marraskuu 2010
VaLePa on iso lentopalloperhe
28.11.2010
Nykyisen Sastamalan alueella ollaan pelattu huippulentopalloa jo puoli vuosisataa. Näiden vuosikymmenien aikana juniorityö on tuottanut kymmeniä maajoukkuepelaajia , satoja sarjapelaajia ja tuhansia lentopalloharrastajia. Tänä päivänä tämä työ jatkuu katkeamattomana.
VaLePalla on kattavasti juniorijoukkueita kaikkiin ikäluokkiin sekä pojissa, että tytöissä. Valmennus on korkeatasoista, koska monilla valmentajilla on omakohtaista pelikokemusta liigatasolta. Ensimmäisiä esimerkkejä löytyy jo siitä, miten huipputason pelaaminen periytyy isältä pojalle.
Vuosikymmenien aikana lentopalloon on alueellamme syntynyt lajikulttuuri, joka vuodesta toiseen kasvattaa uusia huippupelaajia. Tätä kehitystä vahvistaa osaltaan lentopallopainotteinen lukio. Uuden liikuntahallin myötä lentopallon merkitys kasvaa myös ammatillisessa opetuksessa.
Kaiken pohja on kuitenkin junioritoiminta seuratyössä, jota VaLePassa tekevät kymmenet vapaaehtoiset isät ja äidit. Vain harvoista nuorista tulee huippupelaajia, mutta sitäkin useammalle lentopallo on nuoruusvuosien hyvä harrastus. Nuorena opittua taitoa voi jatkaa harrastusmielessä läpi elämän.
VaLePalla on junioriharjoitteluun käytettävissä lukuisia saleja Vammalan alueella. Harjoitustiloista ei ole pulaa, mutta turnausten järjestämistä nykyinen salitilanne vaikeuttaa. Kun uusi liikuntahalli valmistuu v.2012 syksyllä, niin silloin mahdollistuu myös SM-tason junioriturnausten järjestäminen.
Uuteen saliin sopii kolme lentopallokenttää poikittain ja korkeutta on kymmenen metriä. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ammattikoulun ravintolapuolen tilat antavat ensiluokkaiset puitteet junioriturnausten ruokailujen järjestämiseen. Saamme siis aivan ideaalipaikan järjestää hienoja nuorten turnauksia.
VaLePa on liigajoukkue ja huippu-urheiluseura, mutta ei pelkästään sitä. Me olemme täysverinen urheiluseura, jossa junioritoiminnalla ja jatkuvuudella on keskeinen rooli. VaLePan liigajoukkueen ja juniorien yhteistyökumppaneina ovat lähes kaikki Sastamalan merkittävät yritykset. Me olemme osa tätä paikkakuntaa ja lentopallo on osa Sastamalan imagoa.
Niitä ihmisiä, jotka uhraavat viikossa tuntikausia VaLePan eteen on kymmeniä, juniorien vanhempia on satoja ja kauden aikana VaLePalla käy tuhansia katsojia. Me olemme iso lentopalloperhe. Me olemme olleet sitä jo lähes 50 vuotta. Jatkakaamme tätä perinnettä tuleville sukupolville.
Arto Satonen
ValePan hallituksen jäsen, kansanedustaja
Aihe: Blogi
Maaseudun tulevaisuus 24.11.2010: Seutukaupunkien elinvoima tärkeää maaseudulle
24.11.2010
Ministeri Jan Vapaavuoren ERA 17-työryhmän esiin nostama palveluvyöhykemalli voi olla järkevää politiikkaa kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä, mutta syvällä maaseudulla siitä ei ole toimintamalliksi. Maaseudulla kyse on enemmänkin siitä, että palvelut ovat riittävän lähellä, jotta syrjemmässäkin voi asua. Jos koulu, kauppa tai terveyskeskuksen päivystys ovat kymmenien kilometrien päässä, niin asuminenkin menee vaikeaksi.
Maaseutupoliittisessa selonteossa maaseutu jaetaan kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupunkien läheinen maaseutu on halutuinta asuinaluetta Suomessa ja sinne palvelut syntyvät markkinataloudellisin ehdoin. Lähikoulutkin pysyvät pystyssä ainakin siedettävän lähellä, koska näille alueille muuttavat juuri lapsiperheet.
Ydinmaaseutu on aluetta, jossa ei eletä kasvukeskuksen varassa. Siellä alueen palvelut on haettavissa pienemmistä keskuksista eli seutukaupungeista. Tyypillinen seutukaupunki on oman maakuntansa kakkos- tai kolmoskeskus ja sitä ympäröi laaja maaseutu. Itsenäisyytemme aikojen alussa niitä nimitettiin kauppaloiksi. Jo siihen aikaan palvelut haettiin juuri sieltä kauppalasta. Siellä oli paitsi kauppoja, myös lääkäri, apteekki ja posti.
Viimeaikainen hallinnon rakennekehitys on kovimmalla voimalla iskenyt juuri näihin seutukaupunkeihin. Kun hallintoa on eri aloilla keksitetty, niin sitä on supistettu juuri seutukaupungeista. Keskittämisen kohteena ovat olleet esimerkiksi käräjäoikeudet, verohallinto ja poliisi. Paineita kohdistuu myös seutukaupunkien te-toimistoihin, ammattikorkeakouluyksiköihin, ammattioppilaitoksiin ja aluesairaaloihin. Osa seutukaupungeista on lisäksi joutunut metsäteollisuuden rakennemuutoksen kohteeksi.
Kaikki seutukaupungit eivät ole väkeään menettäviä, vaan myös lievästi kasvavia kuntia on joukossa mukana. Useimmissa ikärakenne aiheuttaa kuitenkin ongelmia sekä yksityiselle että julkiselle palvelurakenteelle. Jos seutukaupungit eivät säily elinvoimaisina, niin monilta maaseudun asukkailta palvelut karkaavat liian kauaksi. Seutukaupunkien asema tuleekin arvioida kokonaisvaltaisesti, koska yksittäisten hallinnonalojen keskittämisratkaisujen seuratessa toisiaan lopputuloksena on alasajo.
Väestön kasvun keskittyminen kasvukeskuksiin on väistämätöntä. Kyse on kuitenkin siitä, millä voimalla tämä tapahtuu. Jos seutukaupungit ja niiden läheinen maaseutu säilyvät elinvoimaisina, niin muuttoliike pysyy hallinnassa. Jos taas seutukaupunkien ote pettää ja maaltapako kiihtyy, niin tuloksena on entistä korkeammat asumisen hinnat kasvukeskuksissa. Tämä iso kuva tulee nähdä erityisesti silloin, kun yksittäisillä hallinnonaloilla keskittämispäätöksiä mietitään. Seutukaupunkien kamelin selkää ei pidä katkaista.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Tampere-Pirkkalan kakkosterminaalin investointivalmius etenee
23.11.2010
Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema, josta on muodostunut matkailullisesti tärkeä halpalentotoiminnan keskus Suomeen. Tampere-Pirkkala voisi hoitaa niin henkilö- kuin rahtiliikenteessä suurempaa osaa, kuin mitä on nykyisiin kohteisiin suuntautuva lentoliikenne.
Valtion rahoituksen saaminen kakkosterminaalin korjausinvestointiin on ollut jo pitkään pirkanmaalaisten yhteisissä tavoitteissa. Tampere-Pirkkalan kakkosterminaalin investoinnin kustannus on noin 3,3 miljoonaa euroa.
Tampereen seudun kunnat ovat lupautuneet maksamaan tarvittavasta investoinnista 1/3 ja Finavian osuus olisi toiset 1/3.
Pirkanmaan kansanedustajat ovat yhteisessä talousarvioaloitteessaan valtion vuoden 2011 budjettiin esittäneet viimeisen kolmasosan (1/3) eli 1,1 miljoonan euron rahoittamista suoraan valtion budjetista.
Pirkanmaan kansanedustajat sekä Tampereen seudun kuntien ja Pirkanmaan liiton edustajat tapasivat tänään tiistaina 23.11.2010 eduskunnassa Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalon.
Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo totesi, että Finavialla on Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin investointivalmius olemassa, jos valtion rahoitusosuus varmistuu. Itse investointi valmistuisi noin puolessa vuodessa.
Haapasalon mukaan kakkosterminaalin kehittämisintressi on jatkossakin yhteinen.
Päätösten ja investoinnin toteuttamisen aikataulusta läsnäolijat totesivat yhteisesti, että investoinnin tulisi olla valmis vuoden kuluttua.
Lisätietoja antavat
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen, 050-511 3110
Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo, 040-548 3476.
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunta
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia
17.11.2010
Aamulehti 17.11.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Aamulehden pääkirjoitussivulla on hiljattain kahdesti (Riitta Järventie 11.11. ja Jorma Pokkinen 14.11.) vertailtu eri puolueiden maahanmuuttopoliittisia kannanottoja toisiinsa ja erityisesti perussuomalaisiin. Tämä vertailu on sikäli erikoista, että Kokoomus julkaisi oman raporttinsa “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” jo vuosi sitten eli siis kauan ennen kuin mikään muu puolue oli kirjannut ylös maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan.
Hedelmällistä ei ole kuitenkaan väittely siitä, kuka on kopioinut mitäkin ja keneltä. Sen sijaan maahanmuuttopolitiikassa on aito tarve laittaa asioita sellaiseen järjestykseen, että väistämätön kansainvälistyminen Suomessa onnistuu ja potentiaaliset uhat eivät realisoidu. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että maahantulijoiden määrä ja kotoutumisen resurssit ovat sopusoinnussa keskenään.
Toisin kuin yleisesti luullaan, tällä vaalikaudella ei ole seisottu tumput ojossa.
Ulkomaalaislakiin on vaalikauden jälkimmäisellä puoliskolla tehty merkittäviä muutoksia, joiden vaikutuksen näkyvät jo nyt.
Täysin turha turvapaikanhakuralli Euroopan Unionin sisältä on loppunut, koska EU-kansalaisilla ei enää ole oikeutta toimeentulotukeen, eikä vastaanottokeskuksen palveluihin. Samoin ovat loppuneet alaikäisiksi itseään väittäneet täysikäiset turvapaikanhakijat, koska ikätestit otettiin käyttöön. Ylipäätään turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, koska Suomi on karsinut vetotekijöitä.
Korjattavaa on toki edelleen. Humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistäminen ei pysy hallinnassa pelkästään matkojen maksamisen lopettamisella, vaikka se onkin oikea päätös. Sen lisäksi tarvitaan yhdistämisen kriteeriksi toimeentulovaatimus ja asumisedellytys eli siis perheen saa yhdistää vasta sitten, kun on löytänyt työpaikan ja pystyy elättämään itsensä Suomessa.
Näin tulijoiden määrä pysyy hallinnassa ja kaikille tulijoille voidaan oikeasti antaa mahdollisuudet kielikoulutukseen ja integroitumiseen Suomeen.
Suomeen pysyvästi tulleista maahanmuuttajista 85% on tullut maahan puolison, työn tai opiskelun perässä. Osa heistä tekee sellaisia töitä, joihin ei enää saa riittävästi suomalaisia. He tarvitsevat toki kielikoulutusta ja usein myös oman ammattialansa tutkinnon päivittämistä Suomessa, mutta varsin nopeasti he pääsevät kiinni työelämään ja integroituvat yhteiskuntaan.
Onnistuneella kotoutumisella myös pakolaisista ja turvapaikan saaneista tulee ammattitaitoista työvoimaa. Tämä tie on kuitenkin paljon pidempi, koska suurella osalla heistä koulupohja on hyvin heikko ja takana on rankkoja elämänkokemuksia kotimaasta. Vertailtaessa 1980-90 -luvun taitteessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllisyysastetta havaittiin, että pakolaistaustaiset henkilöt saavuttivat maahanmuuttajien keskimääräisen työllisyysasteen vasta 10 vuoden kuluttua maahantulosta.
Kansainvälistä vastuuta kantavana maana Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolasta. Sen lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä antamaan turvapaikan niille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi tai esimerkiksi ihmiskaupan uhrina. Näiden ihmisten ottamisen maahan ja kotouttamistoimien piiriin kansantaloutemme kestää. Jos heidän lisäkseen humanitääristen syiden ja siihen liittyvien perheenyhdistämisten perusteella tulee vielä vuosittain tuhansia lisää, niin silloin kotouttamisresurssimme alkavat piiputtaa.
Tärkeä osa integroitumispolitiikkaa on siten vaikeasti kotoutettavien määrän hallitseminen. Juuri siksi on seurattava tarkkaan, miten lainsäädäntö muualla Euroopassa kehittyy ja tarvittaessa reagoitava nopeasti, jos turvapaikanhakijoiden virta kääntyy uudelleen Suomeen päin.
Suomi voi vielä välttää ne maahanmuuttopolitiikan virheet, joiden hintaa nyt maksetaan eri puolilla Eurooppaa. Ghettoutumista ei saa antaa tapahtua. Kielen opetus on oltava kattavaa, koska se on integroitumisen avain. Kouluissa ja urheiluseuroissa on tehtävä työtä maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi.
Tässä kaikessa on onnistuttava myös siksi, että ne opiskelun, työn tai puolison perässä tänne muuttaneet voivat myös kokea Suomen omaksi maakseen. Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä, mutta me voimme onnistuneella politiikalla hallita sitä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Nykypäivä 13.11.2010: Perusteollisuuden vienti turvattava, palveluvientiä laajennettava
13.11.2010
Taloudellisen taantuman heikentäessä merkittävästi suomalaisen vientiteollisuuden volyymeja alkoi uudelleen keskustelu siitä millä täällä Suomessa tulevaisuudessa eletään. Hyvin usein keskustelussa nousevat esille nousevat kulttuuri, design, peliteollisuus ja muut muodissa olevat alat. Näitä kaikkia tarvitaan rikkana rokassa Suomen selviytymiseksi, mutta niillä ei kyetä korvaamaan perinteistä teollisuutta. Politiikan lähtökohtana pitääkin olla perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja palveluviennin kehittäminen isoilla toimialoilla kuten terveydenhoidossa ja koulutuksessa.
Perehtymällä vientitilastoihin pystyy havainnoimaan mittasuhteet. Perinteiseksi vahvoiksi toimialoiksi laskettavien teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja kemian teollisuuden yhteinen vienti hyvänä vuonna 2008 oli 36,5 miljardia euroa. Vastaavasti samaan aikaan palveluviennin yhteenlaskettu arvo oli 16,7 miljardia. Kaiken lisäksi merkittävä osa palveluviennistä tulee myytyjen koneiden ja laitteiden jälkihuollosta tai kuljetuksista, jotka ovat riippuvaisia teollisuustuotteiden myynnistä. Kivijalkamme on siis edelleen teollisuudessa.
Vieläkin konkreettisemmaksi mittasuhteet tulevat yksittäisten esimerkkien kautta. Turun telakalta valmistuvan jättiristeilijän vientiarvo on miljardi, mikä vastaa viiden vuoden kulttuurivientiä. Esimerkiksi kasvussa oleva musiikkivienti toi Suomeen v. 2008 rahaa 23 miljoonaa euroa. Suunta oli 4 miljoonaa ylöspäin ja käyrä muutenkin nouseva, mutta valitettavasti sillä ei korvata kovinkaan monen rautakouran työtä telakalla, koska koko musiikkiviennin arvo on vain 2,3% yhden risteilijän hinnasta.
Viennin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kiistaton. Ennen taantumaa yli 40% hyvinvoinnista rahoitettiin viennillä. Finanssikriisin vaikutukset vientiin olivat suuret. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa volyymit pienenivät 30 prosenttia. Nyt suunta on jo selkeästi ylöspäin, mutta nousukäyrä on loiva. Paperiteollisuudessa on pienennetty Euroopassa olevaa ylikapasiteettia ja tämä prosessi on edelleen kesken, vaikka isojen metsäyhtiöiden tulokset ovatkin kääntyneet reilusti voitollisiksi. .
Teollisuuden rakennemuutos on tällä vaalikaudella koetellut Suomea. Äkillisiä rakennemuutosalueita on syntynyt kuin sieniä sateilla, kun metsäteollisuus on ajanut alas tehtaitaan. Korvaavia työpaikkojakin on onneksi syntynyt, mutta niiden kokonaistaloudellinen vaikutus korvaa menetyksiä vain osittain. Jos paperitehtaan korvaajaksi alueelle muuttaa taloushallinnon palvelukeskus tai tietotekniikkayritys, niin se ei esimerkiksi työllistä läheskään vastaavaa määrää kuljetusyrittäjiä. Onkin vaarallista leimata metsäteollisuus menneisyyden alaksi, koska rakennemuutoksesta huolimatta sitä tarvitaan jatkossakin Suomessa yhdeksi tukijalaksi.
Turun telakan hiljentyminen jää Viking Linen laivatilauksen johdosta lyhytaikaiseksi, mutta isojen kansainvälisten tilauksien saaminen on välttämätöntä meriklusterin työpaikkojen säilymisen kannalta. Hallituksen erityistoimet työvoimapoliittisten määrärahojen kohdentamisesta telakan ja alihankintaverkoston työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ovat oikea toimenpide. Meriklusterin osaamista ei ole varaa menettää, koska se on yksi vahvuusalueistamme.
Talouden rakennemuutokseen voidaan vain rajallisesti vaikuttaa politiikan keinoin. Käytettävissä olevat keinot on kuitenkin käytettävä. Ydinvoimapäätös oli teollisuuden tarvitseman kohtuuhintaisen energian takaamiseksi välttämätöntä. Uuden kaivoslain on mahdollistettava kaivannaisteollisuuden kasvubuumin jatko. Ympäristöpolitiikassa on pidettävä järki mukana, jotta emme liian tiukoilla säännöksillä hinnoittele itseämme ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Työn tekemisen ehdoista on sovittava joustavammin yritystasolla, jotta kilpailussa pärjätään ja suomalaista työtä siten turvataan.
Palveluvientiin lisää laajuutta
Suomen palveluvienti on ollut hyvässä kasvussa nousukaudella. Esimerkiksi vuodesta 2003 vuoteen 2008 palveluvienti kasvoi kaikkiaan 65 prosenttia. Suurimmat yksittäiset kasvualat olivat rahoitus- ja vakuutuspalvelut, sekä tietojenkäsittelypalvelut, joka on myös 3, 1 miljardin volyymillaan kokoluokaltaan huomattava. Matkailuvientikin on noussut arvoltaan jo yli 2 miljardin.
Suunta palveluviennissä on oikea ja vauhtikin varsin hyvä. Lähtötaso verrattuna teolliseen vientiin on kuitenkin niin matala, että perinteinen palveluvienti ei vielä pitkään aikaan pysty korvaamaan teollisuuden rakennemuutosta. Palveluviennin kiihdyttämiseksi onkin välttämätöntä laajentaa viennin rakennetta. Suurimmat mahdollisuudet ovat koulutuksen ja terveydenhoidon viennissä.
Suomi on kansanvälisesti tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään Pisa-tutkimuksen kärkimaana. Lisäksi Nokian ansiosta Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian osaajana. Potentiaalia koulutusviennille on olemassa, mutta se edellyttää aktiivista kansainvälistä markkinointia oppilaitoksilta. Tämä on mahdollista vasta sen jälkeen, kun EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan ottaa lukukausimaksu. Paljon on tehtävää myös asenteellisella puolella. Korkeakouluissa koulutuksen myyminen on nähtävä mahdollisuutena, joka onnistuessaan tulevaisuudessa kasvattaa resursseja tutkimukseen ja opetuksen laadun parantamiseen.
Terveydenhoidossa on Suomessa kansainvälisesti korkeatasoista osaamista, jolle olisi kysyntää lähialueilla, erityisesti Venäjällä. Terveydenhoidon päätehtävä on tietenkin oman väestömme terveydestä huolehtiminen, mutta siihenkin voidaan saada lisäresursseja myymällä palveluita maksukykyisille ulkomaalaisille.
Yksityisellä puolella näin jo tehdäänkin. Julkisella sektorillakin olisi viisasta sairaanhoitopiiritasolla selvittää mille palveluille olisi kansainvälistä kysyntää ja miten olemassa olevaa kysyntää voitaisiin hyödyntää.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Harmaa talous kitkettävä rakentamisesta
4.11.2010
Suomi menettää virallisen arvion mukaan 5-10 miljardia verotuloja harmaan talouden vuoksi. Volyymiltään harmaa talous on suurinta rakennusalalla. Rakennusalalla työnantajien ja työntekijöiden intressit harmaan talouden torjumisessa yhtyvät, koska vain harmaa talous kitkemällä mahdollistetaan rehellisten suomalaisten yritysten toimintaedellytykset markkinoilla.
Rakennusalan harmaan talouden juuret ovat virolaisissa yhtiöissä, joista merkittävä osa on Suomessa liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden omistamia. Viron kautta koukataan takaisin Suomen merkkinoille, koska valvonta on pettänyt. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa on 25000 lähetettyä työntekijää, joista vain 2000-3000 on veroviranomaisten tiedossa.
Suomen ja Baltian maiden välisen sopimuksen mukaan Suomessa alle 6 kk vuodessa työtä tekevä baltti on ainoastaan rajoitetun verotuksen piirissä eli hänen pitäisi siis maksaa Suomeen vain Suomessa tehdystä työstä. Käytännössä kontrolli on kuitenkin heikko ja monet työntekijät eivät maksa oikeaa määrää veroja sen enempää Suomeen kuin Viroonkaan.
Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat yhdessä perustaneet www.tilaajavastuu.fi -sivuston, jonka tarkoituksena on helpottaa pääurakoitsijan selvitysvastuuta. Sivuilta näkyy suoraan onko alihankintayritys maksanut veronsa ja työnantajamaksunsa ja mitä TES:iä yrityksessä sovelletaan. Tämän rekisterin julkiseksi mahdollistaisi tilaajan selvitysvastuun ulottamiseen koko ketjuun ja käytännössä sulkisi urakkakilpailusta pois ne yritykset, jotka eivät toimi rehellisin toimintatavoin.
Tämän julkisen rekisterin lisäksi rakennusalalle on ehdotettu otettavaksi käyttöön henkilökortti, josta selviää veronumero, joka kertoo koska työ Suomessa on alkanut. Jotta voidaan tarkemmin seurata työntekijän työuraa Suomessa pitää myös lisätä työnantajan 1/4 -vuosi-ilmoituksen velvoittavuutta, jotta tiedetään keitä työntekijöitä minäkin aikana on ollut yrityksessä töissä.
Rakennusalalla erityisesti pääkaupunkiseudulla rehottavan harmaan talouden kuriin saaminen on välttämätöntä sekä verotulojen, rehellisen kilpailun, että ulkomaista työvoimaa koskevan arvostelun näkökulmasta. Rakennus -ja ravintola-alan epäselvyydet ulkomaalaisen työvoiman käytössä ovat nostattaneet negatiivisia asenteita ylipäätään ulkomaalaista työvoimaa vastaan. Tämä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, koska monilla aloilla ja monissa yrityksissä ulkomaista työvoimaa tarvitaan ja suomalaisia työehtoja noudatetaan. Koko puuta ei siis pidä kaataa, mutta mädät oksat pitää poistaa.
Aihe: Blogi