lokakuu 2011
Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan talouskriisin ratkaisussa edistyttiin
28.10.2011
Tämän viikon suuri asia on ollut Euroopan talouden vakauttamisratkaisu. Euroopan tasolla saavutettu ratkaisu täyttää keskeisiltä ehdoiltaan Suomen vaatimukset: Yksityisten sijoittajien vastuu kasvaa ja talouskuri lisääntyy. Vakausvälinettä vahvistetaan vivuttamalla. Se merkitsee sitä, että kriisirahastoa ei kasvateta, mutta riskipitoisuus kasvaa.
Pankkien vakavaraisuus tulee kasvattaa 9 prosenttiin v.2012 kesään mennessä. Suomen tavoitteiden mukaisesti pankkien pääomittaminen jää ensisijaisesti pankkien omistajien, toissijaisesti valtioiden ja vasta kolmanneksi yhteisen vakuusrahaston vastuulla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tällä hetkellä vain Kreikan ja mahdollisesti Kyproksen pankkien tukeminen jää yhteisvastuulliseksi. Suomessa toimivilla pankeilla ei ole ongelmia vakavaraisuuden kanssa.
Euroopan tasolla voitti liittokansleri Angela Merkelin ja pääministeri Jyrki Kataisen tiukka talouslinja. Likviditeettiratkaisu tarvitsee rinnalleen myös tervettä reaalitaloutta. Sen vuoksi on perusteltua lisätä talouspoliittista koordinaatiota Euroopan Unionin sisällä ja erityisesti vaikeuksissa olevia maita koskien. Talouskomissaari Olli Rehnin nimeäminen komission varapuheenjohtajaksi vahvistaa talouskomissaarin asemaa ja Suomen vaikutusvaltaa Euroopan talouskriisin ratkaisuissa. Erityisen tärkeää on nyt, että Italia ja Espanja laittavat kovin keinoin julkista talouttaan kuntoon.
Talousratkaisuilla haettiin markkinoiden luottamusta ja ensi tietojen mukaan se on myös saavutettu. Euroopan 300 keskeisimmän yhtiön FTSE Eurofirst 300-indeksi nousi eilen 3 prosenttia. Kestävä vakaus perustuu kuitenkin vastuulliseen taloudenhoitoon. Enää ei ole missään päin Euroopassa varaa elää kuin Huittisten hullumies. Se aika on ohi, että syödään enemmän kuin tienataan! Päämiesten tekemä ratkaisu osoittaa kuitenkin sen, että tosipaikan tullen Euroopassakin kyetään päätöksiä tekemään.
Aihe: Viikkoviestejä
Kirja, kirkot ja VaLePa tuovat positiivista näkyvyyttä Sastamalaan
24.10.2011
Kuntien välinen kilpailu asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista kiristyy koko ajan. Samalla kunnan imagon eli siis mielikuvan merkitys kasvaa. Positiivinen julkisuus lisää kunnan houkuttelevuutta, negatiivinen julkisuus vastaavasti vähentää houkuttelevuutta.
Myönteistä imagoa ei rakenneta tyhjän päälle, vaan se perustuu faktoihin. Luontevinta on viedä eteenpäin niitä asioita, joissa on jo aiempaa menestystä saavutettu. Sastamalasta on tullut kirjan kaupunki, koska kirjallisuuden perinteet ovat paikkakunnalla poikkeuksellisen pitkät ja vahvat. Niin ovat myös sen hyödyntämisen perinteet. Vanhan kirjallisuuden päivien myötä Sastamalan kirjaimago tiedetään koko maassa ja sen pohjalle voidaan rakentaa myös kirjamuseon tulevaisuutta. Lasten ja nuorten kirjapäivät ovat hyvä lisä kirjallisuuden hyödyntämiseen ja uusien kohderyhmien löytämiseen.
Toinen Sastamalan alueen vahvuus on sen vanhat kirkot. Pyhän Olavin kirkko on valtakunnan tärkeimpiä matkakohteita ja maan arvokkaimpia kulttuurihistoriallisia kohteita. Sastamalan vanha kirkko on puolestaan tullut tunnetuksi Sastamala Gregoriana-tapahtumista, jotka soveltuvat erinomaisesti siihen ympäristöön. Molemmat kirkot houkuttelevat Sastamalaan tuhatmäärin kävijöitä, jotka eivät muuten paikkakunnalle tulisi.
Myönteistä imagoa luodaan myös urheilun kautta. Sastamalassa toimii kymmeniä urheiluseuroja, joista osa järjestää valtakunnallisen tason tapahtumia. Hyvä esimerkki erittäin myönteistä imagoa paikkakunnalle tuoneesta tapahtumasta oli aikoinaan VSVn järjestämät maastojuoksun SM-kilpailut, jossa TV-lähetyksen myötä katsojat saivat kilpailun ohella seurata mahtavia Liekovesi-maisemia.
Urheiluseurojen päätyö on tietenkin nuorten kasvattaminen, mutta myöskään seurojen paikkakunnalle tuomaa myönteistä vaikutusta ei pidä väheksyä. Aina kun täällä järjestetään alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä tilaisuus, niin se tuo Sastamalaan kymmeniä tai satoja ulkopaikkakuntalaisia, jotka samalla muodostavat joko myönteisen tai kielteisen kuvan Sastamalasta. Sama tietenkin pätee kaikkein yhdistystoimintaan. Liittyy se sitten kulttuuriin tai vaikkapa nuorkauppakamaritoimintaan, jonka puitteissa juuri järjestettiin Ellivuorea hyvin tunnetuksi tehnyt iso alueellinen tapahtuma.
Yksittäisiä tapahtumiakin tärkeämpää on se, että Sastamalan nimi toistuu jatkuvasti myönteisesti valtakunnan mediassa. Tässä mielessä VaLePa on omassa kategoriassaan. Ennen sarjakauden alkua hyvin laajalti lehdistössä ja sähköisessä mediassa on esitelty VaLePan mestarisuosikiksi kohotettua joukkuetta ja sen tulokset ovat säännöllisesti nähtävissä urheiluruudun ja teksti-tv:n kautta. Viime kevään SM-finaalit muistetaan yhä laajalti. Kun mainitsee mistä päin tulee, niin hyvin usein lentopallo nousee puheeksi.
VaLePan menestyksen takana on kymmeniä vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä seuran hyväksi. Laadukas juniorivalmennus tuottaa koko ajan uusia liigatason pelaajia, joka mahdollistaa jatkuvuuden Suomen huipulla. On myös hienoa, että paikallinen elinkeinoelämä on nähnyt sen mitä positiivisuutta urheiluseuran menestys voi paikkakunnalle tuoda. Oma arvonsa on myös sillä, että joukkueen mukana eletään paikkakunnalla hyvin laajasti. Menestyksen hetkellä voittajia eivät ole vain pelaajat, vaan me kaikki sastamalalaiset.
Aihe: Blogi
Arto Satosen viikkoviesti – isoja päätöksiä tulossa
21.10.2011
Tulevana viikonloppuna ovat esillä isot asiat. Kotimaassa yritetään vääntää teknologiateollisuuden työehtosopimusta, vaikka lakko on jo päällä. Euroopan Unionin huippukokouksessa etsitään ratkaisuja, joilla voitaisiin vakauttaa rahoitusmarkkinoita ja Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen lauantaina.
Metalliliiton ja PROn päätös torjua raamisopimuksen mukainen palkkaratkaisu on johtanut tänään alkaneeseen lakkoon. Nyt pelissä ovat todella isot panokset. Jos neuvotteluratkaisua ei synny lähipäivinä ja lakkoilu jatkuu, niin vaarassa on koko raamisopimuksen tulevaisuus. Jos raami ei pidä, niin valtio ei voi toteuttaa omaa osuuttaan. Silloin jäävät saamatta teollisuuden kilpailukykyä tukevat asiat, kuten välitön energiaveroleikkurin käyttöönotto. Toisaalta työntekijät menettävät koulutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja vuorotteluvapaan osalta tulee voimaan jo aiemmin päätetyt heikennykset.
Suurin häviäjä lakkokierteessä on kuitenkin tavallinen suomalainen. Vaikutukset kansantalouteen ja suomalaisten ostovoimaan ovat hyvin negatiiviset, jos raamisopimuksen sijasta ajaudutaan lakkokierteeseen, palkkakilpailuun ja inflaation nopeutumiseen. Väistämättä tulee mieleen 20 vuoden takaiset tapahtumat. Silloin keskitetty sisäinen devalvaatio kaatui ja tuloksena oli konkurssikierre ja satojatuhansia menetettyjä työpaikkoja. Toivoa sopii, että siitä olisi edes jotain opittu. Raamisopimus ei ole vielä kaatunut, mutta pitkää lakkoa tai esitettyä raamia korkeampaa palkankorotustasoa se ei kestä.
Euroopan Unionin huippukokouksessa haetaan ratkaisuja keskeisiin talouden kysymyksiin. Edelleen pöydällä on se mitä tehdään Kreikalle ja miten estetään Kreikan ongelmien leviäminen muihin eteläisen Euroopan maihin. Samoin on löydettävä ratkaisut siihen miten pankkien pääomittaminen tapahtuu. Suomalainen näkökulma on se, että isojen valtioiden kuten Ranskan ja Saksan pitää itse huolehtia omien vaikeuksissa olevien pankkiensa pääomittamisesta. Todennäköistä on, että viikonlopun huippukokouskaan ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan uusia kokouksia tarvitaan piankin. Markkinat tarvitsevat kuitenkin luottamusta vahvistavan signaalin.
Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja käynnistyy lauantaina. Lähtötilanne on erinomainen. Sauli Niinistöllä on monia ominaisuuksia, joita juuri nyt presidentiltä odotetaan. Sauli Niinistö on hoitanut yhteiskunnallisia tehtäviään tavalla, jotka herättävät luottamusta. Hän on arvojohtaja, joka on tunnettu oikeudenmukaisuudestaan. Niinistön talousosaamisella on myös erityistä käyttöä juuri nyt.
Niinistön gallup-suosio on ollut jo pitkään ylivertainen. Vaalit ratkaistaan kuitenkin äänestyspaikalla. Jokainen ääni on tärkeä. Jos haluat olla tekemässä Sauli Niinistöstä Suomen seuraavaa presidenttiä, niin kampanjaan pääsee mukaan tästä linkistä – http://niinisto.fi/.
Hyvää politiikan superviikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – työmarkkinaratkaisu ja maatalouden cap-uudistus
14.10.2011
Eduskunta on tämän viikon käsitellyt budjettia lähetekeskusteluissa. Seuraavaksi budjetti menee erikoisvaliokuntiin, joiden lausuntojen pohjalta valtionvarainvaliokunta käsittelee budjetin ja tekee muutokset, jonka jälkeen asia tulee takaisin suureen saliin aivan joulun alla. Kiihkeimmät budjettikeskustelut ovat kohdistuneet taloustilanteeseen, kuntauudistukseen ja puolustusvoimien rakennemuutoksiin.
Tämän viikon isot asiat ovat kuitenkin työmarkkinaratkaisu ja maatalouden cap-uudistus.
Työmarkkinaratkaisu eli työllisyyssopimus oli pitkän synnytyksen takana. Lopulta järki voitti molemmilla puolilla. Hallituksen sitkeydellä ja vastaantulolla oli myös hyvin tärkeä merkitys. Lopputulos on hyvä, Hallituksen vastaantulo kohdistuu asioihin, jotka ovat kilpailukykyä edistäviä.
Keskeisimmät valtion panostukset ovat yhteisöveron kevennys 0,5 prosenttiyksiköllä, energialeikkurin välitön käyttöönotto, valtion mukaantulo lomatusten rahoitukseen ja tel-maksukorotuksen korvaaminen palkansaajille.
Sopimuksessa on mukana myös kilpailukykyä lisääviä uusia toimia, kuten yritysten omien innovaatioiden edistäminen tk-vähennyksellä / businessenkeleiden verokäytäntöä muuttamalla. Lisäksi panostetaan työntekijöiden ammattitaidon kehittymiseen siten, että kaikille tulee oikeus kolmeen työnantajan määräämään koulutuspäivään vuodessa. Valtio osallistuu tämän rahoittamiseen. Myös vuorotteluvapaaseen suunnitelluista heikennyksistä luovutaan.
Palkankorotusten tasoa on arvosteltu mm. Suomen yrittäjien toimesta. On totta, että taso on näissä talousnäkymissä haasteellinen. Realismia on kuitenkin se, että lakkoaalto liittokohtaisin palkkakilpailuin olisi johtanut vielä paljon kalliimpaan ja työllisyyden kannalta huonompaan ratkaisuun.
Avainasia on nyt sopimuksen kattavuus. Valtion mukaantulo riippuu sopimuksen kestävyydestä liittokohtaisissa palkkaratkaisuissa. Jos avainliitot jäävät ulkopuolelle, niin koko sopimus vesittyy. Jos esimerkiksi satamat seisovat, niin maltillinen ratkaisu vientiteollisuudessa ei paljon auta. Vastuu kokonaisuudesta onkin nyt tupo-raamien puitteissa liittotasolla.
Maatalouden cap-uudistuksen ensimmäinen erä meni Suomen kannalta varsin hyvin. Komission pohjaehdotuksessa on huomioitu Suomen erityisolosuhteet, mikä tarkoittaa mm. oikeutta jatkaa tuotantosidottujen tukien maksamista ja luonnonhaittakorvauksen jatkoa. Ministeri Jari Koskinen, hänen esikuntansa MMMssä ja MTK ansaitsevat jo tässä vaiheessa tunnustuksen hyvästä edunvalvonnasta Euroopan Unionin tasolla.
Ongelmiakin toki esitykseen sisältyy. Sokerikiintiöiden poistuminen vaarantaisi suomalaisen sokerituotannon jatkumisen. Esitykseen sisältyvä viherryttäminen vaatii myös vielä muutoksia. Uusi järjestelmä uhkaa ajaa osan tuotantokelpoisista pelloista ruokatuotannon ulkopuolelle, mikä ei ole globaalisti kestävää. Lisäksi järjestelmän käyttöönottoon sisältyy byrokraattisia ongelmia.
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – työmarkkinaratkaisun kariutuminen ja Kreikka-paketin vakuusjärjestelyt
7.10.2011
Tätä eduskuntaviikkoa on hallinnut kaksi asiaa: työmarkkinaratkaisun kariutuminen ja Kreikka-paketin vakuusjärjestelyt.
Työmarkkinaratkaisun kariutuminen on jo nyt johtanut ylityökieltoon ja uhkaa johtaa lakkokierteeseen. Pelkästään ylityökielto aiheuttaa toimitusten viivästymisiä ja vaikuttaa siten suomalaisten yritysten luotettavuuteen toimijoina. Tällaiseen maineen menetykseen ei nyt todellakaan olisi varaa.
Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa kansainvälisesti ottaen hyvin suuri valta. Tämän vallan legitimiteetti perustuu sille, että tiukkoina aikoina järjestöt kykenevät tekemään kansakunnan kokonaisedun kannalta järkeviä ratkaisuja. Jos näin ei nyt kyetä tekemään, niin se väistämättä murentaa koko kolmikannan uskottavuutta.
On selvää, että esillä olleet palkankorotukset eivät merkittävästi nosta ostovoimaa, koska mm. liikenteen verottaminen ja energia kallistuvat. Parempi kysymys on kuitenkin se, että onko nyt ylipäätään edellytyksiä ostovoiman korottamiselle. Tärkein markkina-alueemme Eurooppa on sodan jälkeisen historian suurimmassa talouskriisissä, joka väistämättä vaikuttaa palkankorotusvaraan. Samaan aikaan valtio ottaa velkaa 7 miljardia, väestön ikääntymisen vuoksi paineet sosiaalimaksujen korotukseen tulevien eläkkeiden turvaamiseksi ovat huomattavat ja ilmastomuutoksen torjunnan nimissä nostetaan kulutuksen verotusta. Kun nämä kaikki lasketaan yhteen, niin paljon ei voi rahapussi vahventua.
Kreikka-pakettiin räätälöitiin Suomelle sopiva vakuusmalli
Vakuusmalli oli tarjolla kaikille EU-maille, mutta käytännössä sen olisivat voineet ottaa vastaan vain AAA-luokituksen EU-maat, koska muille lainaraha vakuuksien kattamiseen olisi tullut liian kalliiksi. Ongelmallinen nyt tarjottu malli oli myös niille AAA-maille, joiden velka suhteessa bruttokansatuotteeseen on jo korkealla tasolla.
Suomi ottaa vastaan vakuuspaketin, koska kykenemme lainaamaan rahaa edullisesti ja voimme siten turvata 2,2 miljardin euron lainasummasta 40 % eli 880 miljoonaa euroa. Koska vakuus sijoitetaan AAA-papereihin, niin oletettavissa oleva tuotto 30 vuodessa vastaa koko lainasummaa. Olennaista on siis se, että jos Kreikka kaatuu tai saa myöhemmin anteeksi velkojaan, niin Suomi on suojannut merkittävän osan sijoittamistaan varoista.
Tämäkään päätös ei ole kovin mieluinen, mutta vakuuksilla on kuitenkin todellista taloudellista merkitystä. Tähän tulokseen on tullut mm. ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman, jonka tuore haastattelu Talouselämässä löytyy täältä. Nyt saavutetun lopputuloksen ainoa todellinen vaihtoehto olisi ollut ottaa kokonaan letku irti kreikkalaisten tukemiselta. Se olisi todennäköisesti johtanut koko Etelä-Euroopan kriisiytymiseen ja suureen pankkikriisiin. The Economist-lehden arvion mukaan tästä maksettava hinta olisi Suomen kansantaloudelle ollut 20- 25 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Opposition kritiikki vakuusratkaisua kohtaan on ollut varsin erikoista. Yhtäältä vakuusratkaisua on moitittu huonoksi ja taloudellisesti merkityksettömäksi ja toisaalta on väitetty Suomen saamien erikoisetujen vaarantavan mm. tulevat maatalousneuvottelut. Jotenkin tässä logiikka ontuu. Jos ei olisi mitään saatu, niin ei kai se ketään olisi jäänyt kaivertamaankaan. Totuus lienee se, että Euroopan Unionissa monilla eri mailla on omia erityisvaatimuksiaan eri asioissa ja niitä joudutaan jatkuvasti ottamaan huomioon. Jos aina jossakin asiassa kissan pöydälle nostanutta rankaistaisiin seuraavassa, niin koko Euroopan Unionin päätöksenteosta ei tulisi mitään.
Aihe: Viikkoviestejä
Yhteiskunnan rakennemuutos on iso haaste tieverkostolle (julkaistu: Tie & liikenne 6/2011)
5.10.2011
Tiehallinnon ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuoden 2030 mennessä koko tieverkolla keskimäärin 25%. Kasvu yksittäisillä runkotieverkoilla voi olla jopa 50% ja toisaalta muuttotappioalueiden yhdysteillä liikenne voi vähentyä jopa yli 20%. Yhteiskuntamme joutuu siis vastaamaan kaksoishaasteeseen. Uutta tietä ja välitykykyä parantavia uudistuksia on rakennettava niille teille, joiden liikennemäärät kasvavat hurjasti. Samaan aikaan ajokuntoisina on pidettävä myös ne väylät, joiden varsilta väki vähenee, koska sielläkin edelleen liikutaan.
Suomessa on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana menossa voimkas kaupungistumiskehitys. Nettomuutto kuuteen suurimpaan kaupunkiin ja niiden kehyskuntiin on kymmeniä tuhansia vuodessa. Esimerkiksi Tampereen seudulle on jo useana vuonna peräkkäin nettomuutto ollut 4500 henkeä. Prosentuaalisesti joissakin kunnissa puhutaan jopa 5 prosentin tai ylikin olevista vuosikasvuluvuista. On itsestään selvää, että näin voimakas muuttoliike tuo mukanaan paljon uusia investointitarpeita teille.
Asukkaitakin nopeammin kasvukeskuksiin ovat keskittyneet työpaikat. Pendelöinnin määrät kasvavat nopeasti ja pendelöintimatkat pitenevät, koska edullisempi asuminen houkuttelee muuttamaan kauemmaksi keskuksesta. Pendelöinnin tarvetta lisää myös se, että vain harva työpaikan vaihtuessa vaihtaa asuinpaikkaa, vaikka uusi työpaikka olisikin etäämmällä omasta asuinpaikasta. Lisääntyvä pednelöinti edellyttää sekin investointeja sekä teille, että rautateille.
Suomalaisen asumisen ja elinkeinoelämän keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja niiden liepeille näkyy myös näiden keskusten välisen liikenteen nopeana kasvuna. Nýkyisillä liikennemäärillä esimerkiksi Helsinki-Tampere olisi kaksikaistaisena aivan tukossa. Sama koskee Turun moottoritietä ja lisääntyvän itäliikenteen vuoksi on suuria paineita saada koko Pietariin menevä väylä moottoriteiksi.
Suomen maanteillä liikkuu keskimäärin 1260 autoa vuorokaudessa. Valta- ja kantateillä vuorokausiliikenne on 2700-5700 autoa, seututeillä 1400 ja yhdysteillä 300 autoa. Uudellamalla vuorokausiliikenne on 5100 autoa, muualla Etelä-Suomessa 1000-2000 autoa, Keski- ja Pohjois-Suomessa 500-1000 autoa. Erot ovat huomattavat, mutta kaikkialla liikkujia on niin paljon, että tiet on oltava kunnossa.
Oman haasteensa tieverkolle asettavat talouden isot rakennemuutokset. Jalostusasteen nousu ja esimerkiksi metsäteollisuuden kaltaisen perusteollisuuden väistyminen joiltakin paikkakunnilta vähentää alueellisesti liikennettä. Samanaikaisesti toisaalle syntyy uusia työpaikkoja esimerkiksi kaivosteollisuuteen ja sitä kehitystä turvaamaan tarvitaan investointeja tieverkkoon.
Uudessa liikennebudjetissa perustienpidon rahoitus pysyy entisellä tasolla. Tässä valtiontalouden tilanteessa sitä voi pitää kohtuullisen hyvänä, koska monilla muilla sektoreilla on suuret leikkauspaineet. Silti on myönnettävä, että tiepiireissä joudutaan jakamaan niukkuutta, koska kustannusten kasvua ei huomioida rahoituksessa. Uusia isoja hankkeita päästään toteuttamaan vasta 2014-2015, koska nykyiset investointirahat menevät jo vireillä olevien hankkeiden loppuunsaattamiseen.
Lähivuosien tiukasta budjettikehyksestä huolimatta on tärkeää pitää mielessä liikenteen iso kuva. Sujuvampi liikenne vähentää liikenteessä käytettyä aikaa ja alentaa liikenteen päästöjä. Liikenneinvestointien on kyettävä seuraamaan talouden ja muuttoliikkeen kehitystä, jotta sujumattomasta liikenteestä ei tule kehityksen tulppaa. Maaseutua ja väestöään menettäviä alueitakaan ei tule unohtaa, koska teiden kunto on hyvin tärkeää myös maaseudun elinkeinojen toimintaedellytysten kannalta.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 03.10.2011: Pendolinoilla pitäisi päästä Helsinkiin reilussa tunnissa
4.10.2011
Toive: Uusi raide Helsingistä Tampereelle yksityisin varoin, työssäkäyntialue laajenisi selvästi Pirkanmaalle
Pendolinon kyydillä Helsingistä Tampereelle vähän yli tunnissa.
Näin maalailee tulevaisuuden aikatauluja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok).
- Pendolinot voisivat ajaa 200 kilometriä tunnissa, mutta muu junaliikenne on tulppana, eivätkä vain routavauriot. Tästä syystä pääradalle tarvittaisiin kokonaan uusi raide. Sitä tuskin voitaisiin rakentaa pelkästään julkisin varoin, joten olisi syytä harkita yksityisrahoitusta, hän pohtii.
Mikäli Pendolinolla pääsisi jatkossa pääkaupungista Tampereelle hiukan yli tunnissa, olisi sillä suuri merkitys työmarkkinoille.
- Puhumme erittäin isosta työssäkäyntialueesta, kun nopeat yhteydet sitovat Helsingin Hämeenlinnaan, Tampereeseen, Riihimäkeen ja Lahteen, josta on jo nopea yhteys Helsinkiin oikoradan myötä.
Pendolino-junien nopeus nousi viikonloppuna pinnalle, kun VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoi Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että Pendolinot tilattiin paremmille raiteille.
- Niiden uskottiin pääsevän kulkemaan paremmilla raiteilla, Aro sanoo.
Aron mukaan Suomesta puuttuu yhteinen tahtotila siitä, millainen yhteiskunta meillä pitäisi olla 20 tai 50 vuoden päästä ja minkälaisia liikenneyhteyksiä se vaatii toimiakseen.
- Ruotsissa tahtotila on löydetty ja rataverkkoon on investoitu, Aro sanoo haastattelussa.
VR toivookin, että maahan saadaan hallituskaudet ylittävä suunnitelma investoinneista rataverkkoon.
Rahaa jaossa
Investoinnit rataverkkoon ovat jääneet Aron mielestä selvästi vähäisemmiksi kuin mitä esimerkiksi 1990-luvulla ajateltiin. Tämä on heijastunut etenkin Pendolino-juniin, joiden pakkaskestävyyttä on arvosteltu.
Satonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa ohjataan varoja ratojen ylläpitoon.
- Rahaa on esitetty 35 miljoonaa euroa vuodessa ja summa on nimenomaan kunnossapitoon, ei uusiin ratahankkeisiin.
Summa on Satosen mielestä mittava, kun otetaan huomioon, että lähes kaikille muille sektoreille on merkitty selkeästi miinusta.
- Muun muassa tieliikennekään ei saanut lisää rahaa. Siellä pysytään nollalinjalla.
Satosella on toiveita VR:lle.
- Kalustehankinnoissa satsaisin Allegro-juniin. Tarvitsisimme välttämättä suoran junayhteyden Tampereelta Pietariin. Yksi päivittäinen vuoro voisi ajaa Lahden ja Riihimäen kautta suoraan Tampereelle. Näin vältettäisiin Helsingin ratapihaliikenteen ruuhkat.
Vuoro palvelisi tehokkaasti Pirkanmaan elinkeinoelämää ja koko läntistä Suomea.
Fakta: Junalla Venäjälle
VR ajaa Allegrolla Helsingistä Pietariin ja takaisin neljästi vuorokaudessa.
Matka kestää kolme tuntia ja 36 minuuttia. Tampereelta lähtevän kokonaismatka-aika on noin viisi ja puoli tuntia.
Helsingistä Moskovaan liikennöi myös yöjuna kerran vuorokaudessa.
Anita Simola
Aamulehti, Helsinki
Aiheesta aiemmin: http://www.satonen.fi/2010/09/06/satonen-lisaa-raiteita-paaradalle
Aihe: Uutisia