joulukuu 2010
Talouden tasapainottaminen vaalien pääteema
17.12.2010
Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Taantuman vuoksi olemme ottaneet tällä vaalikaudella yli 30 miljardia uutta lainaa, ja näin emme voi jatkaa.
Lainanotto mahdollisti kuitenkin julkisten palvelujen turvaamiseen ja kotimaisen kysynnän ylläpitämisen ja esti siten massatyöttömyyden. Talous on kuitenkin kestävällä pohjalla vain kun tulot ja menot ovat tasapainossa.
Tulevien kevätvaalien pääteema on se, millä eväillä Suomea viedään eteenpäin tulevalla vaalikaudella.
Paras lääke julkisen talouden kestävyyden takaamiseen on talouskasvu, mikä edellyttää viennin onnistumista ja yrittämisen edistämistä. Sen lisäksi tarvitaan korkeaa työllisyyttä ja pidempiä työuria.
Työuria voidaan parhaiten pidentää alkupäästä työhön tuloa aikaistamalla ja keskeltä työhyvinvointiin panostamalla. Ikähaitarin yläpään osalta nykyinen eläkejärjestelmä ja osa-aikaeläkejärjestelmä toimivat hyvin, mutta uusiakin ratkaisuja tarvitaan.
On erittäin valitettavaa, että vuosikausia eläkeasiaa pohtinut kolmikantainen työryhmä ei ole kyennyt tekemään asiasta yhteistä esitystä. Rohkeutta puuttuu kolmikannan päättäjiltä.
Viime päivinä on julkaistu monia mielenkiintoisia puheenvuoroja julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Huomionarvoisia ovat erityisesti valtionvarainministeriön virkamiesten raportti, ETLA:n toimenpide-esitykset ja teknologiateollisuuden linjaukset.
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20101210Julkis/name.jsp
http://www.etla.fi/index.php?action=news&id=211
——-
Vielä ennen joulua julkaistaan myös Hetemäen verotyöryhmän raportti. Kokoomus julkaisee omat verolinjauksensa tammi-helmikuussa eli reilusti ennen vaaleja.
Kynnyskysymyksiä tuleviin vaaleihin on tässä taloustilanteessa vaikea asettaa, mutta sanon tässä muutaman sellaisen kuitenkin:
1. Työn verotusta ei pidä kiristää. Piste.
2. Oman asunnon verovähennysoikeudesta on pidettävä kiinni, koska se motivoi säästämään, hankkimaan oman asunnon ja tekemään töitä.
3. Yritysverotuksen on edelleen kannustettava siihen, että taseita vahvistetaan. Jos yrityksessä on rahaa sisällä, se kestää talouden vaihtelut. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on hyvä, eikä sitä pidä romuttaa.
Aihe: Blogi
Keskustalta tyly joululahja koululaisille, yllättävän pian tuli Mattia ikävä
17.12.2010
Pitkään valmisteltu tuntijakouudistus ajoi karille, kun Keskusta ilmoitti vastustavansa koko tuntijakouudistusta.
Minimituntimääriä olisi nostettu ja siten kuntien mahdollisuuksia tinkiä opetustunneista tilkitty.
Yksi uudistuksen parhaista puolista olisi ollut toisin sanoen se, että niiden oppilaiden asemaa olisi parannettu, jotka nyt saavat vähiten opetusta.
Näin Kokoomus olisi halunnut varmistaa laadukkaan perusopetuksen myös taloudellisten kriisikuntien lapsille.
Tuntijakouudistuksen yksityiskohdista voi olla montaa mieltä, mutta koko uudistuksen kaatuminen on ilman muuta huonoin vaihtoehto. Siinä meni Keskustalta sananmukaisesti lapsi pesuveden mukana.
Juuri eriarvoisuuden lisääntymistä koulujen välillä Suomi sai piiskaa Pisa-tutkimuksessa, vaikka olimmekin kokonaisarviossa Euroopan parhaita. Nyt Keskusta siis näytti vihreää tämän eriarvoisuuden jatkumiselle.
Ilmeisesti Keskustan mielestä pienten kuntien säilyminen on tärkeämpää kuin niissä kunnissa asuvien lasten laadukkaan opetuksen turvaaminen.
Tuntijakouudistus olisi lisännyt tunteja mm. liikuntaan, taideopetukseen ja esiintymistaitoihin. Lisäksi kielitarjontaa olisi monipuolistettu vastaaman tulevaisuuden vaatimuksia.
Kun uudistusta valmisteltiin, näistä tavoitteita oltiin pitkälti yhtä mieltä. Sen vuoksi onkin erikoista, että koko uudistus kaadettiin viime tipassa.
Yleinen arvio on, että näin ei olisi käynyt Matti Vanhasen pääministerikaudella, jolloin asioiden järkevä hoito ohitti poliittisen pelin. Yllättävän pian tuli Mattia ikävä.
Aihe: Blogi
Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista
8.12.2010
LEHDISTÖTIEDOTE 8.12.2010
Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista
Eduskuntaryhmät ovat jättäneet tänään lakialoitteen, joka supistaa kansanedustajien sopeutumiseläkkeen määrää ja kestoa. Kaikki eduskuntaryhmät ovat aloitteen takana.
Ryhmien puheenjohtajat ovat tehneet yhteisen aloitteen, joka leikkaa eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien eläke-etuuksia. Alle 59-vuotiaat eivät voi enää jäädä sopeutumiseläkkeelle vanhuuseläkeikään asti. Jatkossa heille maksetaan sopeutumisrahaa, jonka kesto on eduskuntavuosista riippuen yhdestä kolmeen vuotta.
Mikäli edustajantoimi on kestänyt yhteensä vähintään kolme, mutta alle seitsemän vuotta, on sopeutumisrahan kesto edustajantoimen päättymisestä lukien yksi vuosi. Mikäli toimi on kestänyt yhteensä vähintään seitsemän, mutta alle 15 vuotta, on sopeutumisrahan kesto kaksi vuotta. Kolmen vuoden sopeutumisrahan saa vähintään 15 vuotta kansanedustajana toiminut henkilö.
Kun edustaja on täyttänyt 59 vuotta, voidaan sopeutumisrahaa jatkaa 65 vuoden iässä alkavaan vanhuuseläkeikään asti. Sopeutumisrahan taso määräytyy samoin perustein kuin edustajaeläkkeen taso.
Sopeutumisrahaa leikataan, mikäli edustaja saa sen maksukaudella ansio- tai pääomatuloja. Uusi järjestelmä koskee kaikkia niitä, jotka valitaan ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2011 tai sen jälkeen.
Vuoden 2009 lopussa vanhan järjestelmän mukaista sopeutumiseläkettä sai yhteensä 66 entistä edustajaa. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 59 vuotta 9 kuukautta ja sopeutumiseläkkeiden keskimäärä 2 370 euroa kuukaudessa.
Mallina uudistukselle on ansiosidonnainen työttömyysturva. Uudistuksen tavoitteena on turvata eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien toimeentulo kohtuullisen määräajan.
Lisätietoja:
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio, (09) 432 2201, 0400 849 412
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat
Aihe: Uutisia
Helsingin Sanomat 8.12.2010: Verotulojen tasausjärjestelmän alasajo vaarantaisi peruspalvelut koko maassa
8.12.2010
“Järjestelmää ei ole mahdollista poistaa, jos pidetään kiinni siitä, että maaseudullakin lasten koulutus, terveyspalvelut ja vanhustenhoito järjestetään asianmukaisella tavalla.”
Helsingin talousongelmien yhteydessä on nostettu esille verontasausjärjestelmän muuttaminen. Lähinnä äänessä ovat olleet niiden kuntien edustajat, jotka ovat tasauksen maksajia. Asian toinen puoli on se, että tasausjärjestelmän alasajaminen romuttaisi maaseudun peruspalvelut. Verotulontasausjärjestelmää ei ole mahdollista poistaa, jos pidetään kiinni siitä, että maaseudullakin lasten koulutus, terveyspalvelut ja vanhustenhoito järjestetään asianmukaisella tavalla.
Verotulojen tasausjärjestelmä takaa jokaiselle kunnalle 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Pienimpien verotulojen kuntien oma verokertymä on vain noin 60 prosenttia maan keskiarvosta. Tasaus kasvattaa kunnan verotuloja siten suurimmillaan kolmanneksen.
Henkilöä kohden laskettuna eniten verotulontasausta saavat maaseudun pienet kunnat – euromääräisesti ylivoimaisesti suurin saaja on Joensuu. Seuraavina tulevat maaseudun pienet kaupungit. Esimerkiksi oma kotikuntani Sastamala saa verotulojen tasausta vuonna 2011 lähes 12 miljoonaa euroa, joka vastaa neljää veroäyriä. Jos siis verotulontasausta ei olisi, kunnallisvero Sastamalassa olisi nykyisen 20:n sijaan 24.
Verotulontasausta maksavat pääkaupunkiseudun kunnat, kasvukeskukset ja yksittäiset menestyvät teollisuuspaikkakunnat kuten Eurajoki ja Harjavalta. Pääkaupunkiseudun osalta kyse on itse asiassa takaisinmaksusta. Pääkaupunkiseudun verotulot kertyvät siitä, että valtion keskushallinto on keskitetty yhteen paikkaan. Virkamiesten palkat maksetaan valtion verovaroista, mutta ne lasketaan verotuloiksi pääkaupunkiseudun kuntiin.
Pääkaupunkiin ovat valtion työpaikkojen lisäksi keskittyneet pörssiyhtiöiden pääkonttorit ja monien järjestöjen hallinto, jotka myös kerryttävät pääkaupungin verotuloja. Pääkaupunkiseutua ei voi siten verrata muuhun Suomeen, koska sen taloudellinen asema on aikoinaan luotu poliittisella päätöksellä, ja maan etu on keskittää keskushallinto yhteen paikkaan.
Pääkaupunkiseudun todelliset kilpailijat ovat maamme rajojen ulkopuolella. Yrityksistä ja asukkaista kilpaillaan lähinnä Itämeren alueen muiden metropolien kanssa. Helsingin menestyminen tässä kilpailussa on tärkeää koko Suomelle; siksi tehokas metropolipolitiikka puolustaa paikkaansa. Pääkaupunkiseutua ei kuitenkaan auteta ajamalla suomalaista maaseutua alas.
Verotulontasauksen kiistaton huono puoli on, että se ei ole kannustava järjestelmä. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että verotulojen tasausta saavat kunnat olisivat hoitaneet asioitaan huonosti. Kyse on erilaisesta väestön ikärakenteesta, etäisyyksistä ja elinkeinorakenteesta.
Esimerkiksi omassa kunnassani veroprosentti on Helsinkiä suurempi liikuntapalvelut selvästi niukemmat, ja teatteri toimii vapaaehtoisvoimin. Kunnan menoista lähes 90 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhoidon sekä koulutuksen menoihin. Arvovalinnat ovat kohdallaan, joten tasausjärjestelmää muuttamalla ei leikattaisi mitään luksuspalveluita, vaan peruspalveluita.
Verontasausjärjestelmän poistaminen johtaisi muuttoliikkeen kiihtymiseen maaseudulta pääkaupunkiin. Opiskelijoiden ja työikäisten lisäksi tulisivat myös vanhukset, koska kotikunta ei kykenisi enää huolehtimaan heistä.
Nykyinen järjestelmä ohjaa juuri päinvastaiseen liikkeeseen. Monet pääkaupunkiseudulla työuransa tehneet muuttavat eläkepäivilleen maaseudun pieniin kaupunkeihin, joissa asuminen on edullisempaa, elämä rauhallisempaa ja palvelut lähempänä. Näin päin tapahtuva muuttoliike pitää asuntojen hintoja kurissa pääkaupunkiseudulla, kun päinvastainen järjestely toisi palvelutalorakentamisen ruuhkan. Verotulontasausjärjestelmä puolustaa edelleen paikkaansa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok), Sastamala
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Pirkanmaan kansanedustajat, Arto Satonen: Finavialla on nyt näytönpaikka
3.12.2010
Ennen hankkeen käynnistämistä tarvitaan vielä Finavian sijoituspäätös
Tampere-Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalin laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen on jo kerätty 1,1 miljoonaa euroa rahaa Tampereen seutukunnan kunnilta ja tällä viikolla ratkesi samansuuruinen valtionrahoitus.
- Finavialta kaivataan vielä yhtä kolmannesta kokonaisrahoituksesta, niin hanke lähtee liikkeelle, Satonen vaatii.
Marraskuussa Pirkanmaan kansanedustajat tapasivat yhdessä Tampereen keskusseudun kunnanjohtajien, sekä Tredean ja maakuntajohtajan kanssa Finavian toimitusjohtajan Samuli Haapasalon.
- Meille kansanedustajille jäi se käsitys, että kun valtion raha hankkeelle saadaan, niin Finavia on valmis laittamaan kolmanneksen lisää, Satonen sanoo.
Finavian antamat lausunnot valtion tukipäätöksen jälkeen eivät ole olleet rohkaisevia
Finavia on pitkin matkaa korostanut juuri Tampereen sopivuutta Suomen johtavaksi halpalentokentäksi sijaintinsa ja volyyminsa vuoksi.
- Toki on selvää, että lentomäärien kehityksellä on tärkeä merkitys. Yhtä selvää on, että lentomäärät kasvavat, jos terminaaliin investoidaan.
- Miksi sitten investointirahoja ei heru, vaikka kaksi kolmasosaa investoinnin kustannuksista on jo hoidettu muuta kautta? Siihen ei riitä maalaisjärki vastaamaan, Satonen ihmettelee.
Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehityksen, Pirkanmaan suorien Eurooppa-yhteyksien ja maakunnan turismin näkökulmasta kakkosterminaalin toteuttaminen on välttämätöntä.
Neuvottelut asiasta jatkuvat
- Yhdessä Finavian kanssa puhutusta tavoiteaikataulusta, jonka mukaan laajennus on valmis vuoden sisällä, on välttämätöntä pitää kiinni, Satonen vaatii.
- Jos Finavia ei investointiin lähde, niin sitten on viisasta antaa koko terminaali kaupunkiseudun omistukseen. Pirkanmaalta löytyy tähän hankkeeseen vielä se yksi puuttuva miljoonakin, jos se siitä on kiinni.
- Ihmetellä kyllä täytyy, jos Finavialla ei ole halukkuutta investoida Tampereen kentälle edes 1/3 omavastuulla, Satonen kummastelee.
- Tampereen seudun kuntien ja Pirkanmaan kansanedustajien näkökulmasta yhteisen kuvion loppuunsaattaminen olisi järkevintä, näytönpaikka on nyt Finavialla!
Arto Satonen
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja
———————-
Faktalaatikko
———————-
Tampere-Pirkkalan lentokenttä toteutuu yhteistyöllä
Valtion ensi vuoden budjettiin varataan 1,1 miljoonaa euroa Tampere-Pirkkalan lentokenttää varten.
Asiasta päätettiin alustavasti hallituspuolueiden kesken keskiviikkona 1.12.2010, valtiovarainvaliokunta teki asiasta lopullisen päätöksen torstaiaamuna 2.12.2010.
Lopullinen vahvistus asialle saadaan koko eduskunnan budjettiäänestyksissä juuri ennen joulua.
Lisätietoja:
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, 050-511 3110
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin valtion rahoitus toteutuu
1.12.2010
Pirkanmaalla pitkään tavoiteltu Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin valtionrahoitus on sovittu eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksissä vuodelle 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan osoitetaan 1,1 miljoonan euron määräraha.
Pirkanmaan kansanedustajat tekivät syksyllä yhteisen talousarvioaloitteen, missä he esittivät 1,1 miljoonan euron määrärahaa, joka on 1/3 kakkosterminaalin investoinnista. 1/3 investoinnista maksaa Finavia ja 1/3 Tampereen seudun kunnat.
Valtion budjetti ensi vuodelle hyväksytään eduskunnassa ennen joulua.
Pirkanmaan kansanedustajat ovat tyytyväisiä saatuun ratkaisuun ja kiittävät Tampereen seudun kuntia ja Finaviaa aiemmista myönteisistä päätöksistä, jotka mahdollistavat myös valtion budjettirahoituksen kohdistamisen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen.
Lisätietoja:
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen, 050 511 3110
varapuheenjohtaja Minna Sirnö, 050 511 3127