2011
Arto Satosen viikkoviesti – työelämä vaatii rakenteellisia uudistuksia
21.12.2011
Eduskunnan työ päättyi tänään viimeisiin äänestyksiin. Muutoksia budjettiin ei enää äänestyksissä tehty. Nyt eduskunta jää talvitauolle. Seuraavat valtiopäivät alkavat puhemiehen vaalilla 6.2. Itse lomailen joulun ja uuden vuoden välillä pelaamalla shakkia. Tammikuun käytän lähinnä vaalityöhön Sauli Niinistön puolesta. Viikkoviesti jää myös tauolle, mutta palaa vaalitunnelmissa tammikuun puolessa välissä.
Rakenteellisia uudistuksia tehtävä kasvun vahvistamiseksi
Koko syksyn Euroopan rahoituskriisi on hallinnut otsikoita ja tuonut mukanaan pilviä myös reaalitalouteen. Sijoitukset etsivät nyt varmaa paikkaa ja se on tuonut lisää rahaa myös Suomessa toimiviin pankkeihin, joihin markkinoilla luotetaan.
Suomi on edelleen parhaiten menestyviä maita Euroopassa. Se ei kuitenkaan oikeuta meitä viettämään ruususen unta. Sen sijaan meidän on palkkaratkaisun jatkeeksi toteutettava rakenteellinen työurauudistus. On tärkeää, että kykenemme tekemään kestävyysvajetta kaventavia uudistuksia. Luottamus Suomen talouden kantokykyyn myös tulevaisuudessa houkuttelee sijoittamaan Suomeen. Rakenneuudistuksilla voimme siten edistää talouskasvua ja tuoda vakautta kotimarkkinoille.
Ruotsi on viimeiset vuodet johdonmukaisesti lisännyt ihmisten halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua työelämään porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, korottamalla ansiotulovähennystä, ottamalla käyttöön yhden päivän omavastuu sairaslomaan, alentamalla sosiaaliturvamaksuja ja uudistamalla työmarkkinapolitiikkaa. Näiden uudistusten pitkäaikaisvaikutus bruttokansantuotteeseen on 4,8 prosenttiyksikköä ja tehtyjen työtuntien määrään 6,4 prosenttiyksikköä. Kyse on huomattavista luvuista.
Suomessakin järjestelmä on saatava toimimaan niin, että selvästi nykyistä useampi työikäinen ja työkykyinen on kokoaikaisesti töissä. Ajankohtaisempia kuin koskaan ovat John F. Kennedyn sanat: “Älä kysyä mitä yhteiskunta voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä yhteiskunnan hyväksi”. Juuri tällaista asennetta me tulemme tarvitsemaan vuonna 2012.
Valtion budjetin mukaan Suomi ottaa ensi vuonna 52,5 miljardin budjettiin 7,1 miljardia velkaa. Me olemme vielä vakavarainen eteläeurooppalaisiin verrattuna, mutta velkaantumisen vauhti on huolestuttava. Pääministeri Jyrki Katainen totesikin juuri eilen, että keväällä edessä on säästöjä ja veronkorotuksia. Ne tulevat olemaan kovia päätöksiä. Vastuutonta olisi kuitenkin antaa valtion velkaantua hallitsemattomasti, koska emme voi loputtomasti syödä tulevien sukupolvien pöydästä.
Jos haluat tulla keskustelemaan politiikan syksyn kuumista asioista tai kevään odotuksista, niin huomenna klo 16-17 olen Kimmo Sasin kanssa Koskikeskuksen Linkosuolla kuulemassa mielipiteitä ja ottamassa vinkkejä vastaan.
On kuitenkin aika tehdä töitä ja aika rauhoittua. Huomisen jälkeen omat ajatukseni kääntyvät Jouluun. Toivotan rauhallista Joulua ja hyvää Uutta vuotta!
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – YLEn rahoitus ja rikkidirektiivi
16.12.2011
Tässä viikkoviestissä käsitellään YLEn rahoitusta ja eduskunnan kannanottoa rikkidirektiiviin.
YLEn rahoitus maaliin
Vuosikausia hierottu YLEn rahoitusmalli saatiin ratkaistua lopullisesti tänään. Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät ratkaisun yksimielisesti. Tämä on tärkeää, koska YLE on nimenomaan eduskunnan yhtiö, ei hallituksen. Ny tehty ratkaisu varmistaa YLEn rahoituksen 500 miljoonan tasolle, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen nykyiseltä pohjalta. Ratkaisuun sisältyy myös se, että jatkossa jo ennalta arvioidaan YLEn uusien toimintojen markkinavaikutukset.
YLEn toiminnan arvioinnin osalta vahvistetaan merkittävästi johtamani eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan roolia. Ajatuksena on, että YLEn kertomuksen yhteydessä valiokunta arvioi erityisesti sitä, miten YLE on toteuttanut julkisen palvelun tehtävää ja mitkä ovat YLEn toiminnan vaikutukset yksityisille media-alan toimijoille. Myös YLEn arvioinnin valmistelu siirtyy valiokunnan virkamiehen tehtäväksi.
Nyt päätettyä maksujärjestelmää voi pitää hyvänä kompromissina. Perusidea on se, että normaali täysi-ikäinen työssäkäyvä maksaa YLEstä jatkossa 140 euroa vuodessa. Maksu on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen. Tätä alemmalla maksulla selviävät alle 22000 euroa vuodessa tienaavat ja alle 7800 euroa tienaavilta ei peritä mitään. Yritykset maksavat liikevaihdon mukaan kolmiportaisesti, kuitenkin alle 400000 euron liikevaihdon yritykset vapautetaan maksusta kokonaan.
Lähes kaikkien osalta järjestelmää voi pitää oikeudenmukaisena. Ongelmakohtia on lähinnä kaksi. Niissä perheyrityksissä, joissa 400000 euron raja ylittyy, maksu muodostuu korkeaksi, koska maksajiksi joutuvat sekä yritys, että yrittäjät. Toinen ryhmä ovat ne kotitaloudet, joissa asuu kahta useampia täysikäisiä ihmisiä. Erinomaista on se, että yksinasuvien osalta maksu alenee huomattavasti. Ylipäätään lähes kaikki jäävät voitolle verrattuna nykytilaan, koska vapaamatkustaminen loppuu. Enää ei voi katsoa TVtä maksamatta siitä.
Rikkidirektiiviin haetaan lisäaikaa
Suomelle uhkaa aiheutua huomattavia kustannuksia jo aiemmin sovitusta rikkipäästödirektiivistä. Itämeri on tulossa kokeilualueeksi, jossa laivojen rikkipäästöraja pudotetaan vuoteen 2015 mennessä 0,1 %. Tämä uhkaa nostaa Suomen merikuljetusten hintaa 200 miljoonaa – 1,2 miljardia vuodessa polttoaineiden hintatasosta riippuen. Muutoksesta saatavat ympäristö – ja terveyshyödyt ovat kuitenkin minimaaliset.
Rikkidirektiivi on valitettavasti jälleen kerran yksi esimerkki siitä, että Suomi on ollut hyväksymässä itselleen kohtuuttomia rajoituksia yhteisten ympäristötavoitteiden nimissä. Sen vuoksi onkin oikeutettua, että Suomi saa käyttöönotolle lisäaikaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli asiaa perusteellisesti läpi syksyn ja kävi ilmi, että mitään kustannustehokasta ratkaisua ei ole. Osaan laivoista ei voida edes rikkipesureita teknisesti asentaa. Uuden LNG- polttoaineen käyttöönotto ratkaisee ongelman myöhemmin, mutta tämä järjestelmä on järkevää toteuttaa vain uusiin laivoihin, kuten jo Viking Linen uusimman aluksen osalta tehdäänkin.
Liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi esittämään viiden vuoden lisäaikaa rikkidirektiivin käyttöönotolle Itämerellä, mikä tuli myös koko eduskunnan näkemykseksi. Sinänsä on oikein vähentää meriliikenteen päästöjä. On kuitenkin kohtuutonta, että muita tiukemmat säännökset annetaan sinne, jossa kustannukset ovat suurimmat ja hyödyt pienimmät. Jos esimerkiksi Välimeri olisi valittu koealueeksi Itämeren sijasta, niin olisi päästy paljon parempaan hyötysuhteeseen. Itämeren suojelu on tärkeää, mutta siinäkin rikkipäästöillä on hyvin marginaalinen rooli.
Aihe: Viikkoviestejä
Raamiratkaisun sisällä tehtävä järkeviä ratkaisuja
15.12.2011
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen saavuttama raamiratkaisu tuo suomalaisille työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Raamiratkaisun vaihtoehto olisi ollut epäterve liittokohtainen palkkakilpailu ja lakkotäytteinen kevät. Juuri nyt on hyvin tärkeää, että kotimainen vakaus on varmistettu, koska kansainvälinen finanssikriisi joka tapauksessa tuo suuria uhkia talouteen. Raamin sisällä kilpailukykyä voidaan vahvistaa räätälöimällä asioita yrityskohtaisesti.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Työpanoksiin sidotut ja oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta nykytilaa niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemminkin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Pienissäkin yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan.
Koulutuksen tulee olla työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Näitä koulutuspäiviä voidaan hyödyntää esimerkiksi lakiin perustuvien ammatillisten vaatimusten täyttämiseen. Ovat ne sitten tulityökorttiin tähtäävää koulutusta, raskaan liikenteen kuljettajatutkinnon päivittämistä tai ensiapukurssia. Olennaista on se, että työntekijä oppii koulutuksessa asioita, jotka parantavat oman alan osaamista ja lisäävät työturvallisuutta.
Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Perusajatuksena on se, että hyvänä ja kiireenä aikana voidaan rahaa varata koulutuksen käyttöön ja kouluttaa hiljaisempana aikana. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmisteleva kolmikantatyöryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi. Pienyritysten näkökulman huomioimiseksi työryhmään on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Näpit irti työmatkavähennyksestä
15.12.2011
Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen ilmastopolitiikka koskevan raportin mukaan työmatkavähennys ei tue Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Se viraston näkemyksen mukaan hajauttaa yhteiskuntarakennetta ja mahdollistaa työssäkäynnin kauempaakin. Ehkäpä se juuri siksi onkin olemassa! Aikoihin on eletty, kun ilmastopolitiikan perusteella aiotaan käydä sellaiseen perusoikeuteen kuin työmatkavähennykseen käsiksi.
Työmatkavähennyksen ideana on se, että se mahdollistaa työn vastaanottamisen kauempaakin. Tästä seuraa ainakin kolme kokonaistaloudellista etua. Ensinnäkin työmarkkinat toimivat dynaamisimmin, kun on taloudellisesti edullisempaa vaihtaa työpaikkaa. Toiseksi asumisen hinta pysyy kohtuullisimpana, kun kaikkien ei tarvitse asua kaupungin paikallisbussilinjan varressa. Kolmanneksi suuremmista kaupungeista leipänsä hakevat lisäävät merkittävästi pienempien paikkakuntien ja maaseudun elinvoimaisuutta ja helpottavat palvelujen järjestämistä.
Nämä kaikki seikat ovat nähtävissä Pirkanmaalla. Työssäkäynti suuntautuu voimakkaasti Tampereelle, mutta asuminen leviää ympäri Pirkanmaata. Joillekin maaseutukunnille on hyvin tyypillistä, että työn perässä matkataan useisiin eri keskuksiin. Työmatkavähennyksen alasajaminen olisi siten todellinen kuolinisku niille maaseutupaikkakunnille, joiden väestöstä huomattava osa hakee leivän oman kuntansa ulkopuolelta.
Mikä on sitten Suomen työssäkäyntiliikenteen merkitys globaalissa ilmastopolitiikassa? Siihen en osaa varmasti vastata, koska en tunne promileja pienempiä lukuja. Jokainen hiemankin maalaisjärkeä käyttävä ymmärtää sen, että ylipäätään Suomen vaikutus koko ilmastonmuutokseen on aivan minimaalinen. Jos USA, Kiina, Intia ja muut Aasian maat eivät ryhdy toimiin ilmastopolitiikassa, niin ilmastonmuutos on väistämätön. Sitä asiaa ei montakaan tuntia jarruteta sillä, että kaikki suomalaiset asutetaan kehäkolmosen sisäpuolelle.
Suomi voi fundamentaalisella ympäristöpolitiikalla aiheuttaa ongelmia lähinnä itselleen. Esimerkkien lista alkaa jo ilman työmatkavähennystäkin olla liian pitkä. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus, rikkidirektiivi, tuulivoiman tuotannon ylisuuri tukeminen ja korkeat polttoaineveron korotukset. Toki kehittyneiden maiden pitää olla edelläkävijöitä ilmastomuutoksen torjunnassa, mutta Suomi on jo enemmän kuin oman osansa suorittanut. Aina ei saa kurittaa samaa miestä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Venäjän muutoksia seurattava tarkasti
15.12.2011
Vanha suomalainen valtioviisaus on se, että Suomessa kannattaa aina tarkoin seurata mitä Venäjällä tapahtuu. Tätä perusasiaa ei pidä unohtaa edes Euroopan finanssikriisin pyörteissä. Venäjällä ja Suomella on kohtalonyhteys. Tänä päivänä päällimmäisenä on taloudellinen yhteys. Venäjän kauppa on hyvin merkittävää, venäläiset ovat suurin turistiryhmä, venäläiset ostavat Suomesta maata ja asuntoja ulkomaalaisista eniten ja venäjänkieliset ovat suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa.
Venäjällä juuri pidettyjen vaalien tuloksista ei voi suoraan päätellä Putinin hallinnon todellista kannatusta. Venäjällä ei ole vielä kertaakaan hallitus vaaleissa vaihtunut. Todellista vaihtoehtoa Putinin hallinolle ei ole, koska oppositio on hajanainen ja epäuskottava. Tietynlaista ironiaa sisältyi siihen, että kommunistit syyttivät hallitsevaa puoluetta vaalivilpistä. Voi sanoa, että siinä olivat äänessä asiantuntijat!
Venäjän vaalien tulosta ja sen jälkeisiä mielenosoituksia ei kuitenkaan voi ohittaa olankohautuksella. Puheet arabikevään toteutumisesta Venäjällä ovat ennenaikaisia, mutta hallinnon legitimiteetin heikkeneminen on vakava asia. Vallassa pysyäkseen Putin tarvitsee lisää todellista kannatusta. Toivottavasti se merkitsee yhteiskunnan uudistamistarpeen tunnustamista, eikä nationalismin nousua.
Yksi Venäjän ongelmista on se, että lahjakkaiden ja koulutettujen nuorten on vaikeaa löytää osaamistaan vastaavaa työtä ilman hyviä suhteita. Venäjälle ei ole kehittynyt yhtä laajaa keskiluokkaa kuin länsimaihin. Jos nuoret eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä ja tavoittelemaansa elintasoa, niin tyytymättömyys kasvaa.
Suomelle Venäjän kehittyminen kohti taloudellisesti menestyvää länsimaista demokratiaa olisi hyvin tärkeää. Se lisäisi koko pohjoisen Euroopan vakautta, mahdollistaisi välisimme kaupan kehityksen ja toisi entistä enemmän maksukykyisiä venäläisturisteja ostoksille Suomeen. Laajemmalle yhteiskuntaan ulottuva taloudellinen kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että lahjakkaille ja koulutetuille nuorille on annettava mahdollisuus menestyä.
Suomen tehtävänä ei ole toimia kansainvälisessä politiikassa opettajana, vaan lääkärinä. Suomalaisten Venäjän tuntemuksella on käyttöä myös Euroopan Unionin ja Venäjän välisten suhteiden kehittämisessä. Seuraava merkittävä askel on Venäjän WTO-jäsenyys, joka tuo Venäjälle kaupallisia mahdollisuuksia, mutta velvoittaa myös noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Putinin Venäjä on nyt vedenjakajalla. Avainasiaksi nousee se uskalletaanko ottaa askelia kohti toimivaa demokratiaa ja avata mahdollisuuksia omille lahjakkuuksille vai käperrytäänkö vain puolustamaan nykyisiä valtarakenteita ongelmia tunnustamatta.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kehitysvammaisia ei saa unohtaa taantumassa
14.12.2011
Sunnuntaina seurakuntatalolla vietettiin kehitysvammaisten joulujuhlaa. Oli hienoa nähdä miten jälleen kerran tapahtuma vetäjä Irmeli Kulonpää sai vedettyä kehitysvammaiset mukaansa. Jouluntarinaa käytiin yhdessä läpi ja aitoa iloan tunnetta oli ilmassa. Koskettava oli myös kirkkoherra Ari Paavilaisen puheenvuoro. Hän vertaili symbolisesti kynttilää ja sähkövaloa. Kynttilän liekki on heikompi, mutta silti se vetoaa meihin vahvemmin kuin sähkövalo. Myös elämämme ilo voi tulla niistä, jotka ovat heikoimpia.
Oma setäni Heikki oli kehitysvammainen ja sain viettää monia kesiä hänen kanssaan nuoruudessani. Se oli sen ajan omaishoitoa eli normaalia perheessä tapahtuvaa huolenpitoa. Heikki oli kaveri, johon aina voi luottaa. Hänestä näkyi ilo ja suru. Se oli juuri sitä aitoutta, mikä elämässä on tärkeää. Juuri sitä samaa aitoutta koin myös pari viikkoa sitten Tampereella, kun kävin pelaamassa biljardia kehitysvammaisten kanssa. Tappio otti koville, mutta voitosta irtosi ilo sitäkin upeammin.
Viime vuosina kehitysvammaisten hoito on suuntautunut suurista laitoksista kohtia pienempiä yksiköitä ja yhä useampi yritetään saada myös tuetun asumisen piiriin. On hienoa, että myös vapaa-ajan toiminta on kehittynyt ja mahdollisuuksien mukaan kehitysvammaisille pyritään löytämään myös heille soveliasta työtä.
Ihmisen on tärkeä tuntea itsensä osalliseksi. On tärkeää, että on olemassa virikkeellistä toimintaa. Sen pyörittämiseen tarvitaan kehitysvammaisten tukiyhdistyksiä, tukisäätiöitä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. On myös tärkeää, että RAY jatkossakin rahoittaa kehitysvammaisille suuntautuvaa toimintaa.
Olemme matkalla kohti taloudellista taantumaa. Taantumankin aikana on kuitenkin huolehdittava heikommista. On pidettvä niiden puolia, jotka eivät itse kykene sitä tekemään. Monesta voimme tiukan paikan tullen säästää, mutta kehitysvammaiset ovat sen ansainneet mitä heillä nyt on. Antamalla virikkeitä heidän elämään, annamme niitä myös omaamme.
Aihe: Blogi
Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan rahoituskriisi, työmatkavähennys ja Venäjän jälkipelit
9.12.2011
Tässä viikkoviestissä käsitellään Euroopan rahoituskriisin ratkaisuja, työmatkavähennystä ja Venäjän vaalien jälkeistä tilannetta.
Euroopan rahoituskriisi
Euroalueen päämiehet sopivat Brysselissä toimista EU:n talouskurin lisäämiseksi. Tarkoitus on lujittaa talousliittoa, vahvistaa kriisimekanismeja euroalueen kriisin ratkaisuksi ja estää tulevia kriisejä.
Suomi sai läpi monia keskeisiä tavoitteitaan. IMF:n roolia kriisin ratkaisijana vahvistetaan. IMF:n saatavat kriisimaista ovat aina ensisijaiset ja siten se saanee rahaa Euroopan kriisin ratkaisemiseen myös Aasian mailta. EU-maiden pääomitus IMF:lle on 200 miljardia euroa.
Suomelle tärkeä tavoite on myös budjettikurin tiukentaminen. Vuosittaisen alijämäkriteerin lisäksi käyttöön otetaan pidemmän aikavälin rakenteellinen alijämäkriteeri, joka pakottaa maat sitoutumaan korkeintaan 0,5 prosentin vuosittaisen rakenteelliseen alijäämään. Nyt päätettyyn budjettikuriin pääseminen edellyttää monilta mailta kovia säästöjä ja veronkorotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta markkinoiden luottamus eurovaltioiden taloudenhoitoon ja euroon palautetaan.
Suomen kohdalta näihin uusiin päätöksiin liittyy vielä yksi yksityiskohta. Suomi haluaa pitää kiinni yksimielisyysvaatimuksesta päätöksenteossa. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin, jota perustuslakivaliokunta tulkitsi siten, että Suomea koskevia riskejä ei voida hyväksyä EU:n määräenemmistöpäätöksin. Suomi oli ainoa päätöksiin parlamenttivarauman jättänyt maa.
VTV arvostelee työmatkavähennystä – ilmastomuutoksen torjunnassa liikaa intoa
Valtion talouden tarkastusvirasto arvosteli ilmastopoliittisessa tutkimuksessaan voimakkaasti työmatkavähennystä. VTV:n mukaan se ohjaa ihmisiä käymään töissä kauempaakin, hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa päästöjä.
Tässä asiassa on heti laitettava jäitä hattuun. Mittasuhteet ovat pahasti sekaisin. Koko Suomen työmatkaliikenteen vaikutus maailman ilmastomuutokseen on kuin pieni pisara valtameressä. Jos meidän yli-innokkuuden sijasta esimerkiksi Kiina, Intia, muut kasvavat Aasian maat ja USA panostaisivat ilmastonsuojeluun, niin voitaisiin saada jotain oikeasti aikaan.
Jos työmatkavähennykseen puututaan ilmastopolitiikan nimissä, niin silloin todellakin häntä heiluttaa koiraa. Työmatkavähennyksen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan kauempaakin, pitää asumisen hinta kohtuullisena, sekä tukea pienten kaupunkien ja maaseudun elinvoimaa.
Venäjällä kovaa jälkipeliä
Oppositio ei ole Venäjällä sulattanut parlamenttivaalien tulosta. Myös USA on hyvin voimakkaasti arvostellut Venäjän vaaleja. Yleinen näkemys länsimaissa on, että vaalivilppi on ollut laajaa. Opposition mahdollisuudet päästä myös näkyviin vaalien alla ovat olleet huomattavasti valtapuoluetta pienemmät. Onkin hyvin vaikeaa arvioida mikä on Putinin hallinnon todellinen kansansuosio. Oppositio on kutsunut viikonlopuksi mielenosoituksia Moskovaan, Pietariin ja muihin suuriin kaupunkeihin. Oppositioliikkeen todellista voimaa on vaikea arvioida, mutta tilanne on jännittynyt.
Venäjän liikehdinnän taustalla ovat yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Venäjällä on paljon hyvin koulutettuja ja lahjakkaita nuoria, joilla on vaikeuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä. Keskiluokan määrä ei ole lähelläkään länsimaista tasoa, elintasoerot ovat suuret. Korruptio on yleinen ongelma. Nämä syyt ovat omiaan lisäämään tyytymättömyyttä johtoa kohtaan. Säilyttääkseen legitimiteettinsä Putinin hallinnon olisi annettava enemmän tilaa yhteiskunnassa lahjakkaille nuorille. Toinen vaihtoehto on kiistää ongelmat ja takertua valtaan otteita koventamalla. Jälkimmäisellä tiellä ei kuitenkaan ole pitkää tulevaisuutta, kuten arabikevät on osoittanut.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satosen viikkoviesti – raamiratkaisu ja lisäykset talousarvioon
2.12.2011
Tässä viestissä on yksityiskohtia raamiratkaisusta sekä poimintoja eduskunnan tekemistä lisäyksistä ensi vuoden talousarvioon.
Raamiratkaisu vakauttaa kotimaan tilannetta – kilpailukykyä edelleen vahvistettava
Hyvin kattava palkkaratkaisu tuo työrauhaa ja ennustettavuutta Suomeen. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun finanssikriisin vuoksi kansainvälisen talouden näkymät ovat hyvin epävarmat. Raamiratkaisun sisällä on kuitenkin vielä kyettävä tekemään järkeviä ratkaisuja.
Osa raamiin sisältyvistä palkankorotuksista päätetään yritystasolla. On tärkeää, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta hyödynnetään. Se mahdollistaa palkan maksamisen entistä enemmän suoritetun työpanoksen mukaan. Tasakorotus kaikille voi tuntua tasapuoliselta, mutta se ei motivoi parempiin työsuorituksiin. Sen vuoksi työn vaativuuden huomioiminen yritystasolla on tärkeää. Oikein mitoitetut palkankorotukset turvaavat myös parhaiten työllisyyden.
Pienyrittäjiä on erityisesti huolettanut raamiratkaisuun sisältyvä kolmen palkallisen koulutuspäivän minimivaatimus. Tämä ei muuta mitään niissä yrityksissä, jossa jokainen työntekijä on jo aiemmin ollut vähintään kolme päivää koulutuksessa vuodessa. Alle 10 hengen yrityksissä on kuitenkin monia työntekijöitä, joilla ei ole ollut koulutusta lainkaan. Koulutuksen on oltava työntekijää ammatillisesti kehittävää ja yrityksen kannalta järkevää, jotta tämä satsaus maksaa itsensä takaisin. Valtio osallistuu koulutukseen tukemalla koulutuspäiviä verotuksessa tehtävän koulutusvarauksen kautta. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät keväällä, kun asiaa valmistelee kolmikantatyöryhmä, johon on tärkeää saada myös Suomen yrittäjien edustus.
Raamiratkaisuun sisältyy myös maataloustupo. On oikeudenmukaista, että kokonaisratkaisussa huomioidaan myös maatalousyrittäjät. Maataloustupo koostuu energiaveronpalautuksen säilyttämisestä, joka merkitsee 18 miljoonan euron säästöä energiakuluissa budjettiesitykseen verrattuna. Lisäksi maataloustupon nimissä nimitetään työryhmä valmistelemaan maatalousyrittäjien työhyvinvointia kehittäviä uudistuksia ja valmistellaan erillistä alempaa kiinteistöverokantaa maatalouden tuotantorakennuksille. Näillä uudistuksilla osaltaan helpotetaan maatalouden kannattavuusongelmia.
Eduskunta lisäsi rahaa teihin ja homekouluihin
Hallituspuolueet päättivät tänään budjettilisäyksistä vuoden 2012 budjettiin. Eduskunnan lisäykset 52,5 miljardin budjettiin olivat vain 40 miljoonaa. Näistä rahoista lähes neljännes tulee liikennesektorille. Yksityisteiden määrärahoja nostetaan 5 miljoonalla eurolla eli palautetaan samalle tasolle kuin ne olivat ennen puuhuollon turvaamiseksi tehtyjä erityislisäyksiä. Myös teemahankkeisiin käytetään 2,7 miljoonaa ja joukkoliikenteen ostoihin 2 miljoonaa.
Tärkeä lisäyskohta on myös homekoulujen korjaus, johon myönnettiin 2 miljoonaa euroa. Lisää rahaa saavat myös Kemera, vesihuoltohankkeet, Pro Agria ja 4H. Kaikkiaan rahaa jaettiin kymmeniin kohteisiin, mutta monet summat olivat varsin pieniä. Eduskunnan lisäämät korotukset on kohdennettava vain kaikkein suurimpiin kipukohteisiin, koska valtion talous on nyt hyvin tiukalla.
Ensi tiistaina on juhlan aika. Suomi juhlii 94 itsenäisyyden vuotta. Samalla on jälleen kerran aika muistaa itsenäisyytemme takuumiehiä sotiemme veteraaneja.
Aihe: Viikkoviestejä
Arto Satoselle päätetty myöntää Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki
2.12.2011
Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt myöntää 6.12.2011 Arto Satoselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin
Lista kunniamerkkien saajista löytyy täältä
Aihe: Uutisia
Satonen valittiin Suomen Lentopalloliiton puheenjohtajaksi
27.11.2011
Kansanedustaja Arto Satonen valittiin yksimielisesti Suomen Lentopalloliiton puheenjohtajaksi sunnuntaina 27.11.2011 Lentopalloliiton liittokokouksessa. Lentopalloliiton puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen. Tarkemman uutisen valinnasta voit lukea Lentopalloliiton kotisivuilta täältä.
Aihe: Uutisia