotta voimassa oleva varoitus henkilölle, jonka pääasiallinen elinkeino on kerjääminen julkisella paikalla. Jos tätä varoitusta rikkoo, niin henkilö voidaan poistaa maasta viideksi vuodeksi. Tällä hyvin yksinkertaisella keinolla kerjäläiset ovat poistuneet Tanskan maaperältä.
Kerjäläiset ovat pääosin Romanian ja Bulgarian romaaneja, joiden elinolosuhteet ovat omassa maassaan heikot. Onkin oikein, että Suomi yhdessä muiden Euroopan Unionin maiden kanssa painostaa Romaniaa ja Bulgariaa parantamaan romaanien elinolosuhteita. Tämä on oikea tie kerjäläisongelman ratkaisuun Euroopan tasolla. Asia ei sen sijaan ratkea sillä, että ovet pidetään avoinna Romaniasta ja Bulgariasta tuleville kerjäläisille muissa EU- maissa. Tässä asiassa humaania ei ole sulkea silmiään, vaan humaania on tukea ja painostaa kyseisiä valtioita hoitamaan omien vähemmistöryhmiensä asiat paremmin.
Kerjämiseen liittyy usein ainakin välillisesti rikollisuus. Kerjääjä saattaa olla velkavankeudessa hänelle matkan maksaneeseen tahoon. On järkyttävää, että nämä kerjäämisen organisoijat käyttävät ihmisten uhanalaista tilaa hyväkseen. Sen vuoksi Suomessakin ollaan kriminalisoimassa kerjäämisen organisointi ja myös häiritsevään kerjäämiseen puuttumiseen annetaan viranomaisille lisää toimintavaltuuksia. Nämä ovat oikeansuuntaisia ratkaisuja, mutta eivät riittäviä.
Kerjäämisongelmaan todellinen ratkaisu on Tanskan mallin mukainen varoitusjärjestelmä, jota rikkova voidaan poistaa viideksi vuodeksi maasta. Se antaa selvän viestin siitä, että kerjääminen Suomessa ei ole mahdollista ja samalla loppuu välittäjiltä intressi tuoda tänne kerjäläisiä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan rahoituskriisi, työmatkavähennys ja Venäjän jälkipelit
9.12.2011
Tässä viikkoviestissä käsitellään Euroopan rahoituskriisin ratkaisuja, työmatkavähennystä ja Venäjän vaalien jälkeistä tilannetta.
Euroopan rahoituskriisi
Euroalueen päämiehet sopivat Brysselissä toimista EU:n talouskurin lisäämiseksi. Tarkoitus on lujittaa talousliittoa, vahvistaa kriisimekanismeja euroalueen kriisin ratkaisuksi ja estää tulevia kriisejä.
Suomi sai läpi monia keskeisiä tavoitteitaan. IMF:n roolia kriisin ratkaisijana vahvistetaan. IMF:n saatavat kriisimaista ovat aina ensisijaiset ja siten se saanee rahaa Euroopan kriisin ratkaisemiseen myös Aasian mailta. EU-maiden pääomitus IMF:lle on 200 miljardia euroa.
Suomelle tärkeä tavoite on myös budjettikurin tiukentaminen. Vuosittaisen alijämäkriteerin lisäksi käyttöön otetaan pidemmän aikavälin rakenteellinen alijämäkriteeri, joka pakottaa maat sitoutumaan korkeintaan 0,5 prosentin vuosittaisen rakenteelliseen alijäämään. Nyt päätettyyn budjettikuriin pääseminen edellyttää monilta mailta kovia säästöjä ja veronkorotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta markkinoiden luottamus eurovaltioiden taloudenhoitoon ja euroon palautetaan.
Suomen kohdalta näihin uusiin päätöksiin liittyy vielä yksi yksityiskohta. Suomi haluaa pitää kiinni yksimielisyysvaatimuksesta päätöksenteossa. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin, jota perustuslakivaliokunta tulkitsi siten, että Suomea koskevia riskejä ei voida hyväksyä EU:n määräenemmistöpäätöksin. Suomi oli ainoa päätöksiin parlamenttivarauman jättänyt maa.
VTV arvostelee työmatkavähennystä – ilmastomuutoksen torjunnassa liikaa intoa
Valtion talouden tarkastusvirasto arvosteli ilmastopoliittisessa tutkimuksessaan voimakkaasti työmatkavähennystä. VTV:n mukaan se ohjaa ihmisiä käymään töissä kauempaakin, hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa päästöjä.
Tässä asiassa on heti laitettava jäitä hattuun. Mittasuhteet ovat pahasti sekaisin. Koko Suomen työmatkaliikenteen vaikutus maailman ilmastomuutokseen on kuin pieni pisara valtameressä. Jos meidän yli-innokkuuden sijasta esimerkiksi Kiina, Intia, muut kasvavat Aasian maat ja USA panostaisivat ilmastonsuojeluun, niin voitaisiin saada jotain oikeasti aikaan.
Jos työmatkavähennykseen puututaan ilmastopolitiikan nimissä, niin silloin todellakin häntä heiluttaa koiraa. Työmatkavähennyksen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan kauempaakin, pitää asumisen hinta kohtuullisena, sekä tukea pienten kaupunkien ja maaseudun elinvoimaa.
Venäjällä kovaa jälkipeliä
Oppositio ei ole Venäjällä sulattanut parlamenttivaalien tulosta. Myös USA on hyvin voimakkaasti arvostellut Venäjän vaaleja. Yleinen näkemys länsimaissa on, että vaalivilppi on ollut laajaa. Opposition mahdollisuudet päästä myös näkyviin vaalien alla ovat olleet huomattavasti valtapuoluetta pienemmät. Onkin hyvin vaikeaa arvioida mikä on Putinin hallinnon todellinen kansansuosio. Oppositio on kutsunut viikonlopuksi mielenosoituksia Moskovaan, Pietariin ja muihin suuriin kaupunkeihin. Oppositioliikkeen todellista voimaa on vaikea arvioida, mutta tilanne on jännittynyt.
Venäjän liikehdinnän taustalla ovat yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Venäjällä on paljon hyvin koulutettuja ja lahjakkaita nuoria, joilla on vaikeuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä. Keskiluokan määrä ei ole lähelläkään länsimaista tasoa, elintasoerot ovat suuret. Korruptio on yleinen ongelma. Nämä syyt ovat omiaan lisäämään tyytymättömyyttä johtoa kohtaan. Säilyttääkseen legitimiteettinsä Putinin hallinnon olisi annettava enemmän tilaa yhteiskunnassa lahjakkaille nuorille. Toinen vaihtoehto on kiistää ongelmat ja takertua valtaan otteita koventamalla. Jälkimmäisellä tiellä ei kuitenkaan ole pitkää tulevaisuutta, kuten arabikevät on osoittanut.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – eurobondit ja “pakkoyrittäjyys”
25.11.2011
Tämän viikon viikkoviestissä aiheena ovat eurobondit ja “pakkoyrittäjyys”.
Katainen tyrmäsi eurobondit
Euroopan komissio esitteli keskiviikkona kolme vaihtoehtoa eurobondeiksi: 1. Yhteisvelkakirjat ja täysi yhteisvastuu, 2. Yhteisvastuu tiettyyn velkarajaan saakka (vakaussopimuksen rajaan saakka, eli 60 prosenttiin bkt:sta yhteisvastuullista ja sitä ylittävältä osalta jokaisen maan omalla vastuulla) sekä 3. yhteisvastuu tiettyyn velkarajaan asti maakohtaisella takuuosuudella. Osa kansallisesta velasta korvattaisiin yhteisillä velkakirjoilla, johon sisältyy vastuu ainoastaan maan omasta velkavastuusta. Tämä malli muistuttaa ERVV:tä ja voisi kytkeytyä EVM:ään. Tässä vaihtoehdossa ei ole varsinaista yhteisvastuuta.
Suomi suhtautuu hyvin varauksellisesti eurobondeihin, koska euroalueen yhteinen korkotaso kasvattaisi Suomen ja muiden AAA-maiden lainanhoitokuluja. Pääministeri Jyrki Katainen tyrmäsi kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa suoralta kädeltä. Kolmas vaihtoehto on Kataisen mukaan vielä liiaksi hämäränpeitossa, jotta siihen voisi ottaa kantaa. Olennaista kriisin ratkaisussa on talouskurin parantaminen ja kriisimaiden omat toimet.
“Pakkoyrittäjyys” – termin käyttö antaa väärän kuvan yrittäjyydestä
Työministeri Lauri Ihalainen nosti tällä viikolla esille pakkoyrittäjyyden yhteiskunnallisena ongelmana. Ihalaisen tulokulma on vähintäänkin outo. Yksinyrittäjistä yli 80 prosenttia on tyytyväisiä yrittäjän uraan. Monet heistä ovat olleet aiemmin palkansaajia, mutta eivät missään nimessä halua takaisin. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön eli siis tehdä asioita omalla tavalla on tärkeää monille yrittäjille.
Suomessa on epätyypillisissä työsuhteissa n. 700000 ihmistä, joista osa toimii yrittäjyyden ja palkansaajan välimaastossa. Osalla heistä on myös apurahatuloja tai muita satunnaisia tuloja. Heidän sosiaaliturvassaan on kehittämisen varaa ja se tavoite on myös kirjattu hallitusohjelmaan.
On kuitenkin aivan eri asia puhua pakkoyrittäjyydestä. Ihalaisen käsityksen mukaan julkisen sektorin ulkoistamiset aiheuttavat pakkoyrittäjyyttä. On totta, että viime aikoina esimerkiksi hoitoalalle on syntynyt paljon lääkärien ja sairaanhoitajien perustamia pieniä hoivayrityksiä. On kuitenkin kohtuutonta puhua pakkoyrittäjyydestä, koska useimmiten näissä pienissä yrityksissä toimivat ihmiset ovat tyytyväisiä. He ovat päässeet eron isojen julkisten toimijoiden byrokratiasta ja voivat hoitaa asioita järkeväksi katsomallaan tavalla. Oikein toteutettuna näissä ulkoistuksissa voittavat kaikki. Pienet yritykset palvelevat asiakkaitaan henkilökohtaisemmin, työtä tehdään joustavammin ja asioita hoidetaan tehokkaammin. Samalla säästyy veronmaksajan rahoja.
Jos pakkoyrittäjyydestä puhumalla edelleen nostetaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, niin tehdään karhunpalvelus koko kansantaloudelle. Jos Ihalaisen mielestä on kohtuutonta siirtyä palkansaajan asemasta yrittäjäksi, niin eikö silloin olisi perusteltua tehdä parannuksia yrittäjien sosiaaliturvaan ja kohtuullistaa yrittämisen riskiä?
Aihe: Viikkoviestejä
Punkalaitumen Sanomat 10.11.2011: Moderni maailma perustuu keskinäisriippuvuuteen
23.11.2011
Kreikan talouskriisi on hallinnut suomalaistakin poliittista keskustelua jo kuukausia. Usein kuulee väitettävän, että Suomen tulisi pysyä kokonaan ulkopuolella Kreikan tai muiden etelä- Euroopan valtioiden talousahdingosta. Tietenkin jokaisen pitäisi hoitaa omat sotkunsa itse. Elämme kuitenkin nykyisin maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sen vuoksi oman etumme nimissä on järkevää olla mukana ratkaisemassa kriisiä ja vaikuttamassa siihen millä keinoilla tästä kurimuksesta tullaan ulos.
USAn asuntomarkkinakupla ja Lehman Brothersin konkurssi antoivat esimakua siitä miten nopeasti talouskriisi globaalisti leviää. Suomessa ei ollut asuntokuplaa, eikä täällä juuri toiminut Lehman Brotherskaan, mutta siitä huolimatta bruttokansantuotteemme putosi kahdeksan prosenttia ja valtio velkaantui kolmessa vuodessa 30 miljardia. On siten aivan varmaa, että jos Kreikan talouskriisi leviää Etelä-Euroopan kautta Keski-Eurooppaan ,niin se näkyy päivittäisessä elintasossa Suomessakin.
Työnjako modernissa maailmassa menee niin, että jokainen maa keskittyy tuottamaan niitä tuotteita ja palveluita, joiden tuottamisessa on kilpailukykyinen. Kauppa maiden välillä kasvaa koko ajan. Suomi on tässä globaalissa työnjaossa pärjännyt toistaiseksi hyvin, koska meidän tuotteillemme on ollut maailmalla kysyntää. Lähes joka toinen kansantaloudessamme kierrossa oleva euro tulee vientikaupasta. Suomi on Euroopan Unionin maista kaikkein eniten viennistä riippuvainen ja siksi juuri meillä on eniten hävittävää.
Keskinäisriippuvuuden tiedostamisesta ei pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että jokainen maa saa hoitaa asioitansa ihan miten tahansa, koska muilla ei ole varaa päästää sitä konkurssiin. Juuri tähän tarvitaan muutos ja se edellyttää tiukemman talousohjausvallan antamista Euroopan komissiolle. Saksan vaatima ja Suomen tukema tiukempi talouskuri on ainoa kestävä tie ulos kriiseistä. Tarvitaan tiukka ote, joka pakottaa ylivelkaantuneet maat laittamaan taloutensa kuntoon. Se tekee kipeää, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Liian pitkään on elintasoa monissa maissa pidetty yllä ylivelkaantumisella. Myös harmaan talouden torjuntaan tarvitaan ryhtiliikettä.
Kreikka on sotkenut omat asiansa jo niin totaalisesti, että sen tulevaisuus näyttää kaikissa skenaarioissa vaikealta. Perusongelma on se, että Kreikka pärjää niin huonosti kansainvälisillä markkinoilla, että sen saamilla tuloilla ei voida pitää yllä nykyistä elintasoa. On Kreikka siis eurossa tai ei, niin laihoja vuosia on edessä.
Suomen talouden kannalta Kreikkaa tärkeämpää on nyt se mitä tapahtuu Italiassa. Italialla on vahva vientiteollisuus ja paljon yksityistä varallisuutta. Italian valtio on kuitenkin vahvasti velkaantunut ja pitkälti siellä tehtävien säästöpakettien menestyksestä riippuu se saadaanko Kreikan kriisin leviäminen estettyä. Jos ongelmat kohdistuvat vain Kreikkaan, niin ne ovat hallittavissa. Jos Italiakin ajautuu vaikeuksiin, niin silloin kriisi leviää laajalle ja suomalaisetkin saavat siitä osansa.
On erittäin ikävää olla tekemässä päätöksiä väliaikaisista ja pysyvistä vakuusrahastoista, sekä yksittäisistä lainapäätöksistä. Tässä keskinäisriippuvuuden maailmassa se on kuitenkin välttämätöntä. Olisi vastuutonta lyhytaikaisten poliittisten voittojen vuoksi jäädä näiden omaa talouttamme suojaavien yhteisten ratkaisujen ulkopuolelle. Se olisi sama asia, kuin päästää pakkasella alleen. Lämmittää hetken, mutta kohta on sitäkin kylmempi!
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satosen viikkoviesti – Kreikasta, työssä jaksamisesta ja maahanmuuttajien perheenyhdistämisestä
4.11.2011
Tämänkin viikon poliittista keskustelua on hallinnut Kreikan tilanne. Pitkään jatkunut talouskriisi on Kreikassa syventynyt jo poliittiseksi kriisiksi ja yhteiskuntarauhakin on jo koetuksella. Viikon aikana pääministeri George Papandreoun lausunnot ovat vaihdelleet ja hänen pääministeriytensäkin on katkolla tänään illalla. Tällä viikolla on ensi kertaa myös puhuttu Kreikan mahdollisesta irtautumisesta eurosta. Pohjimmainen syy Kreikan ongelmiin on se, että maan elinkeinoelämä ei ole riittävän vahva takaamaan kansalaisille nykyisen kaltaista elintasoa. Elintasoa on vuosia pidetty yllä ylivelkaantumisella ja harmaalla taloudella. Kreikan tulevaisuus on joka tapauksessa vaikea oli sitten eurossa tai ei.
Olennaista on nyt se leviävätkö Kreikan ongelmat myös Italiaan ja Espanjaan. Lähtökohtaisesti näiden valtioiden elinkeinoelämä on kuitenkin paljon Kreikkaa vahvempi ja siten selviytymismahdollisuus parempi. Esimerkiksi Italialla on matkailutulojen lisäksi mittavaa vientiteollisuutta.
Hyviä uutisia kuuluu työssä jaksamisen puolelta. Tavoitteena on ollut jo pitkään vähentää masennuksen johdosta työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää. Vuonna 2010 heitä oli edelleen 4100, mikä on kuitenkin 500 henkilö vähemmän kuin v. 2007. Oikeaan suuntaan on käännytty hyvillä toimenpiteillä työpaikoilla. Työnantajat, työntekijät ja valtiovalta ovat tehneet tässä asiassa hyvää työtä ja nyt on siis saavutettu ensimmäisiä merkittäviä tuloksia. Eteenpäin on menty kehittämällä varhaista puuttumista ilmenevään masennukseen, sekä helpottamalla masennuksesta toipuvan työhön palaamista.
Työperäisen maahanmuuton yhteydessä on viime aikoina puhuttu perheenyhdistämisen tulorajoista. Tämä asia tuli konkreettisesti esille Suomeen houkutellun vietnamilaisen metallimiehen perheen kohdalla. Normaalia vakituisessa työsuhteessa olevan metallimiehen palkkaa saaneen henkilön ei katsottu kykenevän elättämään vaimoaan ja lapsiaan Suomessa, joten perheenjäsenille ei annettu oleskelulupaa Suomeen. Tällä hetkellä puolison ja kahden lapsen saamiseen Suomessa edellytetään 2400 euron nettoansioita kuukaudessa. Tämä tulotasovaatimus on kohtuuttoman suuri. Raja pitää asettaa sille tasolle, että vakituisessa työsuhteessa Suomessa normaalia suomalaista tulotasoa saava metallimies, bussinkuljettaja, sairaanhoitaja tai maatalouslomittaja voi saada puolisonsa ja lapsensa Suomeen.
Nykykäytännön ristiriitaisuutta lisää vielä se, että humanitäärisin syin oleskeluluvan saanut ulkomaalainen voi saada Suomeen perheensä ilman toimeentulovaatimusta, vaikka jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ovat yleensä yhteiskunnan tuen varassa ja työperäiset maahanmuuttajat taas eivät nosta mitään yhteiskunnan antamia tukia. Kohtuullista on asettaa myös humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneille toimeentuloedellytys ja samassa yhteydessä laskea työn perässä tulleiden maahanmuuttajien osalta perheenyhdistämiseen vaadittavia tulorajoja.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan talouskriisin ratkaisussa edistyttiin
28.10.2011
Tämän viikon suuri asia on ollut Euroopan talouden vakauttamisratkaisu. Euroopan tasolla saavutettu ratkaisu täyttää keskeisiltä ehdoiltaan Suomen vaatimukset: Yksityisten sijoittajien vastuu kasvaa ja talouskuri lisääntyy. Vakausvälinettä vahvistetaan vivuttamalla. Se merkitsee sitä, että kriisirahastoa ei kasvateta, mutta riskipitoisuus kasvaa.
Pankkien vakavaraisuus tulee kasvattaa 9 prosenttiin v.2012 kesään mennessä. Suomen tavoitteiden mukaisesti pankkien pääomittaminen jää ensisijaisesti pankkien omistajien, toissijaisesti valtioiden ja vasta kolmanneksi yhteisen vakuusrahaston vastuulla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tällä hetkellä vain Kreikan ja mahdollisesti Kyproksen pankkien tukeminen jää yhteisvastuulliseksi. Suomessa toimivilla pankeilla ei ole ongelmia vakavaraisuuden kanssa.
Euroopan tasolla voitti liittokansleri Angela Merkelin ja pääministeri Jyrki Kataisen tiukka talouslinja. Likviditeettiratkaisu tarvitsee rinnalleen myös tervettä reaalitaloutta. Sen vuoksi on perusteltua lisätä talouspoliittista koordinaatiota Euroopan Unionin sisällä ja erityisesti vaikeuksissa olevia maita koskien. Talouskomissaari Olli Rehnin nimeäminen komission varapuheenjohtajaksi vahvistaa talouskomissaarin asemaa ja Suomen vaikutusvaltaa Euroopan talouskriisin ratkaisuissa. Erityisen tärkeää on nyt, että Italia ja Espanja laittavat kovin keinoin julkista talouttaan kuntoon.
Talousratkaisuilla haettiin markkinoiden luottamusta ja ensi tietojen mukaan se on myös saavutettu. Euroopan 300 keskeisimmän yhtiön FTSE Eurofirst 300-indeksi nousi eilen 3 prosenttia. Kestävä vakaus perustuu kuitenkin vastuulliseen taloudenhoitoon. Enää ei ole missään päin Euroopassa varaa elää kuin Huittisten hullumies. Se aika on ohi, että syödään enemmän kuin tienataan! Päämiesten tekemä ratkaisu osoittaa kuitenkin sen, että tosipaikan tullen Euroopassakin kyetään päätöksiä tekemään.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – isoja päätöksiä tulossa
21.10.2011
Tulevana viikonloppuna ovat esillä isot asiat. Kotimaassa yritetään vääntää teknologiateollisuuden työehtosopimusta, vaikka lakko on jo päällä. Euroopan Unionin huippukokouksessa etsitään ratkaisuja, joilla voitaisiin vakauttaa rahoitusmarkkinoita ja Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen lauantaina.
Metalliliiton ja PROn päätös torjua raamisopimuksen mukainen palkkaratkaisu on johtanut tänään alkaneeseen lakkoon. Nyt pelissä ovat todella isot panokset. Jos neuvotteluratkaisua ei synny lähipäivinä ja lakkoilu jatkuu, niin vaarassa on koko raamisopimuksen tulevaisuus. Jos raami ei pidä, niin valtio ei voi toteuttaa omaa osuuttaan. Silloin jäävät saamatta teollisuuden kilpailukykyä tukevat asiat, kuten välitön energiaveroleikkurin käyttöönotto. Toisaalta työntekijät menettävät koulutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja vuorotteluvapaan osalta tulee voimaan jo aiemmin päätetyt heikennykset.
Suurin häviäjä lakkokierteessä on kuitenkin tavallinen suomalainen. Vaikutukset kansantalouteen ja suomalaisten ostovoimaan ovat hyvin negatiiviset, jos raamisopimuksen sijasta ajaudutaan lakkokierteeseen, palkkakilpailuun ja inflaation nopeutumiseen. Väistämättä tulee mieleen 20 vuoden takaiset tapahtumat. Silloin keskitetty sisäinen devalvaatio kaatui ja tuloksena oli konkurssikierre ja satojatuhansia menetettyjä työpaikkoja. Toivoa sopii, että siitä olisi edes jotain opittu. Raamisopimus ei ole vielä kaatunut, mutta pitkää lakkoa tai esitettyä raamia korkeampaa palkankorotustasoa se ei kestä.
Euroopan Unionin huippukokouksessa haetaan ratkaisuja keskeisiin talouden kysymyksiin. Edelleen pöydällä on se mitä tehdään Kreikalle ja miten estetään Kreikan ongelmien leviäminen muihin eteläisen Euroopan maihin. Samoin on löydettävä ratkaisut siihen miten pankkien pääomittaminen tapahtuu. Suomalainen näkökulma on se, että isojen valtioiden kuten Ranskan ja Saksan pitää itse huolehtia omien vaikeuksissa olevien pankkiensa pääomittamisesta. Todennäköistä on, että viikonlopun huippukokouskaan ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan uusia kokouksia tarvitaan piankin. Markkinat tarvitsevat kuitenkin luottamusta vahvistavan signaalin.
Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja käynnistyy lauantaina. Lähtötilanne on erinomainen. Sauli Niinistöllä on monia ominaisuuksia, joita juuri nyt presidentiltä odotetaan. Sauli Niinistö on hoitanut yhteiskunnallisia tehtäviään tavalla, jotka herättävät luottamusta. Hän on arvojohtaja, joka on tunnettu oikeudenmukaisuudestaan. Niinistön talousosaamisella on myös erityistä käyttöä juuri nyt.
Niinistön gallup-suosio on ollut jo pitkään ylivertainen. Vaalit ratkaistaan kuitenkin äänestyspaikalla. Jokainen ääni on tärkeä. Jos haluat olla tekemässä Sauli Niinistöstä Suomen seuraavaa presidenttiä, niin kampanjaan pääsee mukaan tästä linkistä – http://niinisto.fi/.
Hyvää politiikan superviikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – työmarkkinaratkaisun kariutuminen ja Kreikka-paketin vakuusjärjestelyt
7.10.2011
Tätä eduskuntaviikkoa on hallinnut kaksi asiaa: työmarkkinaratkaisun kariutuminen ja Kreikka-paketin vakuusjärjestelyt.
Työmarkkinaratkaisun kariutuminen on jo nyt johtanut ylityökieltoon ja uhkaa johtaa lakkokierteeseen. Pelkästään ylityökielto aiheuttaa toimitusten viivästymisiä ja vaikuttaa siten suomalaisten yritysten luotettavuuteen toimijoina. Tällaiseen maineen menetykseen ei nyt todellakaan olisi varaa.
Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa kansainvälisesti ottaen hyvin suuri valta. Tämän vallan legitimiteetti perustuu sille, että tiukkoina aikoina järjestöt kykenevät tekemään kansakunnan kokonaisedun kannalta järkeviä ratkaisuja. Jos näin ei nyt kyetä tekemään, niin se väistämättä murentaa koko kolmikannan uskottavuutta.
On selvää, että esillä olleet palkankorotukset eivät merkittävästi nosta ostovoimaa, koska mm. liikenteen verottaminen ja energia kallistuvat. Parempi kysymys on kuitenkin se, että onko nyt ylipäätään edellytyksiä ostovoiman korottamiselle. Tärkein markkina-alueemme Eurooppa on sodan jälkeisen historian suurimmassa talouskriisissä, joka väistämättä vaikuttaa palkankorotusvaraan. Samaan aikaan valtio ottaa velkaa 7 miljardia, väestön ikääntymisen vuoksi paineet sosiaalimaksujen korotukseen tulevien eläkkeiden turvaamiseksi ovat huomattavat ja ilmastomuutoksen torjunnan nimissä nostetaan kulutuksen verotusta. Kun nämä kaikki lasketaan yhteen, niin paljon ei voi rahapussi vahventua.
Kreikka-pakettiin räätälöitiin Suomelle sopiva vakuusmalli
Vakuusmalli oli tarjolla kaikille EU-maille, mutta käytännössä sen olisivat voineet ottaa vastaan vain AAA-luokituksen EU-maat, koska muille lainaraha vakuuksien kattamiseen olisi tullut liian kalliiksi. Ongelmallinen nyt tarjottu malli oli myös niille AAA-maille, joiden velka suhteessa bruttokansatuotteeseen on jo korkealla tasolla.
Suomi ottaa vastaan vakuuspaketin, koska kykenemme lainaamaan rahaa edullisesti ja voimme siten turvata 2,2 miljardin euron lainasummasta 40 % eli 880 miljoonaa euroa. Koska vakuus sijoitetaan AAA-papereihin, niin oletettavissa oleva tuotto 30 vuodessa vastaa koko lainasummaa. Olennaista on siis se, että jos Kreikka kaatuu tai saa myöhemmin anteeksi velkojaan, niin Suomi on suojannut merkittävän osan sijoittamistaan varoista.
Tämäkään päätös ei ole kovin mieluinen, mutta vakuuksilla on kuitenkin todellista taloudellista merkitystä. Tähän tulokseen on tullut mm. ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman, jonka tuore haastattelu Talouselämässä löytyy täältä. Nyt saavutetun lopputuloksen ainoa todellinen vaihtoehto olisi ollut ottaa kokonaan letku irti kreikkalaisten tukemiselta. Se olisi todennäköisesti johtanut koko Etelä-Euroopan kriisiytymiseen ja suureen pankkikriisiin. The Economist-lehden arvion mukaan tästä maksettava hinta olisi Suomen kansantaloudelle ollut 20- 25 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Opposition kritiikki vakuusratkaisua kohtaan on ollut varsin erikoista. Yhtäältä vakuusratkaisua on moitittu huonoksi ja taloudellisesti merkityksettömäksi ja toisaalta on väitetty Suomen saamien erikoisetujen vaarantavan mm. tulevat maatalousneuvottelut. Jotenkin tässä logiikka ontuu. Jos ei olisi mitään saatu, niin ei kai se ketään olisi jäänyt kaivertamaankaan. Totuus lienee se, että Euroopan Unionissa monilla eri mailla on omia erityisvaatimuksiaan eri asioissa ja niitä joudutaan jatkuvasti ottamaan huomioon. Jos aina jossakin asiassa kissan pöydälle nostanutta rankaistaisiin seuraavassa, niin koko Euroopan Unionin päätöksenteosta ei tulisi mitään.
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan taloustilanne ja YLEn rahoitus puhuttavat
23.9.2011
Eduskunnan viikkoa on hallinnut Euroopan taloustilanne, johon edelleen haetaan ratkaisuja. Kreikka on tehnyt uusia säästöpäätöksiä parlamentissaan, mutta niiden käytäntöön toteuttaminen tökkii kreikkalaisten ankaran vastustuksen vuoksi. Maassa on jälleen päällä lakkoaalto. Kävi Kreikalle kuinka hyvänsä, niin heijastusvaikutukset tuntuvat koko Euroopassa. Nyt on vain arvioitava mikä on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Talouden ongelmista suurin on mahdollinen ajautuminen luottolamaan, josta on ensimmäisiä esimerkkejä myös Suomessa. Jos vahvojenkin yritysten hyvienkin hankkeiden lainansaannissa ilmenee vaikeuksia, niin investoinnit tyrehtyvät ja rattaat lakkaavat pyörimästä. Luottolama pitää välttää viimeiseen asti ja senkin vuoksi on tärkeää, että EU-maat tarvittaessa pääomittavat omia pankkejaan.
Euroopan rahoitusmarkkinoiden kriisi ja siihen liittyvä päätöksenteko vaikuttaa myös eduskunnan aikatauluihin. Tänäkin perjantaina keskustelua käydään pitkälle iltaan asti. Ensi viikon aikana on odotettavissa ensimmäisiä päätöksiä väliaikaisista rahoitusjärjestelyistä.
Tämän viikon puheenaiheeksi nousi myös YLEn rahoitus, vaikka virallisesti odotammekin ministeri Krista Kiurun pohjaesitystä. SDPn puoluesihteeri Mikael Jungner otti kantaa budjettirahoituksen puolesta. Se tarkoittaa siis sitä, että hallitusohjelmassa YLElle turvattu n. 500 MEn rahoitus tulisi veronkorotusten kautta.
YLEn palveluiden käytöstä maksaisivat siten eniten ne, jotka muutenkin maksavat eniten veroja. Tuloveroon tällaisen progression lisääminen olisi epäoikeudenmukaista. Jos siis budjettirahoitukseen mennään, niin käytännössä vaihtoehdoksi jää yleisen ALV:n nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Onko se sitten järkevämpää kuin mediamaksu, niin sitä on hyvä pohtia.
Aihe: Viikkoviestejä