lokakuu 2010
Osa-aikaeläke pidentää työuria
26.10.2010
Osa-aikaeläkettä on viime vuosina arvosteltu, koska sen on pelätty lyhentävän työuria. Eläketurvakeskuksen tuore selvitys osoittaa asian olevan aivan päinvastoin. Osa-aikaeläkkeellä jaksetaan tehdä työtä pidempään ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään vain harvoin. Pätee siis sama sääntö kuin hiihtovaelluksessakin: Matka ei tapa, vaan vauhti.
Työurakeskustelussa on tärkeintä pystyä arvioimaan, mikä oikeasti toimii ja mikä ei.
Osa-aikaeläke on ollut voimassa 23 vuotta ja osa-aikaeläkkeelle on jäänyt 105 000 suomalaista. Valtaosa heistä on ollut töissä täyteen eläkeikään asti. Mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle on nyt heillä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1953. Heitä nuoremmat ovat oikeutettuja osa-aikaeläkkeeseen 60-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeen uusi ikäraja on linjassa työurien pidentämistavoitteen kanssa.
Tärkeintä on torjua vaatimukset osa-aikaeläkkeen poistamisesta, koska osa-aikaeläke on osoittautunut sopivaksi keinoksi suomalaiseen työelämään.
Tyypillinen osa-aikaeläkeläinen on hoiva- tai opetusalalla työskentelevä nainen, jonka puoliso on joko eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. Tässä elämänvaiheessa puolipäivätyö riittää elannon hankkimiseen ja kasvanut vapaa-aika osaltaan edesauttaa työssä jaksamista. Aikaa jää enemmän omiin harrastuksiin tai lapsenlapsille.
On helppo uskoa, että moni osa-aikaeläkeläinen kokee myös elämänlaatunsa paranevan.
Ikääntyvässä Suomessa on kansantalouden kannalta välttämätöntä, että työtä tehdään nykyistä enemmän. Nimellisiä tavoitteita tärkeämpiä ovat kuitenkin todelliset tulokset. Eläketurvakeskuksen selvitys osa-aikaeläkkeen toimivuudesta on siten hyvin arvokas tieto, kun tulevia päätöksiä tehdään.
Selvityksen johtopäätös on, että osa-aikaeläkemahdollisuus johtaa suurempaan elinikäiseen työmäärään, kuin tämän mahdollisuuden poistaminen. Tämän selittää se, että joissakin ammateissa vain harvat jaksavat tehdä täyttä työpäivää työuran loppuun asti. Toisaalta houkutus jäädä aiemmin eläkkeelle kasvaa, jos se on taloudellisesti mahdollista, eikä välivaihtoehtoa ole tarjolla.
Monissa maissa korotetaan nyt eläkeikää. Taustalla on ihmisen eliniän piteneminen ja sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Myös Suomessa kaikki kolmikannan osapuolet ovat sitoutuneet työurien pidentämiseen. Kyse on siitä millä keinoilla siihen parhaiten päästään.
Hyviksi keinoiksi ovat osoittautuneet esimerkiksi osa-aikaeläke ja eläkkeen superkarttuma työuran viimeisiksi vuosiksi. Näitä molempia käytetään vuosi vuodelta yhä enemmän vapaaehtoisesti ihmisten omien elämänvalintojen pohjalta.
Kun päätöksiä tehdään, toimivista vanhoista keinoista ei kannata luopua. Lypsävää lehmää ei pidä tappaa.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Edunvalvontaa Pirkanmaalla
6.10.2010
Pirkanmaalaisille merkittävien asioiden edunvalvonta on tärkeä osa kansanedustajien työtä. Edunvalvontaa tehdään koordinoidusti edustajajoukolla ja yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Yhteistyömme on järjestäytynyt neuvottelukunnaksi, jonka puheenjohtajana tänä vuonna toimin. Sihteerinä on Pirkanmaan liitosta Jouni Koskela.
Alkusyksy on ollut menestyksellistä edunvalvonta-aikaa teollisissa hankkeissa. Ensimmäinen ilonaihe oli se, että Valkeakosken Kuidun toiminta on käynnistymässä uudelleen. Tätä asiaa on lobattu todella pitkään. Pääansio on tietenkin uudella omistajataholla ja yksityisillä rahoittajilla, mutta myös valtion rooli uudessa alussa on tärkeä ja sen eteen on tehty yhdessä paljon töitä.
Viime viikolla saimme aivan kalkkiviivoilla estettyä siistauslietteen tulon jäteveron piiriin. Hallitus poisti tämän jäteveroesityksestä ja hakee nyt komissiolta lupaa poikkeukselle. Jos liete olisi jäänyt jäteveron piiriin, Mäntän paperitehtaalla olisi pehmopaperin viennin hyytymisen myötä ollut uhattuna satoja työpaikkoja ja koko tehtaan kannattavuus olisi vaarantunut.
Kolmas hyvä asia oli Äetsän biovetyvoimalaitoksen saama 2,7 miljoonan euron valtion investointituki. Tämä tuki mahdollistaa hankkeen, jolla tuotetaan energiaa Kemiran Äetsän tehtaalle ja Sastamalan kaukolämpöverkkoon.
Tampereen rantatunneli on ollut jälleen otsikoissa. Kustannukset ovat nousseet, mutta valtio on edelleen mukana. Tämä hanke saatiin aikoinaan nopeutetusti valtion tiehankkeiden listalle, koska valtion lisäksi sitä rahoittavat Tampereen kaupunki ja rakennusoikeuksien kautta yksityiset tahot. Tuhansien ihmisten asuinalueen rakentuminen ydinkeskustaan tukee Tampereen kehittymistä ja tiivistää ympäristöystävällisesti yhteiskuntarakennetta.
Rantatunneli asiaa jakaa mielipiteitä. Itse näen asian niin, että kun Tampereen kaupunki sitoutuu hankkeeseen, edustajien roolina on varmistaa hankkeelle valtionrahoitus, eikä itse luoda karikoita. Sama koskee myös uutta areenaa.
Edunvalvontatyössä on oltava koko ajan hereillä. Erityisen tärkeää on puolustaa sellaisia asioita, joilla turvataan pirkanmaalaisten työtä ja toimeentuloa.
Aihe: Blogi
Nykypäivä 10/2010: Integroituminen on maahanmuuttopolitiikan ydin
2.10.2010
Ruotsin vaalien kampanja, ruotsidemokraattien vaalitulos ja sen poikimat vastamielenosoitukset osoittavat, että Ruotsissa maahanmuuttopolitiikka on kärjistynyt jo ulkoparlamentaariseksi taisteluksikin. On todella huolestuttavaa, jos poliittista keskustelua ei pystytä käymään asiapohjalta ja sivistyneesti, vaan järjestyksen säilymiseksi tarvitaan jo poliisivoimia. Suomessa tällainen kehitys on vältettävä.
Kokoomus panosti viime keväänä vahvasti maahanmuuttopoliittisen keskusteluun järjestämällä ” Hei me puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa – kiertueen”. Niissä tilaisuuksissa kuultiin sekä maahanmuuttajia itseään, maahanmuuton puolustajia ja kriitikoita. Keskustelut olivat pääosin erittäin hyviä. Kävi ilmi, että mielipiteet eivät loppujen lopuksi ole aivan mahdottoman kaukana toisistaan, kun pystytään puhumaan avoimesti itse asioista.
Maahanmuuton puolustajien ja kriitikkojen avoin keskustelu vaimentaa vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja, mikä jo itsessään vähentää ristiriitoja.
Maahanmuuton avainasia on integroituminen. Ruotsissa onnistuttiin aikoinaan integroimaan sadattuhannet suomalaiset maahanmuuttajat. Asiaa luonnollisesti helpotti yhteinen pohjoismaalainen tausta. Viime vuosina tulleiden maahanmuuttajaryhmien kanssa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Ghettoutumista on tapahtunut ja se on osaltaan luonut “me vastaan he asennetta”. Onnistuneitakin esimerkkejä integroitumisesta toki löytyy paljon, mutta jännitteetkin ovat kiistattomat. Näistä jännitteistä kumpuaa poliittisen protestin siemen, jolle puolestaan syntyy ulkoparlamentaarisia vastavoimia. Hyvin todennäköistä on, että Ruotsi kärsii tästä vastakkainasettelusta pitkään.
Suomi voi välttää Ruotsin virheet, mutta se edellyttää onnistumista kotouttamispolitiikassa. Suomeen asettuvat maahanmuuttajat eivät saa eristäytyä omiksi alakulttuureikseen, vaan heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan. Ghettoutumista ei pidä sallia, vaan asuntopolitiikalla on vältettävä keskittymiä. Käytännön esimerkit Suomesta osoittavat, että jos koulun oppilaista yli 40% on maahanmuuttajataustaisia, niin valtaväestö ja osa maahanmuuttajista alkaa äänestää jaloillaan. Sen sijaan monissa kouluissa, jossa määrät jäävät selkeästi tämän alle, integroitumisessa on onnistuttu hyvin.
Voimassaoleva kotouttamislainsäädäntö kattaa vain työttömät työnhakijat. Hallituksen esittämä uudistus, jossa kotouttamislain piiriin otetaan kaikki maahanmuuttajat on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kotiäideille on tärkeää opettaa Suomea, jotta heille voidaan rakentaa väyliä työelämään. Myös lasten integroitumisen kannalta on tärkeää, että heidän vanhempansa integroituvat. Lasten ja nuorten osalta harrastuksilla on integroitumisessa iso merkitys. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi jalkapallossa, jossa on todella paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria pelaajia.
Osa integroitumista on päästä toteuttamaan omaa osaamistaan. Maahanmuuttajien työttömyysaste aleni ennen taantumaa lupaavasti. Taantuma toi mukanaan kasvupiikin, mutta suunta on taas kääntymässä parempaan. Maahanmuuttajien joukossa on kuitenkin monia, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Tähän asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nykytilanne jättää potentiaalia hyödyntämättä ja hidastaa integroitumista.
Yksi integroitumisen aste on kansalaisuuden saavuttaminen. Tämä on tärkeää niille maahanmuuttajille, jotka aikovat jäädä pysyvästi Suomeen. Uuden kansalaisuuslain myötä lyhennetään vaadittavaa maassaoloaikaa kuudesta vuodesta viiteen ja lisäksi huomioidaan puolet opiskeluajasta. Tämä on tärkeä uudistus Suomessa opiskelleiden ja tänne töihin jääneiden ulkomaalaisten kannalta, koska he voivat saada kansalaisuuden jatkossa paljon aiempaa nopeammin. Kansalaisuuslain uudistamisen yhteydessä pitäisi helpottaa myös vaadittavaa kielitasovaatimusta. Nykyisin edellytettävä taso ei rajaa ulos vain kansalaisopistossa tunteja saaneita kotiäitejä, vaan myös kansainvälisten yritysten englanninkielellä työskenteleviä huippuosaajia.
Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Hyvin koulutetun ja suoraan työhön tulevan työperäisen maahanmuuttajan tai suomalaisen puolisoksi tulevan ulkomaalaisen on paljon helpompi kotiutua, kuin luku- ja kirjoitustaidottoman pakolaisen. Kotouttamispolitiikan resurssit onkin suhteutettava tarpeisiin. Samalla se tarkoittaa myös, että emme voi pitää ovia selkosen selällään. Kuluneella vaalikaudella tehdyillä lakimuutoksilla ollaan jo onnistuttu alentamaan alaikäisten ja EU:n sisältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Seuraava suuri muutos on tehtävä perheenyhdistämiseen, jossa Tanskan mallin mukainen toimeentulo – ja asumisedellytys on laajennettava koskemaan muita turvapaikanhakijoita kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen omaavia.
Kokoomuksen linja on, että Suomi luopuu sellaisista vetovoimatekijöistä, jotka erityisesti houkuttelevat hakemaan turvapaikkaa juuri Suomesta. Samalla kun rimaa nostetaan, niin kotoutumiseen satsataan. Näin voimme taata sen, että maahan pysyvästi jäävillä on todelliset mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan ja siten voimme välttää monissa maissa esille nousseet vastakkainasettelut. Samalla takaamme suvaitsevan ympäristön myös maahanmuuttajien enemmistölle, jotka tulevat tänne opiskelemaan, töihin tai perustamaan perheen suomalaisen kanssa.
Arto Satonen
kansanedustaja, Sastamala (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia