huhtikuu 2010
Aamulehti 25.4.2010: Suurhalli tuo paljon lisää vetovoimaa
26.4.2010
Aamulehti 25.04.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Tampere. Ensimmäiset kuvat Tampereen suurhallista on lanseerattu julkisuuteen. Kyse ei itse asiassa edes ole hallista, vaan kokonaan uudesta kaupunginosasta.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun Tampere tekee päätöksiä omasta osuudestaan.
Kuuluisa sokea Reettakin näkee, että jos 19 miljoonan panoksella saadaan näin mittava hanke kaupungin ydinkeskustaan, niin sille kannattaa näyttää vihreää.
Suurhallihanke perustuu hyvin pitkälle yksityiseen rahoitukseen ja niin tulee ollakin. On kuitenkin kohtuullista, että tästä hankkeesta hyötyvät julkiset tahot (kaupunki, valtio) ovat myös omalla osuudellaan mukana.
Suurhallista rakennetaan paikkaa merkittäville kansainvälisille kulttuuri -ja urheilutapahtumille, jotka vetävät turisteja myös maan rajojen ulkopuolelta.
Jo tähän asti Tampere on ollut edelläkävijä Suomessa kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjänä ja uusilla tiloilla tätä roolia voidaan edelleen vahvistaa.
Liigakiekkoilun siirtyminen uudelle areenalle mahdollistaisi Hakametsän muuttamisen maan johtavaksi sisäpalloiluareenaksi, joka sekin toisi kansainvälisiä tapahtumia ja kansainvälisiä asiakkaita Tampereelle.
Hyviä kokemuksia Hakametsän toimivuudesta sisäpalloiluareenana on esimerkiksi lentopalloilun maailman liigan otteluista, joissa suurimpiin yleisömääriin päästiin koko maassa juuri Hakametsässä.
Uuden kaupunginosan ja suurhallin rakentaminen rautatieaseman yhteyteen on myös ympäristöteko, sillä liikkumisessa voidaan hyödyntää maksimaalisesti julkista liikennettä.
Samalla radan päälle rakentuisi todellinen maamerkki Tampereen ohittaville matkustajille. Tätä hanketta on verrattu Näsinneulan rakentamiseen ja se vertauskohta on osuva. Hankkeen myötä Tampereen rata-alueen ilme muuttuu kerralla edukseen.
Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä monessa asiassa onnistumista.
Ensimmäisenä päätöksenteon paikalla ovat Tampereen kaupunginvaltuutetut. Jos sieltä näytetään vihreää, niin sitten on Pirkanmaan kansanedustajien tehtävänä lobata valtionrahoitus ja sen lisäksi tarvitaan rutkasti yksityisten sijoittajien rahaa.
Onnistumisen eteen on tehtävä aktiivisesti työtä, sillä nyt puhutaan hankkeesta, jonka toteutuminen lisäisi merkittävästi Tampereen ja koko Pirkanmaan vetovoimaa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Suurhalli tuo paljon lisää vetovoimaa
25.4.2010
Ensimmäiset kuvat Tampereen suurhallista on lanseerattu julkisuuteen. Kyse ei itse asiassa edes ole hallista, vaan kokonaan uudesta kaupunginosasta. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun Tampereen kaupunki tekee päätöksiä omasta osuudestaan. Kuuluisa sokea Reettakin näkee, että jos 19 miljoonan panoksella saadaan näin mittava hanke kaupungin ydinkeskustaan, niin sille kannattaa näyttää vihreää.
Suurhallihanke perustuu hyvin pitkälle yksityiseen rahoitukseen ja niin tulee ollakin. On kuitenkin kohtuullista, että tästä hankkeesta hyötyvät julkiset tahot (kaupunki, valtio) ovat myös omalla osuudellaan mukana.
Suurhallista rakennetaan paikkaa merkittäville kansainvälisille kulttuuri- ja urheilutapahtumille, jotka vetävät turisteja myös maan rajojen ulkopuolelta. Jo tähän asti Tampere on ollut edelläkävijä Suomessa kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjänä, ja uusilla tiloilla tätä roolia voidaan edelleen vahvistaa.
Liigakiekkoilun siirtyminen uudelle areenalle mahdollistaisi Hakametsän muuttamisen maan johtavaksi sisäpalloiluareenaksi, joka sekin toisi kansainvälisiä tapahtumia ja kansainvälisiä asiakkaita Tampereelle. Hyviä kokemuksia Hakametsän toimivuudesta sisäpalloiluareenana on esimerkiksi lentopalloilun maailman liigan otteluista, joissa suurimpiin yleisömääriin päästiin koko massa juuri Hakametsässä.
Uuden kaupunginosan ja suurhallin rakentaminen rautatieaseman yhteyteen on myös ympäristöteko, sillä liikkumisessa voidaan hyödyntää maksimaalisesti julkista liikennettä. Samalla radan päälle rakentuisi todellinen maamerkki Tampereen ohittaville matkustajille. Tätä hanketta on verrattu Näsinneulan rakentamiseen, ja se vertauskohta on osuva. Hankkeen myötä Tampereen rata-alueen ilme muuttuu kerralla edukseen.
Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä monessa asiassa onnistumista. Ensimmäisenä päätöksenteon paikalla ovat Tampereen kaupunginvaltuutetut. Jos sieltä näytetään vihreää, niin sitten on Pirkanmaan kansanedustajien tehtävänä lobata valtionrahoitus ja sen lisäksi tarvitaan rutkasti yksityisten sijoittajien rahaa.
Onnistumisen eteen on tehtävä aktiivisesti työtä, sillä nyt puhutaan hankkeesta, jonka toteutuminen lisäisi merkittävästi Tampereen ja koko Pirkanmaan vetovoimaa.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Kauppalehti 20.4.2010: Teollisuus on edelleen työllisyyden perusta
23.4.2010
Kauppalehti 20.04.2010, Debatti, sivu 13
Suomalaisessa keskustelussa korostetaan vihreän talouden ajatuksia ja uskotaan palveluviennin korvaavan teollisen viennin alenemisen. Siitä huolimatta, että molemmissa on olemassa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, on epärealistista kuvitella niiden yhdessäkään korvaavan nykyisen teollisen viennin. Jos teollinen vienti pysyvästi hiipuu, edessä on elintason aleneminen.
Timo Nikinmaan EVAn raportissa “Tarvitaanko tehdasteollisuutta – mitä Amerikka opettaa?” on kansainvälisin esimerkein osuvasti peilattu myös Suomen nykytilannetta. USA:ssa teollisen tuotannon siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin alkoi jo 1980-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti palveluiden vienti on koko ajan kasvanut.
Mittasuhteet ovat kuitenkin murheelliset. Vuonna 2008 palveluviennin ylijäämä oli 144 miljardia dollaria, tavarakaupan vaje 840 miljardia ja siten kauppatase 696 miljardia alijäämäinen. Microsoftin, Hollywoodin ja franchising-ketjujen emämaassa vain kuudesosa teollisuuden alijäämästä voidaan korvata palveluiden viennillä. Onko realistista olettaa, että Suomi kykenisi parempaan?
Suomalaisesta palvelujen viennistä merkittävä osa on kytköksissä teollisuuteen, koska ne ovat toimitettujen koneiden ja laitteiden huoltoa ja ylläpitoa. Tuotekehityksen, tuotannon ja palveluliiketoiminnan välillä on synergiaa, joka on osaltaan myötävaikuttanut tehdasteollisuuden säilymiseen Suomessa.
Jos tästä kolmipyörästä yksi osa poistuu, niin loppukin on vaarassa. Maailmalla ei tunneta maata, joka olisi edelleen edelläkävijä tuotekehityksessä, vaikka tuotanto olisi siirtynyt pois. Tuotannon säilyminen ja kehittyminen Suomessa, vaikka se merkitseekin automatisoinnin huomattavaa lisääntymistä, on siten ensiarvoisen tärkeää myös työllisyyden kannalta.
Automatisoinnin ja tuotantotehokkuuden parantamisen ohella suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä edistetään parhaiten varmistamalla kohtuuhintaisen sähkön saatavuus. Sen vuoksi tarvitaan lisää ydinvoimaa.
Palkkakustannusten merkitys korostuu alihankintayritysten kannattavuudessa, koska siellä useimmiten työn osuus on suurempi.
Usein väitetään, että edulliseen ydinvoimalla tuotettuun energiaan perustuva teollinen Suomi ja green jobs -Suomi ovat vaihtoehtoja toisilleen. Näin ei suinkaan ole, vaan molempia tarvitaan. Esimerkiksi tuulivoimatuotannolle on markkinoita. Suomessa toimiva tuottaja voi pärjätä kilpailussa vain, jos saa itse edullisesti tarvitsemansa energian. Eli tuulivoimageneraattorienkin tekijä tarvitsee ydinvoimaa.
Palveluiden viennin nostaminen uudelle tasolle edellyttää asenteellista muutosta erityisesti julkisilta organisaatioilta. Suomalaista koulutusta on mahdollista myydä ulkomaisille asiakkaille, kun vaan osaamme muuttaa nykyisen osaamisen sellaisiksi tuotepaketeiksi, jotka kiinnostavat kansainvälisesti. Sama koskee terveydenhoitoa. Sen vuoksi tehtäisiin mittaamaton vahinko, jos nykyisen vientiteollisuuden kehitysmahdollisuudet ajettaisiin alas.
Arto Satonen
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Energiaratkaisussa tärkeintä on omavaraisuus
23.4.2010
Hallitus teki tällä viikolla todella merkittävät energiapoliittiset linjaukset. Niiden avainsana on omavaraisuuden turvaaminen. Näiden hankkeiden toteutumisen jälkeen Suomi ei ole enää riippuvainen Venäjältä ostettavasta ydinenergiasta, vaan se korvataan kotimaisella.
Omavaraisuuden lisäksi paketti takaa myös sen, että varmistetaan kohtuuhintaisen sähkön saatavuus suomalaiselle teollisuudelle ja kuluttajille. Riittävän vahva perusvoimaratkaisu on välttämätöntä, koska uusiutuvien osalta joudutaan joka tapauksessa menemään kuluttajan ja veronmaksajan kukkarolle.
Uusiutuvassa suurin panostus on tuulivoimaan. Tämä on kansainvälinen trendi, mutta ihan ilmaiseksi mylly ei pyöri. Kun uudet voimalat pyörivät täysillä vuonna 2020 tukevat suomalaiset tuulivoimaa 200 miljoonalla eurolla vuodessa eli 40 euroa/suomalainen. Tuulesta saataisiin enemmän hyötyjä irti, kun samalla rakennettaisiin lisää vesivoimaa säätövoimaksi.
Biopuolelle panostetaan myös vahvasti. Risupaketti on häpeällinen nimitys niille ratkaisuille, jossa puun käyttöä lisätään todella mittavasti. Metsähakkeen käyttö on tarkoitus nostaa 5 miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan vuonna 2020. Samalla kuitenkin varmistetaan se, että jatkossakaan ainespuu ei mene polttouuniin, vaan hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Ensimmäisissä poliittisissa kommenteissa eniten ihmetystä on herättänyt Vasemmistoliiton ärhentely ydinvoimaa vastaan. Se ei ole yllätys, että Vasemmistoliitto ei kuuntele työnantajia, mutta enää se ei kuuntele työntekijöitäkään. Vastoin SAK:n ja sen tärkeimpien teollisuusliittojen kantaa Vasemmistoliitto vastustaa jyrkästi ydinvoimaa. Duunarin asialle ei ole enää Vasemmistoliitossa sijaa.
Vihreiden linjana on olla samanaikaisesti sekä hallituksessa että oppositiossa. Takavuosina Vihreät olisivat vielä nostaneet ydinvoimapäätöksen myötä kytkintä hallituksesta, mutta nyt sellainen idealismi on taaksejäänyttä elämää. Vallasta on tullut magiaa.
Jos tässä asiassa olisi annettu Vihreille periksi, niin koko hallitus olisi joutanut oppositioon. Energiapaketilla luodaan suomalaisten hyvinvoinnin perusta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, eikä sellaisessa asiassa voi tehdä kompromisseja.
Aihe: Blogi
Aamulehti 13.4.2010: Olkiluoto 4 hyödyksi myös Pirkanmaalle
13.4.2010
Aamulehti 13.04.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Näin se on
Olkiluoto 4 hyödyksi myös Pirkanmaalle
YDINVOIMA. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja maakuntahallituksen jäsen Juhana Suoniemi kirjoittivat mielipidesivulla (Al 9.4.), että “Pirkanmaan ydinvoimakanta kyseenalainen”.
Kirjoittajat viittaavat Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajan Arto Satosen ja maakuntajohtaja Jussi V. Niemen julkisuuteen antamaan kannanottoon “Olkiluoto 4:n rakentaminen toisi elinvoimaa myös Pirkanmaalle”.
Me allekirjoittaneet Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat tuemme Satosen ja Niemen kannanottoa, missä todetaan, että mikäli eduskunta tekee päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, tulee yksi uusi ydinvoimala sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon.
Yhdymme kannanotossa esitettyyn näkemykseen, että hankkeella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia myös Pirkanmaalle niin rakennusvaiheen alihankintatöinä kuin maakunnan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Mikko Alatalo
(kesk)
Marko Asell
(sd)
Harri Jaskari
(kok)
Heikki A. Ollila
(kok)
Tero Rönni
(sd)
Pertti Salovaara
(kesk)
Kimmo Sasi
(kok)
Marja Tiura
(kok)
Pertti Virtanen
(ps)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Pääministerin paikka ratkaistava vaaleissa, ei kabineteissa
11.4.2010
Keskustan puheenjohtajien ensimmäinen paneeli toi jo todellisen uutisen. STT:n mukaan puheenjohtajakandidaatit olivat sitä mieltä, että pääministerin paikka ei välttämättä kuulu suurimmalle puolueelle. Vähintäänkin erikoinen lausunto ehdokkailta, jotka pyrkivät pätkäpääministeriksi juuri sillä perusteella, että Keskusta oli suurin puolue vuoden 2007 vaaleissa.
Tällä vaalikaudella median huomio on kaikkiin eduskuntaan liittyvistä skandaaleista johtuen kiinnittynyt aivan liiaksi muihin kuin varsinaiseen asioiden hoitoon, joka on politiikan tarkoitus. Seurauksena on ollut poliittisen järjestelmän uskottavuuden heikkeneminen. Nyt jos koskaan tarvotaan sitä, että kunnioitetaan kansan valintaa ja vaalien tulosta.
Pääminsiterin aseman alistaminen vaalituloksen sijasta poliittisen pelin kohteeksi olisi vakava virhe, jolla lyötäisiin korvalle koko poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Pääministerin paikan kuuluminen suurimmalle puolueelle pitää olla itsestäänselvyys, jotta siitä paikasta voidaan vaaleissa käydä kova, mutta rehellinen kilpailu. Voittajalla on puheet. Niin on ollut ja niin pitää olla, silloin kunnioitetaan aidosti kansan tahtoa.
Aihe: Blogi
Pirkanmaan Liiton kannanotto: Uusi ydinvoimala tulee sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon
7.4.2010
lehdistölle vapaasti referoitavaksi
julkaisuvapaa heti
Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat kotimaisen uusiutuvan energian lisääminen, kilpailukykyisen energian hinnan varmistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen maailmanlaajuisin sopimuksin. Sähköntuotantokapasiteetin kasvattamisella on pystyttävä vastaamaan ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen.
Jotta Suomi voisi turvata teollisuuden ja palvelujen kilpailuedellytykset EU:n energiamarkkinoiden yhdentyessä, on Suomessa välttämättä säilytettävä sähkön hintakilpailuetu ja turvattava perusvoiman saatavuus. Maan energiapolitiikan tulee lisäydinvoiman lisäksi pohjautua myös monipuolisiin energialähteisiin, joissa uudella teknologialla on tärkeä roolinsa.
Pirkanmaan näkökulmasta haluamme tukea kaikkien energiamuotojen kehittämistä uusiutuvasta energiasta ydinenergiaan. Mikäli eduskunta tekee päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, tulee yksi uusi ydinvoimala sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon.
Mielestämme Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 on kokonaisedullisin ja nopeimmin toteutettavissa oleva ydinvoimahanke. TVO:n jo olemassa olevat Olkiluodon laitosyksiköt sekä valmistuva OL 3 -hanke luovat vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa seuraavan hankkeen toteutukselle huomattavan edullisen taloudellisen lähtökohdan.
Hankkeella on taloudellista vaikutusta myös Pirkanmaalle. OL 4 -hankkeen rakennusvaiheen työllistävä vaikutus alihankintatöinä tulee olemaan merkittävä Pirkanmaalla. Maakunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että maakunnan teollisuus saa Olkiluodosta jatkossakin edullista sähköä.
Jussi V. Niemi
maakuntajohtaja
050-523 2005
Arto Satonen
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnan puheenjohtaja,
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja
050-511 3110
Aihe: Uutisia
Lehdistötiedote 7.4.2010: Olkiluoto 4:n rakentaminen toisi elinvoimaa myös Pirkanmaalle
7.4.2010
Pirkanmaan Liitto
Lehdistötiedote: Olkiluoto 4:n rakentaminen toisi elinvoimaa myös Pirkanmaalle
Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat kotimaisen uusiutuvan energian lisääminen, kilpailukykyisen energian hinnan varmistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen maailmanlaajuisin sopimuksin. Sähköntuotantokapasiteetin kasvattamisella on pystyttävä vastaamaan ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen.
Jotta Suomi voisi turvata teollisuuden ja palvelujen kilpailuedellytykset EU:n energiamarkkinoiden yhdentyessä, on Suomessa välttämättä säilytettävä sähkön hintakilpailuetu ja turvattava perusvoiman saatavuus. Maan energiapolitiikan tulee lisäydinvoiman lisäksi pohjautua myös monipuolisiin energialähteisiin, joissa uudella teknologialla on tärkeä roolinsa.
Pirkanmaan näkökulmasta haluamme tukea kaikkien energiamuotojen kehittämistä uusiutuvasta energiasta ydinenergiaan. Mikäli eduskunta tekee päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, tulee yksi uusi ydinvoimala sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon.
Mielestämme Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 on kokonaisedullisin ja nopeimmin toteutettavissa oleva ydinvoimahanke. TVO:n jo olemassa olevat Olkiluodon laitosyksiköt sekä valmistuva OL 3 -hanke luovat vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa seuraavan hankkeen toteutukselle huomattavan edullisen taloudellisen lähtökohdan.
Hankkeella on taloudellista vaikutusta myös Pirkanmaalle. OL 4 -hankkeen rakennusvaiheen työllistävä vaikutus alihankintatöinä tulee olemaan merkittävä Pirkanmaalla. Maakunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että maakunnan teollisuus saa Olkiluodosta jatkossakin edullista sähköä.
Jussi V. Niemi
maakuntajohtaja
050-523 2005
Arto Satonen
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja,
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja
050-511 3110
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Kokoomusvaikuttajien kannanotto: Kolme ydinvoimalupaa ja aloitus
5.4.2010
lehdistölle vapaasti referoitavaksi
julkaisuvapaa heti
Kokoomusvaikuttajat: Kolme ydinvoimalupaa ja aloitus Olkiluodosta
Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen Pirkanmaalta, Petteri Orpo Varsinais-Suomesta ja Sampsa Kataja Satakunnasta katsovat, että ydinvoimalupa tulee myöntää kaikille kolmelle hakijalle.
“Lisärakentaminen tulisi aloittaa Eurajoen Olkiluodosta”
- Olkiluodon hankkeen rakentamisvalmius on käytännössä jo olemassa. Muidenkin hankkeiden osalta ratkaisut on tehtävä nyt, vaikka rakentaminen aloitettaisiinkin myöhemmin.
- Kaikki kolme lupaa tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa päästövähennykset, korvata venäläinen sähköntuonti ja turvata työllistävä talouskasvu, kansanedustajat perustelevat.
“Mitä nopeammin päästötöntä, kotimaista ydinvoimaa päästään rakentamaan, sen nopeammin vaikutukset ympäristössä näkyvät”
Suomalaisten teollisten työpaikkojen merkitys läntisessä ja keskisessä Suomessa on valtava. Nopeasti toteutettu ydinvoimarentaminen antaa yrityksille signaalin, että Suomeen kannattaa jatkossakin investoida sen sijaan, että tuotantolaitoksia siirrettäisiin ulkomaille.
Samalla hankkeesta hyötyvät myös suomalaiset kotitaloudet ja teollisuuden työpaikat. Näin myös osaaminenkin säilyy Suomessa, summaavat Satonen, Orpo ja Kataja.
Lisätietoja:
Sampsa Kataja 050 512 2571
Petteri Orpo 050 512 2043
Arto Satonen 050 511 3110
Aihe: Uutisia