Tutustu lisää Artoon
Vammalan Shakkikerholle SM-kultaa
30.3.2012
Vammalan Shakkikerho voitti Mäntässä SM-kultaa nopean shakin joukkuekilpailussa. Mestaruus on Vammalan Shakkikerhon yli 60-vuotisen historian ensimmäinen. Voittaneessa joukkueessa pelasivat shakkimestarit Jani Ahvenjärvi, Henri Pohjala, Mikko Niemi ja Arto Satonen. Satosen 30-vuotiselle shakkiuralle nyt saavutettu Suomen mestaruus on todellinen kruunu. Satonen on kerran aiemmin voittanut SM-pronssia henkilökohtaisessa avoimessa Suomen mestaruusturnauksessa. Turnaukseen osallistui 18 joukkuetta eri puolilta Suomea.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Mahdollisuuksien tasa-arvoa opiskeluun
6.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Ylioppilaskeväänä grilliyrittäjäksi, viisi vuotta grillinpitoa, opiskelua avoimessa yliopistossa ja vähän muitakin töitä ja sitten pikavauhtia kahdessa ja puolessa vuodessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi päätoimisesti opiskellen. Satosen opinpolku ei ehkä ole se tavallisin tarina, mutta tehokkaasti on mies toiminut!
Tulorajan nosto tarpeen
Satosen mielestä opiskelijoiden vapaata tulorajaa pitäisi nostaa. Vaikka sitä on korotettu jo aiemminkin, noin 20 prosentin korotus olisi paikallaan. Opiskelijaa ei saa rangaista säännöllisestä työssäkäymisestä.
Tämä on osa mahdollisuuksien tasa-arvoa opiskelussa, josta Arto mielellään puhuu. Opiskelijoiden toimeentulosta on pidettävä huolta. Pelkällä opintorahalla ei elä, ei sittenkään, vaikka se sidottaisiin kustannusindeksiin. Jos opiskelija ei saa vanhemmiltaan taloudellista tukea, hänen on pakko tehdä töitä pärjätäkseen.
Ei lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille
Mahdollisuuksien tasa-arvoon kuuluu myös se, että lukukausimaksuja ei peritä suomalaisilta opiskelijoilta. Sen sijaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille Satonen haluaa lukukausimaksun. Sen opiskelija voisi vähentää jälkikäteen verotuksessa siinä tapauksessa, että hän jää töihin Suomeen. Näin saattaisiin yhä useampi Suomessa opiskellut houkuteltua jäämään tänne töihin.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on, että jokaisesta ikäluokasta vahvimmat sijoittuvat heille parhaiten sopiviin tehtäviin. Varallisuus – tai sen puute – ei saa olla este tai kaventaa opiskelumahdollisuuksia.
Koulutusta aloille, joilla on työtä
Koulutuksen kehittämisessä on tärkeintä suunnata koulutusta niille aloille, joilla työtä on tarjolla. Näin yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta koituu suurin hyöty. On väärin nuoria kohtaan antaa heille turhia toiveita ohjaamalla heitä sellaiseen koulutukseen, jonka jälkeen työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
Pirkanmaalla meidän pitää puolustaa sekä toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissa nykyisiä sisäänottomääriä. Kun nuoret ikäluokat Suomessa yleisesti pienenevät, Pirkanmaa kulkee tätä trendiä vastaan. Meillä nuorten määrä kasvaa. Tänne tulee myös opiskelijoita joka puolelta Suomea. Siksi oppilaspaikkoja ei saa täällä vähentää, vaikka muualla niin tehdäänkin.
Myös läheinen yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Pirkanmaalla se osataan, sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopistotasolla.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Arto Satonen – markkinaliberaali, arvokonservatiivi
6.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Taidanpa olla kansanedustajaehdokkaana arvoiltani konservatiivisimmasta päästä, ainakin Pirkanmaan kokoomuslaisten keskuudessa. Omiksi kokemani arvot tulevat perinteisestä suomalaisesta yrittäjäperheestä. Lähimmäisen vastuu, työn etiikka, yritteliäisyys, ahkeruus ja rehellisyys. Siinä ne ovat, Satosen arvot.
Vastuuntunnon häviäminen suomalaisesta yhteiskunnasta on pelottava ajatus. Sen takia arvoistani tärkeimpiä on luterilainen työn etiikka, kuulostakoon kuinka vanhanaikaiselta hyvänsä. En tarkoita sillä sitä, että ihmisen pitäisi tappaa itsensä työllä, vaan tavallista, ehkä vähän tylsääkin uutteraa työntekoa. Meillä jokaisella, jotka siihen kykenemme, on velvollisuus antaa oma panoksemme yhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen elättämällä itsemme ja läheisemme.
Downshiftaus eli kohtuullistaminen on viime aikoina ollut paljon esillä. Mutta mitä tapahtuu yhteiskunnassa, jos vahvat ja kykenevät tekevät vain sen verran, että itse pärjäävät? Mistä syntyy silloin se lisäarvo, jolla pidämme huolta niistä, jotka eivät itse pysty itsestään huolehtimaan? Hyvinvointiyhteiskuntamme kaikki julkiset palvelut rahoitetaan kuitenkin aina jonkun tekemällä työllä.
Työ on paitsi oikeus myös velvollisuus. Jos ihmisellä ei ole halua tehdä töitä, vaikka siihen pystyy ja työtä on saatavissa, ei hänellä ole oikeutta myöskään yhteiskunnan tukeen. Se on tarkoitettu vain niille, jotka sitä tarvitsevat, esimerkiksi työttömiksi joutuneille. Tästä syystä vastustan ajatusta kansalaispalkasta.
Yritteliäisyys laajasti ymmärrettynä sisältää muutakin kuin yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintavan palkansaajana. Siihen kuuluu myös yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallistuminen toimintaan, josta koituu hyötyä muillekin kuin itselle ja lähipiirille. Yritteliäisyyttä on kaikenlainen yleishyödyllinen vapaaehtoistyö, jota ihmiset tekevät suurella sydämellä vaikkapa urheiluseuroissa ja erilaisissa järjestöissä.
Lähimmäisenvastuu on sekin tärkeä ja perinteinen arvo. Sille perustuu esimerkiksi toimintani omaishoitajien asioiden ajamiseksi. Mahtaako selitys tämän asian tärkeydelle löytyä kehitysvammaisesta sedästäni, jota hoidin ja jolle pidin seuraa kesälomillani 12-vuotiaasta lukioikäiseksi.
Jokaisella meillä on ensisijaisesti vastuu omasta lähipiiristämme. Se on laajempi kuin ydinperhe, siihen kuuluvat myös esimerkiksi hyvät kaverit. Kun ystävä tarvitsee keskustelukumppania, aikaa siihen löytyy – on löydyttävä.
Eduskunnassa olen aina äänestänyt niin sanotuissa omantunnon kysymyksissä näiden arvojeni mukaisesti. Niin tulen tekemään myös jatkossa, jos äänestäjiltä valtakirjan saan.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Shakkimies on urheiluvaikuttaja ja intohimoinen penkkiurheilija
5.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Arto Satonen yhdistetään urheilumiehenä ehkä eniten lentopalloon ja VaLePaan, jonka varapuheenjohtajana hän toimii. Aktiivinen taustavaikuttaja on ollut myös lentopallon SM-liigan hallituksessa VaLePan edustajana.
Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsenenä Satonen istui ollessaan Suomen Keskusshakkiliiton puheenjohtaja. Siellä tehdään keskeiset linjaukset siitä, mihin rahaa käytetään suomalaisessa urheilussa. Aivan – myös shakki on olympialaji, vaikka kaikki eivät sitä urheiluksi oikein mielläkään.
Paikallistasolla Satonen on toiminut urheiluseuroissa niin tenniksen, sulkapallon kuin jääkiekonkin parissa. Kun yleisurheilupuolella järjestettiin SM-maastojuoksukisat Vammalassa, järjestelytoimikunnassa johti puhetta Arto Satonen.
Tärkeimpiin saavutuksiinsa urheiluvaikuttajana Satonen on yltänyt lobatessaan valtakunnan tasolla rahaa liikuntarakentamisen hankkeisiin Pirkanmaalle. Esimerkkejä näistä ovat Ylöjärven liikuntahalli, Lempäälän toinen jäähalli ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän SASKY:n liikuntahalli. Satonen toimii aktiivisesti SLU:n urheilukansanedustajien verkostossa.
Satosen omat lajit ovat nykyään tennis, beach volley ja tietysti shakki. Vuonna 2009 – siis kansanedustajana ollessaan – hän taktikoi pronssille shakin SM-kisoissa. Kilpaa hän on pelannut shakin lisäksi mailapelejä eli tennistä, sulkapalloa, squashia ja pöytätennistä. Hän on myös valmentanut nuoria, erityisesti shakissa. Aikanaan hänen valmentamansa nuorisojoukkue ylsi viisinkertaiseksi Suomen mestariksi.
Intohimoinen penkkiurheilija on tuttu näky pirkanmaalaisissa urheilutapahtumissa. Aina, kun aika antaa myöden, kansanedustaja Satonen istuu katsomossa pirkanmaalaisten liigaseurojen otteluissa. Lajien suhteen hän on lähes kaikkiruokainen: jääkiekossa hän seuraa Ilvestä ja Tapparaa, jalkapallossa Valkeakosken Hakaa ja TamU:a, lentopallossa VaLePaa, Isku Volleyta, OrPo:a ja LP Kangasalaa, koripallossa Tampereen Pyrintöä, salibandyssä Classicia ja KooVeeta… ja tietysti tennistä. Yksi kesän kohokohdista on Tampereella heinäkuussa pelattava ammattilaisturnaus, jossa Satonen ollut paikan päällä katsomassa mestareitten peliä jo 25 kesänä.
Penkkiurheilijan onneksi urheilua voi seurata myös televisiosta silloin, kun työ pitää pois paikan päältä katsomosta. Vaikkapa jalkapallon Englannin Valioliigaa. Satonen tunnustautuu intohimoiseksi Evertonin kannattajaksi.
Tärkeintä on kuitenkin nuorisourheilu, jonka tuloksia Satonen seuraa aktiivisesti. Nuorisotyö urheiluseuroissa päihittää huippu-urheilun mennen tullen, jos Satoselta kysytään.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Maaseudun Tulevaisuus
4.4.2011
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Pirkanmaa ja Tampereen seutu ottaa paikkansa tulevalla vaalikaudella, ministeri Pirkanmaalta
2.4.2011
Tampereen seutu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista asuinalueista. Kasvukeskuksen infrastruktuuri ja liikenteen sujuvuus vaativat investointeja. Tarvitsemme Keskusareenan, pikaratikan ja toimivan lähiliikenteen Pirkanmaan muista kunnista Tampereelle ja takaisin.
“Tunnissa Helsinkiin, kahdessa Eurooppaan” on Tampereen Kauppakamarin lanseerama slogan. Sen toteuttaminen vaatii uuden raideparin pääradalle ja lisää suoria lentoyhteyksiä. Kehittämistarvetta on yhteyksissä maakuntakeskuksiin, niin Tampere-Pori -radalla kuin kolmostiellä Hämeenkyrössä ja ysitiellä Tampereen ja Oriveden välillä.
Koulutuksen puolella joudumme puolustamaan yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme nykyisiä sisäänottomääriä, koska Pirkanmaan kasvava väestökehitys poikkeaa valtakunnallisesta trendistä. Vetovoimaiset oppilaitokset tuovat opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa joka puolelta Suomea ja tukevat siten yrityksiämme. Positiivinen kierre on syytä säilyttää.
Meidän on saatava läpi viesti, että vientivetoiseen maakuntaan kannattaa panostaa, koska se tuottaa tuloksia koko Suomelle. Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Lex Satonen toi omaishoitajille oikeuden hoitovapaaseen
1.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Reilut kolme vuotta sitten sain yhteydenoton sastamalalaiselta diakonilta Maija-Liisa Halmeelta. Hän kertoi omaishoitajasta, joka joutui irtisanoutumaan työstään jäädäkseen hoitamaan iäkästä äitiään, jotta tämän ei tarvinnut muuttaa vanhainkotiin. Ajattelin, että tämä ei voi olla oikein. Kävin paikan päällä tutustumassa tilanteeseen ja ihmisiin, omaishoitajaksi ryhtyneeseen päälle viisikymppiseen Hannele Hakalaan ja hänen avomieheensä.
Lähimmäisenvastuu ja erityisesti omaishoitajien asiat ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Osaselitys taitaa löytyä kehitysvammaisesta sedästäni, jota hoidin ja jolle pidin seuraa kesälomillani 12-vuotiaasta lukioikäiseksi.
Päätin, että ongelmaan on saatava ratkaisu. Omaishoitajat tekevät niin arvokasta – ja myös yhteiskunnan kannalta rahanarvoista – työtä, että irtisanoutuminen vakituisesta työpaikasta on liian kova hinta yksityisen ihmisen maksettavaksi siitä, että hän jää tilapäisesti hoitamaan omaistaan.
Tein lakialoitteen omaishoitajan hoitovapaasta ja sain 122 kansanedustajaa allekirjoittamaan sen. Aloitteen mukaan omaishoitajaksi ryhtyvällä on oikeus jäädä hoitovapaalle ja palata takaisin samaan työpaikkaan. Aloitteet hautautuvat helposti, mutta kun yli 100 kansanedustajaa allekirjoittaa lakialoitteen, se on pakko ottaa käsittelyyn.
Asia kuuluu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaan, jonka puheenjohtajana toimin kuluneella vaalikaudella. Valiokunta kuuli silloisia ministereitä, Risikkoa ja Cronbergia, ja asian valmistelu jäi ministeriöiden vastuulle. Lakialoite lähetettiin kolmikantavalmisteluun – ja sinne se oli vähällä hautautua.
Kolme vuotta kului, eikä asia edennyt. Silloin valiokuntamme otti lakialoitteen uuteen käsittelyyn. Alkuperäisestä subjektiivisesta oikeudesta hoitovapaaseen luovuttiin. Nyt kysymyksessä on niin sanottu vahvennettu neuvotteluoikeus eli työnantajan on esitettävä perusteltu este, jos hoitovapaaseen ei suostuta. Muutamassa viikossa asia eteni päätöksentekoon ja lakimuutoksen voimaantulopäiväksi tuli 1.4.2011.
Vaikka aikaa kuluikin, tämä prosessi osoittaa, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Puhelinsoitto oman alueen kansanedustajalle voi riittää. Yksittäinen kansanedustajakin saa asioita läpi, kun asia on oikea, hyvin perusteltu ja hyvin valmisteltu.
Hannele Hakalaa tämä lakimuutos ei ehtinyt auttamaan. Hän sai työnantajaltaan Finnairilta ensin puoli vuotta vuorotteluvapaata, sitten vuoden virkavapaata, minkä jälkeen hän joutui tekemään rankan päätöksen: irtisanoutuako vakituisesta työstä ja jäädä pienellä omaishoitajan korvauksella hoitamaan iäkästä äitiään tämän viimeisiksi kuukausiksi vai laittaako äiti vanhainkotiin? Hän jäi omaishoitajaksi. Kun äiti muutaman kuukauden kuluttua menehtyi, Hannele Hakala jäi työttömäksi. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi. Yhteiskunnankin kannalta olisi ollut järkevämpää, että hän olisi voinut palata omaan työhönsä Finnairille asiakaspalvelutehtäviin.
Esimerkki on hyvä, sillä useimmiten omaishoitaja on yli 50-vuotias henkilö, joka jää hoitamaan iäkästä vanhempaansa. Jos hoitosuhde jää lyhyeksi, oikeudella hoitovapaaseen on suuri merkitys. Työnantajalla on oikeus palkata tilalle sijainen määräaikaiseen työsuhteeseen, joka päättyy omaishoitajan palattua omaan työhönsä takaisin.
Tämä lakimuutos suojaa nimenomaan isoissa yrityksissä ja julkisella sektorilla työskenteleviä omaishoitajiksi jääviä työntekijöitä. Pienissä yrityksissä nämä asiat on ennenkin järjestetty tavalla tai toisella työntekijän ja työnantajan kesken. Kasvollisella työnantajalla on usein sydänkin paikallaan.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Lex Satonen eli omaishoitajien hoitovapaa tuli voimaan tänään (1.4.2011) – onnittelut omaishoitajille!
1.4.2011
Nyt: Työsopimuslakiin muutos – omaishoitajien hoitovapaa kirjattu lakiin
Omaishoitajien aseman parantaminen on niin tärkeää, että siihen sitoutuvat kaikki puolueet.
Siitä kertoo hyvin se, että tekemäni lakialoitteen hoitovapaasta allekirjoitti aikoinaan vuonna 2007 (noin neljä vuotta sitten!) 122 kansanedustajaa heti eduskuntakauden ensi töiksi.
Tänään perjantaina 1.4.2011 on nyt viimeinkin se suuri päivä, jolloin lakimuutos tulee voimaan. Haluan onnitella kaikkia omaishoitajia ja toivottaa jaksamista vaativassa työssänne!
Aloitteeni johdosta voimassaolevaan työsopimuslakiin tehtiin muutos, jonka mukaan seitsemättä pykälää laajennetaan seuraavasti:
——————-
7 a §
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
——————-
Tämä tarkoittaa siis käytännössä omaishoitajille vahvennettua neuvotteluoikeutta, mikä on merkittävä muutos, koska aikaisemmin omaishoitajilla ei ole ollut työsopimuslaissa lainkaan hoitovapaaoikeutta.
Työntekijän ja työantajan pitää edelleen sopia asioista, mutta tämä lakimuutos antaa hyvää selkänojaa ja arvopohjaista viestiä siitä, että omaishoitajaksi alkaminen on yhteiskunnan kannalta kannustettavaa – ja erittäin arvostettavaa.
Jatkossa
Omaishoitajien jaksamisesta on syytä pitää huolta edelleen, ja siksi vapaapäivät ovat tarpeen. Vapaapäiviä onkin lisätty, mutta edelleen puutteena on rajallinen mahdollisuus käyttää niitä. Kaikille hoidettaville ei löydy heille sopivaa paikkaa riittävän usein, ja siksi omaishoitajilta jää vapaita pitämättä.
Eduskunnassa käsiteltiin tänä keväänä 2011 ennen vaalitaukoa hallituksen esitys (HE331/2010), jolla omaishoitajien vapaiden pitämistä edistetään perhehoitoa hyödyntämällä. Hyvä askel eteenpäin, mutta tehtävää on edelleen jäljellä.
Tällä hetkellä tyypillinen omaishoitaja on iäkästä puolisoaan hoitava seniori. Hyvin pian koittaa aika, jolloin hoitajista tulee hoidettavia. Yhä useampi keski-ikäinen on siinä tilanteessa, että hänen yksin jäänyt isänsä tai äitinsä tarvitsee omaishoitoa. On siten välttämätöntä, että työelämästä mahdollistetaan pääsy töistä omaishoitajavapaalle. Yhtä tärkeää on se, että töihin pääsee palaamaan hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
Omaishoitajien hoitovapaata siis tarvitaan. Kiitokset hallitukselle, joka vei lakialoitteeni läpi kolmikannan kritiikistä huolimatta. Se oli oikea askel eteenpäin omaishoitajien puolesta – ja omaishoidettavien vuoksi.
——————-
Turun Sanomat la 29.1.2011: Diakonin avunpyyntö jalostui lähes valmiiksi laiksi
(Kyseinen aloite on juuri hyväksytty nyt huhtikuussa 2011 voimaan tulevaksi laiksi, HE 263/2010, lex Satonen).
Arto Satonen - pelkkää asiaa
Lue lisää Kokoomuksen omaishoitajien puolesta tekemästä työstä:
Lähteitä:
Arto Satonen: http://www.satonen.fi/tag/omaishoitajat/
Kokoomus: Yrjö Yrittäjä ja Outi Omaishoitaja
——————-
Aihe: Blogi, Tutustu lisää Artoon, Uutisia
Satosen aika kauppaopettajana ja ajatuksia koulutuksen kehittämisestä
1.4.2011
Lue lisää jatkuu tästä…
Vuodet ammattikorkeakoulun opettajana tekivät koulumaailmasta Artolle tutun ja tärkeän. Satonen opetti kansainvälisen kaupan opiskelijoille yhteiskunnallisia aineita suomeksi ja englanniksi neljässä ammattikorkeakoulussa Tampereella, Valkeakoskella, Ikaalisissa ja Huittisissa. OAJ:n aktiivinen jäsen kirjoitti myös kolumneja Kauppaopettaja-lehteen.
Opettajan uraan kuuluvat lisäksi jaksot yliopistoissa Uudessa-Seelannissa ja Unkarissa. Yhteiskunnallisten aineiden opettajana hän opetti niissä kansantaloustiedettä ja veti Euroopan Unioniin liittyviä kursseja. Unkarissa Satonen opetti myös Tampereen ystävyyskaupungin Miskolcin kaupungin työntekijöille EU:n järjestelmän toimintaa ja EU-projektien hallintaa.
Jaksavatko opettajat työssään?
Opettajien työssä jaksamiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Koulumaailmassa opettajiin ja heidän työhönsä kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet ja ne kasvavat jatkossakin. Opettajilla ei ole enää entisenlaista auktoriteettia sen paremmin oppilaisiin kuin heidän vanhempiinsa nähden. Sen vuoksi opettajilla tulee olla mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaina.
Lukukausimaksu EU:n ulkopuolelta tuleville
Lähes puolet Arton oppilaista oli ulkomaalaisia. Siitä kokemuksesta juontaa hänen vankka kantansa: Satonen haluaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksun. Sen opiskelija voisi vähentää jälkikäteen verotuksessa siinä tapauksessa, että hän jää töihin Suomeen. Asiasta on tehty lakialoite.
Satonen toimii myös aktiivisesti Specima-muuntokoulutuksen edistämiseksi. Suomessa asuvien ulkomaalaisten osaamista pitäisi meillä hyödyntää nykyistä paremmin. Esimerkiksi Venäjällä kouluttautuneen hammaslääkärin tulisi olla mahdollista tehokkaan muuntokoulutuksen avulla osoittaa ammattitaitonsa näyttökokeella. Tämä antaisi tänne ulkomailta tulleille osaajille nykyistä paremman mahdollisuuden toimia ammatinharjoittajina Suomessa.
Koulutusta aloille, joilla on työtä
Koulutuksen kehittämisessä on tärkeintä suunnata koulutusta niille aloille, joilla työtä on tarjolla. Näin yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta koituu suurin hyöty. On väärin nuoria kohtaan antaa heille turhia toiveita ohjaamalla heitä sellaiseen koulutukseen, jonka jälkeen työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
Pirkanmaalla meidän pitää puolustaa sekä toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissa nykyisiä sisäänottomääriä. Kun nuoret ikäluokat Suomessa yleisesti pienenevät, Pirkanmaa kulkee tätä trendiä vastaan. Meillä nuorten määrä kasvaa. Tänne tulee myös opiskelijoita joka puolelta Suomea. Siksi oppilaspaikkoja ei saa täällä vähentää, vaikka muualla niin tehdäänkin.
Myös läheinen yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Pirkanmaalla se osataan, sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulutasolla.
Aihe: Tutustu lisää Artoon
Tutustu vaalikonevastauksiini
25.3.2011
Tutustu vastauksiini mm. seuraavissa eduskuntavaalien 2011 vaalikoneissa
a) Aamulehden vaalikone – Arto Satosen vastaukset
b) Kauppalehden vaalikone – Arto Satosen vastaukset
c) Iltalehden vaalikone – Arto Satosen vastaukset
d) Iltalehden nuorten vaalikone – Arto Satosen vastaukset
e) MTV3:n vaalikone
f) Ulkopoliittinen vaalikone – Arto Satosen vastaukset
g) Terveyden edistämisen vaalikone – Arto Satosen vastaukset
h) Sastamalan kaupungin vaalikone – Arto Satosen vastaukset
Aihe: Blogi, Tutustu lisää Artoon