syyskuu 2011
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kuntaliitos, Kaivannon sairaala ja työmarkkinaneuvottelut
30.9.2011
Tämän viikon kärkiaihe eduskunnassa on ollut kuntarakenne. Keskusta teki välikysymyksen itse käynnistämänsä uudistuksen nykytilasta. Asiaa on käsitelty runsaasti myös muualla. Pakkoliitoksia vastustava kapinaliike on myös lähtenyt liikkeelle. Eduskuntakeskustelussa pakkoliitokset torjuttiin, mutta samalla hallituksen taholta vakuutettiin uudistuksen etenevän.
Kuntakeskustelussa keulii jo niin vahvasti, että nyt olisi hyvä ottaa jäitä hattuun. Ensimmäiset karttaharjoitukset uudesta kuntarakenteesta tulevat vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen on kuntien vuoro lausua mielipiteensä. Lähtökohtaisesti työssäkäyntialue muodostaa järkevän kuntarakenteen. Aiheellisesti on kuitenkin noussut keskustelua siitä voiko esim. Suur-Tampere tuottaa palvelut yhtä tehokkaasti kuin sen naapurikunnat nyt tekevät.
Kuntauudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata hyvinvointipalvelut huoltosuhteen heikkenemisestä ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että uudistuksen yhteydessä keskuskaupungit tehostavat omia toimintojaan, jotta palveluita voidaan tuottaa järkevämmin ja uudistus koetaan mielekkääksi myös kehyskunnissa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin päätös säilyttää Kaivannon psykiatrinen sairaala on herättänyt myös valtakunnallista huomiota. Äänestin Kaivannon säilymisen puolesta, koska pidin ehdotettua laitospaikkojen vähentämistä ylimitoitettuna. 1990-luvun laman alkuvaiheessa laitospaikkoja ajettiin voimakkaasti alas ja seuraukset näkyivät valitettavan pitkään.
Kaivannon jatkuminen merkitsee sitä, että sinne tehdään toiminnan ylläpitämisen kannalta välttämättömiä investointeja esim. Sprinklerilaitteistoon. Samalla säästetään kuitenkin Valkeakosken aluesairaalan yhteyteen suunnitellun uuden psykiatrisen osaston investointirahat.
Kaivanto-keskustelussa nousi esille Pitkäniemen asema. Pitkäniemeen on jo nyt keskitetty vaativin psykiatrinen sairaanhoito Pirkanmaalla. Pitkäniemeen siirtyy myös Ylisiltä kehitysvammaisten hoitolaitos. Jatkossakin Pitkäniemi on sairaanhoitopiirin sisällä johtava psykiatrisen hoidon keskus ja sen vuoksi pääosa investoinneista tulee suunnata sinne.
Työmarkkinaneuvottelut kokonaisratkaisusta jatkuvat tiukasti edelleen. Toivoa sopii, että tulosta syntyy hyvin nopeasti. 1990-luvun lama olisi ollut monissa perheissä paljon helpompi, jos työmarkkinoilla olisi kyetty maltilliseen ja kilpailukykyä tukevaan ratkaisuun. Aiemmin tehtyä virhettä ei nyt pidä toistaa, kun talouden ennusmerkit ovat samanlaiset.
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan taloustilanne ja YLEn rahoitus puhuttavat
23.9.2011
Eduskunnan viikkoa on hallinnut Euroopan taloustilanne, johon edelleen haetaan ratkaisuja. Kreikka on tehnyt uusia säästöpäätöksiä parlamentissaan, mutta niiden käytäntöön toteuttaminen tökkii kreikkalaisten ankaran vastustuksen vuoksi. Maassa on jälleen päällä lakkoaalto. Kävi Kreikalle kuinka hyvänsä, niin heijastusvaikutukset tuntuvat koko Euroopassa. Nyt on vain arvioitava mikä on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Talouden ongelmista suurin on mahdollinen ajautuminen luottolamaan, josta on ensimmäisiä esimerkkejä myös Suomessa. Jos vahvojenkin yritysten hyvienkin hankkeiden lainansaannissa ilmenee vaikeuksia, niin investoinnit tyrehtyvät ja rattaat lakkaavat pyörimästä. Luottolama pitää välttää viimeiseen asti ja senkin vuoksi on tärkeää, että EU-maat tarvittaessa pääomittavat omia pankkejaan.
Euroopan rahoitusmarkkinoiden kriisi ja siihen liittyvä päätöksenteko vaikuttaa myös eduskunnan aikatauluihin. Tänäkin perjantaina keskustelua käydään pitkälle iltaan asti. Ensi viikon aikana on odotettavissa ensimmäisiä päätöksiä väliaikaisista rahoitusjärjestelyistä.
Tämän viikon puheenaiheeksi nousi myös YLEn rahoitus, vaikka virallisesti odotammekin ministeri Krista Kiurun pohjaesitystä. SDPn puoluesihteeri Mikael Jungner otti kantaa budjettirahoituksen puolesta. Se tarkoittaa siis sitä, että hallitusohjelmassa YLElle turvattu n. 500 MEn rahoitus tulisi veronkorotusten kautta.
YLEn palveluiden käytöstä maksaisivat siten eniten ne, jotka muutenkin maksavat eniten veroja. Tuloveroon tällaisen progression lisääminen olisi epäoikeudenmukaista. Jos siis budjettirahoitukseen mennään, niin käytännössä vaihtoehdoksi jää yleisen ALV:n nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Onko se sitten järkevämpää kuin mediamaksu, niin sitä on hyvä pohtia.
Aihe: Viikkoviestejä
Kuluttajalle mahdollisuus valita suomalaista ruokaa
19.9.2011
Kotimainen maatalous on haasteiden edessä. Tuotantokustannusten kasvua on vaikeaa siirtää täysimääräisesti tuotantohintoihin ja monien tilojen kannattavuudessa on ongelmia. Rakenteellista kehitystä suurempaan tilakokoon on tapahtunut vauhdikkaasti, mutta sekään ei yksin riitä ratkaisuksi. Viime kädessä suomalaisen maatalouden tulevaisuus on suomalaisen kuluttajan käsissä.
Jyrki Kataisen hallitus on nostanut yhdeksi politiikan kärjekseen lähiruokastrategian. Tavoitteena on löytää aiempaa selvästi enemmän lähiruoalle kanavia pellolta ruokapöytään. Tavoitteena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia ostaa paikallista ruokaa, että parantaa paikallisen tuotannon kannattavuutta. Avainasemaan nousevat alkuperämerkinnät, joiden kattavuutta tulee lisätä. Kun kuluttajalla on tieto siitä mistä ruoka on peräisin, niin silloin valinnanmahdollisuus on hänellä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että kuluttaja ostopäätöstä tehdessään sekä kaupan kassalla, että ravintolan pöydässä voi halutessaan tietoisesti valita kotimaisen vaihtoehdon.
Maatalouspoliittisessa keskustelussa usein nousee esille tuottajan saama vähäinen osuus lopputuotteen hinnasta suhteessa teollisuuden ja kaupan osuuteen. Tämän suhteen muuttamiseksi on vaadittu uutta lakia tuottaja/toimialaorganisaatioista tarkoituksenaan parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. Lakiesitystä selvitetään parasta aikaa maa- ja metsätalousministeriössä, mutta siltä ei kannata odottaa liikaa. Jokainen ketjun porras toimii omasta kannattavuusnäkökulmastaan katsottuna järkevällä tavalla.
Euroopan Unionin maatalouspolitiikan uudistus on käynnissä parasta aikaa. Suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että menestymme neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen maatalouden tuki kasvaisi, vaikka Suomen neuvottelutavoitteita onkin komissiossa ja parlamentissa hyvin ymmärretty. Menestymällä tukineuvotteluissa mahdollistetaan kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytykset, mutta ei ratkaista nykyisiä kannattavuusongelmia.
Viime kädessä valta on siis kuluttajalla. Lainsäädännön keinoin voidaan ja tulee vaikuttaa siihen, että kuluttaja tietää milloin hän valitsee kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä. Jos kuluttajan koriin päätyy laadukkaamman kotimaisen tuotteen sijasta edullisempi ulkomaalainen, niin on aivan varmaa, että ulkomaalaisia tuotteita on kaupan hyllyllä entistä enemmän. Silloin häviäjinä eivät ole vain suomalaiset tuottajat, vaan myös kotimaisesta tuotannosta riippuvaiset elintarviketeollisuuden työntekijät.
Sastamalassa valtuutettu Ilkka Naatula (kok) jätti aloitteen aterioiden pääraaka-aineiden alkuperämerkinnöistä Sastamalan kaupungissa. Aloitteen idean mukaisesti koulujen ja päiväkotien ruokalistan yhteydessä olisi maininnat ruoan raaka-aineiden alkuperämaista. Tämä on erinomainen tapa myös pedagogisesti opettaa suomalaista nuorisoa ottamaan selvää ruokansa alkuperästä. Juuri tällaisia avauksia suomalainen maatalous nyt tarvitsee.
Aihe: Blogi
Budjettiriihi valmistui ennätysajassa
16.9.2011
Tämän viikon merkittävin poliittinen tapahtuma oli budjettiriihi, jossa lyötiin kiinni hallituksen esitys budjetiksi vuodelle 2012. Budjettiriihessä noudatettiin hallitusohjelman linjauksia ja tulosta syntyi ennätysajassa eli yhdessä päivässä. Viestin lopusta löytyvistä linkeistä pääset tutustumaan Valtioneuvoston tiedotuksiin ensi vuoden taloudesta:
Nopea ratkaisu kertoo myös siitä, että hallitusryhmien sisällä on löytynyt yhteinen henki viedä maan asioita eteenpäin. Toimiva yhteistyö on hyvin tärkeää, koska epävarma taloustilanne saattaa johtaa keväällä siihen, että hallitus joutuu tekemään tiukkoja tasapainotustoimia talouteen.
Yhtenä asiana uudessa budjetissa on rahoitus Tampereen rantaväylän tunnelille. Pitkä tunneli mahdollistaa 4000-5000 asukkaan asuinalueen rakentumisen Tampereen ytimeen , sekä rantojen ottamisen kaupunkilaisten käyttöön. Kyse ei ole siten puhtaasti liikenneratkaisusta, vaan pikemminkin kaupungin kehittämisestä. Tampereen kaupunginvaltuustossa tunnelin rakentaminen jäi maanantaina pöydälle. Asia on nyt tamperelaisten valtuutettujen ratkaistavana, kansanedustajat ovat oman lobbaustyönsä tuloksellisesti tehneet.
Tämän viikon aikana on myös kohistu hallintovaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-Ahon Kreikkaa koskevista lausunnoista. Sotilasjunttaa Kreikkaan kaivannut Halla-Aho sai omalta ryhmältään rangaistuksen eilen, kun hänet erotettiin ryhmästä määrä-ajaksi. Jokainen kansanedustaja on vastuussa omista puheistaan äänestäjilleen, mutta silti on hyvä muistaa, että keskeisten poliitikkojen lausuntoja seurataan myös maan rajojen ulkopuolella ja ne vaikuttavat Suomi-kuvaan.
Ja tässä vielä lupaamani linkit:
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=337553
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110914Hallit/name.jsp
Aihe: Viikkoviestejä
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – Terveisiä eduskunnasta
11.9.2011
Syksyn ensimmäinen istuntoviikko on jo kirvoittanut värikästä poliittista keskustelua eduskunnassa. Viikon aiheisiin kuuluivat jalkaväkimiinasopimus, pääministerin ilmoitus Suomen taloustilanteesta ja liikenneministeri Merja Kyllösen ehdotus uudesta liikenneverosta, joka perustuisi sateelliittipaikannukseen. Näistä aiheista tässä viestissä.
Jalkaväkisopimusta käsiteltiin eduskunnassa ensimmäisen kerran v. 2004, jolloin Kokoomus vastusti maamiinoista luopumista. Silloin eduskunnan enemmistö päätti käynnistää miinoista luopumisen ja samassa yhteydessä hankkia korvaavia järjestelmiä 200 miljoonan euron edestä. Näiden vuosien aikana onkin hankittu puolustusvoimille panssarimiinoja, viuhkapanoksia, sekä pimeän näkökykyä ja muita tiedusteluja edistäviä laitehankintoja.
Jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimuksen on nyt allekirjoittanut 156 valtiota. Merkittäviä ulkopuolella olevia ovat kuitenkin Venäjä, Kiina ja USA. Puola on näillä näkymin liittymässä v.2012, mutta siellä on myös keskusteltu sopimuksen täytäntöönpanosta vasta sen jälkeen, kun kaikki naapurimaat ovat liittyneet. Suomellekin olisi tärkeää se, että myös Venäjä liittyisi sopimukseen mukaan.
Kansainvälisesti miinasopimuksella on iso merkitys siviilien, naisten ja lasten turvallisuuden edistämiselle, mutta suomalaiset miinat eivät tällä hetkellä uhkaa ketään ja sota-aikanakin vain vihollista. Asia menee nyt valiokuntakäsittelyyn ja siinä yhteydessä käydään keskustelua liittymisaikataulusta, sekä miinoja korvaavan aseistuksen tehokkuuden varmistamisesta.
Taloudessa uutiset Kreikasta ja muualta etelä-Euroopasta eivät ole olleet tällä viikolla rohkaisevia. Yrityksistä tulevat viestit kertovat siitä, että ensi vuosi tulee olemaan vaikeasti ennustettava. Monissa teollisissa yrityksissä töitä on hyvin tälle vuodelle, mutta tilauskirjat vuodelle 2012 ovat vielä ohuet.
Parasta aikaa neuvotellaan työmarkkinaratkaisusta. Nyt olisi erittäin tärkeä saada aikaan kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeva kokonaisratkaisu, joka ottaa ´huomioon ala-ja yrityskohtaiset palkkaerot. 90-luvun alussa tällaiseen ratkaisuun ei kyetty, vaan ajauduttiin konkurssiaaltoon ja menetettiin satoja tuhansia työpaikkoja. Jälkikäteen on arvioitu, että ainakin 100000 työpaikkaa ja satoja yrityksiä olisi sisäisellä devalvaatiolla pelastettu. Vastaavaa virhettä ei pidä tehdä nyt, kun globaalissa taloudessa ovat edessä heikon kasvun vuodet.
Reipas liikenneministeri Merja Kyllönen pukkaa aktiivisesti esille uusia innovaatioita. Kyllösen tämän viikon esitys oli satelliittipaikannukseen perustuva autovero, jota maksettaisiin enemmän siellä missä on julkista liikennettä ja vähemmän maaseudulla. Uudella verolla korvattaisiin nykyisiä autoiluun liittyviä veroja.
Kyllösen esitys kuulostaa hyvältä, mutta valitettavasti kaikki joka toimii teoriassa, ei toimi käytännössä. Kyseistä teknologiaa ei ole vielä missään saatavilla ja sen vuoksi sellaisen kehittäminen ja asentaminen kaikkiin autoihin tulisi todennäköisesti hyvin kalliiksi, joten veron perimiskulut olisivat huomattavat. Oikeudenmukaisuuden osaltakaan ei voi olla ihan varma. Maksajaksi jäisivät esimerkiksi autolla töihin mennessään lapsensa tarhaan vievät vanhemmat. Yhtä ja kaikki. Tätäkin asiaa selvitetään, mutta kahteen kertaan kannattaa harkita ennen kuin otetaan käyttöön.
Aihe: Viikkoviestejä
Sujuvampi liikenne lisää maakunnan vetovoimaa
5.9.2011
Pirkanmaan edunvalvonnassa liikennehankkeet ovat ytimessä. Tämä johtuu aidosta tarpeesta. Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen keskusseudun nopealle liikennemäärien kasvulle on kolme syytä: Voimakas väestön kasvu keskusseudulla , kasvava työmatkapendelöinti lähialueilta ja Tampereen sijainti läntisen Suomen liikenteen solmukohtana.
Vuosittainen väestönkasvu Tampereen keskusseudulla on ollut viime vuosina keskimäärin 4500 asukasta. Se merkitsee kokonaan uusia asuinalueita ja kahdessa vuosikymmenessä yhteensä 90 000 liikkujaa enemmän. Se on valtava haaste erityisesti lähiliikenteelle. Pikaratikan tai siihen rinnastettavan bussivaihtoehdon toteuttamisella ja kehyskunnista tapahtuvan lähiliikenteen edistämisellä alkaa olla kiire.
Kasvava pendelöinti etäämmältä Pirkanmaalta Tampereelle tuo tarvittavaa elinvoimaa maakunnan reuna-alueille, mutta samalla se asettaa uusia vaatimuksia Tampereelta maakuntaan suuntautuville pääväylille. Esimerkiksi Oriveden suuntaan menee jo vilkkaimmalla alueella 20000 autoa päivässä ja tieosuus kuuluu maan vilkkaimpiin kaksikaistaisiin. Työpaikkaliikenne kasvaa joka suuntaan. Vammalasta Tampereelle oli vuosituhannen vaihteessa viitisen sataa molempiin suuntiin, niin nyt Tampereelta Vammalan suuntaan menevien määrä on säilynyt ennallaan, mutta uudesta Sastamalasta Tampereen suunnalta leivän hakee päivittäin jo 1500 ihmistä.
Tampereen liikenne lisääntyy myös sen myötä, että liikenne kasvukeskusten välillä kasvaa. Se osaltaan ruuhkauttaa pääteitä Jyväskylän, Lahden, Turun, Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntaan. Aivan oma lukunsa on liikenne Helsinkin suuntaan. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere tulee muodostamaan Suomen ainoan kansainvälisen tason metropolialueen, josta muodostuu jatkossa yhteinen työssäkäyntialue. Vähintään suunnittelussa on jo nyt huomioitava, että se edellyttää uutta raideparia koko matkalle. Tampereen asemanseutu puolestaan herää aivan uudella tavalla eloon, jos ja kun keskusareena ja uusi kaupunginosa rakentuu rautatieaseman yhteyteen.
Uudessa budjetissa on sisällä rahoitus Tampereen rantaväylälle, joka mahdollistaa uuden mittavan asuinalueen rakentumisen Tampereen keskustaan. Tampere-Pori radan 91 miljoonan euron peruskorjaus on myös tulossa tämän vaalikauden aikana. Matkustajaliikenteen lisäksi tämä investointi parantaa erityisesti pirkanmaalaisten yritysten yhteyttä Porin ja Rauman vientisatamiin.
Uusi hallitus valmistelee liikennepoliittista selontekoa, jossa listataan ne hankkeet, joita lähdetään toteuttamaan vuoden 2014 eteenpäin. Tälle listalle Pirkanmaan on saatava ainakin Hämeenkyrön ohitustie ja 9-tien parannukset välille Tampere-Orivesi, koska ne ovat ruuhkaismmat osuudet.
Liikenteen ratkaisuja tehtäessä ja erityisesti tulevaisuutta visioidessa pitää katsoa myös maan rajojen ulkopuolelle. On hyvin tärkeää, että Tampere-Pirkkala lentoaseman kehitys jatkuu. Jokainen uusi reitti tuo mukanaan uusia turisteja Tampereelle ja avaa uusia yhteyksiä vientiyrityksillemme. Erityisen tärkeää jatkossa on parantaa yhteyksiä Pietariin, sekä raide, että lentoliikenteen muodossa.
Kuten edellä on kuvattu on kiistattomia perusteita sille miksi Pirkanmaa tarvitsee enemmän kuin oman osansa tulevista liikennehankkeista. Meidän viestimme tulee olla se, että koko läntinen ja pohjoinen Suomi hyötyy niistä investoinneista, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta Tampereella. Kukaan ei halua käyttää enemmän aikaansa liikenteessä, vaan vähemmän. Sujuvampi liikenne lisää siten koko maakunnan vetovoimaa.
Aihe: Blogi
Punkalaitumen, Huittisten ja Sastamalan yhteistyö tuo tuloksia
5.9.2011
Kaksi vuosikymmentä kunnallispolitiikassa mukanaolleena on pääsyt läheltä seuraamaan Punkalaitumen, Huittisten ja Sastamalan yhteistyötä. Näiden vuosien varrella on tapahtunut paljon hyvää, vaikka toki enemmänkin olisi voitu saada aikaan. Tuorein esimerkki yhteistyön tuloksista on Punkalaidun-Huittinen siirtoviemärihanke, joka käynnistyy valtionrahoituksella ensi vuonna. Siihen liittyy jatkohanke Sastamalasta Huittisiin ja uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Huittisiin.
Jätevesien käsittelyn toteuttaminen yhteistyössä näiden kolmen kunnan välillä on erinomainen esimerkki siitä, että järkisyyt puolustavat monissa asioissa juuri näiden kuntien välistä yhteistyötä. Monet asiat on luontevinta hoitaa yhteisesti tällä alueella, koska luontainen kanssakäyminen ja asiointi suuntautuu väistämättä lähimpiin naapurikuntiin.
Toinen onnistunut esimerkki yhteistyöstä on ammatillisen koulutuksen kehittäminen alueellamme. Kun Vammala ja Huittinen kykenivät muodostamaan yhteisen kuntayhtymän ammatillisen koulutukseen, niin se on mahdollistanut merkittäviä investointeja molempiin oppilaitoksiin. Punkalaidun on myös saanut yhteistyöstä osansa, koska se on voinut hyödyntää esimerkiksi maahanmuuttajien kouluttamisessa, sekä Huittisissa, että Sastamalassa sijaitsevia oppilaitoksia.
Rohkeammalla yhteistyöllä olisi saavutettu vieläkin enemmän. Huittisten tulo mukaan sote-alueyhteistyöhön vahvistaisi Vammalan aluesairaalan asemaa, joka on lähin erikoissairaanhoidon palvelujentuottaja kaikille alueen asukkaille. Vastaavasti SAMKin Huittisten ammattikorkeakouluyksikkö tarvitsee säilyäkseen tiivistyvää yhteistyötä Sastamalan ja alueen yritysten kanssa. Jälkiviisaana voi kysyä, että jos Punkalaitumen ja Äetsän aloite neljän kunnan liitoksesta olisi toteutunut, niin olisiko 40000 asukkaan kunnasta lopetettu nuorisoasteen ammattikorkeakouluopetus?
Tänä syksynä kuntien rajoja piirrellään valtionvarainministeriön toimesta uudelleen. Tekeillä on kuntauudistus, jolla mennään vuosikymmeniä eteenpäin. Karttaharjoitukset tehdään ministeriössä ja asiat viedään myös päätökseen Helsingin päässä. Todennäköisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja on useita ja kuntien näkemyksiä kuullaan. Nyt jos koskaan on aika miettiä Sastamalan, Punkalaitumen ja Huittisten syvempää yhteistyötä. Jos tämä tilaisuus menee ohi, niin seuraavaa ei todennäköisesti tule vuosikymmeniin.
Tämän alueen yhteistyötä on ainakin kaksi viimeistä vuosikymmentä haitannut maakuntaraja, josta on tullut myös henkinen kynnys järkevälle yhteistyölle. Tässä vaiheessa tämä asia kannattaa unohtaa kahdesta syystä. Ensinnäkin maakuntarajatkin tulevat muuttumaan. Jos ei tällä vaalikaudella, niin seuraavalla. Ja toiseksi: maakunta ei tuota niitä palveluita, joita ihmiset päivittäin tarvitsevat. Tulevaisuudessa sekä maakunnat, että kunnat ovat nykyistä suurempia ja lähidemokratian keinoin huolehditaan siitä, että asukkaat ja palveluiden käyttäjät pääsevät vaikuttamaan oman elinpiirinsä asioihin.
Aihe: Blogi
Aika kultaa muistot – aiemmin ei ollutkaan paremmin
2.9.2011
Kansanradio purkaa sunnuntaiaamuisin kansantuntoja radio Suomessa. Ongelmia on jos minkälaisia , todellisia ja kuviteltuja. Yhtenä sunnuntaiaamuna lähetykseen soitti mieshenkilö, jonka väite oli täysin päinvastainen. Hän totesi vain lyhyesti, että asiat eivät ole kuin ennen, kaikki on paremmin! Tämä hätkähdyttävä väite pysäytti ainakin minut ja kun käänsin ajan perspektiiviä omaan nuoruuteni 70-luvulle, niin väistämättä tulin siihen tulokseen, että mies oli täysin oikeassa.
Ajatellaanpa vaikka kunnallisia palveluita oman nuoruuteni ajoilta 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Vammalassa. Koululuokalla meitä oli joka vuonna 32, mikä nykyään olisi valtavan iso ryhmä. Luokassa oli yksi opettaja ja kouluavustajan nimikettä ei edes tunnettu. Erityisopetusta oli kahdenlaista: tarkkis ja apukoulu. Kiekkoa pelattiin ulkojäällä ja jalkapalloa hiekkakentällä. Nykyisin on jäähalli ja tekonurmi. Kyläkouluja ei toki silloin lopetettu, mutta se johtui siitä, että lapsia oli paljon.
Paljon on edistetty myös liikenneturvallisuudessa. Kun matkustimme Savoon äidin sukulaisiin, niin me lapset makasimme farmariauton perässä. Se oli hauskaa, mutta ei paljon tiedetty turvaistuimista ja turvatyynyistä, kun ei ollut istuimiakaan! En tiedä kuinka moni silloin kuoli vuosittain liikenteessä, mutta sen täytyy olla moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Vaikea sanoa silloisen pikkupojan perspektiivistä paljonko terveydenhoito on mennyt niistä ajoista eteenpäin, mutta ainakin ihmisten keskimääräinen elinikä on kasvanut useita vuosia, joten sekin on paljon paremmin kuin ennen.
Entä sitten yhteydenpito. Ei ollut kännyköitä, eikä internetiä. En muista soittaneeni lapsena kertaakaan ulkomaille. Kahdesta syystä. Ensinnäkin se oli tolkuttoman kallista ja ei ollut ketään kelle soittaa, koska en tuntenut ketään ulkomaalaista. Ainoa poikkeus oli Ruotsiin Saabin tehtaille töihin lähtenyt serkkupoika, jonka kuulumisista kuultiin muutaman kerran vuodessa. Tämän päivän nuoret ovat facebookissa, twitterissä tai sähköpostilla helposti päivittäin yhteydessä kavereihinsa ympäri maailmaa.
Paljon on parantunut televisiotarjontakin. Ainakin urheilufanin näkökulmasta. Toki silloinkin nähtiin yleisurheilut ja hiihdot ja jääkiekon MM-kisat, mutta siinä se olikin. Jalkapalloa tuli englannista yksi peli kerran viikossa ja huipputennistä Wimbledonista muutaman pelin verran kerran vuodessa. Nykyisin kansainvälistä huippu-urheilua voi seurata useilta maksukanavilta aamusta iltaan ja YLEnkin tarjonta on kehittynyt 70-luvun tasolta.
On sentään joku asia, joka on niin kuin ennenkin. Silloinkin Sylvään sali oli tupaten täynnä, kun Vammalan lentopallojoukkueet pelasivat Suomen huipulla. Vuoden päästä Sylväältä siirrytään uuteen palloiluhalliin. Sen jälkeen sekään ei ole niin kuin ennen, vaan sekin on paremmin!
Suomen kehitys on kolmessa vuosikymmenessä ollut hurjan nopeaa. Se kehitys on saavutettu tekemällä asioita ahkerasti ja älykkäämmin, sekä hyödyntämällä teknistä kehitystä. Tulevaisuutta ei rakenneta menneisyyden varaan. Tosiasiassa kukaan ei halua palata 70-luvun elintasoon. Itsestään selvää ei kuitenkaan ole, että asiat aina menevät parempaan suuntaan. Ne menevät parempaan suuntaan, jos me olemme valmiita uudistamaan yhteiskuntaa kehityksen mukaisesti ja edelleen teemme asioita ahkerasti ja älykkäämmin.
Aihe: Politiikka
Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti – Malttia, harkitsevaisuutta ja kohtuullisuutta
2.9.2011
Pääministeri Jyrki Katainen nosti Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheessaan esille ne toimintatavat, jolla suomalaista yhteiskuntaa on perinteisesti kehitetty. Katainen varoitti katsomasta asioita mustavalkoisella tavalla ja sen sijaan peräänkuulutti malttia, harkitsevaisuutta ja kohtuullisuutta. Pääministeri on tilanneanalyysissään enemmän kuin oikeassa.
Viimeisen vuoden ajan suomalaista poliittista keskustelua ovat hallinneet ääriainekset. Monet puolueet ovat profiloituneet vaatimuksilla, joilla voidaan saada lyhytaikaista kannatusta, mutta ei ajeta isänmaan asiaa. Juuri nyt on aika löytää yhteinen tahto, koska talouden haasteet ovat poikkeuksellisen kovat.
Tällä viikolla tulleet Nordean ja UPMn ilmoitukset saneeraustoimista kertovat siitä, että nämä yritykset valmistautuvat tulevaan markkinatilanteeseen. Työnsä menettäville on tärkeää saada nopeasti uutta työtä tai koulutusta, joka edesauttaa uuden työn löytämistä. Tämä tehtävä ei ole helppo, mutta se on jo käynnissä. Aiemmissa tehtaiden alasajoissa valtaosa työttömiksi jääneistä on löytänyt uutta työtä, mutta se edellyttää joko alan tai paikkakunnan vaihtoa. Näissä saneerauksissa menee paljon työikäistä ja työkykyistä väkeä myös eläkejärjestelyjen piiriin. Se on inhimillinen, mutta samalla yhteiskunnalle kallis ratkaisu.
Aivan lähiaikoina odotamme ensimmäisiä esityksiä uudesta kuntajaosta. Valtionvarainministeriön kuntaosastolla piirretään karttoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Perusideana on muodostaa työssäkäyntialueisiin perustuvia vahvoja kuntia, jotka kykenevät vastaamaan itsenäisesti kaikista peruspalveluista vaativinta erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. On tärkeää, että kuntauudistuksessa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon kuntien näkemykset luontaisesta yhteistyösuunnasta. Yhtä selvää kuitenkin on, että uudistuksen toteutuminen vaatii valtiolta rakennelain muodossa tiukkaa ohjausta.
Ensi viikolla käynnistyy eduskunnan syysistuntokausi. Raportti ensi viikon ensimmäiseltä istuntoviikolta tulee viikon päästä.
Aihe: Viikkoviestejä