2010
Talouden tasapainottaminen vaalien pääteema
17.12.2010
Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Taantuman vuoksi olemme ottaneet tällä vaalikaudella yli 30 miljardia uutta lainaa, ja näin emme voi jatkaa.
Lainanotto mahdollisti kuitenkin julkisten palvelujen turvaamiseen ja kotimaisen kysynnän ylläpitämisen ja esti siten massatyöttömyyden. Talous on kuitenkin kestävällä pohjalla vain kun tulot ja menot ovat tasapainossa.
Tulevien kevätvaalien pääteema on se, millä eväillä Suomea viedään eteenpäin tulevalla vaalikaudella.
Paras lääke julkisen talouden kestävyyden takaamiseen on talouskasvu, mikä edellyttää viennin onnistumista ja yrittämisen edistämistä. Sen lisäksi tarvitaan korkeaa työllisyyttä ja pidempiä työuria.
Työuria voidaan parhaiten pidentää alkupäästä työhön tuloa aikaistamalla ja keskeltä työhyvinvointiin panostamalla. Ikähaitarin yläpään osalta nykyinen eläkejärjestelmä ja osa-aikaeläkejärjestelmä toimivat hyvin, mutta uusiakin ratkaisuja tarvitaan.
On erittäin valitettavaa, että vuosikausia eläkeasiaa pohtinut kolmikantainen työryhmä ei ole kyennyt tekemään asiasta yhteistä esitystä. Rohkeutta puuttuu kolmikannan päättäjiltä.
Viime päivinä on julkaistu monia mielenkiintoisia puheenvuoroja julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Huomionarvoisia ovat erityisesti valtionvarainministeriön virkamiesten raportti, ETLA:n toimenpide-esitykset ja teknologiateollisuuden linjaukset.
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20101210Julkis/name.jsp
http://www.etla.fi/index.php?action=news&id=211
——-
Vielä ennen joulua julkaistaan myös Hetemäen verotyöryhmän raportti. Kokoomus julkaisee omat verolinjauksensa tammi-helmikuussa eli reilusti ennen vaaleja.
Kynnyskysymyksiä tuleviin vaaleihin on tässä taloustilanteessa vaikea asettaa, mutta sanon tässä muutaman sellaisen kuitenkin:
1. Työn verotusta ei pidä kiristää. Piste.
2. Oman asunnon verovähennysoikeudesta on pidettävä kiinni, koska se motivoi säästämään, hankkimaan oman asunnon ja tekemään töitä.
3. Yritysverotuksen on edelleen kannustettava siihen, että taseita vahvistetaan. Jos yrityksessä on rahaa sisällä, se kestää talouden vaihtelut. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on hyvä, eikä sitä pidä romuttaa.
Aihe: Blogi
Keskustalta tyly joululahja koululaisille, yllättävän pian tuli Mattia ikävä
17.12.2010
Pitkään valmisteltu tuntijakouudistus ajoi karille, kun Keskusta ilmoitti vastustavansa koko tuntijakouudistusta.
Minimituntimääriä olisi nostettu ja siten kuntien mahdollisuuksia tinkiä opetustunneista tilkitty.
Yksi uudistuksen parhaista puolista olisi ollut toisin sanoen se, että niiden oppilaiden asemaa olisi parannettu, jotka nyt saavat vähiten opetusta.
Näin Kokoomus olisi halunnut varmistaa laadukkaan perusopetuksen myös taloudellisten kriisikuntien lapsille.
Tuntijakouudistuksen yksityiskohdista voi olla montaa mieltä, mutta koko uudistuksen kaatuminen on ilman muuta huonoin vaihtoehto. Siinä meni Keskustalta sananmukaisesti lapsi pesuveden mukana.
Juuri eriarvoisuuden lisääntymistä koulujen välillä Suomi sai piiskaa Pisa-tutkimuksessa, vaikka olimmekin kokonaisarviossa Euroopan parhaita. Nyt Keskusta siis näytti vihreää tämän eriarvoisuuden jatkumiselle.
Ilmeisesti Keskustan mielestä pienten kuntien säilyminen on tärkeämpää kuin niissä kunnissa asuvien lasten laadukkaan opetuksen turvaaminen.
Tuntijakouudistus olisi lisännyt tunteja mm. liikuntaan, taideopetukseen ja esiintymistaitoihin. Lisäksi kielitarjontaa olisi monipuolistettu vastaaman tulevaisuuden vaatimuksia.
Kun uudistusta valmisteltiin, näistä tavoitteita oltiin pitkälti yhtä mieltä. Sen vuoksi onkin erikoista, että koko uudistus kaadettiin viime tipassa.
Yleinen arvio on, että näin ei olisi käynyt Matti Vanhasen pääministerikaudella, jolloin asioiden järkevä hoito ohitti poliittisen pelin. Yllättävän pian tuli Mattia ikävä.
Aihe: Blogi
Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista
8.12.2010
LEHDISTÖTIEDOTE 8.12.2010
Eduskuntaryhmät esittävät kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden leikkaamista
Eduskuntaryhmät ovat jättäneet tänään lakialoitteen, joka supistaa kansanedustajien sopeutumiseläkkeen määrää ja kestoa. Kaikki eduskuntaryhmät ovat aloitteen takana.
Ryhmien puheenjohtajat ovat tehneet yhteisen aloitteen, joka leikkaa eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien eläke-etuuksia. Alle 59-vuotiaat eivät voi enää jäädä sopeutumiseläkkeelle vanhuuseläkeikään asti. Jatkossa heille maksetaan sopeutumisrahaa, jonka kesto on eduskuntavuosista riippuen yhdestä kolmeen vuotta.
Mikäli edustajantoimi on kestänyt yhteensä vähintään kolme, mutta alle seitsemän vuotta, on sopeutumisrahan kesto edustajantoimen päättymisestä lukien yksi vuosi. Mikäli toimi on kestänyt yhteensä vähintään seitsemän, mutta alle 15 vuotta, on sopeutumisrahan kesto kaksi vuotta. Kolmen vuoden sopeutumisrahan saa vähintään 15 vuotta kansanedustajana toiminut henkilö.
Kun edustaja on täyttänyt 59 vuotta, voidaan sopeutumisrahaa jatkaa 65 vuoden iässä alkavaan vanhuuseläkeikään asti. Sopeutumisrahan taso määräytyy samoin perustein kuin edustajaeläkkeen taso.
Sopeutumisrahaa leikataan, mikäli edustaja saa sen maksukaudella ansio- tai pääomatuloja. Uusi järjestelmä koskee kaikkia niitä, jotka valitaan ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2011 tai sen jälkeen.
Vuoden 2009 lopussa vanhan järjestelmän mukaista sopeutumiseläkettä sai yhteensä 66 entistä edustajaa. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 59 vuotta 9 kuukautta ja sopeutumiseläkkeiden keskimäärä 2 370 euroa kuukaudessa.
Mallina uudistukselle on ansiosidonnainen työttömyysturva. Uudistuksen tavoitteena on turvata eduskunnasta pois jäävien kansanedustajien toimeentulo kohtuullisen määräajan.
Lisätietoja:
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio, (09) 432 2201, 0400 849 412
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat
Aihe: Uutisia
Helsingin Sanomat 8.12.2010: Verotulojen tasausjärjestelmän alasajo vaarantaisi peruspalvelut koko maassa
8.12.2010
“Järjestelmää ei ole mahdollista poistaa, jos pidetään kiinni siitä, että maaseudullakin lasten koulutus, terveyspalvelut ja vanhustenhoito järjestetään asianmukaisella tavalla.”
Helsingin talousongelmien yhteydessä on nostettu esille verontasausjärjestelmän muuttaminen. Lähinnä äänessä ovat olleet niiden kuntien edustajat, jotka ovat tasauksen maksajia. Asian toinen puoli on se, että tasausjärjestelmän alasajaminen romuttaisi maaseudun peruspalvelut. Verotulontasausjärjestelmää ei ole mahdollista poistaa, jos pidetään kiinni siitä, että maaseudullakin lasten koulutus, terveyspalvelut ja vanhustenhoito järjestetään asianmukaisella tavalla.
Verotulojen tasausjärjestelmä takaa jokaiselle kunnalle 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Pienimpien verotulojen kuntien oma verokertymä on vain noin 60 prosenttia maan keskiarvosta. Tasaus kasvattaa kunnan verotuloja siten suurimmillaan kolmanneksen.
Henkilöä kohden laskettuna eniten verotulontasausta saavat maaseudun pienet kunnat – euromääräisesti ylivoimaisesti suurin saaja on Joensuu. Seuraavina tulevat maaseudun pienet kaupungit. Esimerkiksi oma kotikuntani Sastamala saa verotulojen tasausta vuonna 2011 lähes 12 miljoonaa euroa, joka vastaa neljää veroäyriä. Jos siis verotulontasausta ei olisi, kunnallisvero Sastamalassa olisi nykyisen 20:n sijaan 24.
Verotulontasausta maksavat pääkaupunkiseudun kunnat, kasvukeskukset ja yksittäiset menestyvät teollisuuspaikkakunnat kuten Eurajoki ja Harjavalta. Pääkaupunkiseudun osalta kyse on itse asiassa takaisinmaksusta. Pääkaupunkiseudun verotulot kertyvät siitä, että valtion keskushallinto on keskitetty yhteen paikkaan. Virkamiesten palkat maksetaan valtion verovaroista, mutta ne lasketaan verotuloiksi pääkaupunkiseudun kuntiin.
Pääkaupunkiin ovat valtion työpaikkojen lisäksi keskittyneet pörssiyhtiöiden pääkonttorit ja monien järjestöjen hallinto, jotka myös kerryttävät pääkaupungin verotuloja. Pääkaupunkiseutua ei voi siten verrata muuhun Suomeen, koska sen taloudellinen asema on aikoinaan luotu poliittisella päätöksellä, ja maan etu on keskittää keskushallinto yhteen paikkaan.
Pääkaupunkiseudun todelliset kilpailijat ovat maamme rajojen ulkopuolella. Yrityksistä ja asukkaista kilpaillaan lähinnä Itämeren alueen muiden metropolien kanssa. Helsingin menestyminen tässä kilpailussa on tärkeää koko Suomelle; siksi tehokas metropolipolitiikka puolustaa paikkaansa. Pääkaupunkiseutua ei kuitenkaan auteta ajamalla suomalaista maaseutua alas.
Verotulontasauksen kiistaton huono puoli on, että se ei ole kannustava järjestelmä. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että verotulojen tasausta saavat kunnat olisivat hoitaneet asioitaan huonosti. Kyse on erilaisesta väestön ikärakenteesta, etäisyyksistä ja elinkeinorakenteesta.
Esimerkiksi omassa kunnassani veroprosentti on Helsinkiä suurempi liikuntapalvelut selvästi niukemmat, ja teatteri toimii vapaaehtoisvoimin. Kunnan menoista lähes 90 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhoidon sekä koulutuksen menoihin. Arvovalinnat ovat kohdallaan, joten tasausjärjestelmää muuttamalla ei leikattaisi mitään luksuspalveluita, vaan peruspalveluita.
Verontasausjärjestelmän poistaminen johtaisi muuttoliikkeen kiihtymiseen maaseudulta pääkaupunkiin. Opiskelijoiden ja työikäisten lisäksi tulisivat myös vanhukset, koska kotikunta ei kykenisi enää huolehtimaan heistä.
Nykyinen järjestelmä ohjaa juuri päinvastaiseen liikkeeseen. Monet pääkaupunkiseudulla työuransa tehneet muuttavat eläkepäivilleen maaseudun pieniin kaupunkeihin, joissa asuminen on edullisempaa, elämä rauhallisempaa ja palvelut lähempänä. Näin päin tapahtuva muuttoliike pitää asuntojen hintoja kurissa pääkaupunkiseudulla, kun päinvastainen järjestely toisi palvelutalorakentamisen ruuhkan. Verotulontasausjärjestelmä puolustaa edelleen paikkaansa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok), Sastamala
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Pirkanmaan kansanedustajat, Arto Satonen: Finavialla on nyt näytönpaikka
3.12.2010
Ennen hankkeen käynnistämistä tarvitaan vielä Finavian sijoituspäätös
Tampere-Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalin laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen on jo kerätty 1,1 miljoonaa euroa rahaa Tampereen seutukunnan kunnilta ja tällä viikolla ratkesi samansuuruinen valtionrahoitus.
- Finavialta kaivataan vielä yhtä kolmannesta kokonaisrahoituksesta, niin hanke lähtee liikkeelle, Satonen vaatii.
Marraskuussa Pirkanmaan kansanedustajat tapasivat yhdessä Tampereen keskusseudun kunnanjohtajien, sekä Tredean ja maakuntajohtajan kanssa Finavian toimitusjohtajan Samuli Haapasalon.
- Meille kansanedustajille jäi se käsitys, että kun valtion raha hankkeelle saadaan, niin Finavia on valmis laittamaan kolmanneksen lisää, Satonen sanoo.
Finavian antamat lausunnot valtion tukipäätöksen jälkeen eivät ole olleet rohkaisevia
Finavia on pitkin matkaa korostanut juuri Tampereen sopivuutta Suomen johtavaksi halpalentokentäksi sijaintinsa ja volyyminsa vuoksi.
- Toki on selvää, että lentomäärien kehityksellä on tärkeä merkitys. Yhtä selvää on, että lentomäärät kasvavat, jos terminaaliin investoidaan.
- Miksi sitten investointirahoja ei heru, vaikka kaksi kolmasosaa investoinnin kustannuksista on jo hoidettu muuta kautta? Siihen ei riitä maalaisjärki vastaamaan, Satonen ihmettelee.
Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehityksen, Pirkanmaan suorien Eurooppa-yhteyksien ja maakunnan turismin näkökulmasta kakkosterminaalin toteuttaminen on välttämätöntä.
Neuvottelut asiasta jatkuvat
- Yhdessä Finavian kanssa puhutusta tavoiteaikataulusta, jonka mukaan laajennus on valmis vuoden sisällä, on välttämätöntä pitää kiinni, Satonen vaatii.
- Jos Finavia ei investointiin lähde, niin sitten on viisasta antaa koko terminaali kaupunkiseudun omistukseen. Pirkanmaalta löytyy tähän hankkeeseen vielä se yksi puuttuva miljoonakin, jos se siitä on kiinni.
- Ihmetellä kyllä täytyy, jos Finavialla ei ole halukkuutta investoida Tampereen kentälle edes 1/3 omavastuulla, Satonen kummastelee.
- Tampereen seudun kuntien ja Pirkanmaan kansanedustajien näkökulmasta yhteisen kuvion loppuunsaattaminen olisi järkevintä, näytönpaikka on nyt Finavialla!
Arto Satonen
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja
———————-
Faktalaatikko
———————-
Tampere-Pirkkalan lentokenttä toteutuu yhteistyöllä
Valtion ensi vuoden budjettiin varataan 1,1 miljoonaa euroa Tampere-Pirkkalan lentokenttää varten.
Asiasta päätettiin alustavasti hallituspuolueiden kesken keskiviikkona 1.12.2010, valtiovarainvaliokunta teki asiasta lopullisen päätöksen torstaiaamuna 2.12.2010.
Lopullinen vahvistus asialle saadaan koko eduskunnan budjettiäänestyksissä juuri ennen joulua.
Lisätietoja:
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, 050-511 3110
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin valtion rahoitus toteutuu
1.12.2010
Pirkanmaalla pitkään tavoiteltu Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin valtionrahoitus on sovittu eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksissä vuodelle 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan osoitetaan 1,1 miljoonan euron määräraha.
Pirkanmaan kansanedustajat tekivät syksyllä yhteisen talousarvioaloitteen, missä he esittivät 1,1 miljoonan euron määrärahaa, joka on 1/3 kakkosterminaalin investoinnista. 1/3 investoinnista maksaa Finavia ja 1/3 Tampereen seudun kunnat.
Valtion budjetti ensi vuodelle hyväksytään eduskunnassa ennen joulua.
Pirkanmaan kansanedustajat ovat tyytyväisiä saatuun ratkaisuun ja kiittävät Tampereen seudun kuntia ja Finaviaa aiemmista myönteisistä päätöksistä, jotka mahdollistavat myös valtion budjettirahoituksen kohdistamisen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen.
Lisätietoja:
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen, 050 511 3110
varapuheenjohtaja Minna Sirnö, 050 511 3127
VaLePa on iso lentopalloperhe
28.11.2010
Nykyisen Sastamalan alueella ollaan pelattu huippulentopalloa jo puoli vuosisataa. Näiden vuosikymmenien aikana juniorityö on tuottanut kymmeniä maajoukkuepelaajia , satoja sarjapelaajia ja tuhansia lentopalloharrastajia. Tänä päivänä tämä työ jatkuu katkeamattomana.
VaLePalla on kattavasti juniorijoukkueita kaikkiin ikäluokkiin sekä pojissa, että tytöissä. Valmennus on korkeatasoista, koska monilla valmentajilla on omakohtaista pelikokemusta liigatasolta. Ensimmäisiä esimerkkejä löytyy jo siitä, miten huipputason pelaaminen periytyy isältä pojalle.
Vuosikymmenien aikana lentopalloon on alueellamme syntynyt lajikulttuuri, joka vuodesta toiseen kasvattaa uusia huippupelaajia. Tätä kehitystä vahvistaa osaltaan lentopallopainotteinen lukio. Uuden liikuntahallin myötä lentopallon merkitys kasvaa myös ammatillisessa opetuksessa.
Kaiken pohja on kuitenkin junioritoiminta seuratyössä, jota VaLePassa tekevät kymmenet vapaaehtoiset isät ja äidit. Vain harvoista nuorista tulee huippupelaajia, mutta sitäkin useammalle lentopallo on nuoruusvuosien hyvä harrastus. Nuorena opittua taitoa voi jatkaa harrastusmielessä läpi elämän.
VaLePalla on junioriharjoitteluun käytettävissä lukuisia saleja Vammalan alueella. Harjoitustiloista ei ole pulaa, mutta turnausten järjestämistä nykyinen salitilanne vaikeuttaa. Kun uusi liikuntahalli valmistuu v.2012 syksyllä, niin silloin mahdollistuu myös SM-tason junioriturnausten järjestäminen.
Uuteen saliin sopii kolme lentopallokenttää poikittain ja korkeutta on kymmenen metriä. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ammattikoulun ravintolapuolen tilat antavat ensiluokkaiset puitteet junioriturnausten ruokailujen järjestämiseen. Saamme siis aivan ideaalipaikan järjestää hienoja nuorten turnauksia.
VaLePa on liigajoukkue ja huippu-urheiluseura, mutta ei pelkästään sitä. Me olemme täysverinen urheiluseura, jossa junioritoiminnalla ja jatkuvuudella on keskeinen rooli. VaLePan liigajoukkueen ja juniorien yhteistyökumppaneina ovat lähes kaikki Sastamalan merkittävät yritykset. Me olemme osa tätä paikkakuntaa ja lentopallo on osa Sastamalan imagoa.
Niitä ihmisiä, jotka uhraavat viikossa tuntikausia VaLePan eteen on kymmeniä, juniorien vanhempia on satoja ja kauden aikana VaLePalla käy tuhansia katsojia. Me olemme iso lentopalloperhe. Me olemme olleet sitä jo lähes 50 vuotta. Jatkakaamme tätä perinnettä tuleville sukupolville.
Arto Satonen
ValePan hallituksen jäsen, kansanedustaja
Aihe: Blogi
Maaseudun tulevaisuus 24.11.2010: Seutukaupunkien elinvoima tärkeää maaseudulle
24.11.2010
Ministeri Jan Vapaavuoren ERA 17-työryhmän esiin nostama palveluvyöhykemalli voi olla järkevää politiikkaa kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä, mutta syvällä maaseudulla siitä ei ole toimintamalliksi. Maaseudulla kyse on enemmänkin siitä, että palvelut ovat riittävän lähellä, jotta syrjemmässäkin voi asua. Jos koulu, kauppa tai terveyskeskuksen päivystys ovat kymmenien kilometrien päässä, niin asuminenkin menee vaikeaksi.
Maaseutupoliittisessa selonteossa maaseutu jaetaan kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupunkien läheinen maaseutu on halutuinta asuinaluetta Suomessa ja sinne palvelut syntyvät markkinataloudellisin ehdoin. Lähikoulutkin pysyvät pystyssä ainakin siedettävän lähellä, koska näille alueille muuttavat juuri lapsiperheet.
Ydinmaaseutu on aluetta, jossa ei eletä kasvukeskuksen varassa. Siellä alueen palvelut on haettavissa pienemmistä keskuksista eli seutukaupungeista. Tyypillinen seutukaupunki on oman maakuntansa kakkos- tai kolmoskeskus ja sitä ympäröi laaja maaseutu. Itsenäisyytemme aikojen alussa niitä nimitettiin kauppaloiksi. Jo siihen aikaan palvelut haettiin juuri sieltä kauppalasta. Siellä oli paitsi kauppoja, myös lääkäri, apteekki ja posti.
Viimeaikainen hallinnon rakennekehitys on kovimmalla voimalla iskenyt juuri näihin seutukaupunkeihin. Kun hallintoa on eri aloilla keksitetty, niin sitä on supistettu juuri seutukaupungeista. Keskittämisen kohteena ovat olleet esimerkiksi käräjäoikeudet, verohallinto ja poliisi. Paineita kohdistuu myös seutukaupunkien te-toimistoihin, ammattikorkeakouluyksiköihin, ammattioppilaitoksiin ja aluesairaaloihin. Osa seutukaupungeista on lisäksi joutunut metsäteollisuuden rakennemuutoksen kohteeksi.
Kaikki seutukaupungit eivät ole väkeään menettäviä, vaan myös lievästi kasvavia kuntia on joukossa mukana. Useimmissa ikärakenne aiheuttaa kuitenkin ongelmia sekä yksityiselle että julkiselle palvelurakenteelle. Jos seutukaupungit eivät säily elinvoimaisina, niin monilta maaseudun asukkailta palvelut karkaavat liian kauaksi. Seutukaupunkien asema tuleekin arvioida kokonaisvaltaisesti, koska yksittäisten hallinnonalojen keskittämisratkaisujen seuratessa toisiaan lopputuloksena on alasajo.
Väestön kasvun keskittyminen kasvukeskuksiin on väistämätöntä. Kyse on kuitenkin siitä, millä voimalla tämä tapahtuu. Jos seutukaupungit ja niiden läheinen maaseutu säilyvät elinvoimaisina, niin muuttoliike pysyy hallinnassa. Jos taas seutukaupunkien ote pettää ja maaltapako kiihtyy, niin tuloksena on entistä korkeammat asumisen hinnat kasvukeskuksissa. Tämä iso kuva tulee nähdä erityisesti silloin, kun yksittäisillä hallinnonaloilla keskittämispäätöksiä mietitään. Seutukaupunkien kamelin selkää ei pidä katkaista.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Tampere-Pirkkalan kakkosterminaalin investointivalmius etenee
23.11.2010
Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema, josta on muodostunut matkailullisesti tärkeä halpalentotoiminnan keskus Suomeen. Tampere-Pirkkala voisi hoitaa niin henkilö- kuin rahtiliikenteessä suurempaa osaa, kuin mitä on nykyisiin kohteisiin suuntautuva lentoliikenne.
Valtion rahoituksen saaminen kakkosterminaalin korjausinvestointiin on ollut jo pitkään pirkanmaalaisten yhteisissä tavoitteissa. Tampere-Pirkkalan kakkosterminaalin investoinnin kustannus on noin 3,3 miljoonaa euroa.
Tampereen seudun kunnat ovat lupautuneet maksamaan tarvittavasta investoinnista 1/3 ja Finavian osuus olisi toiset 1/3.
Pirkanmaan kansanedustajat ovat yhteisessä talousarvioaloitteessaan valtion vuoden 2011 budjettiin esittäneet viimeisen kolmasosan (1/3) eli 1,1 miljoonan euron rahoittamista suoraan valtion budjetista.
Pirkanmaan kansanedustajat sekä Tampereen seudun kuntien ja Pirkanmaan liiton edustajat tapasivat tänään tiistaina 23.11.2010 eduskunnassa Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalon.
Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo totesi, että Finavialla on Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin investointivalmius olemassa, jos valtion rahoitusosuus varmistuu. Itse investointi valmistuisi noin puolessa vuodessa.
Haapasalon mukaan kakkosterminaalin kehittämisintressi on jatkossakin yhteinen.
Päätösten ja investoinnin toteuttamisen aikataulusta läsnäolijat totesivat yhteisesti, että investoinnin tulisi olla valmis vuoden kuluttua.
Lisätietoja antavat
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen, 050-511 3110
Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo, 040-548 3476.
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunta
Aamulehti 17.11.2010: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia
17.11.2010
Aamulehti 17.11.2010, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
Aamulehden pääkirjoitussivulla on hiljattain kahdesti (Riitta Järventie 11.11. ja Jorma Pokkinen 14.11.) vertailtu eri puolueiden maahanmuuttopoliittisia kannanottoja toisiinsa ja erityisesti perussuomalaisiin. Tämä vertailu on sikäli erikoista, että Kokoomus julkaisi oman raporttinsa “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” jo vuosi sitten eli siis kauan ennen kuin mikään muu puolue oli kirjannut ylös maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan.
Hedelmällistä ei ole kuitenkaan väittely siitä, kuka on kopioinut mitäkin ja keneltä. Sen sijaan maahanmuuttopolitiikassa on aito tarve laittaa asioita sellaiseen järjestykseen, että väistämätön kansainvälistyminen Suomessa onnistuu ja potentiaaliset uhat eivät realisoidu. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että maahantulijoiden määrä ja kotoutumisen resurssit ovat sopusoinnussa keskenään.
Toisin kuin yleisesti luullaan, tällä vaalikaudella ei ole seisottu tumput ojossa.
Ulkomaalaislakiin on vaalikauden jälkimmäisellä puoliskolla tehty merkittäviä muutoksia, joiden vaikutuksen näkyvät jo nyt.
Täysin turha turvapaikanhakuralli Euroopan Unionin sisältä on loppunut, koska EU-kansalaisilla ei enää ole oikeutta toimeentulotukeen, eikä vastaanottokeskuksen palveluihin. Samoin ovat loppuneet alaikäisiksi itseään väittäneet täysikäiset turvapaikanhakijat, koska ikätestit otettiin käyttöön. Ylipäätään turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, koska Suomi on karsinut vetotekijöitä.
Korjattavaa on toki edelleen. Humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistäminen ei pysy hallinnassa pelkästään matkojen maksamisen lopettamisella, vaikka se onkin oikea päätös. Sen lisäksi tarvitaan yhdistämisen kriteeriksi toimeentulovaatimus ja asumisedellytys eli siis perheen saa yhdistää vasta sitten, kun on löytänyt työpaikan ja pystyy elättämään itsensä Suomessa.
Näin tulijoiden määrä pysyy hallinnassa ja kaikille tulijoille voidaan oikeasti antaa mahdollisuudet kielikoulutukseen ja integroitumiseen Suomeen.
Suomeen pysyvästi tulleista maahanmuuttajista 85% on tullut maahan puolison, työn tai opiskelun perässä. Osa heistä tekee sellaisia töitä, joihin ei enää saa riittävästi suomalaisia. He tarvitsevat toki kielikoulutusta ja usein myös oman ammattialansa tutkinnon päivittämistä Suomessa, mutta varsin nopeasti he pääsevät kiinni työelämään ja integroituvat yhteiskuntaan.
Onnistuneella kotoutumisella myös pakolaisista ja turvapaikan saaneista tulee ammattitaitoista työvoimaa. Tämä tie on kuitenkin paljon pidempi, koska suurella osalla heistä koulupohja on hyvin heikko ja takana on rankkoja elämänkokemuksia kotimaasta. Vertailtaessa 1980-90 -luvun taitteessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllisyysastetta havaittiin, että pakolaistaustaiset henkilöt saavuttivat maahanmuuttajien keskimääräisen työllisyysasteen vasta 10 vuoden kuluttua maahantulosta.
Kansainvälistä vastuuta kantavana maana Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolasta. Sen lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä antamaan turvapaikan niille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi tai esimerkiksi ihmiskaupan uhrina. Näiden ihmisten ottamisen maahan ja kotouttamistoimien piiriin kansantaloutemme kestää. Jos heidän lisäkseen humanitääristen syiden ja siihen liittyvien perheenyhdistämisten perusteella tulee vielä vuosittain tuhansia lisää, niin silloin kotouttamisresurssimme alkavat piiputtaa.
Tärkeä osa integroitumispolitiikkaa on siten vaikeasti kotoutettavien määrän hallitseminen. Juuri siksi on seurattava tarkkaan, miten lainsäädäntö muualla Euroopassa kehittyy ja tarvittaessa reagoitava nopeasti, jos turvapaikanhakijoiden virta kääntyy uudelleen Suomeen päin.
Suomi voi vielä välttää ne maahanmuuttopolitiikan virheet, joiden hintaa nyt maksetaan eri puolilla Eurooppaa. Ghettoutumista ei saa antaa tapahtua. Kielen opetus on oltava kattavaa, koska se on integroitumisen avain. Kouluissa ja urheiluseuroissa on tehtävä työtä maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi.
Tässä kaikessa on onnistuttava myös siksi, että ne opiskelun, työn tai puolison perässä tänne muuttaneet voivat myös kokea Suomen omaksi maakseen. Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä, mutta me voimme onnistuneella politiikalla hallita sitä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia