Blogi
Poliisin toimintaedellytykset turvataan
4.4.2012
Hallituksen kehysriihessä valtion taloutta tasapainotettiin 2,7 miljardilla eurolla. Tasapainotukseen sisältyy myös 1,2 miljardin säästöt. Talouden tasapainottaminen tehtiin, jotta Suomi säilyttää AAA- luottoluokituksen. Jos luottoluokitus putoaa, niin se merkitsee satojen miljoonien lisälaskua valtion korkokuluihin, yritysten lainojen saannin vaikeutusta ja nousua asuntolainojen korkoihin. Tämän negatiivisen kierteen estäminen on välttämätöntä.
Säästötoimienkin keskellä on tärkeää, että yhteiskunnan perustehtävistä pidetään toimivina. Poliisin toimintaedellytysten takaaminen on arjen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Siten oli erittäin tärkeää, että näissäkin olosuhteissa poliisin rahoitusta voidaan kehyskaudella lisätä 12-30 miljoonaa vuosittain. Tämä korotus takaa sen, että eläkkeelle jäävien poliisimiesten tilalle voidaan palkata uusia. Suomalaisten poliisien määrä pysyy siten 7700n tasolla hallitusohjelman linjauksen mukaisesti.
Poliisikouluun hakeutuville nuorille on tärkeää, että heille on valmistumisen jälkeen työtä tarjolla. Kun edellisen vaalikauden aikana nuoria poliisia jäi työttömiksi, niin se välittömästi vaikutti hakijamääriin. Laadukkaan poliisivoiman takaamiseksi tarvitaan siten varmuus siitä, että poliisin tutkinnon suorittaneille on myös työtä poliisina. Ilman kehysriihessä sovittua lisärahoitusta työttömyys olisi taas uhannut valmistuvia poliiseja. Olisi järjen köyhyyttä pitää valmistuvia poliiseja työttöminä, koska heitä tarvitaan kenttätyössä. Riittävä henkilökunta takaa myös vanhempien poliisien työssäjaksamisen. Liian niukilla resursseilla ei voida tehdä laadukasta työtä.
Poliisihallintoa on viime vuosina uudistettu useasti. Tämä uudistus tulee jatkumaan. Poliisilaitosten määrä tulee edelleen laskemaan. Pirkanmaan poliisilaitos on jo maakunnan kokoinen, joten sen osalta ei ole tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin. Toivoa sopii, että laitoksen sisällä lisääntyvät resurssit turvaavat myös paikallispoliisin jatkon pienillä paikkakunnilla. Poliisin palvelut on oltava tarpeen tullessa kaikkien saatavilla ja silloin odotusaika ei saa olla liian pitkä. Rikollisuus siirtyy aina sinne, josta valvonta pettää. Sen vuoksi myös maakunnan reuna-alueet on huomioitava jatkossakin.
Aihe: Blogi
Sastamala jatkuvaan kasvuun
4.4.2012
Sastamalan kaupungin ja yrittäjien välisessä elinkeinoseminaarissa päähuomio kiinnittyi kunnan väkiluvun kasvattamiseen. Yhteiseksi tavoitteeksi keskustelun kuluessa muodostui jatkuvaan kasvuun pyrkiminen. Väkiluvun kasvaminen on elinvoimaisen kunnan merkki ja se houkuttelee myös uusia yrityksiä paikkakunnalle.
Valtaosassa Suomen kunnista väki vähenee ja ikääntyy. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin kasvukeskukset ja niiden ympäristökunnat. Tampereen seutukunnalla asukasmäärä lisääntyy 4500 asukkaalla vuosittain. Prosentuaalisesti suurimpia kasvajia ovat Pirkkala ja Vesilahti. Monet ympäristökunnat joutuvat jopa rajoittamaan kasvuaan, jotta kuntalaisille kyetään kasvun suhteessa tekemään uusia päiväkoteja ja kouluja.
Erityisesti Vesilahden menetyksestä kannattaa Sastamalassa oppia. Vaikka se kartalla sijaitsee aivan Tampereen kupeessa, niin tietä pitkin ajettuna matka-aikaa tulee lähes saman verran kuin Sastamalan Tampereen suuntaan olevista kaupunginosista. Vesilahden paras valtti on ollut positiivisuus. Sisäiset kärhämät on käyty todellakin sisäisesti ja kunnasta on jo vuosikausia heijastunut ulospäin hyvin positiivinen kuva. Hyvä imago houkuttelee uusia asukkaita ja positiivinen kierre jatkuu.
Sastamalan kohdalla realistista olisi tavoitella 1-2 prosentin vuotuista väestönkasvua, koska meilläkin on mahdollisuus hyötyä Tampereen vetovoimasta. Prosentin tai kahden kasvu on myös ideaali määrä. Tällaisen kasvun vaatimat investoinnit palveluihin ovat hyvinkin kunnan saavutettavissa. Uuden Sastamalan aikana väkiluku on lievästi kääntynyt kasvuun, mutta puhutaan promilleista ja joinakin vuosina se voi nykymenolla laskeakin. Sen vuoksi tarvitaan kasvun strategia.
Sastamalan kaupungissa on tarjolla hyviä ja edullisia tontteja kaikissa vanhoissa kunnissa. Tonteista on kuitenkin pulaa kaikkein vetovoimaisimmalla alueella eli Häijäässä. Sieltä kaupunki on jo maata ostanut ja johdonmukaisesti pyrkii ostamaan lisää. Lisää vauhtia kaavoitukseen kuitenkin kaivataan. Toinen vetovoimainen alue on Kärppälä-Kutala-Stormi. Stormin uuden ja upean koulun vierestä onkin jo maata hankittu, mutta kasvualueeksi tulee muodostaa koko pikatien varsi välillä Stormi-Kutala. Tämän alueen valttina on sekä nopea yhteys Tampereelle, Kokemäen joen vesistö, että Ellivuoren vapaa-ajan palvelut.
Valtateiden lisäksi pitää hyödyntää myös rautateitä. Uutta asumista rautatieaseman läheisyyteen olisi mahdollista rakentaa sekä Karkkuun, että Vammalan pohjoispuolelle. Ydinkeskusta puolestaan houkuttelee jo nyt keski-ikäisiä ja ikäihmisiä. Lisää kerrostaloja on nousemassa kymppikorttelin alueelle, kun valitukset saadaan käsiteltyä.
Jatkuvassa kasvussa voittavat kaikki. Me tarvitsemme uusia asukkaita, jotta täällä säilyvät julkisten palvelujen lisäksi hyvät yksityiset erikoiskaupan palvelut. Kasvu mahdollistaa myös uusia investointeja kaupallisiin palveluihin. Mitä vetovoimaisempi paikkakunta on, sen helpompi tänne on saada työvoimaa myös teollisuuden palvelukseen. Kehittyvät yritykset puolestaan vetävät uusia alihankkijoita alueelle ja lisäävät siten osaltaan talouskasvua. Jatkuva kasvu luo kunnalle positiivisen kierteen, joka tekee tästä paikkakunnasta vieläkin paremman meille kaikille. Sen vuoksi strategian kärkenä tulee olla jatkuvan kasvun luominen.
–
Julkaistu Tyrvään Sanomien blogissa 1.4.
Aihe: Blogi
Tärkeintä on nostaa työllisyysastetta
13.2.2012
Euroopan talouden vaikeuksista ja omasta työvoiman ikärakenteestamme johtuen Suomi joutuu keväällä tasapainottamaan omaa talouttaan säästöin ja veronkorotuksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että välttämätön vyön kiristys on vain ensiapu, ei varsinainen lääke. Vain jatkuvalla talouskasvulla voimme taata kestävän hyvinvoinnin. Sen vuoksi nyt on jo kiire toteuttaa työllisyysastetta parantavia rakenteellisia uudistuksia Ruotsin malliin.
Työurien pidentämisestä on jo keskusteltu vuosia. Konkreettisesti on päästy eteenpäin työhyvinvoinnin edistämissä. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin puututaan aiemmin ja johdonmukaisemmin. Työturvallisuudessa on myös edistytty. Samoin on toteutettu toimia, joilla työuran alkua saadaan aikaistettua.
Työuran loppupään osalta ei ole saatu mitään konkreettista aikaan. Remonttia kaipaa ainakin työttömyysputkijärjestelmä. Ratkaistavana on myös koko eläkejärjestelmän kestävyyden turvaaminen, joka myös edellyttää nykyistä korkeampaa eläkeikää. Kolmikantainen valmistelu on jatkoajan jatkoajalla, joten syytä olisi saada tuloksia alkukeväästä. Useissa maissa on nostettu eläkeikää. Se on välttämätöntä Suomessakin, koska elinikä koko ajan nousee. Jos elinajasta työuraan käytettävä suhteellinen aika vähenee, niin myös elintaso laskee.
Työurien pidentäminen ei yksin ratkaise kestävyysvajetta. Vähintään yhtä tärkeää on se, kuinka moni työikäisten ja työkykyinen osallistuu työelämään. Ruotsissa tämä luku on 72,7 prosenttia, kun Suomessa se on 68,1 prosenttia. Hieman kärjistäen voi siis sanoa, että Ruotsissa on lähes viisi prosenttiyksikköä enemmän ihmisiä, jotka kasvattavat kansantuloa. Nämä luvut eivät ole erilaisia sattumalta. Ruotsissa on määrätietoisesti lisätty työn teon kannattavuutta ja kannustavuutta ottaa työtä vastaan. Ne ovat siis johdonmukaisen politiikan tulosta.
Esimerkkejä konkreettisesta toimista Ruotsissa ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen työttömyyden keston mukaan ja ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu. Työnteon kannattavuutta suhteessa työttömyysturvaan on lisätty korottamalla ansiotulovähennystä ja pidättymällä indeksitarkistuksista työttömyysturvan päivärahakattoon. Lisäksi työttömien koulutusta on tehostettu ja alennettu kohdennetusti sosiaaliturvamaksuja.
Perusidea on siis ollut sekä parantaa työttömien mahdollisuuksia päästä töihin, että lisätä motivaatiota ottaa työtä vastaan. Vastaavasti työssäolevien osalta on lisätty kannustimia tehdä enemmän työtunteja. Reformien tuloksena tehtyjen työtuntien määrä onkin kasvanut 6,4 prosenttiyksikköä ja bruttokansantuote 4,8 prosenttiyksikköä. Kun työllisyysaste on lisääntynyt, niin samalla on myös pienentynyt niiden ihmisten määrä, jotka uhkaavat syrjääntyä yhteiskunnasta.
Kun Suomesta tehtiin hyvinvointivaltiota, niin silloin monia asioita lainsäädäntöömme kopiointiin Ruotsista. Nyt on aika ottaa Ruotsista oppia siinä miten hyvinvointiyhteiskunnan jatko voidaan turvata. Resepti on yksinkertainen. Hyvinvointi jatkuu ja elinikä edelleen pitenee, kun yhä useampi on mukana työelämässä ja yhä useampi tekee työuransa aikana enemmän työtunteja. Toinen vaihtoehto on kurjistumisen tie, jossa suhteellisesti maksetaan koko ajan enemmän veroja heikkenemistä palveluista.
Aihe: Blogi
Hoitovapaa uusi mahdollisuus omaishoitajille
2.1.2012
Omaishoitajien tarve kasvaa Suomessa väestön ikääntyessä. Omaishoitajaksi ryhtyvä tekee hoitosopimuksen oman kunnan kanssa. Oikeus omaishoidon tukeen ja hoitovapaaseen koskee niitä, jotka ovat lain mukaan määriteltyjä omaishoitajia, ja siten oikeutettuja sopimuksen mukaiseen omaishoitajapalkkioon.
Oleellisinta on, että omainen voi laitoshoidon sijaan asua edelleen omassa kodissaan ja hoidettava saa omaisen kautta läheisyyttä, jota jokainen tarvitsee elämässään.
Omaishoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu, mikä tarkoittaa työssäkäyvälle usein vuorottelu- tai virkavapaan hakemista. Jos vapaata ei myönnetä tai jos omaishoidon tarve jatkuu työnantajan kanssa sovitun keston yli, omaishoitajaksi ryhtyvä joutuu käytännössä irtisanomaan työsuhteensa. Yhä useampi hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan omaishoitajina.
Irtisanoutuminen on oikeudenmukaisesti ajateltuna kohtuutonta. Omaishoitaja on jo monesti tehnyt ison taloudellisen uhrauksen vaihtamalla palkkatyön omaishoitajan verolliseen vähimmäispalkkioon, joka on 1.1.2011 lukien pienimmillään vain 353,62 euroa kuukaudessa. Samalla omaishoitajat säästävät omalla työllään yhteiskunnan rahoja huomattavasti, koska esimerkiksi laitoshoidon kuukausihinta vanhainkodissa on vähintään kahdeksankertainen.
Monet ikääntyneitä vanhempiaan hoitamaan jäävät omaishoitajat ovat itse yli 55-vuotiaita. Tämän ikäluokan mahdollisuudet työllistyä uudelleen työmarkkinoilta poissaolon jälkeen ovat mm. työelämää pitkään kartoittaneiden tutkimusten mukaan selvästi muita ikäryhmiä huonommat. Työsuhteen irtisanominen johtaa tällaisessa tilanteessa omaishoitotehtävien päättymisen jälkeen usein työttömyyteen.
Vuonna 2007 jätin hoitovapaata koskevan aloitteen, jonka tarkoituksena oli turvata omaishoitajille mahdollisuus palata takaisin työhönsä omaishoidon jälkeen samaan tapaan kuin alle 3-vuotiasta lasta kotihoidon tuella hoitanut vanhempi. Lakialoitetta tuki 122 edustajaa ja aloitteen allekirjoittaneita oli kaikista eduskuntapuolueista.
Laki tuli voimaan 1.4.2011. ja sen johdosta voimassaolevan työsopimuslain seitsemäs pykälä käsittää nykyisin poissaolon perheenjäsen tai muun läheisen hoitamiseksi aiemman pelkän perheenjäsenen hoitamisen sijaan. Pykälän tekstiin tehtiin laajennus, jossa todetaan seuraavasti: “Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.”.
Tämä tarkoittaa siis käytännössä omaishoitajille vahvennettua neuvotteluoikeutta, mikä on merkittävä muutos, koska aikaisemmin omaishoitajilla ei ole ollut työsopimuslaissa lainkaan hoitovapaaoikeutta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että isot työnantajat ja julkiset työnantajat muuttavat linjaansa ja mahdollistavat omaishoitajien jäämisen hoitovapaalle. Pienissä yrityksissä nämä asiat useimmiten hoituvat hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Lain tavoitteena on ottaa yksi askel eteenpäin omaishoitajien aseman parantamisessa.
Aihe: Blogi
Kehitysvammaisia ei saa unohtaa taantumassa
14.12.2011
Sunnuntaina seurakuntatalolla vietettiin kehitysvammaisten joulujuhlaa. Oli hienoa nähdä miten jälleen kerran tapahtuma vetäjä Irmeli Kulonpää sai vedettyä kehitysvammaiset mukaansa. Jouluntarinaa käytiin yhdessä läpi ja aitoa iloan tunnetta oli ilmassa. Koskettava oli myös kirkkoherra Ari Paavilaisen puheenvuoro. Hän vertaili symbolisesti kynttilää ja sähkövaloa. Kynttilän liekki on heikompi, mutta silti se vetoaa meihin vahvemmin kuin sähkövalo. Myös elämämme ilo voi tulla niistä, jotka ovat heikoimpia.
Oma setäni Heikki oli kehitysvammainen ja sain viettää monia kesiä hänen kanssaan nuoruudessani. Se oli sen ajan omaishoitoa eli normaalia perheessä tapahtuvaa huolenpitoa. Heikki oli kaveri, johon aina voi luottaa. Hänestä näkyi ilo ja suru. Se oli juuri sitä aitoutta, mikä elämässä on tärkeää. Juuri sitä samaa aitoutta koin myös pari viikkoa sitten Tampereella, kun kävin pelaamassa biljardia kehitysvammaisten kanssa. Tappio otti koville, mutta voitosta irtosi ilo sitäkin upeammin.
Viime vuosina kehitysvammaisten hoito on suuntautunut suurista laitoksista kohtia pienempiä yksiköitä ja yhä useampi yritetään saada myös tuetun asumisen piiriin. On hienoa, että myös vapaa-ajan toiminta on kehittynyt ja mahdollisuuksien mukaan kehitysvammaisille pyritään löytämään myös heille soveliasta työtä.
Ihmisen on tärkeä tuntea itsensä osalliseksi. On tärkeää, että on olemassa virikkeellistä toimintaa. Sen pyörittämiseen tarvitaan kehitysvammaisten tukiyhdistyksiä, tukisäätiöitä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. On myös tärkeää, että RAY jatkossakin rahoittaa kehitysvammaisille suuntautuvaa toimintaa.
Olemme matkalla kohti taloudellista taantumaa. Taantumankin aikana on kuitenkin huolehdittava heikommista. On pidettvä niiden puolia, jotka eivät itse kykene sitä tekemään. Monesta voimme tiukan paikan tullen säästää, mutta kehitysvammaiset ovat sen ansainneet mitä heillä nyt on. Antamalla virikkeitä heidän elämään, annamme niitä myös omaamme.
Aihe: Blogi
Tyrvään Sanomien blogikirjoitus 13.11.2011 – Kilometrikorvauksiin ei pidä koskea
13.11.2011
Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti kilometrikorvauksien alentamista niillä väleillä, jossa on hyvä julkinen vaihtoehto tarjolla. Kyllöseltä on päässyt unohtumaan se, että useimmat kilometrikorvauksilla ajavat eivät mene vain yhteen paikkaan, vaan työpäivän aikana liikutaan moneen paikkaan.
Kun työmatka suuntautuu vaikka Vammalasta Helsinkiin, niin juna on nopein yhteys, jos menee suoraan keskustaan ja vain sinne. Jos sen sijaan meneekin kehän varrelle tai usempaan paikkaan eri puolilla pääkaupunkiseutua, niin joutuisi käyttämään junan lisäksi monia kertoja myös paikallisliikennettä. Lisäksi osalla työntekijöistä on autossaan paljon tavaraa mukana. Ei siis ole ihmeellistä, että myynnin ja markkinoiden ammattilaiset nostivat meteliä Kyllösen esityksestä.
Tässä asiassa pitää nähdä metsä puilta. Omaan kokemukseeni vedoten väitän, että valtaosa niistä, joille juna on sujuvin vaihtoehto, sitä jo käyttävät. Jos sen lisäksi on joitakin yksittäisiä, jotka kilometrikorvausten vuoksi menevät omalla autolla junan sijasta, niin sillä perusteella ei pidä rankaista sitä suurta enemmistöä, jolle juna ei ole vaihtoehto.
Julkisen liikenteen kehittäminen on toki järkevää, mutta pitää luottaa myös ihmisten kykyyn valita itselleen sopivin kulkumuoto. Ympäristöintoilussa on menty niin pitkälle, että ilmastomuutoksen torjunnan nimissä voi nykyään ehdottaa ihan mitä tahansa. Kuitenkin suomalaisten vaikutus on ilmastomuutokseen vain pisara meressä. Jos esimerkiksi meitä kaksisataa kertaa suurempi Intia saisi ympäristönsuojelunsa Suomen nykytasolle, niin oikeasti voitaisiin saada jotain aikaan. Valitettavasti siellä on vain vuosi vuodelta enemmän yksityisautojen käyttäjiä ja päästörajoituksistakaan ei välitetä tuon taivaallista.
Pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa Suomessa pitää tehdä enemmän töitä, eikä vähemmän. Monet kilometrikorvauksia saavat ihmiset tekevät pitkiä työpäiviä. He ovat sen 46 senttiä kilometriltä kulukorvauksena ansainneet. Näitä työn sankareita ei pidä rokottaa.
Aihe: Blogi
Mediapoliksesta voidaan tehdä Tampereen valtti
2.11.2011
YLE on tehnyt Tampereen kannalta merkittäviä strategisia päätöksiä. YLE rakentaa Tohloppiin HD-studioympäristön, jollaista ei ole muualla Suomessa, eikä edes Euroopassa. YLE on myös avaamassa Tohlopin ovia yhteistyökumppaneille. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa Tampereelle Göteborgin tapaan Mediapoliksen eli medialan klusterin, johon keskittyy monipuolisesti media-alan toimintoja.
Mediapoliksen tavoitteena on koota yhteistyöhön YLEn kanssa mainos-ja mediatoimintoja, peliteollisuutta, tuotantoyhtiöitä, viestintäyhtiöitä, tapahtuman järjestäjiä, suunittelutoimistoja ja laajalti sisällöntuottajia. Luonnollisesti Mediapolikselle kuuluu tiivis yhteistyö alan oppilaitosten kanssa, mikä osaltaan puolustaa media-alan koulutuspaikkojen säilyvyyttä ja erityisesti täydennyskoulutuksrn kehittämistä Tampereella.
Media-alan kehittymiselle on tärkeää luoda puitteet ja ilmapiiri, jossa hyvät ideat voivat jalostua liiketoiminnaksi. Tohlopista löytyy erinomaista synergiaa start up-tyyppiseen toimintaan yrityshautomoiden kautta. Pidemmällä oleville yrityksille mediapolis puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen kumppanuuteen muiden alan toimijoiden kanssa. Tuotantoyhtiöille puolestaan avautuu uuden yhteistyömallin kautta mahdollisuus rakentaa liiketoimintaa esimerkiksi yhdessä jo kansainvälisesti menestyneen peliteollisuuden kanssa.
Savupiipputeollisuuden rinnalle tarvitaan uusia aloja takaamaan Pirkanmaan taloudellisen kehittymisen. Uusia aloja ei kuitenkaan luoda tyhjästä, vaan ne syntyvät jo olemassaolevan osaamisen päälle. Media-alalla on Pirkanmaalla YLEn pitkästä historiasta ja menestyksellisistä yksityisistä toimijoista johtuen jo paljon alan osaamista. Yhteistyön lisääminen, liiketoiminnan laajentaminen ja alan koulutukseen panostaminen mahdollistavat todellisen klusterin syntymisen.
Mediapolis kannattaa nostaa yhdeksi Pirkanmaan kärkihankkeista, koska kyse on kasvualasta, jolla voivat pärjätä vain harvat. Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen seutu on ainoa paikka Suomessa, jossa on riittävä määrä media-alan toimijoita, media-alan ammattilaisia ja alan koulutusta, jotta voidaan luoda merkittävä suomalainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen klusteri.
Aihe: Blogi
Kirja, kirkot ja VaLePa tuovat positiivista näkyvyyttä Sastamalaan
24.10.2011
Kuntien välinen kilpailu asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista kiristyy koko ajan. Samalla kunnan imagon eli siis mielikuvan merkitys kasvaa. Positiivinen julkisuus lisää kunnan houkuttelevuutta, negatiivinen julkisuus vastaavasti vähentää houkuttelevuutta.
Myönteistä imagoa ei rakenneta tyhjän päälle, vaan se perustuu faktoihin. Luontevinta on viedä eteenpäin niitä asioita, joissa on jo aiempaa menestystä saavutettu. Sastamalasta on tullut kirjan kaupunki, koska kirjallisuuden perinteet ovat paikkakunnalla poikkeuksellisen pitkät ja vahvat. Niin ovat myös sen hyödyntämisen perinteet. Vanhan kirjallisuuden päivien myötä Sastamalan kirjaimago tiedetään koko maassa ja sen pohjalle voidaan rakentaa myös kirjamuseon tulevaisuutta. Lasten ja nuorten kirjapäivät ovat hyvä lisä kirjallisuuden hyödyntämiseen ja uusien kohderyhmien löytämiseen.
Toinen Sastamalan alueen vahvuus on sen vanhat kirkot. Pyhän Olavin kirkko on valtakunnan tärkeimpiä matkakohteita ja maan arvokkaimpia kulttuurihistoriallisia kohteita. Sastamalan vanha kirkko on puolestaan tullut tunnetuksi Sastamala Gregoriana-tapahtumista, jotka soveltuvat erinomaisesti siihen ympäristöön. Molemmat kirkot houkuttelevat Sastamalaan tuhatmäärin kävijöitä, jotka eivät muuten paikkakunnalle tulisi.
Myönteistä imagoa luodaan myös urheilun kautta. Sastamalassa toimii kymmeniä urheiluseuroja, joista osa järjestää valtakunnallisen tason tapahtumia. Hyvä esimerkki erittäin myönteistä imagoa paikkakunnalle tuoneesta tapahtumasta oli aikoinaan VSVn järjestämät maastojuoksun SM-kilpailut, jossa TV-lähetyksen myötä katsojat saivat kilpailun ohella seurata mahtavia Liekovesi-maisemia.
Urheiluseurojen päätyö on tietenkin nuorten kasvattaminen, mutta myöskään seurojen paikkakunnalle tuomaa myönteistä vaikutusta ei pidä väheksyä. Aina kun täällä järjestetään alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä tilaisuus, niin se tuo Sastamalaan kymmeniä tai satoja ulkopaikkakuntalaisia, jotka samalla muodostavat joko myönteisen tai kielteisen kuvan Sastamalasta. Sama tietenkin pätee kaikkein yhdistystoimintaan. Liittyy se sitten kulttuuriin tai vaikkapa nuorkauppakamaritoimintaan, jonka puitteissa juuri järjestettiin Ellivuorea hyvin tunnetuksi tehnyt iso alueellinen tapahtuma.
Yksittäisiä tapahtumiakin tärkeämpää on se, että Sastamalan nimi toistuu jatkuvasti myönteisesti valtakunnan mediassa. Tässä mielessä VaLePa on omassa kategoriassaan. Ennen sarjakauden alkua hyvin laajalti lehdistössä ja sähköisessä mediassa on esitelty VaLePan mestarisuosikiksi kohotettua joukkuetta ja sen tulokset ovat säännöllisesti nähtävissä urheiluruudun ja teksti-tv:n kautta. Viime kevään SM-finaalit muistetaan yhä laajalti. Kun mainitsee mistä päin tulee, niin hyvin usein lentopallo nousee puheeksi.
VaLePan menestyksen takana on kymmeniä vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä seuran hyväksi. Laadukas juniorivalmennus tuottaa koko ajan uusia liigatason pelaajia, joka mahdollistaa jatkuvuuden Suomen huipulla. On myös hienoa, että paikallinen elinkeinoelämä on nähnyt sen mitä positiivisuutta urheiluseuran menestys voi paikkakunnalle tuoda. Oma arvonsa on myös sillä, että joukkueen mukana eletään paikkakunnalla hyvin laajasti. Menestyksen hetkellä voittajia eivät ole vain pelaajat, vaan me kaikki sastamalalaiset.
Aihe: Blogi
Kuluttajalle mahdollisuus valita suomalaista ruokaa
19.9.2011
Kotimainen maatalous on haasteiden edessä. Tuotantokustannusten kasvua on vaikeaa siirtää täysimääräisesti tuotantohintoihin ja monien tilojen kannattavuudessa on ongelmia. Rakenteellista kehitystä suurempaan tilakokoon on tapahtunut vauhdikkaasti, mutta sekään ei yksin riitä ratkaisuksi. Viime kädessä suomalaisen maatalouden tulevaisuus on suomalaisen kuluttajan käsissä.
Jyrki Kataisen hallitus on nostanut yhdeksi politiikan kärjekseen lähiruokastrategian. Tavoitteena on löytää aiempaa selvästi enemmän lähiruoalle kanavia pellolta ruokapöytään. Tavoitteena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia ostaa paikallista ruokaa, että parantaa paikallisen tuotannon kannattavuutta. Avainasemaan nousevat alkuperämerkinnät, joiden kattavuutta tulee lisätä. Kun kuluttajalla on tieto siitä mistä ruoka on peräisin, niin silloin valinnanmahdollisuus on hänellä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että kuluttaja ostopäätöstä tehdessään sekä kaupan kassalla, että ravintolan pöydässä voi halutessaan tietoisesti valita kotimaisen vaihtoehdon.
Maatalouspoliittisessa keskustelussa usein nousee esille tuottajan saama vähäinen osuus lopputuotteen hinnasta suhteessa teollisuuden ja kaupan osuuteen. Tämän suhteen muuttamiseksi on vaadittu uutta lakia tuottaja/toimialaorganisaatioista tarkoituksenaan parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. Lakiesitystä selvitetään parasta aikaa maa- ja metsätalousministeriössä, mutta siltä ei kannata odottaa liikaa. Jokainen ketjun porras toimii omasta kannattavuusnäkökulmastaan katsottuna järkevällä tavalla.
Euroopan Unionin maatalouspolitiikan uudistus on käynnissä parasta aikaa. Suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että menestymme neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen maatalouden tuki kasvaisi, vaikka Suomen neuvottelutavoitteita onkin komissiossa ja parlamentissa hyvin ymmärretty. Menestymällä tukineuvotteluissa mahdollistetaan kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytykset, mutta ei ratkaista nykyisiä kannattavuusongelmia.
Viime kädessä valta on siis kuluttajalla. Lainsäädännön keinoin voidaan ja tulee vaikuttaa siihen, että kuluttaja tietää milloin hän valitsee kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä. Jos kuluttajan koriin päätyy laadukkaamman kotimaisen tuotteen sijasta edullisempi ulkomaalainen, niin on aivan varmaa, että ulkomaalaisia tuotteita on kaupan hyllyllä entistä enemmän. Silloin häviäjinä eivät ole vain suomalaiset tuottajat, vaan myös kotimaisesta tuotannosta riippuvaiset elintarviketeollisuuden työntekijät.
Sastamalassa valtuutettu Ilkka Naatula (kok) jätti aloitteen aterioiden pääraaka-aineiden alkuperämerkinnöistä Sastamalan kaupungissa. Aloitteen idean mukaisesti koulujen ja päiväkotien ruokalistan yhteydessä olisi maininnat ruoan raaka-aineiden alkuperämaista. Tämä on erinomainen tapa myös pedagogisesti opettaa suomalaista nuorisoa ottamaan selvää ruokansa alkuperästä. Juuri tällaisia avauksia suomalainen maatalous nyt tarvitsee.
Aihe: Blogi
Sujuvampi liikenne lisää maakunnan vetovoimaa
5.9.2011
Pirkanmaan edunvalvonnassa liikennehankkeet ovat ytimessä. Tämä johtuu aidosta tarpeesta. Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen keskusseudun nopealle liikennemäärien kasvulle on kolme syytä: Voimakas väestön kasvu keskusseudulla , kasvava työmatkapendelöinti lähialueilta ja Tampereen sijainti läntisen Suomen liikenteen solmukohtana.
Vuosittainen väestönkasvu Tampereen keskusseudulla on ollut viime vuosina keskimäärin 4500 asukasta. Se merkitsee kokonaan uusia asuinalueita ja kahdessa vuosikymmenessä yhteensä 90 000 liikkujaa enemmän. Se on valtava haaste erityisesti lähiliikenteelle. Pikaratikan tai siihen rinnastettavan bussivaihtoehdon toteuttamisella ja kehyskunnista tapahtuvan lähiliikenteen edistämisellä alkaa olla kiire.
Kasvava pendelöinti etäämmältä Pirkanmaalta Tampereelle tuo tarvittavaa elinvoimaa maakunnan reuna-alueille, mutta samalla se asettaa uusia vaatimuksia Tampereelta maakuntaan suuntautuville pääväylille. Esimerkiksi Oriveden suuntaan menee jo vilkkaimmalla alueella 20000 autoa päivässä ja tieosuus kuuluu maan vilkkaimpiin kaksikaistaisiin. Työpaikkaliikenne kasvaa joka suuntaan. Vammalasta Tampereelle oli vuosituhannen vaihteessa viitisen sataa molempiin suuntiin, niin nyt Tampereelta Vammalan suuntaan menevien määrä on säilynyt ennallaan, mutta uudesta Sastamalasta Tampereen suunnalta leivän hakee päivittäin jo 1500 ihmistä.
Tampereen liikenne lisääntyy myös sen myötä, että liikenne kasvukeskusten välillä kasvaa. Se osaltaan ruuhkauttaa pääteitä Jyväskylän, Lahden, Turun, Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntaan. Aivan oma lukunsa on liikenne Helsinkin suuntaan. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere tulee muodostamaan Suomen ainoan kansainvälisen tason metropolialueen, josta muodostuu jatkossa yhteinen työssäkäyntialue. Vähintään suunnittelussa on jo nyt huomioitava, että se edellyttää uutta raideparia koko matkalle. Tampereen asemanseutu puolestaan herää aivan uudella tavalla eloon, jos ja kun keskusareena ja uusi kaupunginosa rakentuu rautatieaseman yhteyteen.
Uudessa budjetissa on sisällä rahoitus Tampereen rantaväylälle, joka mahdollistaa uuden mittavan asuinalueen rakentumisen Tampereen keskustaan. Tampere-Pori radan 91 miljoonan euron peruskorjaus on myös tulossa tämän vaalikauden aikana. Matkustajaliikenteen lisäksi tämä investointi parantaa erityisesti pirkanmaalaisten yritysten yhteyttä Porin ja Rauman vientisatamiin.
Uusi hallitus valmistelee liikennepoliittista selontekoa, jossa listataan ne hankkeet, joita lähdetään toteuttamaan vuoden 2014 eteenpäin. Tälle listalle Pirkanmaan on saatava ainakin Hämeenkyrön ohitustie ja 9-tien parannukset välille Tampere-Orivesi, koska ne ovat ruuhkaismmat osuudet.
Liikenteen ratkaisuja tehtäessä ja erityisesti tulevaisuutta visioidessa pitää katsoa myös maan rajojen ulkopuolelle. On hyvin tärkeää, että Tampere-Pirkkala lentoaseman kehitys jatkuu. Jokainen uusi reitti tuo mukanaan uusia turisteja Tampereelle ja avaa uusia yhteyksiä vientiyrityksillemme. Erityisen tärkeää jatkossa on parantaa yhteyksiä Pietariin, sekä raide, että lentoliikenteen muodossa.
Kuten edellä on kuvattu on kiistattomia perusteita sille miksi Pirkanmaa tarvitsee enemmän kuin oman osansa tulevista liikennehankkeista. Meidän viestimme tulee olla se, että koko läntinen ja pohjoinen Suomi hyötyy niistä investoinneista, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta Tampereella. Kukaan ei halua käyttää enemmän aikaansa liikenteessä, vaan vähemmän. Sujuvampi liikenne lisää siten koko maakunnan vetovoimaa.
Aihe: Blogi