lokakuu 2009
Eduskunnan näytettävä esimerkkiä eläkeuudistuksessa
30.10.2009
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa (30.10.) tarpeesta muuttaa kansanedustajien eläkejärjestelmää samassa yhteydessä, kun Rantalan työryhmän pohjalta tehdään työurien pidentämistä edistäviä päätöksiä.
Puhemies on jälleen kerran oikeassa. Kansanedustajien sopeutumiseläke poikkeaa huomattavasti normaalista työttömyysturvasta, joka perustuu 500 päivän oikeuteen saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Ei ole perusteita sille, että kansanedustajan työn loppuminen poikkeaisi jonkun muun työn päättymisestä.
Kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmää on aikoinaan perusteltu sillä, että kansanedustajaksi valinta katkaisee työuran ja entisiin töihin palaaminen edustajauran jälkeen ei välttämättä onnistu. Tämä on joidenkin kohdalla totta, mutta kansanedustajan työssä saa niin hyvän yleisnäkemyksen suomalaisesta yhteiskunnasta, että sille osaamiselle on varmasti käyttöä monissa työtehtävissä. Siten on perusteltua, että kansanedustajiin sovelletaan samaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan periaatetta kuin muihinkin päättyneisiin työsuhteisiin.
Yhteiskunnan avainpaikoilla olevat henkilöt voivat uskottavasti vaatia työurien pidentämistä, vain jos näyttävät itse esimerkkiä. Tämä koskee kansanedustajien lisäksi yritysjohtajia, johtavia virkamiehiä, ekonomisteja ja kaikkia meitä, jotka näemme työurien pidentämisen parhaana keinona turvata hyvinvointiyhteiskunta.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 30.10.2009: Yrittäjien perheenjäsenten turva on heikko
30.10.2009
SOSIAALITURVA. Taantuma on iskenyt myös moniin pienyrityksiin. Erityisen suurissa vaikeuksissa ovat ne alihankkijat, jotka ovat suoraan riippuvaisia isojen yritysten niiltä tekemistä tilauksista. Jos taantuma pitkittyy, vaikutukset näkyvät myös palvelualoilla.
Taantuman myötä monet yritykset joutuvat supistamaan toimintaansa. Kaikkein vaikeinta tämä on niille perheyrityksille, joiden henkilökunta koostuu omista perheenjäsenistä. Heidän oikeutensa työttömyysturvaan on paljon heikompi kuin vierailla työntekijöillä, joilla on selkeä oikeus 500 päivää kestävään ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Voimassa olevan lain mukaan yrittäjän perheenjäsen on oikeutettu työttömyysturvaan, jos yrittäjän perheenjäsenen työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen vuoksi.
Selkein esimerkki tästä on maanviljelijäpariskunta, jossa miehen vastuulla ovat viljely ja metsätyöt ja naisen vastuulla karjanhoito. Jos karjanhoidosta luovutaan, mutta viljelyä ja metsätöitä jatketaan, niin naiselle muodostuu oikeus työttömyysturvaan.
Useimmissa yrityksissä perheenjäsenten rooli ei ole kuitenkaan läheskään yhtä selvä kuin edellisessä esimerkissä. Normaalitapa on se, että töitä tehdään yhdessä.
Jos taantuman myötä työt vähenevät niin paljon, että töitä ei ole enää kuin yhdelle, niin voimassa olevan lain mukaan ei silti synny oikeutta työttömyysturvaan. Pienyrittäjän perheenjäsen on siten nykyjärjestelmän väliinputoaja.
Työttömyysturvalakia tuleekin muuttaa siten, että yrittäjien perheenjäseniä koskeva epäkohta poistetaan. Yrittäjän perheenjäsenellä tulisi olla oikeus työttömyysturvaan silloin, kun hänen työnsä yrityksessä on loppunut yritystoiminnan pysyväisluontoisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnan tulo jää vähimmäistoimeentulon alapuolelle.
Työttömyysturvalain uudistus on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä ja siinä yhteydessä tämä asia tulisi ottaa päätettäväksi.
Suomi tarvitsee yrittäjiä taantuman jälkeen aikaisempaakin enemmän, koska valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuurin yrityksiin. Erittäin monet myös ryhtyvät yrittäjiksi, jotta voivat työllistää itsensä ja perheenjäseniään.
Ei ole oikein, jos nämä ihmiset joutuvat taantuman aikana liian jäykkien työttömyysturvasäännösten vuoksi vaikeuksiin.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok) työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnan puheenjohtaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kolmikannalla näytön paikka
26.10.2009
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Arto Satosen (kok) mukaan kolmikannalla on nyt näytön paikka.
Satosen mukaan näyttää huolestuttavalta, että työmarkkinaosapuolilla on hyvin erilaisia näkemyksiä keinoista, joilla työuria pidennettäisiin. Satonen viittaa EK:n ja STTK:n väliseen sanaharkkaan, jossa on nostettu esille jo lakkoaseen käyttökin. Nyt tarvitaan ennen kaikkea työrauhaa, Satonen toteaa.
Satonen pitää Suomen kannalta välttämättönä myös, että työmarkkinaosapuolet kykenevät tekemään nopeasti kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevat palkkaratkaisut.
Satosen mukaan kolmikannalle annettu iso valmisteluvalta suomalaisessa yhteiskunnassa perustuu nimenomaan siihen, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa työmarkkinaosapuolet kykenevät tekemään maan kokonaisedun kannalta tarpeellisia ratkaisuja. Työmarkkinaosapuolten legitimiteetti lainvalmistelussa perustuu nimenomaan vastuullisuuteen, Satonen toteaa.
Satosen mukaan sosiaalitupossa otettiin kolmikantaisesti askeleita oikeaan suuntaan, mutta työurien pidentämisratkaisuissa on jälleen näytön paikka.
Aihe: Blogi
Julkisen talouden kestävyys koetuksella, oikea asenne tärkeintä
23.10.2009
Viennistä riippuvaisena taloutena Suomi on kärsinyt kovasti maailmankaupan alenemisesta. Ennen taantumaa meidän suomalaisten hyvinvoinnista 40 prosenttia tuli viennistä. Viimeisen vuoden aikana vienti on pudonnut kymmeniä prosentteja, esim. teknologiateollisuudessa n. 30-40% ja lisäksi metsäteollisuudessa on vähennetty kapasiteettia huomattavasti.
Vientivetoisena maakuntana Pirkanmaan vientikehitys noudattelee valtakunnallista linjaa ja teollisia työpaikkoja on vuodessa menetetty 2500.
Arviot siitä joko laman pohja on saavutettu vaihtelevat suuresti. Yleensä nousun ensimmäinen merkki on se, että talouden kehitystä ennakoivat pörssikurssit lähtevät nousuun. Laajamittaisen elvytyspolitiikan ansiosta kotimarkkinat ovat Suomessa toimineet hyvin ja elvytysrahoilla on piristetty maakunnissa merkittävästi mm. maanrakennusta, peruskorjauksia ja tuettua asuinrakentamista.
Suomen todellinen nousu alkaa kuitenkin vasta viennin lähtiessä vetämään, ja siitä ei ole vielä varmaa merkkiä.
Taantuman aikana syrjäytymisuhan alla ovat erityisesti työttömiksi jääneet. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimissa priorisoinnin kärkeen pitää ottaa vastavalmistuneet ja taantuman johdosta työttömäksi jääneet nuoret. Heihin kohdistuvilla aktiivitoimilla kuten työharjoittelupaikoilla, palkkatuetulla työllä ja koulutuksella saadaan selvästi eniten aikaan.
Pahinta mitä voisi tapahtua olisi se, että merkittävä osa nuorista jäisi pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Se johtaisi isoihin inhimillisiin ongelmiin, jotka heijastuisivat koko yhteiskuntaan. Lisäksi julkisen talouden kestävyysvaje voidaan ratkaista vain nykyistä korkeammalla työllisyysasteella.
Voidakseen elvyttää taloutta ja huolehtia julkisten palvelujen toimivuudesta valtio on ottanut taantuman aikana paljon uutta velkaa. Jo kuluvan vuoden aikana velkaa on otettu yhtä paljon kuin sitä on saatu maksettua koko viime laman aikaisen nousun jälkeen takaisin.
Suomella ei ole siis ollut raamatusta tuttua seitsemän lihavaa ja seitsemää laihaa vuotta, vaan 14-15 nousuvuoden velanlyhennys on käytetty yhtenä vuonna. Ensi vuonna velkaantumisen tarve on vieläkin suurempi. Joka neljäs valtion kuluttama euro on lainaa vuonna 2010.
Alhaisen korkotason vuoksi valtion velkaantumisen aiheuttamat korkomenot pysyvät hallinnassa. Jos korot myöhemmin alkava nousta, se tulee vaikuttamaan merkittävästi myös julkisen talouden tasapainoon. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että valtion talouteen uhkaa muodostua pysyvä kestävyysvaje.
On olemassa ennusteita, jonka mukaan valtion tulot jäävät vuosittain 10 miljardia menoja pienemmäksi, vaikka menoihin tehtäisiin vain indeksikorotukset ja huomioitaisiin väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat menot.
Julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan korjata vain pienentämällä menoja, lisäämällä tuloja tai pidentämällä työuria. Työurien pidentämistä koskevat kolmikantaiset esitykset tulevat vielä tämän syksyn aikana. Ne ratkaisut ovat kuitenkin vaikeita, koska suurin ongelma on se, että joka toinen jää ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle.
Suurimpina hidasteina työelämän parantamiseksi ovat työntekijöillä esiintyvät, työntekoa vaikeuttavat mielenterveysongelmat, joita ei ole saatu ajoissa hoidettua, ja se, että keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vain 52 vuotta. Vain löytämällä tähän muutoksia voidaan todella työuria pidentää. Toki sen lisäksi tarvitaan kannustimia jatkaa työelämässä pidempään.
Taantuma koettelee Suomea kovasti ja pakottaa meitä muuttamaan monia palvelujen tuottamismalleja. Ylipäätään asioita on hoidettava tehokkaammin ja työtä tehtävä ahkerasti.
Saatamme joutua luopumaan joistakin eduista, joihin olemme tottuneet, jotta voimme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Suomen tulevaisuuden ratkaiseekin asenne. Meillä on oltava asenne oppia uutta, sopeutua muutoksiin ja tehdä työtä läheistemme ja yhteisen hyvän eteen.
Olemme tulossa aikaan, jossa on hyvä muistaa Kennedyn kuuluisat sanat: Älä kysy mitä yhteiskunta voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä yhteiskunnan hyväksi!
Aihe: Blogi
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on toimittava kansainvälisesti
16.10.2009
Suomen hallituksen tekemän ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon mukaisesti Suomi pyrkii vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 eli käytännössä päästötaso pudotettaisiin 1950-luvun tasolle. Hallituksen ideana on, että Suomi näyttää esimerkkiä muille maille ja on ilmastoasioissa globaalisti edelläkävijöiden joukossa.
On tietenkin hyvä tavoite olla etujoukossa, mutta ilmasto-ja energiapolitiikassa on muistettava, että Suomi ei yksin saa juuri mitään aikaan. Esimerkkimme voima perustuu siihen, että muut on saatava mukaan. Ei riitä edes pelkkä EU, ei edes USA:n mukaantulo, vaan suuret kehitysmaat, kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia on saatava tosissaan näihin talkoisiin, jotta oikeasti voidaan ilmastonmuutokseen vaikuttaa.
Tärkeät linjaukset tehdään vielä tämän vuoden puolella, kun Kööpenhaminan kokous tulee vastaan. Siellä olisi sovittava globaaleista päästöjen vähennyksistä ja myös kyettävä ne toteuttamaan. Suuri pelko liittyy kuitenkin siihen, kuinka valmiita maailman suuret teollisuusmaat ovat ilmastotavoitteisiin sitoutumaan. Asiaa ei yhtään helpota globaali talouskriisi, sillä kymmeniä miljoonia ihmisiä on globaalisti menettänyt työnsä ja kilpailu pienemmistä tarjolla olevista työmääristä on maailmanlaajuisesti kiristynyt. Tässä tilanteessa on monissa maissa suuri houkutus lipsua ilmastotavoitteiden toteuttamisesta.
Suomikin voi päästä tavoitteisiin vain, jos myös muut maat niihin sitoutuvat. Globaalit yhteiset linjaukset ovat välttämättömiä, sillä muutoin teollisuus siirtyy niihin maihin, jossa päästörajoitukset ovat muita lievemmät. Huonoimmillaan tämä merkitsisi ympäristöystävällisemmän suomalaisen teollisuuden siirtymistä niihin Aasian maihin, joissa ilmastotavoitteet eivät ole yhtä tiukat. Tämä olisi takaisku sekä ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle että suomalaisten elintasolle. Suomalaisilla on varmasti halu ja kyky kantaa oma vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa, nyt on isojen ja kasvavien talouksien aika näyttää, että vastuunkantokykyä löytyy myös heiltä. Vain se pelastaa ympäristön ja suomalaiset työpaikat.
Aihe: Blogi