maaliskuu 2009
Sotaveteraaneja vierailulla eduskunnassa
31.3.2009
Sotaveteraanit olivat eduskunnan shakkikerhon vieraina torstaina 26.3.2009.
Veteraanit voittivat ottelun tuloksella 10-6.
Videota Shakkitelevisiossa:
http://floobs.com/videoclip.html?id=9087
Valokuvat galleriassa:
http://shakki08.1g.fi/kuvat/Sotaveteraanit-Eduskunta+2009/
Veteraanien mieli oli kovin korkealla, ja he olivat oikein tyytyväisiä ja ennen kaikkea tietysti voitosta.
Aihe: Uutisia
1809: Puolustaa ja neuvotella
30.3.2009
Suomen autonomian ajoista eli Porvoon valtiopäivistä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Koko Suomen valtion ylin johto oli kokoontunut Porvoon tuomiokirkkoon seuraamaan “Laulu Suomelle” -dokumenttia, jossa tunnin aikana teatterin ja elokuvan keinoin käytiin läpi 200 vuotta sitten tapahtuneet tapahtumat.
Kansakunnalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta on vanha sanonta, mutta siinä on myös totuuden siemen. Suomen menestys on kansakuntana aina perustunut siihen, että olemme samanaikaisesti sekä puolustaneet maatamme urheasti taistelemalla, että neuvotelleet taitavasti isompien maiden kanssa.
Näin oli 200 vuotta sitten ja niin oli toisessa maailmansodassa. Suomen autonomisen aseman alku oli monien onnellisten yhteensattumien summa, joista vähin ei ollut se, että Venäjän keisarin intressit yhdistyivät Suomen kansan toiveiden kanssa.
Vaikka suomalaiset puolustivat asein isäntämaataan Ruotsia, niin hyvin nopeasti oltiin valmiit hyväksymään uudet isännät, jotka olivat kansaa rauhoittaakseen valmiita demokratian ja Suomen itsehallinnon edistämiseen.
Talonpoikien taistelua maaorjuuden pelkoa vastaan ei kuitenkaan pidä unohtaa, sillä siten suomalaisten osoittivat keisarille, että omia lakeja ollaan valmiita puolustamaan myös asein. Suomi saavutti autonomisen asemansa kuitenkin viime kädessä taitavasti neuvotellen. Suomen muodostumiseen tarvittiin siten sekä keisarin valtaa vastaan niskuroivia talonpoikia että myöntyväisiä herroja.
Meidän jälkipolvien on aika muistaa ja kiittää niitä, jotka silloin omilla toimillaan antoivat alun sille, mikä lopulta johti Suomen itsenäistymiseen. Periaate strategiasta, jossa samanaikaisesti ollaan valmiita sekä puolustamaan, että neuvottelemaan, ei kuulu vain historian lehdille, vaan siitä on opiksi myös tulevaisuuteen.
Aihe: Blogi
Aamulehti 26.3.2009: Vapaa kauppa nostaa taantumasta
26.3.2009
Palauttaakseen talouden toimintakyvyn suuret teollisuusmaat ovat tehneet isoja elvytyspaketteja. Jokainen maa pyrkii turvaamaan omien kansalaistensa työpaikkoja ja siten hyvinvointia.
Käytettävät keinot eivät saa kuitenkaan olla vapaata kauppaa rajoittavia, koska silloin taantumaa ei helpoteta, vaan syvennetään.
Suomelle protektionismin uusi tuleminen on todellinen uhka, sillä ennen taantumaa 45 prosenttia bruttokansantuotteestamme tuli viennistä. Taantuma on meillä ohi vasta, kun vienti lähtee uudelleen vetämään.
Pirkanmaalla viennin hiipuminen näkyy jo voimakkaasti niin yritysten tuloksissa ja kuntataloudessa kuin työttömyyden ja lomautusten nopeana kasvuna.
Vapaaseen kauppaan perustuvasta globalisaatiosta on tullut erityisesti vasemmistolaisten keskuudessa lähes kirosana. Viimeisten kuukausien aikana monet ovat kuitenkin joutuneet myöntämään, että globalisaatiota paljon pahempi asia on se, jos globalisaatiota ei ole.
Globalisaation aikana Suomesta siirtyi joitakin tuhansia alemman osaamistason työpaikkoja edullisemman kustannustason maihin. Globalisaatio siis merkitsi osalle työvoimasta uuden ammatin oppimista, mutta kansakuntana meillä meni lujaa.
Erityisesti teknologiateollisuuden korkeatasoisia tuotteita myytiin hyvällä katteella eri puolille maailmaa. Talous kasvoi, palkat nousivat ja verotuloilla voitiin levittää hyvinvointia kaikille suomalaisille.
Tilanne on aivan toinen nyt, kun maailmanmarkkinat ei vedä. Ei riitä, että olemme kilpailukykyisiä, kun markkinoilla ei ole riittävästi maksukykyisiä ostajia. Kriisi alkoi rahoitusmarkkinoilta, mutta se levisi nopeasti reaalitalouteen.
Oikea johtopäätös on se, että rahoitusmarkkinoiden säätelyä on globaalisti kehitettävä, mutta vapaata kauppaa ei saa kahlita, koska se on talouskasvun moottori.
On hyvä asia, että maailman tärkeimmät johtajat ovat varoittaneet protektionismista. Toivoa sopii, että nämä linjaukset näkyvät selvemmin myös käytännön teoissa.
Esimerkiksi autoteollisuuden tukiratkaisut on tehty juuri päinvastaisista eli kansallisista lähtökohdista. Protektionismi voi lyhyellä aikavälillä auttaa isoissa valtioissa yksittäisten työpaikkojen säilymistä, mutta pitkässä juoksussa se tekee meistä kaikista köyhempiä.
Suomen kaltaiselle maalle, jonka sisämarkkinat ovat pienet, protektionismi on tuhon tie ja siksi meidän pitää vastustaa sitä kaikilla foorumeilla.
Suomalaisille vientiyrityksille ja niiden alihankkijoille talouskriisin pitkittyminen merkitsisi vaikeita aikoja. Vaikka pitkän nousukauden jäljiltä monien yritysten taseet ovatkin vahvat, niin kysynnän jatkuminen heikkona pitkään aiheuttaisi kotimaassa isoja sopeuttamistoimia.
Heikko kysyntä lisää myös muuttohalukkuutta alemman kustannustason maihin, kuten olemme jo joutuneet huomaamaan. Onneksi suomalaisten pankkien hyvä asema ja hallituksen tukitoimet helpottavat yritysten rahoituksen saantia.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta Suomella on edellytykset selvitä taantumasta monia muita maita paremmin. Alhainen valtionvelan lähtötaso mahdollistaa taantumassa tapahtuvan kotimaisen kysynnän elvyttämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämisen.
Lisäksi euro takaa valuutan vakauden. Esimerkiksi Ruotsin 20 prosenttia devalvoitunut kruunu on kylläkin tilapäisesti parantanut maan kilpailukykyä, mutta vastaavasti se on syönyt kansalaisten ostovoimaa ja lisännyt huomattavasti valtion lainanhoitokuluja.
Suomelle tärkeintä on pitää huolta yritysten toimintakyvystä. Rahoituksen turvaamiseen taantuman yli on oltava riittävästi elementtejä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on sijoitettava julkisia varoja.
Yhteishankintakoulutuksen avulla voidaan lomautusaika hyödyntää ammattiosaamisen vahvistamiseen. Alan vaihtajille on tarjottava koulutusta, sillä taantuman jälkeisessä nousussa kaikkien työpanosta tarvitaan.
Jos onnistumme sopeutumisessa taantumaan, niin voimme tulla sieltä vahvana ulos. Jos protektionismi saadaan maailmanlaajuisesti torjuttua, niin uusi nousu alkaa nopeammin.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Tarvitsemme lisää poliiseja
24.3.2009
Tällä viikolla julkaistiin poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma. Esitetyt linjaukset vaikuttavat kannatettavilta. Kenttäpoliisien ja palveluhenkilökunnan määrää kasvatetaan, mutta hallinnosta vähennetään. Lopputuloksena poliisin näkyvyys katukuvassa ja tosiasiallinen mahdollisuus selvittää myös pienempiä rikoksia paranisi huomattavasti.
Valtionhallinnossa on käynnissä tuottavuusohjelma, jolla valtion palveluksessa olevien henkilöiden määrää vähennetään. Tämä on tarpeen, koska taantuman päässä odottaa työvoimapula, jolloin pienenevistä ikäluokista kilpailevat valtion lisäksi yksityiset työnantajat ja kunnat.
Valtion ei kuitenkaan pidä vähentää työvoimaa kaikilta aloilta. Sinne kannattaa satsata, jossa lisätyövoimalla voidaan myös lisätä valtion tuloja. Rikollisuuden pitäminen kurissa on ennen kaikkea tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta, mutta sivutuotteena tulee myös taloudellisia hyötyjä, kun rikoksilla saadaan vähemmän vahinkoa aikaan.
Poliisihallinto on jo keskitetty maakunnallisiin yksiköihin. Tämä muutos ei ole ollut ongelmaton. Erityisesti maaseudulla pelätään poliisin toimintakyvyn heikkenemistä. Uudistusta on seurattava tarkoin ja tarvittaessa otettava myös taka-askel. Joka tapauksessa poliisin näkyvyys ja toimintakyky edellyttää riittäviä henkilöresursseja ja siksi henkilöstötarpeita selvittäneen työryhmän työlle on annettava täysi tuki.
Vain riittävillä henkilöresursseilla poliisin toimintakyky voidaan pitää tehokkaana ja kansalaisten turvallisuus maan kaikissa osissa taata. Yhä useammin kansainvälisiä investointipäätöksiä tehtäessä mietitään asioita myös yhteiskunnan luotettavuuden ja henkilökunnan turvallisuuden näkökulmasta. Juuri näissä asioissa korkean turvallisuustason takaaminen on Suomen kilpailuvaltti ja siitä kannattaa pitää kiinni. Kansalaisille turvallisuuden takaaminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Siksi poliisilla on oikeutus vaatia lisää henkilöresursseja.
Aihe: Blogi
YLE Tampereen radio 16.3.2009: Työkyky turvattava laman yli
18.3.2009
Viime laman suurimpia virheitä oli se, että työttömyyden nopeaan kasvuun ei osattu varautua riittävän hyvin. Näihin päiviin asti on maksettu laskua siitä, että monen kohdalla työttömyys johti työkyvyn alenemiseen. Osalta paluu työelämään ei onnistunut lainkaan, vaikka työvuosia olisi vielä ollut jäljellä.
Tätä samaa virhettä ei pidä tehdä nyt, kun työttömyys on kansainvälisen talouskriisin seurauksena uudelleen kääntynyt nousuun. Itse asiassa työmarkkinat reagoivat talouden muutoksiin viipeellä ja sen vuoksi työttömyyden kannalta pahin on vasta edessä. Kauempana näkyy kuitenkin valoa, sillä ikärakenteestamme johtuen työvoimapula on oven takana heti, kun talous uudelleen lähtee nousuun.
Suomen talous on pitkälti riippuvainen viennistä. Itse asiassa noin 45 % tuloistamme tulee viennistä. Viennin hiipuminen näkyy siten kaikkialla. Se näkyy työttömyyden kasvuna, valtion talouden ongelmina ja tuo saneeraustarpeita kuntatalouteen. Suurimmissa ongelmissa ovat vientiteollisuuden alihankkijat, joille kriisi tuntuu vielä rajumpana, kun pääyritykset siirtävät töitä itselleen turvatakseen omien työntekijöidensä työpaikat.
Vientivetoisena maakuntana Pirkanmaa on saanut oman osansa talouskriisin seurauksista. YT-neuvotteluja on siten täälläkin käyty laajalti ja työsuhteiden päättymiset, sekä lomautukset koskevat tuhansia. Sen vuoksi juuri Pirkanmaalla on tärkeää onnistua työttömien työkyvyn ylläpitämisessä taantuman yli.
Talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut. Vaikka nyt käydäänkin alempana kuin kymmeniin vuosiin, niin sieltäkin tullaan ylös. Nyt on aika toimia sekä yrityksissä, että koko kansantaloudessa niin, että selviydytään taantuman yli ja ollaan iskukyvyssä seuraavaan nousuun.
Yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen ohella avainasia on työttömien ja lomautettujen työkyvyn ylläpitäminen. Hallitus onkin myöntänyt lisää rahaa oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Erityisesti on huomioitava ne, joille uudelleen työllistyminen edellyttää ammatinvaihtoa. Muiden osalta joutoaika kannattaa käyttää osaamispohjaan parantamiseen koulutuksella.
Yhteiskunnan pitää tukea ja kannustaa työttömäksi jääviä. Niin tehdäänkin. Esimerkiksi päivärahan saa jatkossa korotettuna, kun osallistuu koulutukseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että oma motivaatio koulutukseen ja uudelleen työllistymiseen säilyy. Vaikka talouden taivas onkin nyt sysimusta, niin sen takaa nousee aurinko, jolloin taas kaikkien suomalaisten työikäisten ja työkykyisten panosta tarvitaan.
Arto Satonen
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
STTK:n aloite pitkäaikaisen ja lähellä nollalinjaa olevan maltillisen palkkaratkaisun aikaansaamiseksi on tervetullut esitys
17.3.2009
STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään aloite pitkäaikaisen ja lähellä nollalinjaa olevan maltillisen palkkaratkaisun aikaansaamiseksi on tervetullut esitys.
Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa, jolla vienti yritykset ja niiden alihankkijat selviävät laman yli. Monilla teollisuuden aloilla on nyt Suomessa erittäin tiukat ajat. Vain yritysten selviytyminen takaa työllisyyden. Lomauttava ja irtisanomisiinkin joutunut yritys voi nousun alkaessa palkata jälleen uutta väkeä, mutta konkurssiin mennyt ei palkkaa ketään.
Laskevilla markkinoilla kilpailu on entistäkin kovempaa. Naapurivaltiomme ovat jo tehneet kovia toimia oman kilpailukykynsä edistämiseksi. Ruotsin kruunu on devalvoitunut jo 15 prosenttia ja lisäksi IF Metall -ammattiliitto sopi työnantajien kanssa, että työviikkoa voidaan lyhentää ja palkat voivat yritystason ratkaisuissa joustaa myös alaspäin, jos vaihtoehtona on ajautuminen konkurssin tielle.
Ruotsissa on selvästi ymmärretty tilanteen vakavuus ja otettu lusikka kauniiseen käteen.
Baltian maissa palkkoja on jo alennettu, mutta valuuttakurssista halutaan pitää kiinni, koska valuutan devalvoituminen suhteessa euroon saattaa johtaa Baltian vahvasti velkaantuneiden kotitalouksien osalta kaaokseen. Devalvoituminen on silti hyvin todennäköistä.
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään aloite kertoo siitä, että palkansaajajärjestöjen johdossa on aitoa vastuunkantokykyä ja valmiutta vastaantuloon työllisyyden turvaamiseksi. Toivottavasti tätä henkeä on yhteiskunnassa laajemminkin.
Maltillisen kokonaisratkaisun ohella tarvitaan yritystason ratkaisuja. On sekä työntekijöiden että työnantajien etu, että paikallisesti kyetään sopimaan ratkaisuista, joilla selvitään pahimman yli. Sitten taas kun on jaettavaa, on myös palkkojen aika nousta.
Aihe: Blogi
Päivän kansanedustaja Satonen
13.3.2009
Arto Satonen “Päivän kansanedustaja” -haastattelussa PERJANTAINA 13.3.2009 YLE Puhe -radiokanavalla (ja YLE Suomessa) pitkin päivää ainakin muutamaan kertaan. Ko. syvähaastattelu on kuunneltavissa myös myöhemminkin internetin kautta osoitteesta:
http://yle.fi/puhe/paivankansanedustaja.php
Aihe: Uutisia
Eläkekeskustelusta: Vielä ei ole ymmärretty kuinka vakava taloustilanne on
13.3.2009
Matti Vanhasen Rukan hiihtoretkeltä alkunsa saanut eläkeiän nostamiskeskustelu siirtyi kolmikantaiseen komiteaan. Nyt todellista eläkeikää pyritään nostamaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä, mutta muodolliseen eläkeikään ei kosketa. Ideana on siis kokeilla enemmän porkkanaa ja vähemmän keppiä.
On hyvä asia, että kolmikantaisesti myös palkansaajajärjestöt sitoutuivat työurien pidentämiseen ja on tärkeää, että ratkaisua etsitään yhdessä. Yleislakkoa tähän nyt kaikkein vähiten kaivattiin.
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että työryhmän tehtävä on todella vaikea. Eläkeikä ei nimittäin helposti vuosilla nouse ja tarve on välttämätön. Vain se, että me suomalaiset teemme enemmän töitä auttaa meidät ylös siitä notkosta, johon talouden taantuma ja muuttuva ikärakenne meidät väistämättä ajavat.
Pitää siis muistaa, että vaikka Vanhanen perääntyi, niin tarve työurien pidentämiseen ei ole mihinkään hävinnyt. Nyt vain yritetään ratkaista sama asia yhteistyössä ay-liikkeen kanssa ja käyttäen enemmän porkkanaa kuin keppiä.
Porkkanajärjestelmistä superkarttuma on toiminut hyvin. Selvästi eläkkeen nosto motivoi ikääntyviä työntekijöitä olemaan työssä pidempään. Tärkeää on myös panostaa työhyvinvointiin, kuntoutukseen, työterveyshuoltoon ja yksilöllisiin järjestelyihin (vuorotteluvapaa, osa-aikatyö ikääntyville).
Pitkässä juoksussa työssäoloaika on kytkettävä elinikäodotteen muutoksen, kuten Sixten Korkman (HS 9.3.) osuvasti esitti. On luonnollista, että kun elämme pidempään, niin myös työvuosia kertyy enemmän. Työelämä vaan pitää järjestää siten, että huomioidaan työssä jaksaminen ja otetaan huomioon yksilölliset elämäntilanteet.
Esimerkiksi mahdollisuus jäädä hoitamaan ikääntynyttä äitiä tai isää ja oikeus palata hoitovapaalta takaisin työelämään on saatava toteumaan. Tässä suhteessa toivon, että aloitteeni omaishoitajien hoitovapaasta tulee toteutettua tässä yhteydessä, kun työelämän kehittämiseen osana työurien pidentämistä nyt enemmän panostetaan.
Pallo on nyt siirtynyt Jukka Rantalan vetämälle kolmikantaiselle työryhmälle, jonka ehdotukset tulevat ulos tammikuussa.
Asiat siis siirrettiin komiteaan, mutta ei haudattu.
Hautaaminen olisikin ollut vastuutonta, sillä meillä kaikilla on vastuu siitä, millaisen Suomen me jätämme nuorille, lapsille ja vielä syntymättömille sukupolville.
Arto Satonen “Päivän kansanedustaja” -haastattelussa pe 13.3.2009 YLE Puhe -radiokanavalla ja YLE Suomessa:
LINKKI: Satonen: Menoleikkauksia ja veronkorotuksia viimeistään ensi vaalikaudella (YLE Suomi)
LISÄYS 16.3. Arto Satonen ma 16.3.2009 YLE Tampereen radiossa:
LINKKI: Satonen: Eläkekiistasta ei tyylipisteitä jaettu (YLE Tampere)
Aihe: Blogi
Aamulehti 5.3.2009: Verovähennys opintomaksusta
8.3.2009
Lukukausimaksut. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajat Kaisa Myllylä ja Gabriel Herrera kritisoivat äskettäin mielipidekirjoituksessaan voimakkaasti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua, joka on hallituksessa valmistelussa.
Lukukausimaksukokeilun idea on se, että suomalaista koulutusta ei myydä ulkomaalaisille opiskelijoille ilmaisuudella vaan laadulla.
Pienikin maksu estää sen, että opiskelijoiksi eivät hakeudu ne, joiden tavoitteena on opiskelun sijasta vain ylipäätään päästä EU-alueelle.
Erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella monilla ammattikorkeakouluilla on ollut isoja vaikeuksia erottaa todellisia opiskelijoita laajasta ulkomaalaisten hakijoiden joukosta.
Suomalaisten verovaroilla ei ole järkevää kouluttaa ilmaiseksi kolmansien maiden opiskelijoita, elleivät he jää valmistumisen jälkeen Suomeen töihin.
Lukukausimaksukokeiluun tuleekin liittää verovähennysoikeus, jolla Suomeen töihin jäävät opiskelijat voivat jälkikäteen vähentää maksamansa lukukausimaksut verotuksessa.
Näin syntyy myös kannustin jäädä Suomeen töihin.
Lukukausimaksuista tulevat tulot jäävät oppilaitoksen hyödyksi ja koituvat siten myös suomalaisten opiskelijoiden eduksi.
Myllylä ja Herrera epäilevät lukukausimaksukokeilun johtavan myös suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuun. Tämä uhka ei ole todellinen, eikä liity mitenkään puheena olevaan lukukausimaksukokeiluun.
Ilmainen korkeakouluopetus on tärkeä osa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja siksi kokoomuksessa pidetään ehdottomasti kiinni tästä periaatteesta.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Eläkeuudistuksen yhteydessä käytävää keskustelua
4.3.2009
Eläkeuudistusten yhteydessä käytävää keskustelua Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja ihmisten eliniän pitenemisestä Kokoomuksen keskustelupalstalla:
http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/onko_elakeian_nostaminen_oikein/
Aihe: Uutisia