elokuu 2010
Aamulehti 31.8.2010: Hallitus ei muuta enää hätäkeskuspäätöstään
31.8.2010
Hallitus ei muuta enää hätäkeskuspäätöstään
POLITIIKKA. Kirjoituksessaan “Väärän päätöksen kumoaminen vaatii yhteistyötä” Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Sanna Marin (sd) ihmettelee minun ja muiden pirkanmaalaisten kokoomusedustajien nihkeyttä sdp:n toimenpidealoitteelle hätäkeskusuudistusta koskien.
Kuten Marin kirjoittaa, kritisoin heti tuoreeltaan ministeri Anne Holmlundin (kok) päätöstä koskien tulevan hätäkeskuksen sijaintipaikkaa. Tärkeimpänä perusteluna oli ja on se, että hätäkeskuksen keskittäminen Poriin merkitsee 50 työpaikan siirtymistä. Päinvastaisessa tapauksessa siirto olisi koskenut 24 työntekijää.
Pirkanmaan kansanedustajat tapasivat Keski-Suomen ja Hämeen kansanedustajien kanssa ministeri Anne Holmlundia ja asiaa valmistelleita virkamiehiä huhtikuussa. Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtajan roolissa toimin delegaation vetäjänä. Mukana oli iso joukko kansanedustajia eri poliittisista ryhmistä, myös sosiaalidemokraateista.
Tuossa tapaamisessa tuli varmasti kaikille läsnä olleille selväksi, että tämän hallituksen aikana hätäkeskuspäätökseen ei enää palata, vaan tehty ratkaisu jää nyt voimaan.
Sdp:n toimenpidealoite ei siten tule johtamaan mihinkään ja jää vain poliittiseksi manööveriksi. Oikea aika palata tähän asiaan on ensi vuonna, kun ensimmäiset kokemukset hätäkeskusten yhdistämisestä Pohjois-Suomesta saadaan. Silloin voidaan asiapohjalta arvioida hätäkeskusten keskittämisen vaikutuksia ja tehdä johtopäätöksiä tulevasta.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Perheenyhdistämissäännösten tiukentamisella on kiire
29.8.2010
Sunnuntain 29.8.2010 Hesarista voi lukea minkälainen ruuhka perheenyhdistämisestä on tullut maahanmuuttovirastoon. Erityisesti somalien hakemuksia on paljon ja kasvattilapsia on mukana lähes jokaisessa hakemuksessa. Viranomaisilla on hyvin vaikea työ selvittää, kuka on ihan oikeasti asunut perheessä ja kuka ei. Kaikissa tapauksissa ei voida edes ihmiskaupan mahdollisuutta sulkea pois.
Perheenyhdistämiseen tarvitaan uutta lainsäädäntöä nopeasti. Oppia on otettavissa Tanskasta, jossa perheenyhdistämisoikeuteen on liitetty asumis- ja toimeentuloedellytys. Lupa siis heltiää vasta sitten, kun Suomessa on työpaikka ja kykenee itse omalla työllään elättämään perheensä. Mitä suurempi perhe, sen suuremmat tulot vaaditaan.
Kansainväliset säännökset rajaavat toimeentulovaatimusten ulkopuolelle kansainvälisen pakolaisstatuksen saaneet heille. He ovat aidosti vainon kohteeksi joutuneita ja sen vuoksi heidän oikeutensa tuleekin olla paremmat. Suurin osa perheenyhdistämishakemuksista tulee kuitenkin humanitäärisen suojelun perusteella Suomeen jääneiltä eli siis henkilöitä, jotka ovat saaneet tilapäistä suojaa, koska heidän asuinalueensa tilanne kotimaassa on rauhaton. Jos he haluavat jäädä pysyvästi Suomeen, on luonnollista, että heidän pitää elättää itse itsensä ja perheensä.
Maahanmuuttopolitiikka pysyy hallinnassa vain nopealla reagoinnilla. Aina kun vene jostain kohtaa vuotaa, on tapin paikkaa siirrettävä. Jo nyt on näyttöä siitä, että lakimuutoksilla on saatu merkittävästi vähennettyä EU-maista tulevien ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrää. Nyt maahanmuuttoviraston henkilöstö ja kotouttamisen resurssit ovat kovilla perheenyhdistämisen takia. Taas on aika reagoida ja pian.
Aihe: Blogi
SDP populistisella tiellä
24.8.2010
Metalliliiton legendaarisen lobbarin Matti Putkosen siirtyminen demarien leiristä perussuomalaisten riveihin on saanut varmasti aikaan suuremman liikkeen, kuin mies itsekään uskoi. Putkosen siirtyessä populistien riveihin, perässä tuli koko entinen puolue. SDP on jo paaluttanut talouspoliittista linjaansa siihen asentoon, että ovien aukeaminen julkisen talouden alijäämästä vastuuta kantavaan hallitukseen alkaa olla vaikeaa.
Demarien Tampereen kokouksessa henki oli se, että kansalle luvataan sitä mitä se haluaa. Demarit olettavat, että kansa ei halua tehdä pidempiä työuria, mutta heidän mukaansa tänne ei myöskään tarvita työntekijöitä muualta. Väkisinkin pistää miettimään, että voiko näin yksinkertainen viesti mennä läpi. Väestön ikärakenteen muutos luulisi olevan laajalti tiedossa. Elämme juuri nyt aikaa, jolloin sekä työtätekevien, että työttömien määrä vähenee, mutta eläkkeelle jääminen lisääntyy. Siinä yhtälössä hyvinvointiyhteiskuntaa puolustaa se, joko puhuu työurien pidentämisestä alusta, keskeltä ja lopusta. Voi olla, että sillä viestillä ei tule vaalivoittoa, mutta edessä se on joka tapauksessa.
Demarien populismille ei Tampereella riittänyt kolmikantaisten työuratyöryhmien työn mitätöinti jo etukäteen, vaan Heinäluoma veti ässän hihasta myös paikallisella teemalla. Demarit vaativat hätäkeskusuudistuksen uutta käsittelyä jo syksyllä. Se on Pirkanmaalla takuuvarma teema. Ainakaan minä en ole tavannut vielä ketään pirkanmaalaista, joka pitäisi oikeana päätöstä lakkauttaa Tampereen hätäkeskus ja siirtää työpaikat Poriin. Sen sijaan jokaisen kansanedustajan luulisi jo tässä vaiheessa tietävän, että nykyinen hallitus ei tähän asiaan enää palaa.
Jos uusia linjauksia tehdään, niin ne ovat edessä vasta vaalien jälkeen, kun on nähty miten ensimmäiset yhdistämiset etelässä ja pohjoisessa ovat käytännössä onnistuneet. Olennaista on siirtyykö henkilökunta vai joudutaanko kouluttamaan uusia ja miten uudet tietojärjestelmät toimivat. Vasta kun nämä asiat tiedetään, on aika ja mahdollisuus arvioida uudistusta kansalaisten palvelutarpeiden toteutumisen kannalta ja tehdä ratkaisuja Tampereen osalta.
Aihe: Blogi
Uusimmat Arton uutiset useimmiten Facebookissa ja Twitterissä
24.8.2010
Uusimmat Arton uutiset useimmiten Facebookissa ja Twitterissä:
Facebook-sivu: www.facebook.com/satonen
Facebook-profiili: www.facebook.com/artosatonen
Twitter: www.twitter.com/artosatonen
Arto Satonen
Sinun lähettisi. Pelkkää asiaa.
Aihe: Uutisia
Arto Satonen valittiin Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtajaksi
19.8.2010
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja on jatkossa Arto Satonen Sastamalasta, arto.satonen@eduskunta.fi
Arto Satonen valittiin tehtävään ke 18.8.2010 Kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa.
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskuntaa koskevista asioista ja maaseutupolitiikasta yleisesti vastaa puoluetoimistossa poliittinen sihteeri Riku Honkasalo, joka toimii myös maaseutuvaltuuskunnan esittelevänä sihteerinä. Honkasalo on työvapaalla vuoden 2010, va. yhteyshenkilö on tällä hetkellä Sari Hintikka-Varis, sari.hintikka-varis@kansio.fi.
Eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa maaseutupolitiikasta vastaa Niilo Mustonen, niilo.mustonen(at)eduskunta.fi, 09 4321 (vaihde)
Kokoomuksen maa- ja metsätalousvaliokuntavastaava Eduskunnassa on kansanedustaja (maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj.) Pertti Hemmilä, pertti.hemmila(at)eduskunta.fi, 09 4321 (vaihde). Valiokuntatyöryhmäsihteerinä toimii kansanedustajan avustaja, puh. 09 4321 (vaihde).
Kokoomuksen ministeriryhmässä maa- ja metsätalousministeriön asioista vastaa peruspalveluministeri Paula Risikko, ja erityisavustajista Juha Kirstilä (valtiovarainministeriö).
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia, Uutisia
Työn määrä ei ole vakio
15.8.2010
Demarien tällä viikolla julkistama maahanmuuttopoliittinen ohjelma noudattelee turvapaikkapolitiikan ja kotoutumisen osalta pitkälti kokoomuslaisia linjauksia. Joissakin asioissa, kuten perheenyhdistämissäännösten kiristämisessä, ei mennä riittävän pitkälle, mutta suunta on kuitenkin oikea. Siltä osin heidän raporttinsa saa siis hyvän arvosanan 9-.
Valitettavasti demarien maahanmuuttoraportin työperäinen osuus, joka hallitsee koko raporttia, ei ole lainkaan samaa tasoa. Sitä osiota on arvostelussa vaikea päästää edes luokaltaan. Sen on luultavasti päässyt kirjoittamaan se sama taho, joka ennusti Viron EU-jäsenyyden tuovan satoja tuhansia virolaisia Suomen työmarkkinoille.
Tämän ennustuksen pelossa demarien johdolla tehtiin siirtymäsäännös, joka mahdollisti virolaisen vuokratyövoiman käytön, mutta kielsi suoran palkkaamisen yrityksiin siirtymäsäännöksen ajan. Onneksi tämä aika jäi lyhyeksi, mutta sekin jo riitti sotkemaan Suomen työmarkkinat. Virolaiset vuokratyöfirmat tulivat Suomen työmarkkinoille paraatiovesta. Valtasivat markkinat ja osa yrityksistä maksoi yleistä tasoa alempia palkkoja ja laiminlöi yhteiskunnan velvoitteita. Demarien näytöt työperäisen maahanmuuton hoitamisessa ovat siten hyvin heikot.
Kun demarien maahanmuuttoraportin työperäistä osaa lukee niin ei voi väistää sitä ajatusta, että sinä uskotaan työn määrän olevan vakio. Jos siis ulkomailta tulee tänne joku töihin, niin hän vie työpaikan suomalaiselta. Sen vuoksi te-toimiston pitäisi syynätä jokainen toimistossa asiakkaana oleva ennen kuin työlupaa ulkomaalaiselle voisi antaa. Jokainen työvoimaa rekrytoinut tietää, että työnhakijoiden joukossa on myös alalle soveltumattomia, vaikka ovatkin muodollisesti päteviä. Sen vuoksi saatavuusharkinta sopii huonosti yhteen talouden nousukauden kanssa. Liian jäykkä järjestelmää hidastaa kasvua ja heikentää siten kaikkien suomalaisten hyvinvointia.
Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin, minkä vuoksi epätervettä kilpailua alemmilla työehdoilla ei voida hyväksyä. Demarit eivät ole täysin väärässä vaatiessaan tehokkaampaa valvontaa. Byrokratiaa ei saa kuitenkaan tehdä niin tiukaksi, että se käytännössä tekee tulpan ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Lypsykonetta ei tarvitse se, jolla ei ole varaa pitää lehmää. On siis samanaikaisesti sekä pidettävä ovi auki ulkomaiselle työvoimalle että kyettävä tehokkaasti valvomaan ulkomaalaisten työehtoja.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
SDP näkee työperusteisen maahanmuuton uhkana vaikka se on mahdollisuus
12.8.2010
Tiedotusvälineille, 12.8.2010
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen pitää SDP:n maahanmuuttolinjauksia lyhytnäköisinä.
– SDP:n maahanmuuttoraportista huokuu, että he näkevät työperäisen maahanmuuton uhkana, vaikka se on meille tärkeä mahdollisuus turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi eläköityy Euroopan kovinta vauhtia, joten tarvitsemme tulevaisuudessa lisää eri alojen osaajia ulkomailta.
– SDP:llä näyttää olevan varsin synkkä kuva Suomen talouden tulevaisuudesta. Raportista syntyy vaikutelma, että Suomessa on vain tietty määrä työpaikkoja, jotka viranomaisten pitää turvata ensisijaisesti kotimaisille työntekijöille.
- Työttömyyden poistaminen on myös Kokoomuksen päätavoite. Suomalaisten työllisyys ei kuitenkaan parane panttaamalla avoimia työpaikkoja. Päinvastoin: mitä nopeammin työnantajat saavat tekijöitä, sitä paremmin talous pyörii, ja sitä enemmän syntyy uusia työpaikkoja myös suomalaisille.
- Olemme SDP:n kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on noudatettava suomalaisia työehtoja. Hallitus on jo lisännyt resursseja harmaan talouden torjuntaan. SDP vaatii niin sanotun saatavuusharkinnan säilyttämistä, mutta tehokkaampi keino torjua harmaata taloutta on panostaa etukäteis- ja jälkivalvontaan.
Olen iloinen siitä, että SDP liputtaa nyt työvoiman vapaan liikkuvuuden puolesta Euroopan unionissa. SDP:n parjaamat vuokratyömarkkinat syntyivät osin siksi, että Suomi vaati SDP:n johdolla siirtymäajan työvoiman liikkuvuuteen.
- SDP:n maahanmuuttoraportti on muilta osin hyvin samankaltainen kuin Kokoomuksen linjaus, jonka julkistimme jo viime vuonna. Hallitus on Kokoomuksen aloitteesta jo korjannut useita turvapaikkapolitiikkaan liittyviä ongelmakohtia.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Arto Satonen, puh 050 511 3110
Aihe: Blogi
Helsingin Sanomat 7.8.2010: Suomi tarvitsee ulkomaalaisia työntekijöitä
8.8.2010
HS – Pääkirjoitus – 7.8.2010 – 4234 merkkiä – 1. painos
VIERASKYNÄ
Suomi tarvitsee ulkomaalaisia työntekijöitä
- On vastuutonta luoda vastakkainasettelua kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman välille.
ARTO SATONEN KIRJOITTAJA ON KANSANEDUSTAJA (KOK) JA EDUSKUNNAN TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA.
Hallitus esittää luopumista niin sanotusta saatavuusharkinnasta myönnettäessä oleskelulupia EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Oppositio on väittänyt saatavuusharkinnan poistamisen merkitsevän sitä, että hallitus rekrytoisi ulkomailta työvoimaa silloinkin, kun Suomessa on omasta takaa paljon työttömiä.
Tilastojen valossa tälle väitteelle ei ole perusteita. EU:n ulkopuolelta tuleva uusi työvoima on taantuman vuoksi vähentynyt puoleen ja keskittynyt niille aloille, joille Suomesta ei löydy tekijöitä.
Hyvänä työmarkkinavuotena 2008 Suomesta ensimmäistä kertaa työntekijän oleskelulupaa hakeneita oli 7598, joista myönteisen tai osittain myönteisen päätöksen sai 6164. Huonona työmarkkinavuotena 2009 Suomesta haki työlupaa 3863 ensikertalaista, joista myönteisen tai osittain myönteisen päätöksen sai 2773. Hakemusten väheneminen kertoo siitä, että tieto suomalaisten työmarkkinoiden heikentymisestä on saavuttanut hakijat.
Vuonna 2009 työluvan saaneiden yleisimmät ammattiryhmät olivat keittiöhenkilökunta, puutarhatyöntekijät, siivoojat ja maataloustyöntekijät. Kaikki ovat aloja, joille ei ole Suomesta löytynyt riittävästi työntekijöitä edes taantuman aikana. Lisäksi luvan saaneiden joukossa on liikeyritysten johtajia ja muita erityisasiantuntijoita.
Sen sijaan esimerkiksi teollisuudessa siirtotyöläisten määrä on taantuman aikana vähentynyt nopeasti. Vastaavasti kasvun aikana teollisuuden pitää saada nopeasti ulkomaista työvoimaa, jos osaajia ei ole riittävästi tarjolla kotimaassa. Sen vuoksi byrokraattisesta saatavuusharkinnasta on järkevää luopua ennen seuraavaa nousukautta.
EU:n ulkopuolelta Suomen työmarkkinoille hakeutuneiden määrä on hyvin pieni verrattuna avoimena oleviin työpaikkoihin. Kesäkuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna kaikkiaan 58000 työpaikkaa ja työttömyysaste oli laskenut 8,8 prosenttiin. EU:n ulkopuolelta tuleva työvoima ei syrjäytä suomalaisia työttömiä työmarkkinoilta vaan paikkaa työvoimapulaa niillä aloilla, joilla pulaa on.
Suomalaisen työttömän asiaa ei edistetä rajoittamalla ulkomaalaisten siivoojien, marjanpoimijoiden, bussikuskien tai maatalouslomittajien työtä. Rajoja ei pidä sulkea myöskään ulkomaalaisilta erityisasiantuntijoilta, jotka omalla työpanoksellaan parantavat suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen osaamista.
Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin. Kun ulkomainen työntekijä maksaa yhtä paljon kuin kotimainen, ulkomaalaiseen turvaudutaan vain silloin, kun hyviä suomalaisia työntekijöitä ei ole saatavissa. On valvottava, että ulkomaiset yritykset eivät saa kilpailuetua suomalaisiin verrattuna polkemalla työntekijöidensä työehtoja tai laiminlyömällä yhteiskunnallisia velvoitteita.
Käsitellessään saatavuusharkinnasta luopumista eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätti esittää työluvan myöntämistä yleensä vain yhdeksi vuodeksi. Tämä on erityisen tärkeää ravintola- ja rakennusalalla, joilla monien yritystenkin elinkaari on lyhyt.
Jatkoluvan hakemisen yhteydessä viranomaiset tarkastaisivat, että työsuhde on olemassa, työehtoja noudatetaan ja työnantajamaksut on hoidettu. Työlupa antaa ulkomaalaiselle työntekijälle oikeuksia myös suomalaiseen sosiaaliturvaan, mikä osaltaan perustelee luvan antamista vain vuodeksi.
Ulkomaisen työvoiman suhteen ei pidä olla sinisilmäinen, vaan Suomen lakien ja työehtojen noudattamista on valvottava tehokkaasti. On kuitenkin vastuutonta luoda vastakkainasettelua suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman välille, koska Suomi tarvitsee kotimaisen työvoiman täydennykseksi ulkomaalaisia työntekijöitä.
Taloudellinen taantuma on aina nostattanut protektionistista ajattelua ja arvostelua ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan. Historia kuitenkin osoittaa, että talouskasvua ja hyvinvointia ei saavuteta käpertymällä sisäänpäin vaan menestymällä kansainvälisessä kilpailussa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 6.8.2010: Perheiden yhdistämistä rajoitettava
7.8.2010
Aamulehti 06.08.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Viimeisen vuoden aikana Suomen ulkomaalaislakia on uudistettu useasti. Hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Suomen turvapaikkapolitiikan tulee olla linjassa muiden pohjoismaiden kanssa. Turvapaikkapolitiikka ei siis saa houkutella hakeutumaan erityisesti Suomeen.
Lainsäädäntömuutoksilla onkin poistettu vetovoimatekijöitä muun muassa ottamalla käyttöön ikätestit, rajaamalla pois kasvattilasten oikeus omaan perheenyhdistämiseen, alentamalla toimeentulotukea ja ottamalla se pois EU:n sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta.
Näiden toimenpiteiden seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on saatu käännettyä laskuun. Kun turvapaikanhakijoiden määrä triplaantui vuosina 2007-2009 päätyen lähelle kuutta tuhatta hakijaa, tänä vuonna hakijoiden määrä palannee neljän tuhannen tasolle.
Uusi lainsäädäntö on saanut lähes loppumaan EU:n sisältä tulevat turvapaikkahakemukset ja myös alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrä on alentunut selvästi. On siis otettu pitkä askel parempaan suuntaan.
Turvapaikkapolitiikan järkevöityminen säästää yhteiskunnan kustannuksia ja takaa aikaisempaa nopeammat käsittelyajat niille turvapaikanhakijoille, joilla on hyväksyttävät perusteet jäädä Suomeen. Lisätyillä resursseilla maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat kyenneet erottelemaan aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin oikeasti turvaa tarvitsevat muista hakijoista.
Maahanmuuttopolitiikassa on kuitenkin edelleen muista pohjoismaista opiksi otettavaa. Tanskalaiset ovat ratkaisseet sekä perheenyhdistämispaineet että kerjäläisongelman toimeentulo -ja asumisedellytysvaatimuksella.
Kansainvälisten säännösten mukaan oikeus perheenyhdistämiseen on niin sanotuilla aidoilla pakolaisilla eli kansainvälisen pakolaisstatuksen saaneilla. He ovat kiintiöpakolaisia tai poliittisten, uskonnollisten tai niihin rinnastettavien syiden perusteella henkilökohtaisesti vainottuja.
Näille henkilöille on kansainvälisen suojelun perusteella annettava oikeus perheenyhdistämiseen. Se on myös eettisesti oikein, koska kyse on todella vainon kohteeksi joutuneista ihmisistä.
Käytännössä esimerkiksi poliittisten pakolaisten on kuitenkin vaikeaa yhdistää perhettään, koska siihen eivät suostu heidän kotimaansa viranomaiset.
Suomen maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä vireillä 9 000 perheenyhdistämishakemusta. Valtaosa perheenyhdistämistä hakevista ei ole pakolaisstatuksen omaavia, vaan ovat täällä humanitäärisen suojelun perusteella oleskelevia.
Käytännössä se tarkoittaa, että he tulevat sellaisista maista ja sellaisilta alueilta, johon ei voida henkilöitä palauttaa. Suomella ei kuitenkaan ole kansainvälistä velvoitetta ottaa vastaan heidän sukulaisiaan tai maksaa perheenyhdistämismatkoja.
Suomella on vain velvollisuus tarjota suojaa siihen asti, kunnes olot kotimassa rauhoittuvat ja palaaminen kotiin on mahdollista.
Nykyinen laki antaa perheenyhdistämisoikeuden myös humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneille. Tähän tarvitaan pikainen muutos, koska kotouttamisjärjestelmämme ei kestä sitä, että maahan tulee tuhansia huonon koulutaustan omaavia henkilöitä.
Perheenyhdistämisoikeus pitää Tanskan mallin mukaisesti yhdistää yhteiskunnassa pärjäämiseen. Perheenyhdistämisoikeus tulee antaa vain niille, jotka omalla toimeentulollaan voivat elättää täällä perheensä ja joilla on perheelleen asunto järjestettynä.
Näin toimitaan jo nyt työperäisten maahanmuuttajien kohdalla. Heidän perheilleen ovet aukeavat vain, kun tulotaso Suomessa on riittävä.
Tanska poisti kerjäläisongelman vetoamalla samaan toimeentulovaatimukseen. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kansalaisilla on yhteiskunnan takaama viimesijainen toimeentuloturva, itsensä elättämistä kerjäämällä ei pidetä soveliaana.
Tanskan lain mukaan henkilö, jonka toimeentulo perustuu kerjäämiseen, voidaan poistaa maasta välittömästi. Tähän lopputulokseen on meidänkin päästävä.
Bulgarian ja Romanian romanien asiat eivät ratkea kerjäämällä Suomessa, vaan ne on hoidettava romaanien asemaa parantamalla kyseisissä maissa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Loppukesän uutispommi Länsi-Suomessa
4.8.2010
Loppukesän uutispommi länsi-Suomessa on ollut Finncomin päätös lopettaa lentoliikenne Porin ja Helsinkin välillä. Lentoliikenteen käynnistämistä tutkii pikaisesti Blue 1 ja muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Toivottavaa on, että 60000 lentomatkustajalle Helsinkin ja Porin välillä löytyy lentoyhteyksien tarjoaja.
Lentomatkustajien joukossa on monia ulkomaankaupassa mukana olevia henkilöitä, joille aamu- ja iltayhteys Helsinki-Vantaalle on työn tekemisen kannalta välttämätöntä. Nopeakaan junayhteys ei voi korvata heidän tarpeitaan.
Jos lentoyhteys pysyvästi häviäisi, sen seuraukset Porille ja Satakunnalle olisivat mittavat. Ainakin osa kansainvälisiä lentoyhteyksiä lähes päivittäin tarvitsevista liikemiehistä ja asiantuntijoista joutuisivat toimimaan muualta käsin. Pori menettäisi näitä huipputyöpaikkoja ja merkittäviä veronmaksajia.
Osalle lentomatkustajista nopeampi junayhteys olisi aito vaihtoehto. Jos matka suuntautuu vain Helsinkiin ja sitä ei tehdä joka päivä, niin matka-ajan putoaminen nykyisestä 3,5-4 tunnista esimerkiksi 2,5 tuntiin lisäisi olennaisesti junan houkuttelevuutta. Bussilla ei ole realistista saavuttaa näin nopeaa aikaa. Junallakin se edellyttäisi pendolino-yhteyttä koko matkalle.
Pendolino-yhteyden tai nykyistä selvästi nopeamman IC-yhteyden pullonkaula ovat ne kymmenet tasoristeykset, jotka ovat nykyisellä Tampere-Pori -radalla. Niitä ei poisteta hetkessä, mutta se työ pitää aloittaa. Mittava peruskorjaus ja kunnostus Tampere-Pori -radalle on jo suunnitelmissa ja akselipainonkorotusta tehdään parasta aikaa. Rata on siis kehitettävien listalla, mutta vauhtia on saatava lisää.
Vaikka lentoliikenne Poriin jatkuisikin, niin ympäristövaatimukset tulevat jo lähivuosina nostamaan tuntuvasti lentoliikenteen hintoja, jolloin Etelä-Suomessa syöttöliikenne jää lähinnä ulkomaankaupan työliikenteeksi. Omalla pussillla maksettava matkustaminen siirtyy kokonaan raiteille ja myös osa yrityksistä ohjaa työliikennettä sinne.
On myös muistettava, että Tampere-Pori -yhteyden kehittämisessä ei ole vain kyse vain nopeammasta yhteydestä Helsinkiin, vaan itse asiassa Porin ja Tampereen sitomisesta yhdeksi työssäkäyntialueeksi. Jo nyt Porista lähtee enemmän matkustajia Tampereelle, kuin Helsinkiin. Tätä ei sovi unohtaa nytkään, vaikka tapetilla onkin turvattu nopeampi yhteys Porin ja Helsinkin välille.
On siis kiistaton tarve kehittää nopeasti Tampere-Pori -ratayhteyttä. Se on nyt entistä tärkeämpää monista syistä, ja myös ympäristönäkökulmasta se on paras vaihtoehto!
Aihe: Blogi