heinäkuu 2009
Kannanotto: Nuorten työttömyyden vähentämiseksi matalapalkkatuki käyttöön
29.7.2009
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Arto Satosen (kok) mukaan hallitusohjelmassa mainittu alle 25-vuotiaiden matalapalkkatuki pitäisi nyt ottaa käyttöön.
- Alemmat sivukulut kannustaisivat yrityksiä ja julkista sektoria palkkaamaan nuoria. Järkevintä elvytystä on edesauttaa taantuman aikana koulunsa päättävien nuorten pääsyä työhön, Satonen toteaa.
Satosen mukaan kaksi vuotta sitten oli oikea päätös hyllyttää nuorten matalapalkkatuki hyvässä työllisyystilanteessa ja kohdistaa resurssit erityistoimiin syrjäytymisuhan alla oleville nuorille.
- Nyt huomio on kiinnitettävä siihen, että lisää nuoria ei ajaudu syrjäytymisvaaraan, Satonen sanoo.
Satosen mukaan matalapalkkatuki on lisännyt merkittävästi työnantajien halukkuutta tarjota työtä yli 55-vuotiaille. Nousukaudella työllisyysaste kasvoi nopeimmin juuri tässä ikäluokassa. Nyt samaa lääkettä on käytettävä nuorten työllistämiseen, Satonen toteaa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 24.7.2009: Työurien pidentäminen vaatii kohdistamista
27.7.2009
Kolmikantaisesti hallituksen, työnantajien ja ay-liikkeen kesken on sovittu tavoitteesta pidentää työuria kolmella vuodella. Asiaa valmistelevalla työryhmällä on aikaa vuoden loppuun asti tehdä esitykset konkreettisista toimista, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Jo aiemmin tehty eläkeuudistus on tuonut onnistuneen taloudellisen kannustimen jatkaa töissä pidempään. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin kohdistettuja toimia työuran kriittisiin vaiheisiin.
Yksi avainkohta on päästä työelämään kiinni heti valmistumisen jälkeen. Tämä tavoite on erityisen haasteellinen nyt, kun työllisyys on heikentynyt. Onkin perusteltua edellisen laman tapaan lisätä mahdollisuuksia palkata valmistuneita töihin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille palkkatuella tai osana työllisyyskoulutusta.
Taantuman seurauksena monet joutuvat pysyvästi vaihtamaan ammattia. Muutosturva auttaa niitä, joiden työura ennen työn päättymistä on ollut riittävän pitkä. Ammatinvaihtoa tulisi helpottaa siten, että työvoimapulasta kärsiville aloille voitaisiin nopeutetulla koulutuksella saada uutta työvoimaa. Koulutuksessa pitää nykyistä joustavammin hyödyntää kaikki aiemmin hankittu osaaminen. Koulutus uuteen ammattiin ei saa olla liian pitkä, jotta se on mahdollinen myös perheensä taloudesta vastuussa oleville.
Lähes kaikkien työuran varrelle tulee tilanteita, joissa lähiomainen tarvitsee normaalia huolenpitoa enemmän apua. Lastenhoidon osalta järjestelmämme ovat kehittyneet. Vastaavalla tavalla tulee olla mahdollisuus huolehtia omista vanhemmistaan. Siirtyminen työntekijästä omaishoitajaksi ja paluu työntekoon on saatava joustavaksi ja tehokkaaksi.
TEM:n tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaan käyttäneiden työura jää vapaan jälkeen tulotasoltaan ja työmäärältään pienemmäksi kuin niiden, jotka eivät ole vapaata käyttäneet. Vuorotteluvapaata ei tule kuitenkaan hyljätä, koska se edesauttaa merkittävästi niiden työuraa, jotka pääsevät vuorottelun kautta kiinni työpaikkaan.
Sijaiset on kuitenkin valittava aiempaa tarkemmalla kammalla, jotta vuorottelusijaisuuksia saavat ne, joiden työllistyminen muuten olisi vaikeaa. Vuorottelijoiden työuran jatkon kannalta olisi parempi, jos vuorottelu kestäisi nykyistä lyhyemmän ajan. Vuorotteluvapaan keston voisikin porrastaa syyn perusteella. Pidempään vapaaseen olisivat oikeutettuja ne, jotka käyttävät sen esimerkiksi jatko-opiskeluun tai läheistensä hoitamiseen. Lyhyempään vapaaseen puolestaan ne, jotka haluavat vain ottaa hetken henkähdystauon työelämästä tai toteuttaa kauan haaveilemansa matkan.
Työurien pidentymisessä perusasia on saada työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä nykyistä 52 vuotta korkeammalle. Tähän voidaan vaikuttaa tehokkaalla työterveyshuollolla, jossa voidaan räätälöidysti huomioida iäkkäämmät työntekijät. On esimerkkejä yrityksistä, joissa sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä yli puolella, kun työn ergonomiaan ja työoloihin on panostettu. Paljolti on kyse myös asenteista. Parhaimmat tulokset saadaan aikaan työnantajan ja työntekijöiden yhteisellä tahdolla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 44% on jäänyt eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Eläke-Tapiolan ylilääkäri Maarit Gockelin mukaan lähes kahdella kolmesta on ollut syynä myös alkoholi, vaikka se on virallisesti kirjattu syyksi vain kahdelle prosentille. Alkoholin liikakäyttöä vastaan taisteleminen on siten tärkein yksittäinen keino pidentää työuria. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään usein syistä, jotka eivät liity työelämään, vaan omaan elämänhallintaan. Näitä asioita ei muuteta työryhmissä, vaan ottamalla vastuuta läheisistä.
Arto Satonen
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Haetaan Kalssulle kaikki mahdolliset EU- ja muut projektirahat
27.7.2009
Sastamala oli vahvasti esillä sunnuntain Hesarissa. Kuusitoista kannabiksen käytöstä kiinnijäänyttä sastamalalaisnuorta oli saanut maan päälehden tekemään juttua kotikaupunkimme huumeongelmasta. Asia on vakava ja oli hyvä, että se tuli esille. Nyt tiedämme, että kotikasvatusten valvonta ei ole alkuunkaan riittävällä tasolla.
Huumeet olivat esillä myös torstain Aamulehdessä, jossa kerrottiin Orivedeltä löydetetyn kymmenien kilojen kannabis-viljelmät. Pienempiä viljelmiä on lisäksi löytynyt monista osista Pirkanmaata. Kyseessä ei siis ole sastamalalainen, vaan koko maakuntaa ja koko maaseutua koskeva ongelma. Kuten Hesari toteaa, harvaan asutut alueet ovat potentiaalisia ongelmapesiä. Siellä voi liian usein kasvattaa ilman naapurin valvontaa.
Nuorison huumeiden käyttöä vastaan onkin taisteltava kaikilla rintamilla. Polisin valvonnan resursseja ja koulujen valistusta on lisättävä. Nuorille on myös tarjottava muita elämyksiä. Niitä on tarjolla Sastamalassakin. Parasta aikaa rakennetaan tekonurmea nuorille jalkapallon harrastajille, mutta se kiinnostaa vain osaa nuorista.
Sastamalassa on myös puhuttanut aikomus alentaa Kaalisaaren legendaarinen hyppytorni kolmesta kerroksesta yhteen. Asiasta on herännyt aikamoinen vastustus. Olkoonkin, että monet meistä ääntään nostaneista on hypännyt hyppynsä jo vuosikymmenet sitten, kuten minäkin. On siellä silti nykynuorisoakin ja siksi Kalssua ei pidä ajaa alas, vaan kehittää. Ensimmäinen vaihe on ruopata ja siivota telineiden katkomisen sijaan.
Takavuosina Juha Erjo teki hienon suunitelman Kalssun kehittämisestä. Kaivetaan se esiin ja haetaan sille kaikki mahdolliset EU- ja muut projektirahat. Kalssu on Sastamalan keskustan helmi, ja se ansaitsee uuden kukoistuksen. Tehdään siitä paikka, jossa viihtyvät sekä nuoret että me entiset Kalssun muistavat nuoret.
Aihe: Blogi
Kannanotto: TE-toimistoihin lisää henkilökuntaa
21.7.2009
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) pitää välttämättömänä, että TE-toimistoihin lisätään henkilökuntaa syksyllä ja ensi vuonna. Asia on hoidettava budjettiriihessä, Satonen toteaa.
Satosen mukaan ensi talvi tulee olemaan työllisyydessä vaikea, vaikka talouden käänne tapahtuisi nopeastikin. Työllisyys reakoi aina 6kk-12 kk viiveellä talouden muutoksiin, Satonen toteaa. Satonen pitää hyvänä hallituksen keväistä päätöstä suunnata kehysten sisällä 200 miljoonaa euroa uudelleen taantuman aiheuttamien muutosten vuoksi.
Satosen mukaan merkittävä osa lomautuksista on syksyllä muuttumassa irtisanomiksi ja silloin työt TE-toimistoissa kasvavat. Ei pelkästään riitä, että työllisyysmäärärahoja nostetaan, vaan pitää myös huolehtia niiden tehokkaasta käytöstä. Lisähenkilökunta on tarpeen, jotta työttömäksi jääville voidaan tehokkaasti tarjota uutta työtä ja työllistymistä edistävää koulutusta.
Satosen mukaan määräaikainen työvoiman lisäys TE-toimistoihin ei ole ristiriidassa valtion tuottavuusohjelman kanssa. Henkilöstöresussit on mitoitettava tarpeen mukaan. Määräaikaisista henkilölisäyksistä voidaan luopua, kun työttömyys palautuu entiselle tasolleen, Satonen huomauttaa.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Suomi-Areena
21.7.2009
Suomi-Areena on noussut varsin nopeasti suomalaisen poliittisen keskustelun ytimeen. Samalla siitä on tullut tapahtuma, joka on must monille politiikassa, etujärjestöissä, kansalaisjärjestössä tai yhteiskunnallisen tutkimuksen puolella toimiville. Ilahduttavasti paikalla oli myös monia yhteiskunnallisesta keskustelusta kiinnostuneita kesäloman viettäjiä.
Kun viiime kesänä oli mahdollisuus tutustua Ruotsin Almedaleniin, jolla on jo vuosikymmenien perinteet, niin hyvä on huomata,että Porissa ja Suomi-Areenalla ollaan kohta samalla tasolla. Ruotsalainen diskuteeraaminen on enää vain lite bättre meihin verrattuna. Sen pienen eron tekee se, että Ruotsissa puolueet panostavat tapahtumaan aivan eri tavalla. Siellä jokaisella puolueella on oma päivänsä, joka huipentuu puolueen puheenjohtajan puheeseen suurille kuulijajoukoille. Tämän toivoisi rantautuvan Poriinkin. Pallo asiassa on puolueilla.
Porissa asiaa oli tänäkin vuonna yllin kyllin, vaikka puheenjohtajatenttiä ei nyt ollutkaan. Asiaa riitti mm. ulkopolitiikasta ja taloudesta. Taloudessa kiisteltiin mm. siitä ollaanko jo saavutettu pohjakosketus vai ei. Niin tai näin, työllisyydessä pahin aika on vasta edessä, koska työllisyys reakoi aina talouden muutoksiin viiveellä.
Tyypillinen piirre taloudessa koko taantuman aikana on ollut epävarmuus ja lyhytjännitteisyys. Kun keskustelee yrittäjien kanssa ja kyselee näkymistä, niin vastaus monelta on, että juuri nyt töitä riittää, mutta syksystä tai ensi vuodesta en tiedä mitään. Tilaukset teollisuudessa ja rakentamisessa tehdään paljon lyhyemmällä ajalla kuin aiemmin. Siksi monissa yrityksissä lomautettuja on kutsuttu töihin kesken lomautuksen, koska yhtäkkiä onkin tullut töitä.
Taantuma ei ole pidentänyt kvartaalia, vaan lyhentänyt sitä. Positiivista on kuitenkin se, että töitä on sittenkin monille löytynyt. Pärjäämme, kun epävarmuudessa olevat yritykset onnistuvat selviämään laman yli ja työntekijät jaksavat epävarmuuden yli.
Aihe: Blogi
Kyse on lain tulkinnasta -analyysi
6.7.2009
Politiikan puolella menneellä viikolla kohautti egyptiläisen isoäidin Eveline Fadayelin tapaus. Isoäitin oleskelulupaviisumin evääminen aiheutti keskustelun ulkomaalaisten isovanhempien oikeudesta asua Suomessa. Voimassaolevan lain mukaan ydinperheen ulkopuolinen omainen saa oikeuden asua maassa, jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvista omaisistaan. Kyse on siis tulkinnasta.
Tulkintakäytännön on oltava sellainen, että se huomioi ne, joille Suomeen jääminen on ainoa inhimillinen vaihtoehto. Erityisesti on oltava oikeus jäädä silloin jos kotimaassaan on vaarassa uskonnon, poliittisen näkemyksen tai vastaavan syyn perusteella joutua vainotuksi.
Ovea kaikille isovanhemmille ja vanhemmille ei voida kuitenkaan avata, sillä meillä ei ole mitään mahdollisuuksia taata vanhuuden turvaa eri maista tuleville vanhuksille, joilla ei välttämättä ole edes yhteistä kieltä suomalaisen hoitohenkilökunnan kanssa.
Usein julkisuuteen nousevissa tapauksissa on kyse siitä, että Suomessa olevat omaiset ovat kykeneviä elättämään vanhempansa tai isovanhempansa Suomessa. Silloin ei tunnu hyvältä evätä lupa ikäihmiseltä elää täällä. Toisaalta voi kysyä voiko luvan peruste olla omaisten kyky vastata elannosta. Usein niiden vanhempien tilanne on kotimaassaan vielä huonompi, jota Suomessa olevat lapset eivät kykene auttamaan. Näissä asioissa on helpompi asettaa kysymyksiä, kuin antaa vastauksia. Joka tapauksessa nämä asiat tulevat entistä useammin eteemme, kun ulkomaalaisten määrä Suomessa työperäisen maahanmuuton myötä kasvaa.
Aihe: Blogi
Lauantai oli yhden unelman täyttymys
5.7.2009
Lauantai oli yhden unelman täyttymys. Suomen lentopallomaajoukkue sai sen minkä eteen on tehty töitä vuosia. Suomi löi maailman parhaan lentopallojoukkueen, brassit kohtasivat parempansa Euroopan kiertueensa päätteeksi Tampereen jäähallissa. Voiton teki Suomen joukkue, mutta sen teki myös yleisö. Väkeä oli paikalla enemmän kuin koskaan ja tunnelma oli sananmukaisesti katossa. On pitkä aika siitä kun Hakametsä on elänyt kuin nyt ja tämä tapahtui lentopallossa! Olemme tulossa isoksi maaksi isossa lajissa!
Kun tuntee monet Suomen pelaajista ja on nähnyt heidän pelaavan lukemattomia kertoja Sylvään salissa, niin voi vain ihmetellä maailman pienuutta. Sylvään sali ja VaLePa ovat kasvattaneet maailman tason pelaajia, jotka ovat isommissa seuroissa jalostuneet timanteiksi. Mikko Esko ja Olli Kunnari ovat olleet Suomen runkomiehiä jo vuosia, Huittisten Oivasen pojista on kasvanut todellisia huippupelaajia ja Olli-Pekka Ojansivu täytti paikkansa hermottomana syöttäjänä ratkaisuhetkillä. Muutkin ovat Sylväällä pelanneet, vaikka ovatkin olleet verkon toisella puolella. Koko joukko innokkaita ja lahjakkaita kavereita, jotka Berruto on jalostanut maailman huipulle!
Miesten lentopallo on noussut niiden harvojen lajien joukkoon, jossa Suomi tavoittelee olympiapaikkaa. Lentopallolle onkin myönnetty erityistukea olympiakomitealta ja veikkausvoittovaroista. Ne panostukset kasvavat nyt korkoa, kun Suomi on todella noussut maailman huipulle ja miljoonien lentopalloa seuraavien tietouteen ympäri maailmaa.
Aihe: Blogi