Uutisia
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta – paikallisia yrityksiä hyödynnettävä myrskyvaurioiden korjaamisessa
10.1.2012
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta
Tiedote 10.1.2012
Paikallisia yrityksiä hyödynnettävä myrskyvaurioiden korjaamisessa
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta peräänkuuluttaa paikallisten yritysten hyödyntämistä myrskytuhojen korjaamisessa. Tapaninpäivän ja sitä seuranneiden myrskyjen johdosta tuhansia kotitalouksia, yrityksiä ja maatiloja oli päiviä, jopa viikkoja ilman sähköä. Korjaustöissä ei kuitenkaan käytetty kaikkea saatavilla olevaa osaamista.
- Laajemman vaurion tapahtuessa jakeluverkon korjauksessa on tulevaisuudessa hyödynnettävä välittömästi kaikkia paikallisia sähköasennusyrityksiä ja metsäalan ammattilaisia. Näin ei esimerkiksi tapahtunut kotipaikkakunnallani Sastamalassa, kertoo maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.
Satosen mukaan laajat sähkökatkot etenkin talvisaikaan vaativat ripeitä korjauksia. Erityisesti kotieläintiloilla sähkönsaanti on elintärkeää. Tällaisessa tilanteessa on tehtävä kaikki voitava. Myös niiden yritysten, joilla on yksinoikeus sähköverkon huoltoon, pitää ottaa käyttöön kaikki saatavissa oleva paikallinen apu.
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta kiittää elinkeinoministeri Häkämiehen ripeää toimintaa sähkön jakelujärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi. Ministeriössä on käynnistynyt työ, jonka toimeksiantoon sisältyy varautumistason parantaminen, verkkoyhtiöiden korvausvelvollisuuden tarkistaminen, erityistoimet maakaapeloinnin nopeuttamiseksi, neuvottelut maantielain muuttamisesta ja sähköyhtiöiden asiakastiedottamisen parantaminen.
- On erittäin tärkeää, että jakeluverkoston maakaapeloinnin nopeuttamista ja sen kustannukset eri toteutusvaihtoehdoissa selvitetään. Myös sähköyhtiöiden korvausvelvollisuutta on syytä muuttaa siten, että se kannustaa yhtiöitä vähentämään häiriöalttiutta, toteaa Satonen.
Lisätietoja: kansanedustaja Arto Satonen, puh. 050 5113110
Aihe: Uutisia
Arto Satoselle päätetty myöntää Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki
2.12.2011
Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt myöntää 6.12.2011 Arto Satoselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin
Lista kunniamerkkien saajista löytyy täältä
Aihe: Uutisia
Satonen valittiin Suomen Lentopalloliiton puheenjohtajaksi
27.11.2011
Kansanedustaja Arto Satonen valittiin yksimielisesti Suomen Lentopalloliiton puheenjohtajaksi sunnuntaina 27.11.2011 Lentopalloliiton liittokokouksessa. Lentopalloliiton puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen. Tarkemman uutisen valinnasta voit lukea Lentopalloliiton kotisivuilta täältä.
Aihe: Uutisia
Aamulehti 03.10.2011: Pendolinoilla pitäisi päästä Helsinkiin reilussa tunnissa
4.10.2011
Toive: Uusi raide Helsingistä Tampereelle yksityisin varoin, työssäkäyntialue laajenisi selvästi Pirkanmaalle
Pendolinon kyydillä Helsingistä Tampereelle vähän yli tunnissa.
Näin maalailee tulevaisuuden aikatauluja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok).
- Pendolinot voisivat ajaa 200 kilometriä tunnissa, mutta muu junaliikenne on tulppana, eivätkä vain routavauriot. Tästä syystä pääradalle tarvittaisiin kokonaan uusi raide. Sitä tuskin voitaisiin rakentaa pelkästään julkisin varoin, joten olisi syytä harkita yksityisrahoitusta, hän pohtii.
Mikäli Pendolinolla pääsisi jatkossa pääkaupungista Tampereelle hiukan yli tunnissa, olisi sillä suuri merkitys työmarkkinoille.
- Puhumme erittäin isosta työssäkäyntialueesta, kun nopeat yhteydet sitovat Helsingin Hämeenlinnaan, Tampereeseen, Riihimäkeen ja Lahteen, josta on jo nopea yhteys Helsinkiin oikoradan myötä.
Pendolino-junien nopeus nousi viikonloppuna pinnalle, kun VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoi Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että Pendolinot tilattiin paremmille raiteille.
- Niiden uskottiin pääsevän kulkemaan paremmilla raiteilla, Aro sanoo.
Aron mukaan Suomesta puuttuu yhteinen tahtotila siitä, millainen yhteiskunta meillä pitäisi olla 20 tai 50 vuoden päästä ja minkälaisia liikenneyhteyksiä se vaatii toimiakseen.
- Ruotsissa tahtotila on löydetty ja rataverkkoon on investoitu, Aro sanoo haastattelussa.
VR toivookin, että maahan saadaan hallituskaudet ylittävä suunnitelma investoinneista rataverkkoon.
Rahaa jaossa
Investoinnit rataverkkoon ovat jääneet Aron mielestä selvästi vähäisemmiksi kuin mitä esimerkiksi 1990-luvulla ajateltiin. Tämä on heijastunut etenkin Pendolino-juniin, joiden pakkaskestävyyttä on arvosteltu.
Satonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa ohjataan varoja ratojen ylläpitoon.
- Rahaa on esitetty 35 miljoonaa euroa vuodessa ja summa on nimenomaan kunnossapitoon, ei uusiin ratahankkeisiin.
Summa on Satosen mielestä mittava, kun otetaan huomioon, että lähes kaikille muille sektoreille on merkitty selkeästi miinusta.
- Muun muassa tieliikennekään ei saanut lisää rahaa. Siellä pysytään nollalinjalla.
Satosella on toiveita VR:lle.
- Kalustehankinnoissa satsaisin Allegro-juniin. Tarvitsisimme välttämättä suoran junayhteyden Tampereelta Pietariin. Yksi päivittäinen vuoro voisi ajaa Lahden ja Riihimäen kautta suoraan Tampereelle. Näin vältettäisiin Helsingin ratapihaliikenteen ruuhkat.
Vuoro palvelisi tehokkaasti Pirkanmaan elinkeinoelämää ja koko läntistä Suomea.
Fakta: Junalla Venäjälle
VR ajaa Allegrolla Helsingistä Pietariin ja takaisin neljästi vuorokaudessa.
Matka kestää kolme tuntia ja 36 minuuttia. Tampereelta lähtevän kokonaismatka-aika on noin viisi ja puoli tuntia.
Helsingistä Moskovaan liikennöi myös yöjuna kerran vuorokaudessa.
Anita Simola
Aamulehti, Helsinki
Aiheesta aiemmin: http://www.satonen.fi/2010/09/06/satonen-lisaa-raiteita-paaradalle
Aihe: Uutisia
Kilpailukykyä vahvistettava kotimaisin toimin
17.8.2011
ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman hahmottelee uutta talous- ja työmarkkinapoliittista kokonaispakettia ansiokkaassa kirjoituksessaan ” Talouspolitiikka oikeille raiteille” ( AL 13.8.) . Kirjoituksessa selvästi haikaillaan TUPOn tai vähintäänkin palkkakoordinaation perään. Ne syyt, jonka vuoksi TUPOsta aikoinaan luovuttiin eivät ole mihinkään kadonneet. TUPO ei ota riittävästi huomioon ala- ja yrityskohtaista maksukykyä ja sopii siten huonosti maailmankaupasta elävälle pienelle avoimelle taloudelle kuten Suomelle. Politiikkaa tehdään kuitenkin ajassa ja nyt ennusmerkit ovat huolestuttavat.
Positiivisetkin skenaariot lähtevät siitä, että edessä on monta matalan talouskasvun vuotta. Vuoden 2008-09 finanssikriisi hoidettiin elvyttämällä kotimaista kysyntää. Nykyinen valtion ja kotitalouksien velkaantumisaste ei kuitenkaan enää mahdollista uutta elvytyskierrosta. Talouskasvu on haettava viennin kautta. Kilpailu vientimarkkinoilla kovenee koko ajan, koska talous yskii sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa. On oltava aiempaa parempi, jotta saa myytyä entisen määrän.
Tähän taloustilanteeseen sopii hyvin huonosti liittokohtainen palkkakilpailu ja rajariidat siitä mitä työehtosopimusta missäkin tehtävässä noudatetaan. Vieläkin huonommin tähän tilanteeseen sopivat lakot ja niillä uhkaaminen. Juuri nyt luotettavuudella ja joustavuudella on arvonsa, koska talouden epävarmuuksista johtuen tilauspäätökset venyvät ja aika tilauksesta tuotteen toimitukseen on poikkeuksellisen lyhyt.
Finnair on hyvä esimerkki yhtiöstä, joka kilpailee täysin globaaleilla markkinoilla. Suomen sijainnista johtuen Finnairilla on kilpailuetu Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä ja tätä mahdollisuutta on voimakkaasti hyödynnetty. Kilpailuetua syövät kuitenkin jatkuvat työriidat. Finnairin lentoliikenne uhkaa keskeytyä lähes viikoittain, kun joku lentoliikenteen kymmenistä ammattiryhmistä on menossa lakkoon. Asiat pitää pystyä sopimaan ilman työnseisauksia. Ranskasta Japaniin Helsingin kautta matkustava Finnairin asiakas ei ole kiinnostunut siitä ovatko nyt lakossa lentäjät, lentoemännät, huoltomiehet, matkalaukuista huolehtivat vai lennonjohtajat ja mistä syystä. Maksava asiakas on kiinnostunut vain siitä, että hän pääsee kilpailukykyisellä hinnalla perille matkalaukkuineen määräajassa. Jos tämä ehto ei täyty, niin hän vaihtaa yhtiötä ja silloin työt vähenevät kaikilta suomalaisesta lentoliikenteestä leipänsä saavilta.
Finnairin esimerkki on sovitettavissa laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan. Me emme voi vaikuttaa maailman talouden kehitykseen, mutta me voimme vaikuttaa omaan kilpailukykyymme. Jos toimimme paremmin ja tehokkaammin kuin muut niillä toimialoilla, joissa meillä on luontaisia vahvuuksia, niin me kaikki selviämme vaikeista taloudellisista ajoista paremmin. Sen vuoksi nyt on laajemman yhteistyön, ei oman edun tavoittelun aika.
Kolmikantainen yhteistyö voi toimia vain, jos molemmat työmarkkinaosapuolet ovat valmiita joustamaan. Ay-liikkeelle se merkitsee sen tosiasian tunnustamista, että työurien pidentämisessä on siirryttävä vihdoinkin sanoista tekoihin. Samoin on annettava tilaa paikalliselle sopimiselle ainakin yleissitovuuden sisällä , jotta yritykset voivat toimia riittävän joustavasti nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa. EK:n on puolestaan tingittävä ehdottomasta linjastaan suhteessa palkkakoordinaatioon.
Kaikkien osapuolien ja koko yhteiskunnan etu on se, että mahdollisimman moni työpaikka Suomessa saadaan säilytettyä ja uusiakin luotua myös matalan globaalin talouskasvun aikana.
Ruuhkamaksut heikentäisivät metropolialueen kilpailukykyä
9.7.2011
Liikennevaliokunnan puheejohtaja Arto Satonen (kok.) toppuuttelee liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) esitystä ruuhkamaksujen käyttöönotosta pääkaupunkiseudulla.
Satonen muistuttaa, että hallitus on ohjelmassaan luvannut ainoastaan selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa ja kehottaa ministeri Kyllöstä tutustumaan tarkemmin niihin kirjauksiin, joihin hallituspuolueet ovat yksissä tuumin sitoutuneet.
- Liikenteen sujuvuuden ja joukkoliikenteen lisääminen sekä ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi ovat äärimmäisen kannatettavia arvoja. Ruuhkamaksujen käyttöönotto olisi kuitenkin kuolinisku metropolialueen elinkeinoelämälle ja kohonneet kuljetuskustannukset näkyisivät pian tavallisen kuluttajan kukkarossa. Ruuhkamaksua ei voi erottaa erilliseksi kysymykseksi, vaan sitä tulee tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy koko liikennejärjestelmän rahoitus sekä autoverojärjestelmä, Satonen sanoo.
- Ruuhkamaksut vaatisivat myös pääkaupunkiseudulle kapasiteetiltaan aivan toisenlaista joukkoliikennettä nykyiseen verrattuna. Jotta kansalaiset ja elinkeinonharjoittajat voisivat siirtyä käyttämään julkista liikennettä, vaatisi se huomattavia panostuksia. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien panosta joukkoliikenteen lisäämiseen ei ole selvitetty, Satonen sanoo.
Helsingin ratapihan ahtauteenkaan ei ole luvassa helpotusta lähivuosina ja mahdollinen pisara-rata ja Helsingin ratapihan ohjausjärjestelmän suunnittelu on tällä hallituskaudella vasta selvittelyasteella.
Satosen mukaan satelliittipaikannuksesta on myös hyvin vähän kokemusta ja mm. yksityisyyden suojan osalta siihen liittyy avoimia kysymyksiä. Järjestelmän käyttöönotto olisi kallis ja järjestelmän ylläpito veisi liian suuren osan kerätyistä maksuista.
Lisätietoja:
poliittinen sihteeri Anna Anttinen 040-759 7883
Aihe: Uutisia
Lex Satonen eli omaishoitajien hoitovapaa tuli voimaan tänään (1.4.2011) – onnittelut omaishoitajille!
1.4.2011
Nyt: Työsopimuslakiin muutos – omaishoitajien hoitovapaa kirjattu lakiin
Omaishoitajien aseman parantaminen on niin tärkeää, että siihen sitoutuvat kaikki puolueet.
Siitä kertoo hyvin se, että tekemäni lakialoitteen hoitovapaasta allekirjoitti aikoinaan vuonna 2007 (noin neljä vuotta sitten!) 122 kansanedustajaa heti eduskuntakauden ensi töiksi.
Tänään perjantaina 1.4.2011 on nyt viimeinkin se suuri päivä, jolloin lakimuutos tulee voimaan. Haluan onnitella kaikkia omaishoitajia ja toivottaa jaksamista vaativassa työssänne!
Aloitteeni johdosta voimassaolevaan työsopimuslakiin tehtiin muutos, jonka mukaan seitsemättä pykälää laajennetaan seuraavasti:
——————-
7 a §
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
——————-
Tämä tarkoittaa siis käytännössä omaishoitajille vahvennettua neuvotteluoikeutta, mikä on merkittävä muutos, koska aikaisemmin omaishoitajilla ei ole ollut työsopimuslaissa lainkaan hoitovapaaoikeutta.
Työntekijän ja työantajan pitää edelleen sopia asioista, mutta tämä lakimuutos antaa hyvää selkänojaa ja arvopohjaista viestiä siitä, että omaishoitajaksi alkaminen on yhteiskunnan kannalta kannustettavaa – ja erittäin arvostettavaa.
Jatkossa
Omaishoitajien jaksamisesta on syytä pitää huolta edelleen, ja siksi vapaapäivät ovat tarpeen. Vapaapäiviä onkin lisätty, mutta edelleen puutteena on rajallinen mahdollisuus käyttää niitä. Kaikille hoidettaville ei löydy heille sopivaa paikkaa riittävän usein, ja siksi omaishoitajilta jää vapaita pitämättä.
Eduskunnassa käsiteltiin tänä keväänä 2011 ennen vaalitaukoa hallituksen esitys (HE331/2010), jolla omaishoitajien vapaiden pitämistä edistetään perhehoitoa hyödyntämällä. Hyvä askel eteenpäin, mutta tehtävää on edelleen jäljellä.
Tällä hetkellä tyypillinen omaishoitaja on iäkästä puolisoaan hoitava seniori. Hyvin pian koittaa aika, jolloin hoitajista tulee hoidettavia. Yhä useampi keski-ikäinen on siinä tilanteessa, että hänen yksin jäänyt isänsä tai äitinsä tarvitsee omaishoitoa. On siten välttämätöntä, että työelämästä mahdollistetaan pääsy töistä omaishoitajavapaalle. Yhtä tärkeää on se, että töihin pääsee palaamaan hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
Omaishoitajien hoitovapaata siis tarvitaan. Kiitokset hallitukselle, joka vei lakialoitteeni läpi kolmikannan kritiikistä huolimatta. Se oli oikea askel eteenpäin omaishoitajien puolesta – ja omaishoidettavien vuoksi.
——————-
Turun Sanomat la 29.1.2011: Diakonin avunpyyntö jalostui lähes valmiiksi laiksi
(Kyseinen aloite on juuri hyväksytty nyt huhtikuussa 2011 voimaan tulevaksi laiksi, HE 263/2010, lex Satonen).
Arto Satonen - pelkkää asiaa
Lue lisää Kokoomuksen omaishoitajien puolesta tekemästä työstä:
Lähteitä:
Arto Satonen: http://www.satonen.fi/tag/omaishoitajat/
Kokoomus: Yrjö Yrittäjä ja Outi Omaishoitaja
——————-
Aihe: Blogi, Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Sastamalan kaupungin vaalikone aukeaa tänään
28.3.2011
Sastamalan kaupunki avaa eduskuntavaaleihin oman vaalikoneen, jossa äänestäjät voivat tutustua ehdokkaiden mielipiteisiin.
Äänestäjät voivat vastata kysymyksiin, vaalikone vertaa vastauksia ehdokkaiden vastauksiin ja kertoo eniten samaa mieltä olleet ja eniten eri mieltä olleet ehdokkaat.
Linkki Sastamalan kaupungin vaalikoneeseen
Sastamalan kaupungin vaalikone – Arto Satosen vastaukset
Aihe: Uutisia
Satosesta sanottua – Lainauksia Helsingin Sanomista
15.3.2011
Helsingin Sanomat 15.3.2011:
Työmyyrä Arto Satonen Satonen (kok) on kansanedustaja, jonka puolue voi työntää tekemään mitä tahansa. Maan parhaimpiin shakinpelaajiin kuuluvalta mieheltä syntyy ilman suurempaa vaivaa vaikkapa kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Tavallisen oloinen kaveri pystyy yhteistyöhön yli puoluerajojen ja on muiden kunnioittama.
Helsingin Sanomat 24.2.2011: (lex Satonen, omaishoitajien hoitovapaa)
HS – Pääkirjoitus – 24.2.2011 – 2151 merkkiä – 1. painos
Omaishoitajan asema paranee
Omaishoitajien asemaa parannetaan hieman kevään aikana voimaan tulevalla lailla. Se velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijälle palkatonta vapaata työstä, jotta tämä voi huolehtia hoitoa tarvitsevasta omaisestaan. Työntekijälle tulee myös oikeus palata entiseen työhönsä omaishoidon päätyttyä.
Omaishoitajien asemasta on keskusteltu vuosikymmeniä. Sitä on pidetty lähinnä surkeana.
Viisi vuotta sitten kootun tiedon mukaan omaisiaan hoitavia ihmisiä on Suomessa noin 280000. Heistä lähes puolet tekee kokoaikatyötä.
Varsinaisiksi omaishoitajiksi tästä joukosta luetaan runsaat 30000 ihmistä. Heille maksetaan omaishoidon tukea. Tuen maksavat kunnat. Perusteet ja suuruus vaihtelevat sen mukaan, missä omaishoidon tukea saava asuu. Tuen vähimmäisrajat on määritelty tarkkaan, toisin kuin sen maksamisen edellytykset.
Lakia käsitellessään eduskunta väljensi omaisen määritelmää. Omaishoitoa varten vapaata voidaan myöntää silloinkin, kun työntekijä hoitaa sellaista läheistään, joka ei varsinaisesti kuulu perheeseen.
Oikeus vapaaseen ei myöskään riipu siitä, maksetaanko hoitajalle omaishoidon tukea vai ei. Työnantajalle ei aseteta velvollisuutta palkata vapaalle jäävän tilalle toista työntekijää.
Eduskunnan hyväksymä lakiteksti on pitkän hiomisen tuloksena syntynyt kompromissi. Koko hanke käynnistyi kansanedustaja Arto Satosen (kok) aloitteesta vuonna 2007. Aloitteen allekirjoitti yli 120 kansanedustajaa.
Työnantajajärjestöt suhtautuivat koko hankkeeseen hyvin kielteisesti. Heidän mielestään omaishoitovapaat jarruttavat työurien pidentämistä ja aiheuttavat kustannuksia työnantajille uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Palkansaajien mielestä laki ei riittävästi turvaa työntekijän oikeutta jäädä hoitamaan omaistaan.
Työsopimuslain muutos ei ratkaise omaishoitajien ongelmia, mutta se on silti pieni liikahdus oikeaan suuntaan.
Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, josta koituu kunnille silkkaa säästöä. Seuraavaksi eduskunnan pitäisikin säätää laki, jolla omaishoidon tuen maksaminen siirrettäisiin Kelalle ja hoidon tarpeesta päättäisivät lääkärit yhtenäisin perustein koko maassa.
Aihe: Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Paremminvointivaltio?
4.3.2011
On helppoa ajatella, että ennen kaikki oli paremmin. Kokoomuksen mielestä ainoa ja oikea suunta on kuitenkin eteenpäin. Siksi kutsummekin kaikki suomalaiset matkalle kohti Paremminvointivaltiota, se on paikka, jossa hyvä työ kannattaa aina. Siellä hallitsevat yhteisöllisyys, välittäminen ja tekemisen meininki.
Paremminvointivaltiossa valtio takaa edellytykset hyvään ja turvalliseen elämään. Hyvinvointia eivät kuitenkaan poliitikot yksin voi luoda – siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Lue lisää Kokoomuksen vaaliohjelmasta
Aihe: Uutisia