Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Kreikan tilanne ja nuorisotyöttömyys Suomessa
11.5.2012
Tämän viikon listaviestissä käsitellään Kreikan tilannetta ja sen mahdollisia heijastusvaikutuksia, sekä suomalaista keskustelua nuorten työllistämisestä, erityisesti alkupalkan käyttöönotosta.
Kreikan vaalit johtivat umpisolmuun – edessä tummia pilviä
Kreikan vaalien tulos on puhuttanut koko Euroopassa. Ääriryhmät kommunistit, uusnatsit ja radikaali vasemmisto olivat vaalien suurvoittajia ja perinteiset valtapuolueet konservatiivit ja sosiaalidemokraatit saivat yhteensä alle puolet äänistä. Hallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa, koska puolet parlamentin jäsenistä tukee EUn toimia maan talouden tervehdyttämisesi ja toinen puoli on ehdottomasti rahoituspakettien edellyttämiä säästötoimia vastaan. Toivoa silti sopii, että Pasokin johtaja Venizelos kykenee muodostamaan toimintakykyisen hallituksen.
Jos Kreikkaan ei synny talouden tervehdyttämiseen sitoutuvaa hallitusta, niin silloin sopeutuminen tapahtuu rankimman jälkeen. Eurosta pääsee kyllä eroon, mutta samalla lähtevät ulkomaiset rahoittajat. Varaton valtio ei kykene maksamaan palkkoja, eläkkeitä, eikä sosiaalietuuksia täysimääräisesti, joten vaarana on että taloudellisesta kriisistä syntyy myös yhteiskunnallinen kriisi. Uudet vaalit ovat edessä jos hallituksen muodostamisessa ei onnistuta. Silloin kreikkalaiset joutuvat valitsemaan kovan sopeutuksen ja hallitsemattoman kriisiytymisen väliltä. Joka tapauksessa edessä on tummia pilviä, sillä Kreikassa on vuosikymmeniä eletty kansakuntana yli varojen ja nyt on tullut laskunmaksun aika, mikä ei ole kivuton toimenpide.
Valta vaihtui vaaleissa myös Ranskassa. Uusi presidentti Francois Hollande lupasi vaalikampanjassaan joitakin populistisia lupauksia hurjista tuloveroista paljon tienaaville lievennyksiä eläkeikään ja virkamiesten vähennysohjelmaan. Hollande kuitenkin joutuu tunnustamaan sen tosiasian, että myös Ranskan budjetti on saatava tasapainoon. Ranska on tehnyt ylijäämäisen valtion tilinpäätöksen viimeksi 70-luvulla, joten pelivara julkisten menojen lisäyksessä on jo käytetty. Hollanden puheet talouskasvun vauhdittamisesta ovat aivan oikeita, mutta elvyttämällä sitä velkainen Eurooppa ei voi tehdä.
Alkupalkka olisi yksi lääke nuorisotyöttömyyden torjuntaan
Suomessa on tällä viikolla virinnyt keskustelu nuorten alkupalkasta. Perusidea on siis siinä, että voitaisiin palkata työuransa aloittava nuori työehtosopimusta alemmalla palkalla määräajaksi. Tämä on järkevä ehdotus, koska aloittavan työntekijän työn tuottavuus ei heti aluksi ole yhtä korkea kuin kokeneemman, koska uusi työntekijä tarvitsee opastusta. Toisaalta tieto siitä, että palkka nousee osaamisen kasvaessa motivoi hoitamaan työn hyvin. Tämä olisi siis yksi keino alentaa työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä, jossa on suurin työllistämispotentiaali.
Nykyisin on toki mahdollista saada tukea nuorten työllistämiseen. Yritys voi saada palkkatukea 670 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan. Tuki on yritykselle verollista. Tämä on kuitenkin alkupalkkaan verrattuna paljon byrokraattisempi tapa. Kaikissa yrityksissä ei tätä tunneta, eikä ehditä näitä tukia hakea. Tukia ei myöskään riitä kaikille.
Pirkanmaan Yrittäjät ovat toteuttaneet kampanjan nuorten työllistämiseksi ja siihen on jo nyt lähtenyt mukaan 31 yritystä, jotka ovat luvanneet 269 työpaikkaa ja 47 on jo täytettykin.
Tämän viikon maanantain Aamulehdessä VATTin uusi johtaja Juhana Vartiainen puolusti alkupalkkaa Ruotsin kokemuksiin vedoten. Seuraavan päivän lehdessä alkupalkan tyrmäsi SAKN puheenjohtaja Lauri Lyly leimaten sen populismiksi. Oma vastaukseni Lylylle oli puolestaan keskiviikon Aamulehdessä ja se löytyy myös täältä. Keskustelu tästä asiasta jatkui eilen A-talkissa ja tulee jatkumaan edelleen. Tärkeintä on tiedostaa se, että pitkittyvä työttömyys on pääsyy syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja sen vuoksi ei ole varaa jättää käyttämättä yhtäkään väylää, jolla nuoria autetaan pääsemään työhön kiinni.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – kohtuullisuuskeskustelu, Guggenheim ja Suomen matkailu
4.5.2012
Tämä poliittinen viikko jäi eduskunnassa vapun verran vapaaksi. Poliittinen vappu toki sisälsi puheita, jotka nousivat vielä eduskunnan kyselytunnillakin esille. Tässä listaviestissä jälkianalyysia vappupuheiden kohtuullisuuskeskustelusta sekä Guggenheim-päätöksestä ja Suomen matkailuvalteista.
Kohtuullisuus kunniaan
Niin vappupuheissa kuin eduskunnassakin nostettiin esille yritysten, erityisesti valtionyhtiön johtajien, edut ja palkat. Toimiessaan lyhyen aikaa eduskunnan puhemiehenä Ben Zyskowicz nosti hyvin voimakkaasti esille palkkojen, optioiden ja muiden etuuksien kohtuullistamisen. Zyskowicz on tehnyt aivan oikean havainnon siitä, että yritysten palkitsemisjärjestelmät ovat ylittäneet kohtuullisen tason, eivätkä aina ole edes tuloksella perusteltavissa. Ylisuuret palkka- ja eläke-etuudet on laajalti koettu epäoikeudenmukaisiksi ja ne ovat vaikuttaneet kansalaisten asenteisiin. Hyvin tehdystä työstä pitää toki saada palkkio, mutta kohtuullisuuden mielessä pitäminen on hyvin tärkeää, koska johto on aina esimerkkinä muille.
Erityisesti valtionyhtiöissä onkin perusteltua luoda selkeät pelisäännöt johdon palkkaukseen. Palkkatason pitää olla riittävä kyvykkäiden henkilöiden rekrytoimiseen, mutta ylilyönteihin tai heikoista tuloksista palkitsemiseen ei saa sortua. Eduskunnassa keskustelu palkkioista jatkui keskustelulla korruptiosta. Perussuomalaisten taholta esille otettiin vennamolaista “rosvot kiinni” -retoriikkaa. Tämä keskustelu karkasi käsistä. Pääministeri Jyrki Katainen totesi hyvin voimakkaasti sen, että Suomi kuuluu kansainvälisissä vertailuissa niiden maiden joukkoon, jossa korruptio on alhaisinta. On siten täysin kohtuutonta, että jotkut kansanedustajat levittävät Suomesta sellaista kuvaa, että maamme olisi korruptoitunut.
Ymmärtääkseen Suomen ja korruptiomaiden välisen eron ei tarvitse olla ulkomaankaupan erityisasiantuntija. Vähänkin elämää maamme rajojen ulkopuolella seurannut tietää, että lähialueillammekin on maita, jossa korruptio rehottaa aivan arkipäiväisessä elämässä. Lääkärille on maksettava pimeästi, jotta saa hyvää palvelua. Ylinopeussakosta selviää maksamalla pimeästi poliisille. Rakentaminen vauhdittuu viranomaisia lahjomalla ja jopa yliopistollisia loppututkintoja voi ostaa. Nämä kaikki ovat elävää elämää monissa maissa, mutta eivät tulisi kuuloonkaan Suomessa.
Guggenheim meni puihin – vetonaulaa matkailuun tarvitaan
Helsingin kaupunginhallitus päätti yhden äänen enemmistöllä torpata Guggenheimin rakentamisen Helsinkiin. Itse päätöstäkin eriskummallisempaa on asiasta noussut keskustelu. Sen sijaan, että keskustellaan siitä tarvitseeko suomalainen kulttuurielämä Guggenheimia, pitäisi keskustella siitä kiinnostaako Guggenheim ulkomaista turistia.
Taidemuseoita on Suomessa jo ihan riittävästi, joten sen puolesta tarvetta ei ole. Jos sen sijaan kyseessä on merkittävä turistirysä, niin silloin se kannattaa rakentaa matkailutulojen vuoksi. Oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan ovatko 500 000 vuosikävijäluvut realistisia ja kuinka moni tulisi nimenomaan Guggenheimia katsomaan. En siis voi ottaa kantaa siihen oliko tehty päätös oikea vai väärä. Sen sijaan väärin on se, jos tällaisen turistimagneetin arvoa mitataan sillä mitä se tuo meidän kulttuurielämällemme. Oikea mittari on siis se, onko hanke meille kansakuntana taloudellisesti kannattava vai ei.
Jälkimainingeissa on noussut esille jopa Guggenheimin sijoittuminen Tampereelle. Todennäköisesti tässä vaiheessa Tampere ei Guggenheimia kiinnosta, koska muut pohjoismaiset pääkaupungit ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. Kyseessä saattaa olla myös Tampereen mittapuulla mitattuna liian iso hanke. Silti jokainen tällainen hanke pitää arvioida erikseen ja tarvittaessa on toimittava nopeasti. Särkänniemen huvipuiston avaama maailman ensimmäinen Angry Bird -puisto on hyvä esimerkki nopeasta toiminnasta. Jo nyt asiaan kohdistunut kiinnostus on ollut kansainvälisesti niin kovaa, että menestystä on lupa odottaa. Jos yleisöryntäys tulee niin siitä ei hyödy vain Särkänniemi, vaan myös Tampereen hotellit, kaupat ja ravintolat. Ja itse asiassa vieläkin laajemmin koko Pirkanmaa.
Suomen kiekkojoukkuetta kannustaen, VaLepan voittoa juhlien ja hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Kilometrikorvaukset ja nuorten syrjäytyminen
27.4.2012
Tällä viikolla ovat eduskuntaa puhuttaneet kilometrikorvaukset ja uusi tutkimus nuorten syrjäytymisestä, jossa erityiseksi riskiryhmäksi nousevat maahanmuuttajanuoret.
Juustohöylä oikeudenmukaisempi vaihtoehto kilometrikorvauksiin
Kehysriihestä asti on sähköpostiin satanut palautetta kilometrikorvausten leikkaamisesta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta ja muilta päivittäin autoa työvälineenään käyttäneiltä. On itsestään selvää, että julkisuudessa esillä ollut tapa leikata kilometrikorvauksia on herättänyt ärtymystä. Jos täysi korvaus maksettaisiin vain 15000 kilometriin asti ja siltä ylittävältä osalta puolet, niin kova leikkuri iskisi niihin, joilla ei työssään ole omalle autolle vaihtoehtoa.
Kilometrikorvauksia maksetaan kaikkineen vuosittain miljardi euroa ja leikattava summa on 70 miljoonaa eli 7 prosenttia. Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa tämä leikkaus olisi muuttaa 45 sentin kilometrikorvaushinta 42 sentiksi. Tämä olisi tasapuolinen, eikä olisi kohtuuton kenenkään näkökulmasta. Lisäksi tällä linjauksella voisi olla aitoja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, koska se kannustaisi julkisen liikenteen käyttöön niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Jos leikkaus taas koskee vain paljon ajavia, niin heillä ei käytännössä ole mahdollisuutta vaihtaa omaa autoa muuhun liikennemuotoon. Työkseen liikkeitä kiertävä myyntiedustaja tai ympäri maata asennuksia hoitava ei voi aikataulusyistä valita julkista liikennettä.
Tämä kilometrikorvauksen juustohöylämalli oli esillä eilen kyselytunnilla, eikä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tyrmännyt sitä. Asia on edelleen auki, mutta uskon juustohöylämallin voittavan. Liikennevaliokunnan puheenjohtajana tämä asia kuuluu reviirilleni ja aion olla tässä aktiivinen jatkossakin.
Huolestuttavia tuloksia nuorten syrjäytymisestä
Uudet tutkimukset nuorten syrjäytymisestä ovat huolestuttava. Erityisesti maahanmuuttajanuorten syrjäytymislukemat ovat hurjat. Somalinuorista jopa 40 prosenttia on vailla työtä, opiskelupaikkaa ja päästötodistusta. Venäläisillä nuorilla vastaava lukema on 11 prosenttia eli siis neljä kertaa parempi. Sekin on silti kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Kaikkein pienintä syrjäytyminen on ruotsinsuomalaisten nuorten kohdalla.
Tästä tutkimustuloksesta on vedettävissä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin kotoutumisessa on onnistuttava paljon nykyistä paremmin. Suomen kielen opetukseen ja sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa maahanmuuttajanuoret samalla oppivat Suomea on satsattava. Iso joukko syrjäytyneitä nuoria muodostaa nimittäin todellisen riskiryhmän sisäisen turvallisuuden kannalta. On siten välttämätöntä löytää keinoja, jotta nykyistä useampi Suomeen asettunut maahanmuuttajanuori saadaan rakentamaan tätä yhteiskuntaa, eikä syrjäytymään siitä.
Toinen johtopäätös on se, että maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen. Suomen on arvioitava realistisesti omat resurssinsa kotouttaa ja suhteutettava kotouttamista tarvitsevien määrä siihen. Työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan työvoimakapeikkoaloille ja pakolaisstatuksen saaneilla on oikeus suojeluun. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenyhdistämisoikeutensa osalta on omat lakimme rinnastettava pohjoismaisiin käytäntöihin. Viime vaalikaudella aloitettua houkuttelevuustekijöiden karsimista on jatkettava. Kotouttamisen resurssit on suhteuttava todelliseen tarpeeseen ja silloin on tärkeää, että myös kotoutettavien määrä on realistisella tasolla. Emme voi hyväksyä kehitystä, jossa joidenkin kansallisuuksien nuorista kolmannes ja ylikin syrjäytyy. Tällaisen kehityksen yhteiskunnallinen hinta on täysin arvaamaton.
Hyvää vappua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Kiikoisten suuntavalinta ja vanhuspalvelulaki
23.4.2012
Tämän viikon uutisia ovat hallinneet lahjus- ja vaalirahoitustuomiot. Asiaa on laajalti käyty läpi julkisuudessa, joten minulla ei ole siihen lisättävää. Tärkeä viesti tuli presidentti Sauli Niinistöltä hänen todetessaan, että koko prosessi on jo johtanut siihen, että vaalirahoitusta on jo muutettu avoimemmaksi. Tämä onkin poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta välttämätöntä. Kansanedustaja Ilkka Kanervan poliittisen uran jatkon kannalta ratkaisevaa on se pitääkö hovioikeus voimassa käräjäoikeuden määräämän tuomion.
Tämän viikon listaviestissä käsittelen juuri toteutunutta Sastamalan ja Kiikoisen kuntaliitosta, sekä lausuntokierrokselle lähtenyttä esitystä uudeksi vanhuspalvelulaiksi.
Kiikoisten valtuusto teki suuntavalinnan
Kiikoisten valtuusto päätti myöhään keskiviikkona äänin 10-7 hyväksyä kuntaliitoksen Sastamalan kanssa. Tämä oli kiikoislaisille tärkeä suuntavalinta. 1300 asukkaan kunnan itsenäisenä jatkaminen ei tulevan kuntauudistuksen jälkeen olisi ollut realismia. Tosiasiallisesti valittavina oli siis kumppani ja maakunta. Todelliset vaihtoehdot Sastamala-liitokselle olisivat olleet liitos Porin tai Kankaanpään suuntaan. Porilla tuskin olisi ollut intressiä kehittää Kiikoista ja Kankaanpäällä taas ei olisi ollut siihen varaa, koska omakin kuntatalous on heikoilla.
Sastamalan strategiana on kasvaa valtateitä pitkin, koska kunnan ydinalueet sijaitsevat joko valtatie 11 tai valtatie 12 läheisyydessä. Kiikoisten liikenteellinen sijainti Tampere-Pori tien ja Pohjanmaan tien risteyksessä on jo osoittautunut ABCn ansiosta toimivaksi. Täysin mahdollista on, että risteyksen läheisyyteen syntyy jatkossa lisää merkittävää liiketoimintaa ja myöskin uutta asutusta. Häijään kaltaiseen kasvubuumiin tuskin ylletään, mutta joka tapauksessa väestömäärän myönteinen kehitys on mahdollista. Häijään valttina on lyhyt etäisyys Tampereelta, joka on kolme kertaa Poria suurempi keskus.
Kuntaliitoksen puolesta äänestäneille kokoomusvaltuutetuille on nostettava hattua. He pystyivät näkemään pidemmälle ja kestivät paineet, vaikka kuntaliitos otti Kiikoisissa koville. Nyt tehty vapaaehtoinen liitospäätös tuo porkkanarahaa 3,2 miljoonaa, josta merkittävä osa menee Kiikoisten vesihuollon kehittämiseen ja siten asumisolojen parantamiseen. Jos liitosta olisi vitkutettu, niin porkkanarahat olisi menetetty. Toivoa sopii, että kuntaliitospäätöstä edeltänyt jyrkkä vastakkainasettelu Kiikoisissa häviää ja pystytään jatkossa yhteisesti kehittämään uutta Sastamalaa ja Kiikoisten kaupunginosaa.
Vanhuspalvelulaki tulee, tarkempi sisältö selviää myöhemmin
Uuden vanhuspalvelulain tarve on kiistaton. Vanhusten määrä ja palvelutarve kasvaa koko ajan. Pelkät suositukset eivät ole riittäneet takaamaan laatutasoa vanhusten palveluissa. Jatkovalmistelussa on tärkeää löytää ne toimintamallit, joilla vanhuksille tarjotaan ikäihmisille kuuluvat laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Niitä on autettava, jotka ovat avun tarpeessa.
Lakiehdotus velvoittaa kunnat palvelutarpeen selvittämiseen tietyssä ajassa, hoidon järjestämiseen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ja valvontaan. Lakiesitykseen ei sisälly ikärajaa. Aiemmin on puhuttu 75-vuoden iästä, koska useimmilla ihmisillä palvelutarve kasvaa siinä iässä nopeasti. Avuntarve on kuitenkin henkilökohtainen. Joukossamme on useita yli 80-vuotiaita, jotka hoitavat arkiaskareensa täysin itse. Vastaavasti on niitä, jotka eivät alle 75-vuotiaanakaan selviä kotona yksin, vaan tarvitsevat kotiapua. Vanhuspalvelulain toteuttamisessa on hyvin tärkeää arvioida yksilöllisesti avun tarve ja kohdistaa apu avunsaajan tarpeen mukaan. Mikään ikä ei voi automaattisesti tuoda palveluita, vaan tarve määräytyy kunnon ja elämäntilanteen mukaan.
Uusi vanhuspalvelulaki lähtee nyt lausuntokierrokselle ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Työurien pituus, Nokia ja Finnair
13.4.2012
Hyvä ystävä,
Tällä viikolla eduskunnassa on käyty yleistä talouspoliittista keskustelua kehyspäätösten yhteydessä. Esille on noussut myös koko Suomen kansantalouteen vaikuttava Nokian tilanne. Liikenteen puolella tapetilla on tälläkin viikolla ollut lentoliikenne ja Finnairin ulkoistukset. Näistä aiheista tässä listaviestissä.
Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan enemmän
Työmarkkinajärjestöjen yhteisesti sopimat muutokset osa-aikaeläkkeeseen, eläkeputkeen ja työttömyysturvaan eivät Valtionvarainministeriön arvion mukaan ole lähellekään yhtä merkittäviä kuin työmarkkinajärjestöjen omat laskelmat ovat osoittaneet. Työmarkkinajärjestöt arvioivat alun perin uudistusten pidentävän työuraa 1,2 vuotta, kun VM:n arvio on vain viisi kuukautta. Ero selittyy laskentatavan eroilla ja totuus voi hyvinkin olla puolivälissä. Niin tai näin, lopputulos on kuitenkin se, että suunta on oikea, mutta vauhti riittämätön! Pallo siirtyykin uudelleen työmarkkinajärjestöille, joiden pitää kyetä sopimaan lisätoimista työurien pidentämiseksi. Väistämättä katse kääntyy jälleen myös yleiseen eläkeikään.
Nokian rinnalle tarvitaan uusia huipputeknologian kivijalkoja
Nokian tulosvaroitus, voimakas kurssinlasku ja uutiset Samsungin noususta alan markkinajohtajaksi ovat käynnistäneet laajemman keskustelun suomalaisen huipputeknologian kilpailukyvystä. Hallituksen kehysriihessä sopimat TK vähennys ja pääomasijoittamisen helpottaminen kasvuyrityksiin tulevat kreivin aikaan. Koko yksityissektorin TK-panostuksista Nokia on yksin vastannut kolmanneksesta. Nyt rinnalle tarvitaan muita toimijoita, jotta ICT alan suomalainen huippuosaaminen voidaan maksimaalisesti hyödyntää. Peliteollisuus on jo vahvasti nostanut päätään.
Nokian osaajista ollaan kiinnostuneita. Ericsson on jo tullut Ouluun ja Intel tulee Tampereelle. Lisäksi monet entiset nokialaiset ovat perustaneet uusia yrityksiä tai vieneet omaa osaamistaan muiden toimialojen yritysten palvelukseen. Täsmäkoulutuksilla ja hyvien teknologiainnovaatioiden kaupallistamista edistämällä julkinen valta voi edesauttaa Nokian rakennemuutoksen johdosta muihin tehtäviin siirtyvien työllistymistä. Toivoa kuitenkin sopii, että Nokia pääsee uuteen nousuun, sillä sen vaikutus kansantalouteen on niin suuri, että nopealla aikataululla edes useat kasvavat yritykset eivät riitä sitä korvaamaan.
Finnair tarvitsee kumppanin
Finnairin ympärillä olevat kohut ovat haudanneet alleen sen tosiasian, että Finnair kamppailee nyt aidosti olemassaolostaan. Yhtiö joutuu kartoittamaan kaikki lentotoiminnan osa-alueet ja ulkoistaa niitä, jossa oma työ on selvästi ulkoistettua vaihtoehtoa kalliimpaa. Tähän perustuu myös raskaan huollon siirtyminen sveitsiläisille. Tällä kertaa kyse ei ollut työn hinnasta, vaan synergiaeduista. Sveitsiläinen toimija tuottaa huoltoja useille yhtiöille, jolloin mm. korkeatasoiseen huoltoon tarvittavat laitekustannukset tulevat suhteellisesti halvemmaksi. Finnairilta on kuitenkin syytä odottaa hyvää työnantajapolitiikkaa siinä, että se auttaa esimerkiksi lisäkoulutusta antamalla työttömiksi jääviä huoltomiehiä löytämään uuden työn.
Finnairin kohtalonkysymykseksi on nousemassa Eurooppa-liikenteen järjestäminen. Yhtiö tarvitsee kipeästi kumppanin, joka pystyy kannattavasti hoitamaan Euroopan yhteydet. Euroopan yhteyksiä tarvitsevat sekä suomalaiset matkustajat, että Finnairin kultamunan Aasian reittien matkustajat. Finnair aikoo kasvaa edelleen voimakkaasti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, jossa Suomella on sijaintietu. Suorin reitti Euroopasta Aasiaan ilmateitse menee Helsinki-Vantaan kautta.
Sopivan kumppanin löytämiseksi on oltava valmis myös siihen, että valtio voi tarvittaessa luopua enemmistöosakkuudestaan Finnairissa. Tämä edellyttää eduskunnan päätöstä. Jatkossakin valtion on kuitenkin tärkeää olla Finnairin suurin osakas. Ankkuriomistajana pystytään puolustamaan Suomen reittejä ja takaamaan yrityksen toiminta suomalaisten pelisääntöjen mukaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Kuntien ja yritysten yhteistyö, maa- ja metsätalous sekä ammattikorkeakoulujen aloituspaikat
30.3.2012
Tässä listaviestissä asiaa kuntien ja yritysten välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisia maa- ja metsätalousasioita, sekä tämän päivän uutisia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaosta.
Kunnat ja yrittäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen
Ympäri Suomea järjestetään yrittäjien ja kuntapäättäjien yhteisiä tilaisuuksia. Sastamalan tilaisuudessa maanantaina esille nousivat julkiset hankinnat, kaavoituspolitiikka sekä asumisen, että yrittämisen näkökulmasta ja elinkeinostrategian jalkauttaminen. Monissa muissa paikoissa lisäksi nousee esille ammatillisen koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve, mutta Sastamalassa tähän ollaan tyytyväisiä, koska yhteistyö SASKYn ja yritysten välillä on jo nyt luontevasti toimivaa ja mittavaa. Viimeisenä esimerkkinä on yritysten sitoutuminen omalla panoksellaan SASKYn liikuntahallin rakentamiseen.
Julkiset hankinnat puhuttavat ympäri Suomea. Yrittäjät pelkäävät aiheellisesti sitä, että kilpailutukset tehdään niin laajoina kokonaisuuksina, että pienet yrittäjät eivät pysty edes jättämään tarjousta. Jos seurauksena on alueellinen monopoli, niin seuraavalla kierroksella tarjoajia on hyvin vähän. On siis sekä yrittäjien, että kunnan etu järjestää kilpailutus siten, että tarjoajia on monia ja pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.
Kaavoituspolitiikan osalta ongelmallisinta on vauhti tai pikemminkin sen puute. Yritysten investointitarpeet tulevat nopeasti ja ne pitäisi voida myös nopeasti toteuttaa. Nykyjärjestelmässä aika hankepäätöksestä toteutukseen voi kestää vuosia pitkistä kaavaprosesseista ja yksittäisistä valituksista johtuen. On demokratian irvikuva, että valituksilla voidaan vuosia pitkittää sellaistenkin investointien toteutumista, jotka on valtuustotasolla yhteisesti ja jopa lähes yksimielisesti hyväksytty.
Lisärahaa Kemeraan, maatalous selvisi kehysriihestä kohtuullisesti
Nuorten metsien hoitoon saadaan elvytyspaketista lisätalousarvion kautta 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että pienpuunenergiatuelle varatut rahat siirrettäisiin Kemeraan, koska Komissio ei hyväksynyt PETUa. Näillä toimilla edesautetaan puun korjuuta ja luodaan työtä maaseudulle.
Maatalouden osalta kehysriihestä selvittiin kohtuullisesti. Säästötavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriölle tuli 55 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon. Näistä suurin summa 31 miljoonaa euroa viljelijätuista leikataan vasta v. 2015. Asian taustalla on EUn CAP- uudistus ja sitä seuraava 141- neuvottelu. Näiden neuvottelutulosten jälkeen selviää miten kotimainen leikkaus kohdennetaan. Todennäköisesti leikkauksella tasoitetaan tukieroja maan välillä, mikä on kilpailun näkökulmasta ymmärrettävää. Tavoitteena pitää kuitenkin olla se, että maatalousuudistuksen jälkeenkin maatalous on kannattava elinkeino koko Suomessa.
Luopumistukijärjestelmään tulee muutoksia ja sukupolvenvaihdoksen ikäraja tullee nousemaan 1-2 vuodella. Nämä muutokset ovat tulossa voimaan 2013-2014. Ikärajaan tehtävät muutokset ovat korotuksiltaan linjassa yleisten eläkepoliittisten muutosten kanssa. Kehysriihen yhteydessä esitettiin vaatimuksia korottaa sukupolvenvaihdokseen oikeuttava ikä samalle tasolle eläkeputkeen pääsemisiän kanssa. Näin jyrkkä korotus olisi kuitenkin vaarantunut maatilojen sujuvan siirtymisen ikäpolvelta toiselle. Sen vuoksi oli viisasta pidättäytyä nyt tehdyissä ratkaisuissa, jossa ikäraja nousee 56 vuodesta yhdellä tai kahdella vuodella.
Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun paikat alkuperäisen esityksen mukaan
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta ja opetusministeriö teki lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Aloituspaikkoja vähennetään 2030 eli hieman vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä. Leikkauksia hieman lievennettiin niiltä ammattikorkeakouluilta, joihin leikkuri oli tiukimmin osunut. Rakenteellisen uudistuksen perusteista ei kuitenkaan tingitty ja siten esimerkiksi kulttuurialan koulutuspaikkoja leikataan vastaamaan alan työvoiman tarvetta.
Tampereen ammattikorkeakoululta leikataan 115 aloituspaikkaa, mikä on seitsemisen prosenttia kaikista aloituspaikoista. TAMK päättää itsenäisesti leikkausten kohdistamisesta. Mahdollinen lopputulos on se, että nuorisoasteen koulutus jollakin aikavälillä keskittyy kokonaan Tampereelle. Tämä ei ole hyvä asia Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan ja Virtain kannalta. Vähintäänkin on perusteltua taata ammattikorkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla, jotta voidaan turvata työvoiman saatavuus näillä alueilla.
Hämeen ammattikorkeakoulusta leikataan 70 aloituspaikkaa. HAMKin johto on hyväksynyt leikkauksen, mutta ei hyväksy ministeriön virkamiesesitystä koulutuksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. On tärkeää, että HAMKin johdon näkemystä kunnioitetaan. Esimerkiksi Valkeakoskella on investoitu voimakkaasti ammattikorkeakouluun, ammattioppilaitokseen ja lukioon, sekä kehitetty näiden välistä Campus-yhteistyötä. Ei ole missään nimessä järkevää ajaa tällaista aidosti kansainvälistä toimintaympäristöä alas lopettamalla nuorisoasteen AMK-opetus Valkeakoskelta. Sen sijaan pitää edelleen kehittää niitä Valkeakoskella jo aloitettuja toisen ja kolmannen asteen koulutukseen yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat nuorille nopeamman pääsyn koulusta työelämään.
Tarkemmat tiedot ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennyksistä alakohtaisesti löydät täältä.
Eduskunta pitää ensi viikolla istuntotaukoa, joten seuraava viesti tulee pääsiäisen jälkeen!
Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa pääsiäisaikaa toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – Politiikan superviikko
23.3.2012
Hyvä ystävä,
Takana on todellinen politiikan superviikko. Tällä viikolla hallitus on päättänyt talouden tasapainottamiseksi tarvittavista veronkorotuksista ja säästöistä, sekä vuosina 2012-2015 käynnistettävistä liikennehankkeista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat työuria pidentävistä toimista. Tässä listaviestissä nostan esille muutamia keskeisiä asioita. Tässä listaviestissä on myös asiaa Tampereen Tohloppiin rakennettavasta Mediapoliksesta, josta muodostuu Pirkanmaalle hyvin merkittävä media-alan osaamiskeskus.
Talous tasapainoon – kasvu liikkeelle
Hallitus teki kehysriihessä mittavat päätökset talouden tasapainottamiseksi. 2,7 miljardin tasapainotusratkaisulla ja työurapäätöksillä mahdollistetaan AAA- luokituksen säilyttäminen ainakin tässä vaiheessa. Luottoluokituksen aleneminen merkitsisi satojen miljoonien korkokulujen kasvua valtiolle, vaikeuttaisi yritysten rahoituksensaantia ja nostaisi asuntolainojen korkoja. Tällainen kehitys on pakko tainnuttaa ja sen vuoksi nyt tehdyt säästöt ja veronkorotukset ovat välttämättömiä. Jos taloudellinen tilanne sitä vaatii, niin lisääkin on tehtävä.
Taloutta ei kuitenkaan käännetä kasvuun vain säästämällä ja kulutusta lisää verottamalla. Sen vuoksi onkin hyvin tärkeää, että ratkaisuun sisältyy mittavat panostukset yritystoiminnan kehittämiseen. Jatkossa pk-yritykset voivat vähentää verotuksessa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan, myös tuplapoisto tulee mahdolliseksi kahdeksi vuodeksi ja yrityskummien eli ulkopuolisten pääomasijoittajien verokohtelua helpotetaan ja kannustetaan siten sijoittamaan kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Isojen ratkaisujen rinnalla tehtiin päätöksiä myös monista yksityiskohdista. Ilahduttavaa on se, että poliisin toimintaedellytykset turvataan 30 miljoonan lisärahalla. Tiukka taloustilanne pakottaa kuitenkin laajoihin säästöihin, jotka koskevat mm. yliopistokoulutusta, maataloustukia, kilometrikorvauksia. Lisäksi indeksikorotukset jäädytetään lapsilisistä ja tuloveron osalta ei tehdä taulukkotarkistuksia. Verotuksen puolella nostetaan ALVia prosenttiyksiköllä, toteutetaan tilapäinen solidaarisuusvero yli 100000 euroa vuodessa tienaaville, kiristetään yli miljoonan euron perintöveroja ja korkeimpien eläkkeiden osalta verotus nostetaan palkansaajien tasolle. Yksikään näistä ratkaisuista poliisin lisärahaa lukuun ottamatta, ei ole erityisen mieleinen, mutta ne ovat tässä taloustilanteessa välttämättömiä.
Työeläkeuudistuksessa saatiin hyvä alku, vaikka vieläkin enemmän olisi työurien pidentämiseksi pitänyt tehdä. Nyt suuri eläkeuudistus siirtyy vuoden 2015 jälkeen eli seuraavalle vaalikaudelle. Työuria pidennetään kuitenkin nostamalla vuodella työeläkeputken ja osa- aikaeläkkeen ikärajoja, sekä lyhentämällä niiden työttömien ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jotka kieltäytyvät aktiivitoimista. Näiden toimenpiteiden arvioidaan pidentävän työuria reilulla vuodella.
Isoja ja kauaskantoisia ratkaisuja siis eilen tehtiin. Osa niistä on hyvinkin kipeitä, mutta iso kuva on se, että Suomessa pystytään tosipaikan tullen asioita järkevästi hoitamaan ja panostamaan myös kasvuun. Me emme seiso tumput suorassa ja ajaudu Kreikan tielle, vaan olemme itse ohjaamassa Suomea uuteen kasvuun.
Raideyhteydet Helsinkiin ja Pietariin paranevat
Kehysriihen yhteydessä päätettiin myös vuoden 2012-2015 aikana aloitettavista liikenneinvestoinneista. Pirkanmaan kannalta hyvää oli se, että listalla on Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa Allegro-tasoisen yhteyden Pietariin. VR on jo luvannut aloittaa välittömästi kolmioraiteen valmistuttua IC-tasoisen junayhteyden välille Tampere – Lahti, joka on myös integroitu Allegron aikatauluihin. Junayhteys Pietariin lyhenee siten yli tunnilla. Toinen hyvä asia on se, että Helsinki – Riihimäki ratavälin välityskykyä parannetaan, mikä edesauttaa merkittävästi Tampere- Helsinki junien pysymistä aikataulussa ja lisää siten luotettavuutta työssäkäyntiliikenteeseen.
Muilta osin on sanottava, että Pirkanmaa sai laihat eväät liikenneratkaisussa. Tampereen pikaraitiotien osalta on tehty periaatepäätös 30 prosentin valtionrahoituksesta. Hankkeen toteutus menee kuitenkin todennäköisesti seuraavalle vaalikaudelle kaavoituksesta ja mahdollisista valituksista johtuen. Hyvin tarpeellinen Hämeenkyrön ohikulkutie ei valitettavasti mahtunut 2012-2015 toteutettaviin hankkeisiin, vaan sekin toteutuu aikaisintaan ensi vaalikaudella.
Tohloppiin syntymässä Mediapolis
Viikolla ilahduin huomatessani, että esillä pitämäni idea Mediapoliksen muodostamisesta Tohlopin yhteyteen on ottanut askeleen eteenpäin. Ylen HD-studioympäristön yhteyteen on nyt syntymässä Mediapolis, johon on tarkoitus houkutella sekä luovien alojen että korkean teknologian yrityksiä ja yritystoiminnan lisäksi yhteistyötä on suunniteltu ainakin Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Ideana on siis muodostaa innovointikeskittymä, jossa media-alan parissa toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa ja synnyttää uutta liiketoimintaa inspiroivissa olosuhteissa. Media-alan keskittymä voisi olla otollinen kasvualusta useille mainos- ja media-alan yrityksille, peliteollisuudelle, tuotanto- ja viestintäyrityksille, tapahtuman järjestäjille, suunnittelutoimistoille sekä sisällöntuottajille.
Jo alalla toimiville yrityksille Mediapolis luo mahdollisuuksia verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen yhteistyöhön. Lisäksi uskoisin Mediapoliksen synnyttävän uutta liiketoimintaa tuomalla alasta kiinnostuneita työntekijöitä ja opiskelijoita fyysisesti samoihin tiloihin, joissa ajatukset ja ideat voivat kulkea vapaasti henkilöltä toiselle. Aloittelevalle yrittäjälle keskittymästä voi olla iso apu myös siksi, että uuden yrittäjän eteen tulevista haasteista selviää eteenpäin nopeammin, kun tapaa päivittäin ihmisiä, jotka ovat ratkoneet samoja ongelmia jo joskus aiemmin tai jotka painivat samojen asioiden kimpussa parhaillaan.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – tällä viikolla esillä AKT, Finnair ja yhteiskuntatakuu, ensi viikolla talouden tasapainottaminen
16.3.2012
Hyvä ystävä,
Tällä viikolla käsittelen viikkoviestissäni julkisuudessa esillä olleita AKTn ja Finnairin toimia, nuorten yhteiskuntatakuuta sekä ensi viikon ohjelmaa eduskunnassa.
AKT ja Finnair
Politiikassa on ollut erikoinen viikko. Kansalaisten oikeudentaju on ollut koetuksella, niin AKTn toiminnan, kuin Finnairinkin osalta. Erikoiseen tilanteeseen on ajauduttu molemmissa. AKT on kansalaisjärjestö, joten sen toimintaa ei eduskunnasta käsin ohjata. Surkuhupaisaa kuitenkin on, että tämä useita laittomia lakkoja järjestänyt ammattiliitto on ajautunut siihen tilanteeseen, että sen oma toimisto hiljeni, koska työntekijät menivät lakkoon irtisanottua Hilkka Ahdetta tukeakseen. Historiallinen saavutus on sekin, että eilen Hakaniemen torilla oli mielenosoitus työntekijän oikeuksien puolesta ammattiliittoa vastaan!
Finnairissa on ajauduttu vakavaan kriisiin. Talousvaikeuksissa olevan yhtiön säästötoimet ovat jumissa, koska henkilöstö on menettänyt luottamuksensa yhtiön johtoon. Ministeri Heidi Hautala reagoi aivan oikein erottamalla ne hallituksen jäsenet, jotka myönsivät erityisbonuksia 18 johtajalle samalla kun työntekijät suostuivat 5 prosentin palkanalennukseen yhtiön pelastamisen nimissä. On itsestään selvää, että tällaiselle toiminnalle ei ole mitään moraalista oikeutusta. Jos jonkun yksittäisen henkilön työpanos on niin arvokas, että hänen pitämisestään yhtiössä kannattaa maksaa erityinen bonus, niin vähintään se pitäisi kertoa heti avoimesti. Finnairin maineelle ei ole myöskään kunniaksi yhtiön toimitusjohtajan asuntokaupat. Olivat ne sitten juridisesti oikein tehtyjä tai ei.
Finnairin tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Taloudellinen kannattavuus on edelleen heikko ja valtion mahdollisuudet pääomittaa yhtiötä ovat hyvin rajalliset. Myös yhtiön kustannusrakenne on edelleen kallis verrattuna ketteriin halpalentoyhtiöihin. On ymmärrettävää, että juuri nyt henkilöstöllä ei ole halua tinkiä omista eduistaan. Kannattavuuskehitys on kuitenkin saatava kääntymään tai työt loppuvat monilta. Uuden kumppanin löytäminen kannattamattomille Euroopan ja pohjoismaiden reiteille voisi auttaa pahimman yli. Jos kumppanin löytämisessä tai kannattavuuskehityksen kääntämisessä positiiviseksi ei onnistuta, niin paine koko yhtiön myymiseen kasvaa.
Yhteiskuntatakuu auttamaan nuoria
Positiivinen asia tältä viikolta oli se, että nuorten yhteiskuntakuu liikahti eteenpäin. Asiaa valmistellut työryhmä tuli ehdotuksineen ulos. Työryhmä esittää ammatilliseen koulutukseen lisää paikkoja 17 miljoonalla eurolla, etsivän nuorisotyön laajentamiseen ja työpajatoiminnan valtakunnallistamiseen 8 miljoonaa, oppisopimiskoulutukseen lisäämiseen 5 miljoonaa, uraohjauksen vahvistamiseen TE-toimistoissa 6 miljoonaa, työnhakukoulutukseen 17 miljoonaa, yrittäjyyttä edistäviin toimiin 5 miljoonaa ja maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2 miljoonaa.
Nuorten kiinnittämiseksi yhteiskuntaan ja ohjaamiseksi työelämään esitetään siis hyvin monipuolisia toimia ja niihin myös panostetaan yhteiskunnan rahaa. Tässä projektissa onnistuminen edellyttää myös yritysten saamista mukaan. Yrittäjien taholta on aiheellisesti kritisoitu sitä, että esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa olevan nuoren palkkaaminen tulisi alkuvaiheissa olla mahdollista pienemmällä palkalla, joka nousisi sitten ammattitaidon kehittymisen myötä.
Työryhmä ei kuitenkaan esitä yrittäjien mallia , mutta on valmis maksamaan työnantajalle alkuvaiheessa korkeampaa korvausta oppisopimusopiskelijan palkkaamisesta. Työnantajan kannalta työryhmän esitys voi olla taloudellisesti yhtä hyvä, mutta jälkimmäisestä mallista puuttuu kannustavuuselementti. On oikein opettaa siihen, että palkkaa maksetaan osaamisen mukaan. Tämä toteutuisi yrittäjien mallissa. Kun ammattitaito kehittyy, niin myös palkkataso nousee.
Isot tasapainottamisratkaisut ensi viikolla
Ensi viikko tulee olemaan koko yhteiskuntaa koskettava. Hallituksen kehysriihi on torstaina ja silloin tehdään ison mittaluokan valtion talouden tasapainottamistoimia. Välttämätöntä olisi, että ennen budjettiriihtä työmarkkinajärjestöt vihdosta viimein saisivat aikaan työuria pidentävän ja eläkkeiden ostovoimaa varmistavan ratkaisun. Jos rakenteellista ratkaisua ei tule, niin säästöt ja veronkorotukset ovat vieläkin kovempia. Näistä asioista lisää ensi viikolla.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – kuntauudistus ja uusi urheilukanava
9.3.2012
Hyvä ystävä,
Tämän viikon listaviestissä on asiaa kuntauudistuksesta, sekä ehdotukseni YLEn omasta urheilukanavasta.
Kuntauudistus puhutti Tampereella ja eduskunnassa
Tämän viikon keskiviikko oli todellinen kuntapäivä, koska samana päivänä oli Pirkanmaan kuntakuuleminen Tampereella ja välikysymyskeskustelu eduskunnassa. Ehdin kuulla valtaosan Pirkanmaan kuntien puheenvuoroista ja viesti tuli selväksi. Tampere kannattaa virkamiestyöryhmän esitystä ja se sopii pääosin myös Sastamalalle ja Valkeakoskelle. Eniten kritiikkiä tuli kehyskunnista, jotka eivät halua liittyä Tampereeseen.
Maakunnan reuna-alueilla näyttää jo muodostuvan käsitys, että suuremmalla kuntakoolla saadaan isommat hartiat, jolla voidaan turvata palvelut. Ongelmaksi tulee kuitenkin elinkelpoisten kuntien aikaansaaminen. Pohjapaperissa Hämeenkyrölle, Orivedelle ja Pälkäneelle esitettiin vaihtoehdoksi toisaalta yhteisen kunnan muodostamista kauempana Tampereesta olevien naapurien kanssa ja toisaalta mahdollisuutta osallistua Tampereen selvitysalueeseen. Kuntien oma kanta, kuten myös Valkeakoskelle ohjatun Akaan, oli se, että suuntana tulisi olla Tampere. Jos näin tapahtuu, niin jäljellejäävistä kunnista on kuitenkin hyvin vaikea muodostaa elinkelpoisia kuntia. Punkalaidun haluaa jatkaa Pirkanmaalla, joten sen luonnollinen kumppani on Sastamala.
Kehyskuntien vastustus Suur-Tamperetta kohtaa näyttää olevan kattava. Toisaalta kehittämistarpeet tunnustetaan ja seutuyhteistyön merkitystä korostetaan asumisen, maankäytön ja liikenteen asioissa. Yksi mahdollinen ratkaisu Tampereen seudulla voisi olla seutuvaltuusto, jolle siirrettäisiin edellä mainitut tehtävät ja mahdollisesti myös terveydenhoito. Seutuvaltuusto kykenisi tekemään myös enemmistöpäätöksiä, mikä varmistaisi sen, että koko toiminnallinen alue sekä osallistuisi päätöksentekoon, että olisi mukana maakuntakeskuksen kehittämishankkeissa. Tampereen seutu on koko Suomen toiseksi merkittävin kasvukeskus ja sen väkimäärä myös kasvaa toiseksi nopeammin. Sen vuoksi Tampereen seutu tarvitsee toimivan mallin kehittyäkseen.
Eduskunnassa Keskusta otti esille maakuntapohjaisen monikuntamallin. Epäselväksi jäi kuitenkin se mitä tehtäviä maakunnalle kuuluisi ja miten maakuntaa hallittaisiin. Varmaa olisi ainakin se, että yksi byrokratian taso tulisi lisää.
Kaikkineen kuntauudistuksessa on nyt tärkeää käydä huolellisesti läpi kaikkien kuntien antamat palautteet ja vasta sen jälkeen on johtopäätösten aika. Uudistustarve on kiistaton, mutta käytännön toteuttamisessa tulee mahdollisimman paljon kuulla kuntien ja kuntalaisten omaa tahtoa. Tulee myös muistaa se, että nyt haetaan ratkaisua koko maata koskien ja silloin ei voida ihan jokaisen kunnan toiveita täyttää esimerkiksi alueellisen jaon suhteen. Mielelläni kuulen teiltä mielipiteitä tähän aiheeseen.
Kotimaista urheilua kaikkien nähtäville
YLE on kanavia uudistaessaan pyrkinyt tavoittamaan erityisesti 15-29 -vuotiaita katsojia. Tämä linjaus näkyy erityisesti TV2 n toimintalinjauksissa, josta ovat pudonneet pois myös monet tärkeät ja hyviä katsojamääriä keränneet kulttuuriohjelmat, kuten Sata-Häme Soin kultainen harmoniikka- kilpailu ja Tapsan tahtien iskelmäfinaali. Hyvällä syyllä voi kysyä onko valittu linja oikea.
Urheilun puolella YLE lähettää suuret kansainväliset kilpailut, koska ne Euroopan parlamentin päätöksellä on lähetettävä yleisesti näkyvillä kanavilla. Muilta osin YLE kilpailee samoista ohjelmista kuin kaupallinen puolikin. Urheilulajeista merkittäviä lähetysoikeusmaksuja saavat ainoastaan jääkiekko, kansainvälinen jalkapallo ja moottoriurheilun suurimmat lajit.
URHO TVn kautta voi nykyisin seurata kotimaisia palloilusarjoja maksukortin takaa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan URHO TV on kuitenkin hyvin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lähitulevaisuudessa on siis todennäköistä, että meillä ei ole kanavaa, joka lähettää esimerkiksi kotimaista jalkapalloa, lentopalloa, koripalloa, salibandyä ja käsipalloa säännöllisesti. Vastaavassa asemassa ovat myös yksilölajit, kuten hiihto ja yleisurheilu suurimpia tapahtumia lukuun ottamatta.
YLEssä olisikin aika ajatella julkisen palvelun tehtävää urheilun osalta ihan uudelleen. Suurimmat tapahtumat, kuten olympialaiset, jääkiekon, jalkapallon, yleisurheilun ja hiihdon arvokisat toki pitää näyttää edelleen. Sen sijaan muu urheilu, josta maksetaan seuroille tai lajiliitoille lähetysoikeusmaksuja voisi antaa mennä kaupallisille kanaville, kuten jo nyt on käynytkin. Sen sijaan sellainen kotimainen urheilu, josta ei makseta lähetysoikeusmaksuja ja joka ei kannata kaupallisena voisi tulla YLEltä omalta kanavaltaan YLE Teeman tapaan. Näin varmistettaisiin useiden suomalaisille tärkeiden palloilu ja yksilöurheilulajien näkyväisyys. Yhteiskunnallinen vaikutus olisi todella merkittävä, koska se varmasti toisi lisää nuoria näiden hyvien harrastusten pariin ja myös tavalliset katsojat saisivat lisää vastinetta tuleville YLE-maksuilleen. Tätä ideaa aion viedä eteenpäin myös liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan roolissa.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – viikon puheenaiheina uusi presidenttimme sekä puolustus- ja talousasiat
2.3.2012
Hyvä ystävä,
Edelliseen viestiini tuli runsas määrä vastauksia. Suuri kiitos kaikille vastanneille! Selvä enemmistö vastaajista oli sen kannalla, että yökerhojen aukioloajan voisi rajoittaa kello kahteen. Esille tuli vastauksissa myös se kuinka mittavan kuormituksen yöjuopottelu aiheuttaa terveyskeskusten yöpäivystyksille. Tämän asian osalta seuraava siirto on sisäministeriöllä, joka arvioi asiaa monipuolisesti ja mahdollisesti tekee lakiesityksen. Promillerajan laskun osalta kannanotot menivät aika lailla ristiin. Alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen, mutta alemman promillerajan valvominen ja rankaiseminen ovat käytännössä todella vaikeita. Käytännössä kaikki kuolonkolarit on ajettu yli promillen humalassa. Joten uusia keinoja on keksittävä vahvemmassa humalassa olevien ajamisen estämiseksi.
Niinistö presidentiksi – saimme arvojohtajan
Tuore Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö osoitti heti virkaanastujaispuheessaan arvojohtajan otteita. Niinistö puhui vakuuttavasti yksilön vastuusta, lähimmäisen vastuusta ja esimerkin näyttämisen merkityksestä. Hän nosti myös esille eurooppalaisen turvallisyhteistyön vahvistamisen. Niinistö osoitti puheellaan myös syvällistä talouspoliittista osaamista, kun hän arvioi talouden globaaleja muutoksia ja niiden vaikutusta Suomelle. Vaalikampanjan tapaan nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nousi myös vahvasti esille. Linkin Niinistön puheeseen sanasta sanaan löydät täältä. Siihen kannattaa tutustua!
Talouden tasapainottaminen kehysriihessä
Hallituksen kehysriihessä 22.3. päätetään toimista valtion talouden tasapainottamiseksi. Tarkka summa selviää, kun Valtionvarainministeriön tuore talous- ja kasvuennuste valmistuu ensi viikolla. Joka tapauksessa joudutaan tekemään miljardiluokan säästöt ja veronkorotukset. Yhteensä tasapainottamistarve lienee 3-4 miljardia.
Valtion talouden tasapainottamiselle ja velkakierteen katkaisemiselle ei ole vaihtoehtoja. Suomen säilyminen hyvinvointiyhteiskuntana edellyttää nyt sekä valtiontaloutta kohentavia ratkaisuja, että talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia. Mitä enemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään tekemään, sen pienempi on tasapainottamistarve ja sen nopeammin saamme uudelleen talouskasvun vauhtiin. Avainasia on tehtyjen työtuntien määrä. Se on saatava nousuun ja sen vuoksi pöydälle pitää ottaa sekä työurien pidentäminen, että esimerkiksi ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu, joka Ruotsissa lähes puolitti sairaspoissaolot.
Puolustusvoimien iskukykyä vahvistetaan ilmasta maahan -ohjushankinnalla
Puolustusvoimauudistuksen taustalle on jäänyt merkittävä armeijan suorituskykyä vahvistava asejärjestelmähankinta. Suomi hankkii USA:sta JASSM- pitkän matkan ohjuksia F-18 Hornet-kalustoon? Kaupan hinta on lähes 180 miljoonaa euroa. Kyse on huippumodernista asehankinnasta, joka vaati Yhdysvaltain puolustusministeriön ja kongressin hyväksynnän.
Raha tähän tärkeään asejärjestelmähankintaan on puolustusbudjetissa ja se on aiemman puolustuspoliittisen selonteon linjan mukainen. Äärivasemmistolaisen Vasen ryhmän taholta tätä asehankintaa on arvosteltu, koska se ajoittuu samaan aikaan puolustusvoimauudistuksen kanssa. Näitä asioita ei kuitenkaan voi verrata keskenään. Suomen puolustus ei ole ulkovaltojen näkökulmasta katsottuna uskottava, jos sillä ei ole käytössään nykyaikaista aseistusta.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Aihe: Viikkoviestejä