tammikuu 2011
Keskustelun avaukseni – Allegro-yhteys Tampereelta Pietariin?
28.1.2011
Satonen ja Heinonen:
Suora linja Hämeestä Pietariin: Allegro-yhteys Tampereelta Pietariin
Kansanedustajat Arto Satonen ja Timo Heinonen (kok) ehdottavat suoraa Allegro-yhteyttä Tampereelta Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden kautta Pietariin.
- Suora yhteys parantaisi merkittävästi Pirkanmaan ja Hämeen yhteyksiä Pietariin ja matka taittuisi neljässä tunnissa nykyisen 5,5 tunnin sijasta, Arto Satonen toteaa.
Yhteys olisi mahdollista liikennöidä päivittäisinä junavuoroina jo nykyisellä Allegro-kalustolla ilman lisähankintoja Tampereelta lähtien ja Tampereelle päätyen.
- Maakuntien vientiyrityksillä on paljon liiketoimintaa Pietarissa, joten potentiaalisia käyttäjiä suoralle junayhteydelle on runsaasti. Vastaavasti suora yhteys Pietarista toisi myös merkittävästi turisteja Hämeeseen ja Pirkanmaalle, Timo Heinonen kertoo.
Nykyisin Hämeestä ja Pirkanmaalta Pietariin junalla matkustavat joutuvat joko kiertämään Tikkurilan kautta tai käyttämään hidasta paikallisliikennettä Riihimäen ja Lahden välillä. Tämä ohjaa käytännössä Pirkanmaalta ja Hämeestä Pietariin menevät lentoyhteyden käyttäjiksi.
Arto Satonen ja Timo Heinonen jättivät perjantaina kirjallisen kysymyksen suorasta Allegro-yhteydestä Tampere-Pietari -välille liikenneministerin vastattavaksi.
Lisätietoja:
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-511 3110
Timo Heinonen
timo.heinonen@eduskunta.fi
050-512 2760
Keskustelu jatkuu:
Aamulehden ja…
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/satonen-ja-heinonen-suora
ja YLE Tampereen sivuilla
http://yle.fi/alueet/tampere/2011/01/allegro-yhteys_tampereelta_pietariin_2323551.html
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Eduskunta: Jätevesien puhdistamisvaatimukset kohtuullistuvat
25.1.2011
Eduskunta kumoaa Kokoomuksen johdolla kiistellyn jätevesiasetuksen. Uudella lailla ja asetuksella vaadittu puhdistustaso tulee kohtuullisemmaksi. Aiemmasta lievemmästä vaatimustasosta (orgaaninen aine 80%, kokonaisfosfori 70%, kokonaistyppi 30%) tulee pääsääntö ja tiukempia vaatimuksia on kuntatasolla mahdollista vaatia vain erityisen herkillä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Yli 68-vuotiaat vapautetaan velvoitteista kokonaan.
Tämän päätöksen jälkeen asian käytännön toteutus on kuntien harteilla. On tärkeää, että maaseudun asukkaat saavat kiinteistökohtaista neuvontaa juuri heille soveltuvasta järjestelmästä. Rahaa ei kannata hukata järjestelmiin, jotka ovat vaatimuksiin nähden liian kalliita. Ympäristövaliokunnan arvion mukaan uudet vaatimukset täytetään keskimäärin 3000-4000 euron investoinnilla, tosin tapauskohtaiset erot ovat merkittäviä.
Parasta apua haja-asutusalueille on kunnallisten siirtoviemärijärjestelmien rakentaminen. Tätä myös valiokunta painottaa omassa mietinnössään ja vaatii lisää rahaa näihin hankkeisiin. Kiinteistökohtaisia vapautuksia voidaan hakea niihin talouksiin, jotka ovat lähivuosina pääsemässä kunnallisen järjestelmän piiriin. Tämä on oikein ja tätä mahdollisuutta pitää kuntatasolla hyödyntää, jotta päällekkäisyyksistä päästään eroon.
On tärkeää, että jätevesiasetukseen vihdoinkin saatiin järkeä. Punamultahallituksen aikainen jätevesiasetus oli vaatimuksiltaan kohtuuton, aiheutti paljon epätietoisuutta ja sai monet tekemään ylisuuria investointeja.
Tästä punamultahallituksen aikaisesta jätevesiasetuksesta on opittava se, että ympäristön nimissäkään ei voida ihan mitä tahansa vaatia. Ympäristöhyötyjen ja maaseudun asukkaille koituvien kustannusten on oltava järkevässä suhteessa toisiinsa.
24.9.2010: Jätevesiasetus uusittava välittömästi
Arto Satonen
kansanedustaja, Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja (kok)
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Kommenttini Mari Kiviniemelle: Yhteiskuntasopimus tarvitsee rinnalleen hyvän liiketoimintaympäristön
25.1.2011
Pääministeri Mari Kiviniemen viikonloppuna esille nostama ajatus laajasta yhteiskuntasopimuksesta, jossa sovittaisiin Suomen kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa tukevasta sopimuksesta työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken, on periaatteessa kannatettava. On kuitenkin mahdotonta kytkeä toisiinsa veroratkaisut ja yksittäisten yritysten investointipäätökset.
Pääministeriltä on selvästi mennyt sekaisin se, mitä sovitaan tupo-pöydissä ja mitä jokainen yritys päättää itse. Investointipäätöksiä yritysten puolesta ei tehdä markkinataloudessa kollektiivisesti. Jokaisessa ratkaisussa yritys valitsee itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Jos toimintaympäristö Suomessa on hyvä, valinta kohdistuu Suomeen, jolloin saadaan työtä ja toimeentuloa tänne. Siksi toimintaympäristöön pitää vaikuttaa yhteiskuntasopimuksella.
Tämän vaalikauden aikana hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat käyneet pitkää vuoropuhelua. Tuloksia on saatu työhyvinvoinnin kehittämiseen Ahtelan työryhmän ehdotusten pohjalta. Sen sijaan eläkeratkaisuissa kolmikantatyöryhmä on jatkoajan jatkoajalla ja vieläkään ei ratkaisua näy.
Avainasia Kiviniemen ehdottaman yhteiskuntasopimuksen kannalta on se, sitoutuvatko työmarkkinaosapuolet siihen. Työnantajilta se edellyttäisi askelta keskitetymmän palkkaratkaisun suuntaan sekä työntekijöiltä valmiutta joustaa eläkekysymyksessä ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle. Tulevan hallituksen rooliksi jäisi kehittää vero- ja elinkeinopolitiikkaa siten, että Suomeen kannattaa investoida. Näillä toimilla voitaisiin merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä.
Aihe: Blogi
Maahanmuuttoteema herätti jälleen laajaa debattia Tampereella Telakalla
21.1.2011
Tämän viikon maanantai-iltana 17.1.2011 pidin yhdessä Anna Kontulan (vas) ja Jukka Gustafssonin (sd) kanssa kaksi tuntia kestäneen “Suoraa puhetta maahanmuutosta” -tilaisuuden Tampereen Telakka-ravintolassa.
(Suoraa puhetta maahanmuutosta 17.1.2011)
Tupa oli viimeistä sijaansa myöden täynnä, ja keskustelu oli sananmukaisesti suoraa. Välillä äänessä olivat maahanmuuttajat, välillä maahanmuuttokriitikot ja välillä panelistit.
Keskustelussa painopisteenä oli turvapaikkapolitiikka ja Suomen uudistetut linjaukset. Esille nousi myös työperäinen maahanmuutto ja työn perässä tulleiden oikeus tuoda Suomeen perheensä. Erikseen puhuttiin maahanmuuttajien kotoutumisesta Tampereella.
Lopputulemana voi sanoa, että työperäisellä maahanmuutolla oli laaja kannatus yleisön joukossa, mutta turvapaikkapolitiikan osalta näkemyserot olivat suuria.
Aika moni tuntui hyväksyvän oman näkemykseni siitä, että turvapaikkapolitiikkaan liittyvät väärinkäytökset leimaavat kaikkia maahanmuuttajia, ja siksi etuuksien väärinkäyttäjät on saatava kuriin.
Suomella ei ole varaa tulla ulkomaalaisvastaiseksi maaksi, koska ikärakenteemme vuoksi tarvitsemme jatkossa ulkomaista työvoimaa.
Hyödymme myös Suomeen valmistumisen jälkeen töihin jäävistä ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka kielitaidollaan ja kulttuurituntemuksellaan lisäävät kansainvälistä kilpailukykyämme.
Aihe: Blogi
Aamulehti 19.1.2011: Tampere voi menestyä myös globaalisti
19.1.2011
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Nokian yt-neuvottelujen lopputuloksena Tampereelta häviää liki 200 koulutetun tuotekehittäjän työpaikkaa. Nokian on kerrottu palkkaavan Intian Chennaihin 800 uutta työntekijää. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole koko kuva, koska toisenlaisiakin sijaintiratkaisuja on tehty.
Siitä huolimatta hälytyskellojen on soitava miettimään keinoja koulutettujen työpaikkojen turvaamiseksi Pirkanmaalla.
Hyvä esimerkki päinvastaisesta liikkeestä on ollut UPM:n globaalin talouspalvelukeskuksen syntyminen Tampereelle. Tulli Business Parkissa toimii 455 UPM:n taloushallinnon ammattilaista yli 30 maasta. Lähes kaikki yhtiön taloushallintotoiminnot on keskitetty Tampereelle. Tampere katsottiin yhtiön sisällä globaalisti parhaimmaksi paikaksi. Toiseksi jäi Shanghai, jossa toimii UPM:n pienempi taloushallintoyksikkö.
Kotimaisena esimerkkinä samanlaisen keskittämisen on tehnyt Kesko, jolla on 170 taloushallinnon ammattilaista Technopoliksessa palvelemassa koko konsernia. Tässä yhteydessä pääkaupunkiseudulta siirtyi lähes sata työpaikkaa Tampereelle ja lisäksi vielä muualta maakunnista kymmeniä. Muitakin hyviä esimerkkejä koulutettujen työpaikkojen keskittämisestä Tampereelle löytyy.
Oikea johtopäätös Nokian yt-neuvotteluiden lopputuloksesta ei siis ole se, että Tampereella ei olisi mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa tuotekehityksen ja taloushallinnon työpaikoista. Olennaista on havaita se, että myös näitä töitä nyt vahvasti keskitetään. Siinä kilpailussa meidän tulee pärjätä sekä Suomen sisällä että globaalisti. Tämä luo erityisen haasteen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle.
Koulutuksen on oltava työelämälähtöistä, jotta saadaan kaikille koulutustasoille työvoimaa, joka on omassa ammatissaan globaalisti kilpailukykyistä. Avainasia on kielitaito. Pelkkä englannin osaaminen ei enää riitä. Vahvoilla ovat ne, jotka englannin lisäksi osaavat saksaa, venäjää, mandariinikiinaa, ranskaa tai espanjaa eli myös jotain toista maailmankieltä.
Pirkanmaalla on korkeatasoisia englanninkielisiä koulutusohjelmia sekä molemmissa yliopistoissa että TAMK:issa ja HAMK:in Valkeakosken yksikössä. Niihin hakeutuu hyvien kotimaisten opiskelijoiden lisäksi paljon motivoituneita ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden työllistymiseen Pirkanmaalle kannattaa panostaa, koska he tuovat mukanaan tärkeää kielen ja kulttuurin tuntemusta.
Suomi ei kykene kilpailemaan työn hinnalla Aasian maiden kanssa. Sen sijaan verrattuna Helsinkiin ja Euroopan merkittäviin keskuksiin Tampere on kustannustasoltaan hyvin kilpailukykyinen.
Yritysten globaalissa sijaintipaikkakilpailussa menestyvät ne kaupungit, jotka kykenevät tarjoamaan osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, tehokkaan toimintaympäristön hyvine liikenne – ja tietoliikenneyhteyksineen sekä kohtuullisen kustannustason. Tampereella on tässä kilpailussa kaikki mahdollisuudet menestyä.
Suomen sisällä Tampereen seutu on maan vetovoimaisin alue, johon halutaan muuttaa kaikkialta maasta. Talouspalveluyksiköiden keskittymän vetovoimaa rautatieaseman ympäristössä voidaan vahvistaa rakentamalla suurhalli ja uusi kaupunginosa sekä toteuttamalla pikaraitiotie ja maakunnallinen raideliikenne.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
“Uskoa menestykseen, toivoa huomiseen”, Kokoomuksen Henna Virkkusen työryhmän raportti (2011)
18.1.2011
Kokoomus avasi omalta osaltaan pelin tämän viikon tiistaina, kun Kokoomus julkisti opetusministeri Henna Virkkusen työryhmän “Uskoa menestykseen, toivoa huomiseen” -raportin.
Paperi sisältää 30 kpl työllisyyttä ja talouskasvua edistävää uudistusta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi.
(tutustu raporttiin tarkemmin)
Kokoomuksen Virkkusen raportissa on merkittäviä yrittäjyys- ja työllisyyspainotuksia. Avaan alla muutamia:
——-
1) Kokoomus: Paikallisen sopimisen lisääminen työpaikalla vaihtoehtona valtakunnan tasoiselle TES:ille
Oikein käytettynä paikallisella sopimisella voidaan merkittävästi lisätä työhyvinvointia.
Työnantaja ja työntekijät yritystasolla ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, jotka yhdessä voivat löytää molemmille osapuolille parhaiten sopivat työtavat ilman Helsingin kabinettipäätöksiä.
TES:iä ei kuitenkaan syrjäytetä, vaan paikallinen sopiminen on aina vapaaehtoista.
——-
2) Kokoomus: Työtä tekevän joukon laajentaminen
a) Osatyökykyisille vammaisille esitämme pysyvää palkkatukea, jotta yhä useampi vammainen pääsisi pysyvästi hänelle soveltuvaan työhön.
Suuri joukko töihin haluavia osatyökykyisiä vammaisia on ilman työtä, ja siksi tämä potentiaali pitää hyödyntää. Se on ennen kaikkea tärkeää vammaisille itselleen, mutta myös koko kansantaloudelle.
Tämä palkkatuen vastaa pitkälti myös VATES:sin sosiaali- ja työvoimapoliittisia tavoitteita ja on sosiaalisesti huolehtiva kaikista yhteiskunnan jäsenistä (VATES, www.vates.fi).
b) Ehdotamme, että pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan uusin keinoin: työpankkijärjestelmä on laajennettava koko maahan
Pitkäaikaistyöttömien työpanoksen hyödyntäminen on ollut nykyisillä, kiireisillä työmarkkinoilla hankalaa. Yritykset haluavat palkata vain osaavaa ja heti töihin kykenevää työvoimaa, ja siksi tarvitaan toimivampia välityömarkkinoita, joita Kokoomus haluaa työn puolueena rakentaa entistä aktiivisemmin ensi vaalikaudella.
Suomessa on jo vuosia kokeiltu työpankkijärjestelmää, jossa sosiaalinen yritys toimii pitkäaikaistyöttömien ja muiden vajaakuntoisten työhön palaamisen väliportaana.
Kun henkilö osoittaa kykenevänsä työelämään (esimerkiksi sosiaalisen yrityksen työpaikalla), hänet ohjataan töihin yrityksiin. Tällöin työnteko on taloudellisesti kannustavaa ja voi johtaa aidosti pysyvämpään työllistymiseen.
Tällaisessa tapauksessa voitaisiin soveltaa työpankkijärjestelmää, jossa rekrytointiriski on pienempi myös yrittäjälle, koska jos työpankkilainen on jostain syystä kyseiseen työhön soveltumaton, silloin toimitaan yrityksen näkökulmasta niin kuin henkilöstövuokrauksessa, eli työsuhde voidaan pitää joustavana ja päättää myös tarpeen mukaan – mutta että työpankin kautta myös työpankkilaisen toimeentulo on turvattu.
Virkkusen raportissa ehdotetaan tämän hyvin tällä vaalikaudella toimineen kokeilun vakinaistamista ja levittämistä koko maahan.
Nykypäivä 14.1.2011: Palvelut mahdollistavat maaseudulla asumisen
14.1.2011
Ministeri Jan Vapaavuorelle palveluvyöhykemalli voi olla järkevää politiikkaa kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä, mutta syvällä maaseudulla siitä ei ole toimintamalliksi (ERA 17-työryhmä).
Maaseudulla kyse on enemmänkin siitä, että palvelut ovat riittävän lähellä, jotta syrjemmässäkin voi asua. Jos koulu, kauppa tai terveyskeskuksen päivystys ovat kymmenien kilometrien päässä, niin asuminenkin menee vaikeaksi.
Maaseutupoliittisessa selonteossa maaseutu jaetaan kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupunkien läheinen maaseutu on halutuinta asuinaluetta Suomessa ja sinne palvelut syntyvät markkinataloudellisin ehdoin. Monia houkuttelee mahdollisuus asua maalla ja käydä töissä kaupungissa. Lähikoulutkin pysyvät pystyssä ainakin siedettävän lähellä, koska näille alueille muuttavat juuri lapsiperheet.
Ydinmaaseutu on aluetta, jossa ei eletä kasvukeskuksen varassa. Siellä alueen palvelut on haettavissa pienemmistä keskuksista eli seutukaupungeista. Tyypillinen seutukaupunki on oman maakuntansa kakkos- – tai kolmoskeskus ja sitä ympäröi laaja maaseutu.
Itsenäisyytemme aikojen alussa niitä nimitettiin kauppaloiksi. Jo siihen aikaan palvelut haettiin juuri sieltä kauppalasta. Siellä oli paitsi kauppoja, myös lääkäri, apteekki ja posti.
Hallinnon rakennekehitys on kovimmalla voimalla iskenyt juuri näihin seutukaupunkeihin.
Kun hallintoa on eri aloilla keksitetty, niin sitä on supistettu juuri seutukaupungeista. Keskittämisen kohteena ovat olleet esimerkiksi käräjäoikeudet, verohallinto ja poliisi. Paineita kohdistuu myös seutukaupunkien te-toimistoihin, ammattikorkeakouluyksiköihin, ammattioppilaitoksiin ja aluesairaaloihin. Osa seutukaupungeista on lisäksi joutunut metsäteollisuuden rakennemuutoksen kohteeksi.
Kaikki seutukaupungit eivät ole väkeään menettäviä, vaan myös lievästi kasvavia kuntia on joukossa mukana. Useimmissa ikärakenne aiheuttaa kuitenkin ongelmia sekä yksityiselle että julkiselle palvelurakenteelle.
Nykyinen kuntien välinen verotulojen tasausjärjestelmä on elinehto monille seutukaupunkeille. Jos seutukaupungit eivät säily elinvoimaisina, niin monilta maaseudun asukkailta palvelut karkaavat liian kauaksi.
Seutukaupunkien asema tuleekin arvioida kokonaisvaltaisesti, koska yksittäisten hallinnonalojen keskittämisratkaisujen seuratessa toisiaan lopputuloksena on alasajo.
Valtaosa suomalaisista asuu kasvukeskuksissa tai niiden lähialueilla. On ymmärrettävää, että niillä alueilla kaavoitusta ja yhdyskuntarakenteen muotoutumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesti. Muuttovoittokuntien uudisrakentaminen voidaan toteuttaa ekotehokkaasti ja yhteensovittaa julkiseen liikenteeseen.
Sitä vastoin ydinmaaseudulla tulisi helpottaa esimerkiksi rantarakentamista, koska monissa kylissä pienelläkin väestönlisäyksellä voitaisiin turvata kyläkoulut. Keskittäminen ei ole aina ekotehokkain ratkaisu, vaan se voi maaseudulla olla myös nykyisten palveluiden turvaaminen haja-asutusrakentamista sallimalla.
Väestön kasvun keskittyminen kasvukeskuksiin on väistämätöntä. Kyse on kuitenkin siitä, millä voimalla se tapahtuu. Jos seutukaupungit ja niiden läheinen maaseutu säilyvät elinvoimaisina, niin muuttoliike pysyy hallinnassa.
Jos taas seutukaupunkien ote pettää ja maaltapako kiihtyy, niin tuloksena on entistä korkeammat asumisen hinnat kasvukeskuksissa. Tämä iso kuva tulee nähdä erityisesti silloin, kun yksittäisillä hallinnonaloilla keskittämispäätöksiä mietitään. Seutukaupunkien kamelin selkää ei pidä katkaista.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Shakin päivän tapahtuma Tampereen Koskikeskuksen keskusaukiolla 16.1.2011
13.1.2011
Tammer-Shakki ry järjestää koululaisten suuren shakkitapahtuman Koskikeskuksen keskusaukiolla sunnuntaina 16.1 klo 12 alkaen. Luvassa on sotilaiden turnajaisia, hullun ratsun pyydystystä ja muita hauskoja toimintarasteja koululaisille. Tehtävien suorittamiseen ei tarvita aiempaa shakkitietoutta ja onnistumiset palkitaan! Paikalle voi tulla iltapäivän mittaan koska tahansa, ja toimintaa kestää klo 17 asti.
Ohjelmassa on lisäksi kansanedustaja Arto Satosen simultaani, johon voivat osallistua shakin säännöt ennestään tuntevat koululaiset tai vanhemmat. Simultaani alkaa klo 15 ja siinä Satonen pelaa useaa vastustajaa vastaan yhtä aikaa.
Koskikeskuksen tapahtuma on samalla lähtölaukaus vilkkaalle shakin koulukerhotoiminnalle, joka starttaa Pirkanmaalla tänä keväänä. Mukana menossa ovat Tammer-Shakin lisäksi Shakkilinna, Suomen Shakkiliitto ja Intersport Megastore Koskikeskus.
Aihe: Uutisia
Suoraa puhetta maahanmuutosta
10.1.2011
Maanantaina 17.1. klo 18-20
Ravintola Telakka, 2. krs (Tullikamarin aukio 3)
Mukana:
kansanedustaja Jukka Gustafsson, sdp
tutkija Anna Kontula, vasemmisto
kansanedustaja Arto Satonen, kokoomus
Tilaisuuden juontaa Elani Nassif
Tervetuloa!
Aihe: Uutisia
Arto Satonen – asiaa töissä, eikä asiattomuuksia vapaa-aikanakaan
10.1.2011
Aihe: Blogi, Kuvia-ääntä-videoita, Tutustu lisää Artoon, Uutisia